TOIMINTAKATSAUS 2009



Samankaltaiset tiedostot
RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Liitto on perustettu vuonna piiriä, 334 paikallisyhdistystä veteraanijäsentä Puoliso- ja leskijäsentä kannattajajäsentä

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman organisointi

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

Kela kuntouttaja 2009

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Sotainvalidien ja rintamaveteraanien palveluiden ja etuuksien myöntämisen perusteet alkaen

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Perusturvalautakunta liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET

Tervetuloa asumaan Oulaisiin!

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös M.Paavola

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Kuntouttavaa asumispalvelua

Johtaja Anne Leppiniemi, Sytyke / Hengitysliitto ry

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

Sote ja kuntoutus Kela, OYS ja järjestöt tapaaminen Anne Saari, LT, vs. ylilääkäri OYS Lääkinnällinen kuntoutus

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Kuntouttavaa asumispalvelua

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Saamelaisten rajayhteistyöseminaari

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

OPI kurssin sisältö ja toteutus

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Hippa. Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys Anne Korhonen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke IKKU vuosina

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Transkriptio:

1 Taukokangas-säätiö TOIMINTAKATSAUS 2009 Yleistä Rintamaveteraanien määrä vuoden 2009 lopussa oli 58 200 henkilöä, joista Suomessa asuvia sotainvalideja oli noin 8 500. Veteraanien määrä vähenee 11-15 prosentin vuosivauhdilla. Myös sotainvalidien ja veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen käytettävä rahamäärä vähenee, koska heidän etuuksiaan ei ole laajennettu lähivuosien aikana järjestöjen esityksistä huolimatta. Vanhusväestön hoito- ja asumispalvelujen tarve ja erityisesti muistihäiriöisten tehostetun palveluasumisen tarve lisääntyy voimakkaasti suurten ikäluokkien ikääntyessä. Työssä käyvän väestön työkyvyn ylläpitäminen edellyttää entistä laaja-alaisempia kuntoutus- ja työhyvinvointipalveluja, jotta työuria pystytään pidentämään. Sotainvalidien ja veteraanien kuntoutus vähenee nopeammin kuin heidän määränsä, koska nykymuotoiseen kuntoutukseen ei enää jakseta lähteä. Sotainvalidien laitoshoidon tarve ei ole kasvanut ennusteiden mukaisesti eivätkä lievävammaiset sotainvalidit pääse vieläkään pysyvien laitoshoitopalvelujen piiriin. Kuntien kiristynyt taloustilanne on pienentänyt ostopalvelujen määrärahoja mutta toisaalta kunnat etsivät uusia säästökohteita ja rakenteellisia uudistuksia, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon lisääntyvä palvelujen tarve pystytään tyydyttämään. Yksityiset palveluntuottajat voivat tässä auttaa kuntia järkevän työnjaon ja taloudellisuuden löytämisessä. Taukokangas-säätiö Taukokangas-säätiön tarkoituksena on tarkoituksenmukaisten asunto-, hoitoja kuntoutustilojen hankkiminen, varustaminen ja ylläpitäminen. Säätiöllä on kaksi tulosyksikköä, Taukokangas ja Taukokartano. Taukokangas-säätiön ylläpitämä Taukokangas on alun perin perustettu sotainvalidien sairaskodiksi ja sotainvalidien ja veteraanien kuntoutuslaitokseksi. Nykyisin Taukokangas on alueellinen hyvinvointipalvelukeskus, joka tuottaa hoito- ja asumispalveluja sekä lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja sotainvalidien ja veteraanien lisäksi kaiken ikäisille. Taukokangas Taukokankaan toiminta-ajatuksena on tuottaa kilpailukykyisiä, kuntouttavia hoito- ja asumispalveluita, lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta ja muita

hyvinvointipalveluja. Taukokankaan strategia vuosille 2009-2012 päivitettiin keväällä 2009. Taukokankaalla on sata vuodepaikkaa sekä asianmukaiset hoito-, kuntoutusja ryhmätilat. Kaikki asiakastilat on invamitoitettu ja talossa on myös yövalvonta. Tehostettua asumispalvelua voidaan tarjota 30 asiakaspaikalla, joista 20 on muistihäiriöisille. Taukokankaan henkilöstön mitoitus ja monipuolinen ammattijakauma mahdollistavat hyvät palvelut myös ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville huonokuntoisille asiakkaille. Taukokankaan etuna on myös keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja yhteistyö Oulaskankaan sairaalan kanssa. Taukokankaalla on sertifioitu ISO 9001:2000 laatujärjestelmä. Se kattaa koko Taukokankaan toiminnan ja takaa tasalaatuiset palvelut kilpailukykyisillä hinnoilla. Hoito- ja asumispalvelut Hoitopalvelujen suurin käyttäjäryhmä oli edelleen sotainvalidit. Valtio maksaa täysimääräisesti sotainvalidien hoidon, määrää hoitopäivän hinnan sekä hoidon vaativuustason. Kunnat ostivat edellisvuosia enemmän hoito- ja asumispalveluja. Taukokankaalla oli vuoden aikana sopimus hoito- ja asumispalvelujen myynnistä kymmenen kunnan kanssa. Toimintavuonna lääninhallitus myönsi kaksi uutta lupaa muistihäiriöisten tehostettuun palveluasumiseen. Alkuvuodesta ensin Tammela sai 10 paikkaa vaikeasti muistihäiriöisten hoitoon ja syksyllä Koivulaan tuli 10 paikan lupa. Nyt tehostettuun palveluasumiseen, Mäntylään, voidaan ottaa kuntien maksusitoumuksella yhteensä 30 asiakasta sotainvalidien laitoshoidon ja kuntoutuksen vähitellen pienentyessä. Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspalvelujen suurimmat käyttäjäryhmät olivat sotainvalidit, veteraanit ja puolisot. Kelan kuntoutuksena toteutettiin tukiranka- ja niveloireisten sekä ylipainoisten kursseja, elämänhallinta kurssi, omaishoitajien kurssi ja monisairaiden kurssi. Uusina kursseina käynnistyivät diabeteskurssi ja muistihäiriöisten kurssi, Lisäksi järjestettiin yksilöllisiä kuntoutusjaksoja. OYS, Oulaskankaan sairaala ja alueen terveyskeskukset ovat lähettäneet Taukokankaalle asiakkaita lääkinnälliseen kuntoutukseen. Oulaskangas on lisäksi ostanut hengityselinsairaiden kursseja. Avokuntoutuksen selvästi suurin käyttäjäryhmä oli Kelan maksusitoumuksella tulleet fysio- ja toimintaterapian asiakkaat. Toiminta- ja fysioterapeutit tekivät Oulaisissa ja lähikunnissa kotikäyntejä Kelan asiakkaiden luona. Taukokangas järjesti työikäisille ja eläkeläisille ohjattuja liikuntaryhmiä. 2

3 Ammatillinen kuntoutus ja työhyvinvointipalvelut Vuoden 2009 alussa perustettiin Ammatillisen kuntoutuksen yksikkö, jonka toiminta muodostuu tutkimuspalveluista, kurssitoiminnasta ja työhyvinvointipalveluista. Tutkimuspalveluissa tuotettiin erilaisia työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyviä tutkimuksia työhallintoon, Kelalle ja perusterveydenhuoltoon. Kuntoutustutkimuksia toteutettiin työhallinnon ja Kelan asiakkaille sekä PAT-hankkeelle ja Työpolku-projektille. Toimintavuonna vakiintui yhteistyö työeläkelaitosten ja Vkk:n kanssa. Kurssitoiminnan osalta merkittävintä oli Aslak-kurssien toteutus. Vuonna 2009 aslak-kursseja oli toimisto-, kiinteistö-, metalli- ja kaupan alan työntekijöille sekä maatalousyrittäjille. TYK-valmennuksen osalta saatiin toiminta käyntiin ja ensimmäinen yksilöpäätöksillä koottu ryhmä käynnistyi toimintavuonna. Kela valitsi tarjousten perusteella Taukokankaan toteuttamaan myös aikuisten pitkäkestoisia kuntoutuskursseja vuosina 2010 2013. Kuntoremontti-kurssi on tuotteistettu ja sitä on markkinoitu työterveyshuoltojen kautta. Työhyvinvointipalveluissa on tuotettu kuntoneuvola- ja työpaikkakäyntejä työterveyshuoltojen toimeksiannoilla. Työorganisaatioille on toteutettu erilaisia virkistys- ja liikuntapäiviä sekä viikoittain kokoontuvia liikuntaryhmiä. Hankkeet Taukokangas oli toimintavuonna mukana monissa hankkeissa joko hallinnoijana tai osallisena. Hankkeisiin osallistutaan ottaen huomioon talon toiminnan kehittämistarpeet ja yhteisyökumppanit. IKKU-hanke: Taukokangas valittiin 22 hakijan joukosta palveluntuottajana mukaan vuosina 2009-2012 toteutettavaan Kelan ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishankkeeseen (IKKU). Tässä gerontologisen kuntoutuksen kehittämishankkeessa kehitetään uutta ikääntyneiden kuntoutujien kuntoutusmallia. Kuntoutukseen osallistuu yhteensä 480 kuntoutujaa ja omaista. Kehittämishankkeessa järjestetään avoja laitosmuotoisia kuntoutuskursseja yli 74-vuotiaille kotona tai palvelutalossa asuville henkilöille, joilla on alaraajojen tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi vaikeuksia selviytyä kotona. Muina palveluntuottajina laitosmuotoisissa kursseissa ovat ODL-terveys ja Kruunupuisto Oy sekä avomuotoisissa kursseissa Härmän kuntoutus PAT-hanke: Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisyhanke jatkui koko toimintavuoden. Hankkeessa ovat mukana Oulaisten kaupunki ja Merijärjen kunta sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan yksikkö (Oamk) Oulaisista. Hanke ajoittuu vuosille 2008 2010. Taukokangas on hankkeen hallinnoija. Hankkeessa on ollut mukana 29 pitkäaikaistyötöntä. Tyrni-hanke: Työyhteisöjen kehittämishanke Tyrni 3 alkoi keväällä 2009 ja jatkuu vuoteen 2011. Hallinnoijana on Oamk:n Oulaisten yksikkö. Toimintavuonna mukana kehittämistyössä on ollut perusturvan henkilöstöä Selänteen kuntayhtymästä 600 henkilöä ja Oulaisista 100 henkilöä.

Sonectus-hanke: Ikääntyvien palvelujen kehittämishanke on Oamk: Oulaisten yksikön hallinnoima ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen rahoittama kumppanuushanke. Hankkeessa osatoteuttajina ovat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö KAM:n Oulaisten ammattiopisto ja Taukokangas. Kaikki Oulun Eteläisen 14 kuntaa osallistuvat hankkeeseen. Hanke ajoittuu vuosille 2008 2011. Hyväx-hanke: Hyvinvointiyrittäjyyden ja soveltavan tutkimustoiminnan kehittämishanke vuosille 2009-2010. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-hanke. Kohderyhmänä ovat Ylivieskan seutukunnan julkisen ja yksityisen sektorin hyvinvointipalvelujen tuottajat, työntekijät ja luottamushenkilöt. Hankkeen hallinnoijana on Oulaisten kaupunki. Hankkeen ideoimana toimintavuonna perustettiin Oulun Eteläisen alueelle yksityisen ja julkisen sektorin toimijoista koostuva sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta, jossa Taukokangaskin on mukana. Asiantuntijapalvelut ja muut palvelut Potilasasiamies- ja sosiaaliasiamiespalvelujen myynti jatkui edellisen vuoden tapaan. Taukokankaalla on yhteensä 19 sopimusta kuntien, terveyskeskusten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Sotainvalideille suunnattuna erikoispalveluna toteutettiin sotainvalidien neuvontapalvelu valtion määrärahalla Oulun läänin eteläosan kunnissa ja Koillismaalla. Veteraaniasiamiespalveluja myytiin Pudasjärven kaupungille. Jalkaterapeutin ja ravitsemusterapeutin palveluja myytiin Oulaskankaan sairaalalle, terveyskeskuksille ja palvelukeskus Rantakartanolle. Apuvälinehuollossa jatkui yhteistyö Respecta Oy:n kanssa. Respectan apuneuvoteknikko piti Taukokankaalla vastaanottopäiviä. Taukokangas myi lääkärin asiantuntijapalveluja Attendo MedOne Oy:lle Oulaisten työterveyshuoltoon ja asiantuntijapalveluja eri hankkeille. 4 Taukokartano Taukokartano on invamitoitettu 8 huoneiston palvelutalo, jossa asuu vuokralla sotainvalideja ja muita palveluja tarvitsevia asukkaita. He saivat palvelunsa pääasiassa kaupungin kotihoidosta. Taukokartanon isännöitsijäpalvelut ja kiinteistöhuolto hoidettiin Taukokankaalta. Henkilökunta Taukokankaan henkilökunta on työsuhteessa Taukokangas-säätiöön. Vakituisessa työsuhteessa oli vuoden lopussa 123 henkilöä. Ostopalveluina hoidettiin esim. psykologin ja erikoislääkärien palvelut. Ammattitaitoinen, motivoitunut ja ystävällinen henkilökunta on edelleen Taukokankaan parhaimpia kilpailuvaltteja. Laatujärjestelmän tehokas hyödyntäminen, kehityskeskustelut ja ammatillinen täydennyskoulutus ovat painopistealueina henkilöstön kehittämisessä.

Henkilökunnan jaksamista edistettiin mm. työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja tukemalla virkistystoimintaa. Henkilökunta voi käyttää talon kunto- ja liikuntasalia. Työntekijöille on järjestetty viikoittain ohjattuja liikuntaryhmiä. Kunnon ylläpitämiseen on motivoitu esim. kuntotempauksilla. Työntekijöillä on ollut mahdollisuus myös yksilöllisiin kuntotestauksiin ja ohjaukseen. Talo on kustantanut lisäksi lippuja elokuviin ja konsertteihin. 5 Eri työntekijäryhmille on järjestetty ryhmämuotoista työnohjausta ja työntekijöillä on mahdollisuus yksilölliseen työnohjaukseen. Säätiön hallinto Taukokangas-säätiön hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimi Seija Lepola 31.8.2009 saakka ja 1.9.2009 alkaen Juha Laikari, varapuheenjohtajana toimi Aarno Rantala. Hallitukseen kuuluvat vuoden 2009 alusta: Oulaisten kaupunginvaltuuston valitsemat: Juhani Aatamila, Oulainen Aarno Rantala, Oulainen Hannu Rautiola, Oulainen Raimo Räisänen, Oulainen Sotainvalidien Veljesliiton Keski-Pohjanmaan piirin valitsema; Veli Honkela, Kalajoki Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin valitsema; Seija Lepola, Oulainen 31.8.2009 saakka Juha Laikari, Oulainen 1.9.2009 alkaen Sotainvalidien Veljesliiton Oulaisten osaston valitsema; Olavi Nylund, Oulainen säätiön sääntöjen perusteella; toimitusjohtaja Juha Laikari 31.8.2009 saakka ja toimitusjohtaja Seija Lepola 1.9.2009 alkaen Taukokankaan ylilääkäri Alpo Tilus. Tilintarkastajat: Säätiön tilintarkastajina toimivat KHT Kaarina Rousu-Karppinen ja HTM Tarja Hynynen, varalla KHT Risto Hyvönen, Oulusta. Muu hallinto: Säätiön toimitusjohtajana ja Taukokankaan johtajana toimi filosofian maisteri, sosiaalineuvos Juha Laikari 31.8.2009 saakka, ja 1.9.2009 alkaen yhteiskuntatieteiden maisteri Seija Lepola. Juha Laikari jäi eläkkeelle 1.9.2009 palveltuaan Taukokankaan johtajana lähes 20 vuotta. Taukokankaan ylilääkärinä toimi lääketieteen lisensiaatti Alpo Tilus. Ylilääkäri toimi myös yksityisen terveydenhuoltolain edellyttämänä terveydenhuollon palveluista vastaavana johtajana. Tulevaisuuden näkymät Taukokangas-säätiön hallitus on tehnyt päätöksen osakeyhtiön perustamisesta. Taukokankaan palvelutoiminta siirretään osakeyhtiölle, jotta Taukokangas koettaisiin tulevaisuudessakin alueellisena palveluntuottajana ja turvattaisiin työpaikat myös pitkällä aikavälillä. Yhtiöittäminen toteutetaan

toimintavuonna 2010. Verottajan ennakkoratkaisu yhtiöittämisasiaan saatiin joulukuussa 2009. Sotainvalidien ja veteraanien vähentyessä myös hoidon ja kuntoutuksen tarve vähenee. Kuntien tiukentuva talous ja palvelurakenneuudistus muuttavat terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja ja tuo uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Kunnat ostavat entistä enemmän hoito-, asumis- ja kuntoutuspalveluja. Myös erikoissairaanhoidon kanssa on mahdollista löytää uusia yhteistyömuotoja. Työikäiselle väestölle on kehitettävä uusia palveluja työkyvyn ylläpitämiseksi ja työurien pidentämiseksi. Myös uusia palveluja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kannattaisi kehittää. Palvelujen kehittäminen Uusia hoito- ja asumispalveluja kehitetään asiakkaiden ja kuntien tarpeiden mukaisesti. Asumispalveluissa kehitetään vanhusten tehostetun palveluasumisen lisäksi muistihäiriöisten palveluasumista. Taukokangas hyödyntää sotainvalidien hoidossa syntynyttä korkeata ammattitaitoa ja kokemusta muiden asiakkaiden hoidossa. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa tavoitteena on edelleen lisätä ja monipuolistaa kuntoutuskurssien tarjontaa. Vuoden 2009 alusta perustettiin ammatillisen kuntoutuksen yksikkö. Työhallinnon, työeläkelaitosten ja vakuutusyhtiöiden ostamien palvelujen kysyntä näyttää lisääntyvän. Työhyvinvointipalveluissa panostetaan uusien palvelujen kehittämiseen. Henkilökunta ja investoinnit Henkilökunnan määrä ja jakauma on pystyttävä sopeuttamaan muuttuvaan kysyntään. Kokenut, osaava ja motivoitunut henkilökunta takaa parhaiten kilpailukyvyn. Henkilökunnan valmiuksia uusiin palveluihin vahvistetaan täydennyskoulutuksella, työnohjauksella ja yhteistyön edelleen kehittämisellä. Toimitilojen muutoksia tehdään muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Päämääränä on kehittää Taukokangasta hyvinvointikeskuksena, jonka ydinpalvelut ovat hoito- ja asumispalvelut sekä lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus. 6