Lieksan koulutus-, kehittämisja innovaatiosuunnitelma 2013 2016 LKKIS 2013 2016 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun paikallinen Lieksan työryhmä 28.3.2013 1
Päivitys on laadittu Lieksan työryhmän kokouksen sekä aikaisempien suunnitelmien pohjalta; Pertti Saarelainen, pertti.saarelainen@lieksa.fi Aiheet Joka paikan maakuntakorkeakoulu 2/18 Väki vähenee ja vanhenee 4 Innovointi 7 Tutkintotavoitteinen koulutus 8 Muu kuin tutkintotavoitteinen koulutus 14 Etäopinnot 14 Pakolaisen oppimispolku POP 15 Hanketoiminta 15 Joka paikan maakuntakorkeakoulu Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu PKMKKK toimii koko maakunnan alueella Se on osa Karelia ammattikorkeakoulun työelämä- ja kansainvälistymispalveluita. Yhteistyökumppaneina ovat Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampus ja Pohjois-Karjalan kesäyliopisto. 2
Lisätietoa löytyy osoitteesta: www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun perustana on korkeakoulujen, koulutustoimijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kumppanuus. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu tuo korkeakoulujen osaamisen ja palvelut lähelle ja vastaa joustavasti asukkaiden, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän koulutus-, osaamis- ja kehittämistarpeisiin yhdessä seudullisten toimijoiden kanssa. Lieksassa tapahtuu maakuntakorkeakoulutoiminta paikallisen Lieksan työryhmän johdolla. Sen puheenjohtajana toimii Lieksan kaupungin kaupunginjohtaja Esko Lehto sekä sihteerinä tällä hetkellä Lieksan kansalaisopiston suunnittelijaopettaja ja maakuntakorkeakoulun paikallinen koulutuskoordinaattori Pertti Saarelainen. Työryhmä on laaja-alainen käsittäen niin koulutus-, muita viranomais- kuin yritystoimijoitakin. Tätä Lieksan koulutus-, kehittämis- ja innovaatio- eli LKKI-suunnitelman 2013 2016 päivitystä valmisteltaessa on aktiivisena pyrkimyksenä ollut tiiviys ja ytimekkyys. Yleisiä taustoja ja historioita ei paljon selostella, vaan tarkoitus on keskittyä nykyhetken ja lähitulevaisuuden tilanteisiin ja tarpeisiin. Edelliset Lieksan KKI-suunnitelma 2011 2014 ja 2012-2015 ovat myös yhä saatavissa: http://edu.lieksa.fi/kansalaisopisto/ain/lkkis_2011_-_2014.pdf http://edu.lieksa.fi/kansalaisopisto/ain/lkkis_2012_-_2015.pdf, joten niistä on tähän päivitysasiakirjaan poimittu uudestaan mukaan vain erityisesti relevantteja aiheita. Yksi lähtökohta on myös ollut PKMKKK:n toimintasuunnitelma 2013. Tämän Lieksan KKI-suunnitelman sekä Ylä-Karjalan vastaavan paperin ydinkohdat on tarkoitus yhdistää maaliskuussa 2013 seutukunnalliseksi Pielisen Karjalan KKI-suunnitelmaksi, joka etenee sitten maakuntakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun jatkokäsittelyyn. Asioita, ajatuksia ja muuta on saatu ja tullut vastaan eri puolilta, joten tämäkin LKKIsuunnitelma voidaan nähdä kollektiivisuorituksena. 3
Väki vähenee ja vanhenee Väki vähenee ja vanhenee Lieksassa, joskin maahanmuutto tasaa tässä vaiheessa ainakin lukumäärätilannetta voimakkaasti. Lieksan väkiluku väheni vuodesta 2011 vuoteen 2012 185 asukkaalla ja oli vuoden 2012 lopussa 12 400. Väkiluvun lasku selittyi siis käytännöllisesti katsoen kokonaan nettokuolleisuudella, kun taas muuttoliikkeet ulkomailta Lieksaan ja Lieksasta muualle Suomeen tilastollisesti kumosivat toisensa. Tulevasta kertoo myös perusopetuksen päättävien yhdeksäsluokkalaisten määrän väheneminen. Luvuissa ovat mukana sekä Keskuskoulu että Kolin koulu, mutta eivät maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olevat; Lieksassa onkin nimenomaan kyllä myös todettu, että siellä ei lähivuosina päde se, että koulutus voisi perustua ikäluokkaperusteeseen. Koulutustarvetta on enemmän kuin väestöennusteet osoittavat. Perusopetuksen päättävät yhdeksäsluokkalaiset Lieksassa Ennuste 16.8.2011 pohjalta Keskuskoulu ja Koli; ei maahanmuuttajien valmistavaa opetusta 140 120 100 80 60 40 20 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 4
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/huoltosuhde/sivut/default.aspx: Etenkin vanhusväestön voimakas lisääntyminen nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa ja jo vuonna 2020 koko maan huoltosuhteen arvioidaan olevan 65,5 ja vuonna 2030 jo reilusti yli 70. Huomionarvoista on, ettei huoltosuhde parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan jo 20 kuntaa, joissa huoltosuhde yltää yli 100:n. Vanhetessaan väki siis myös eläköityy. Tilanne on suurin piirtein sama niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella, yhtä hyvin kunnallisella alalla kuin valtion ja muidenkin tehtävissä. Lieksan oloissa kohtalaisen edustavana otoksena pitääkin Lieksan kaupunkia itseään, joka on samalla myös alueensa suurin työnantaja. Muun muassa kuntien eläkevakuutuksesta vastaavalta Keva-yhteisöltä saatiin maaliskuussa 2012 tuore Lieksan kaupungin eläkepoistumaennuste; seuraavat esimerkkiluvut on laskettu 31.12.2008 vakuutettuina olleiden pohjalta ja niihin sisältyy sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläköityminen: Aikavälillä 2012 2030 on eläkepoistuma joka vuosi noin kahdesta viiteen prosenttia. Aikavälin alkupuolella ovat luvut yleensä suurempia kuin loppupuolella: esimerkiksi tämän LKKI-suunnitelman kattamana neljän vuoden aikana on kaupungin työntekijöiden eläköitymisennusteeksi laskettu seuraavanlaiset luvut: 2012 3,6 % 2013 4,4 % 2014 5,0 % 2015 5,0 % 5
Vuonna 2029 on ennuste 2,1 % ja 2030 2,2 %. Lieksan kaupungin viiden suurimman ammattiryhmän eläkepoistumaennuste eri aikajaksoilla: 2011 2015 2011 2020 2011 2025 2011 2030 Perus- ja lähihoitajat 13,6 % 35,7 % 54,3 % 70,0 % Aineenopettajat ja leht. 12,1 % 22,2 % 33,9 % 58,0 % Luokanopettajat 21,8 % 39,2 % 47,9 % 67,4 % Perhepäivähoitajat ymv. 36,2 % 55,7 % 71,4 % 75,7 % Sairaanhoitajat 13,0 % 24,2 % 39,1 % 48,5 % Kaikkein suurimmat, yli 90 prosentin eläköitymisennusteet vuoteen 2030 mennessä on hammashoitajilla, lastenhoitajilla ja päiväkotiapulaisilla, johdon sihteereillä, osastosihteereillä ja vastaavilla sekä mielenterveyshoitajilla. Tämän LKKI-suunnitelman nelivuotiskautta 2013 2016 vastaavaa laskelmaa ei ollut saatavilla, mutta aika lähelle osuvalla viisivuotisennustekaudella 2011 2015 olivat eniten siis tässä vaiheessa suhteessa nopeimmin eläköityviä ammattiryhmiä seuraavat, jokainen yli 30 prosentin osuudella: perhepäivähoitajat ymv., kodinhoitajat ja kotiavustajat, muut peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat (siis eri ryhmä kuin esim. aineenopettajat ja lehtorit tai luokanopettajat), siivoojat, kiinteistöhuoltomiehet, vastaanoton ja neuvonnan hoitajat, osastonhoitajat, opetusalan johtajat ja rehtorit, mielenterveyshoitajat. Jotkin näistä ammattiryhmistä eivät toki ole suuria, joten prosenttiosuus kohoaa nopeasti. 6
Eläköityminen koskee palkansaajien lisäksi myös yrittäjiä; tarvitaan seuraajia yrityksiin. Lisäksi vaikuttaa työllisyyteen muita väestön ja yhteiskunnan muutostekijöitä. Esimerkiksi hoiva-alojen työvoimatarve lienee lähitulevaisuudessa suurta paitsi hoitajien eläköitymisten, myös yleisen ikääntymisen eli hoidettavien määrän lisääntymisen takia. Työttömyyttäkin Lieksassa tunnetusti paljon on, mutta työvoimatarpeen ja työttömyyden kohtaaminenhan ei ole yksioikoinen asia. Teolliset työpaikat ovat Lieksassa itse asiassa lisääntyneet viiden viime vuoden aikana. Sen sijaan valtion työpaikkojen siirtyminen Joensuuhun tai muualle tuo oman ongelmansa: sähköiset palvelut tulevat ja paikalliset toimipisteet katoavat kunnista. Tästäkin syntyy opettelu- ja koulutustarpeita, joita on syytä vakavasti pohtia. 3 On myös syytä panna merkille, että Lieksan Teollisuuskylä Oy:n piirissä toimivat suuret yritykset ovat usein muualta johdettuja. Teollisuuskyläyhtiö voisikin monesti olla sopiva kanava koulutus-, kehittämis- ja innovaatiopyrkimysten edistämisessä. Yleisinä pohdintakysymyksinä voi vielä lisäksi esittää kaksi muuta näkökohtaa: Onko ammattialoja, jotka ovat ylipäätään katoamassa eihän nyky-suomessa juuri enää tapaa rautateiden jarrumiehiä eikä kaiketi laivojen radiosähköttäjiäkään, ja puhelunvälittäjien ammattikuntakin on pienentynyt puhelinliikenteen automatisoiduttua? Entä onko syntymässä uusia ammattialoja vaikkapa tekniikan tai yhteiskunnan muuttuessa esimerkiksi web-sivukoodaajia ja EU-tarkastajia on Suomessa mainittavasti ollut vasta vajaat parikymmentä vuotta? Innovointi Viime vuonna päättyneessä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan hankkeessa on ilmestynyt julkaisu: Minna Sarkkinen, Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen Pielisen Karjalassa; Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C:56; 2011; saatavissa: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/38188/c56_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1. Ideoiden työstämistä jatkaa Karelia AMK:ssa Mahdollisuudet maaseudulle -projekti, 7
ja on myös käynnistetty ISAT alueellisen innovaation keskusmalli hanke. Hankkeen toteutusaika on 2013 2014. ISAT alueellisen innovaatiokeskus -hankkeessa ovat mukana Karelia ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Varkauden, Lieksan ja Nurmeksen kaupungit. Hankesuunnitelmassa viitataan siihen, että Karelia AMK on toteuttanut maakuntakorkeakoulukonseptilla erilaisia seutukuntien työelämän tarpeisiin perustuvia koulutuksia erityisesti kaupungeissa, joista ammattikorkeakoulun toiminnot on siirretty Joensuuhun, sekä todetaan, että mallin rakentaminen vaatii opetus- ja toteutussuunnitelmien kehittämistä ja opintopolkujen rakentamista. Tarvitaan myös henkilöstön osaamisresursseja, luovia ja monialaisia tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöjä, kumppanuutta ja yhteistyötä elinkeino- ja työelämän kanssa. Alueellinen innovaatiokeskus -malli vaatii uusia toimintatapoja sekä elinkeinoelämän vahvaa sopimuspohjaista sitoutumista toimintaan ja kumppanuuteen. Tähän kuvioon sopisi erinomaisesti seuraavaksi tässä KKI-suunnitelmassa esitettyjen prosessi-insinööri-, matkailurestonomi- ja vasta työnimellä tunnetun tradenomi-sosionomi -koulutusten valmistelu, koska niissä kaikissa nimenomaan tarvitaan opetus- ja toteutussuunnitelmien kehittämistä ja opintopolkujen rakentamista uutta luovalla tavalla. Tutkintotavoitteinen koulutus Perusopetuksen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen pääkohde maakuntakorkeakoulutoiminnassa on ammattikorkeakoulutaso mitenkään unohtamatta ja väheksymättä kuitenkaan lukiota ynnä ammatillisen koulutuksen eri väyliä eli opetussuunnitelmaperustaista ammattiopistoa sekä näyttötutkintoperustaisia aikuisopistoa ja oppisopimusjärjestelmää. 8
Lieksassa on parhaillaan käynnissä kaksi sairaanhoitajakoulutusta: syksyllä 2010 käynnistynyt täysimittainen, omaehtoinen koulutus ja helmikuun alussa 2012 alkanut työvoimapoliittinen koulutus, joka kattaa 150 opintopistettä 210 opintopisteen kokonaisuudesta lopun jäädessä aikanaan omaehtoisiksi opinnoiksi. Lisäksi toimii yksi viisihenkinen tradenomiopintopiiri, joka aloitti 2011. Koulutuksissa on mukana myös esimerkiksi yläkarjalaisia. Sairaanhoitajista on pulaa koko Suomessa, ja koulutustarvetta on myös jatkossa edelleen. Myös alan täydennyskoulutustarvetta on, ja tässä suhteessa pitäisikin olla jopa laajempaa kuin maakunnallista yhteistyötä. Sitä paitsi on myös lähihoitajatarvetta, ja ammatillisen perustutkinnon kauttahan tulee myös potentiaalisia ammattikorkeakouluopintoihin hakijoita. Lieksan tutkintotavoitteiset koulutustarpeet 1. Tradenomit aloitus 2013 2. Tekniikan alan insinöörit: automaatio- tai prosessipainotus Esitetään Karelia AMK:n liiketalouden ja tekniikan keskukselle jatkotyöstettäväksi aloitus 2013 2014 3. Tuotantotalouden insinöörit aloitus 2013 2014 4. Matkailurestonomit aloitus 2013 2014 Esitetään Karelia AMK:n liiketalouden ja tekniikan keskukselle jatkotyöstettäväksi. Esitetään Karelia AMK:n luovien alojen keskukselle jatkotyöstettäväksi. 5. Sairaanhoitajat 2014 6. Tradenomit 2015 (mahdollisesti sosionomi painotuksella) Tradenomikoulutuksen tarvetta on perusteltu paikallisessa Lieksan työryhmässä 14.2.2012 ja 8.2.2013. 9
Luettelossa sijoilla 2. 4. ja 6. olevat koulutukset vaativat perusteellisempaa pohjatyötä vielä kuin sairaanhoitaja- ja tradenomialat, joilla on jo vakiintuneet opetusohjelmat ja toimivat monimuotokoulutusmallit. Edellisessä Lieksan KKI-suunnitelmassa 2012 2015 esitettiin näille mm. seuraavia perusteluja ja valmistelutarpeita, s. 21 25/38, (lihavoinnit ja kommentit lisätty/pk). Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on saanut Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittaman projektin prosessiteollisuuden koulutuskeskusta varten. Tämän kaksivuotisen Prosessimo -hankkeen ratkaisua odotetaan alkukesällä. [Kommentti/PK: Ratkaisu oli myönteinen. Ks. https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=a31732.] Hankkeen yhteistyötahoja ovat prosessiteollisuuden alojen yritykset Stora Enso Enocell Oy, PankaBoard Oy, Amcor Flexibles, Joptek Composites Oy, Anaika Wood Ltd Oy, Stora Enso Wood Products Uimaharju, Valio Oy, UPM Wood -vaneritehdas, Endomines Oy, Mainpartner Oy, Empower Oy ja Efora sekä kehitysyhtiönä Lieksan Teollisuuskylä Oy Keskeinen rooli hankkeessa on Pohjois-Karjalan ammattiopiston Lieksan toimipaikalla, jossa jo ennestään toimii maakunnan ja lähialueen ainut prosessialan koulutus toisen asteen tasolla. Alan pohjakoulutuksena voi suorittaa prosessiteollisuuden perustutkinnon ja tulla prosessinhoitajaksi kahta tietä: kemiantekniikan koulutusohjelma ja paperiteollisuuden koulutusohjelma. Tarkoitus on varustaa ja kehittää prosessiteollisuuden oppimisymparistöä ammattiopiston ja aikuisopiston yhteisissä tiloissa. Tavoitteena on luoda Lieksaan prosessiteollisuuden moniosaajien koulutusta ja osaamisen kehittämistä varten valtakunnallisestikin korkeatasoinen oppimisympäristö, joka sisältää automaatiolaboratorion, kunnossapitolaboratorion ja luokkaopetustilat. Karelia -ammattikorkeakoulussa on monimuotoistettu tuotantotekniikan aikuisten opintoja, jotka ovat yksi vaihtoehdoista kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa. Malli ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan soveltuvalta lieksalaisten kannalta, jos lähiopetuspaikka on sadan kilometrin päässä Joensuussa: Lähiopetusta arki-iltaisin ja lauantaisin. Lisäksi 2 3 10
lähiopetusviikkoa erikseen sovittavina ajankohtina. Varsinkin lauantaisin ovat julkiset joukkoliikenneyhteydetkin melko heikkoja. [Kommentti/PK: Tilanne oli vuonna 2012 sikäli yhä heikentynyt, että kevään amk-yhteishaussa oli kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Karelia -AMK:ssa enää vain nuorten koulutuksena.] Tätä koulutusta tulisikin pikaisesti kehittää niiden iskulauseiden mukaiseksi, joilla ammattikorkeakoulu itse kuvaa omaa maakuntakorkeakoulutoimintaansa: Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on aktiivinen toimija koko maakunnan alueella. Maakuntakorkeakoulu tukee uudenlaisten opintomahdollisuuksien kehittämistä siten, että koulutukset olisivat mahdollisimman joustavia ja ajasta sekä paikasta riippumattomia. Ehdotuksena on, että Karelia -ammattikorkeakoulu aloittaisi tässä vaiheessa uudenlaisen matkailurestonomien monimuotokoulutuksen valmistelun niin, etta sellainen olisi saatavilla ennen tämän koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmakauden päättymistä vuonna 2014. Parhaassa tapauksessa olisi koulutus tulisi käynnistää jo vuonna 2014, jotta se ehtisi tukemaan esimerkiksi Koli Cultura -hanketta, jota ja jonka aikataulua kuvataan näin: Kehittämisohjelman tavoitteena on luoda toimiva kestävän kehityksen luontomatkailu- ja kulttuurikeskus, Koli Cultura on suunniteltu valmistuvan vuonna 2015. Valtakunnallisesti ennakoidaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle tosin nykytilaa alhaisempaa ammattikorkeakoulutuksen tarvetta, mutta lieksalaisiin tarpeisiin hyvin soveltuvaa koulutusohjelmaa ei Karelia -ammattikorkeakoulussa nykyisin ole. Kehittämistarpeita on nähtävissä kolme: 1. Nykyisten nuorten ja aikuisten koulutusten sisällöt yhdistetään laaja-alaisemmaksi kokonaisuudeksi kuin kumpikaan tämän hetkisistä koulutuslinjoista yksinään on. 2. Uudistettava matkailurestonomikoulutus suunnitellaan alun alkaen monimuotomenetelmin toimivaksi ja maakunnan kaikissa osissa toteutettavaksi. 3. Lisätään mukaan luonto- ja kulttuuripainotus. Toisen asteen koulutuspohjaa antaa jälleen etenkin Pohjois-Karjalan ammattiopiston Lieksan toimipaikka, jossa voi sekä suorittaa hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon eli tulla kokiksi että tehdä liiketalouden perustutkinnon ja valmistua vaikkapa asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmasta merkonomiksi. Myös Pohjois-Karjalan aikuisopiston Lieksan toimipaikassa voi välillä olla matkailu-, ravitsemis- elintarvike-, liiketalous- tai yrittäjyysaiheisia 11
koulutuksia, mutta aiemmin siellä ollut erä- ja luonto-oppaan ammattikoulutus ja -tutkinto jarjestetään nykyisin Joensuun Niittylahdessa. [Kommentti 1/PK: Kaksijakoisuus nuorten ja aikuisten koulutuslinjojen välillä oli edelleen voimassa. Maakuntakorkeakoulun paikallisessa Lieksan työryhmässä on noussut 28.3.2012 uutena ajatuksena esille myös uudentyyppinen sosiaalialalle suuntaava koulutus. Sosionomeja tarvitaan toki edelleen, ja sosionomikoulutus on tärkeää, mutta uutta innovaatiota kuvaa työnimi tradenomi-sosionomi esimerkiksi etuuskäsittelyasioissa tarvitaan asiantuntemusta kummaltakin puolelta. Tavallaan on ajatus ehkä osin samansuuntainen kuin se, että ammatillisella perustutkintotasolla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon eli lähihoitajan tutkinnon yhtenä linjavaihtoehtona asiakaspalvelun ja tietohallinnon koulutusohjelma. 4 Paikallisessa Lieksan työryhmässä asetettiin 28.3.2012 toivotuksi toimintajärjestykseksi kolmikärkinen eteneminen: 1. Vakiomuotoiset monimuotokoulutusohjelmat: tradenomikoulutusta toivotaan Lieksassa alkavaksi 2013, sairaanhoitajakoulutusta jälleen 2014 sekä edelleen siten, että vuosittain pääsisi alkamaan aina jokin ammattikorkeakoulutasoinen tutkintokoulutus. 2. Kehitystyötä vaativat koulutusohjelmaideat: prosessi-insinöörien, matkailurestonomien ja työnimellä tradenomi-sosionomien koulutusohjelmat, joita ei sellaisinaan ole Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulussa tai ehkä ylipäätään missään olemassa, mutta joiden kehittelemistä pidetään tarpeellisena. Karelia AMK, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Lieksan, Nurmeksen ja Varkauden kaupungit ovat yhteisesti hakemassa rahoitusta ISAT alueellisen innovaation keskus -innovaatiohankkeelle, ja jos se pääsee käynnistymään, sopisivat nämä koulutuskehitystehtävät ja pilottihankkeet luontevasti sen yhteyteen. 3. Tarkistamista vaativa idea: tuotantotalouden insinöörikoulutusta on myös esitetty, mutta tässä vaiheessa tämä ajatus siirretään Puuakatemian piirissä yhdessä teollisuusyritysten kanssa 12
tarkasteltavaksi. Voi olla, että kahta insinöörikoulutusajatusta ei kannata rinnakkaisesti ajaa, ja prosessi-insinööri-idea saattaa kuitenkin olla vankemmalla pohjalla. Monimuoto-, etä- ja omalla paikkakunnalla opiskelun mahdollisuuden tärkeyttä lisää se, että usein on kyse aikuisikäisistä, työssä olevista, perheellisistä henkilöistä. Heille olisi vaikeaa tai mahdotonta siirtyä vuosikausiksi muualle. Eiköpähän ole enemmän nykyaikaa tuoda opintomahdollisuudet sinne missä ihmiset ovat eikä päinvastoin? Tämä koskee paitsi ammattikorkeakouluja, myös yliopistoja millaisia täydennyskoulutus-, kehittämishanke-, tutkimus- ja muita ideoita vaikkapa tiedeyliopistot voisivatkaan toteuttaa? Yleiseksi tavoitteeksi maakuntakorkeakoulutoiminnassa täytyy vielä lisätä se, että toiminnan tulisi ilman muuta olla pitkäjänteisempää, ennustettavampaa ja säännöllisempää kuin tähän mennessä on ollut. Tutkintotavoitteista koulutusta koskeva erityiskysymys on paikallisten oppilaitosten tarjoamien elementtien käyttäminen hyväksi. Lieksan kansalaisopistolla on aiempaa kokemusta esimerkiksi ruotsin kielen valmentavan kurssin tarjoamisesta sairaanhoitajaopiskelijoille niin, että opintosuoritus yksin tein hyväksyttiin ammattikorkeakoulututkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Lisäksi voidaan kehittää myös yhteisiä opintojaksoja eri oppilaitosmuotojen kesken. Lieksan taidekoulun audiovisuaalisen taiteen opetuksessa onkin jo suunniteltu Karelia AMK-yhteistyötä oppisisältöjen koordinoinnin ja liikeperustaisten käyttöliittymien opetuksen mielessä: ideointiasteella on eräitä nimenomaisia kursseja, jotka mahdollisesti voisivat rakentua peräti yhtenäiseksi opintokokonaisuudeksi. Tällaiset, tietokonepeleihin painottuvat taidekouluopinnot voisivat yhtäältä olla jatko-opintoihin valmentavia ja valmistavia niin toista kuin korkeakouluastettakin ajatellen. Toisaalta voisivat taidekoululaiset saada käyttää Karelia AMK:n oppimateriaaleja ehkä jopa suoraan suorittaen kursseja avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Lisäksi taidekoulun oppilaat voisivat toimia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden projekteissa testaajina saaden näin kokemusta laajemmista pelikehitysprojekteista. Vastaavasti ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan omaa osaa- 13
mistaan esimerkiksi projektin vetämisessä, testauksen koordinoinnissa ja testaajien opastamisessa. Muu kuin tutkintotavoitteinen koulutus Käytännössä voi kuitenkin olla vaikeaa kartoittaa lyhytkurssitarpeita kovin pitkälle ajalle eteenpäin ilman esimerkiksi jäljempänä tarkemmin esiteltävän Osaava-kehittämishankkeen tapaista, laajaa ja järjestelmällistä koulutussuunnitteluprojektia. Polkuopintoja ja tutkintoopintoihin pääsyä voi ainakin silti kehittää. Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelun Aducaten, sen toimintaan sisältyvän avoimen yliopiston sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään kuuluvan Pohjois- Karjalan kesäyliopiston ja luonnollisesti yleensäkin avointen yliopistojen, avointen ammattikorkeakoulujen, kesäyliopistojen ja avoimen ammattiopiston mahdollisuuksia on voitava käyttää hyväksi. Ehkä esimerkiksi matkailu-, opetus- tai sosiaalialan täydennyskoulutuksessa olisi konkreettisia mahdollisuuksia. Osin kytkeytyy tämä aihepiiri myös jäljempänä käsiteltävään etäopintoasiaan. Etäopinnot Verkkovälitteisiä etäopintomahdollisuuksia on Suomessa olemassa peruskoulusta yliopistotasolle asti. Osa sellaisista on aidosti aika- ja paikkariippumattomiakin. Joskus voi olla kyse jopa tutkintotavoitteisesta opiskelusta, mutta suuri merkitys on jo silläkin, jos voi suorittaa kursseja tai opintokokonaisuuksia muiden opintojen osina, erikoistumisopintoina, täydennyskoulutukseksi, polkuopintoina, yleissivistykseksi tai vaikkapa vain harrasteen tai muun kiinnostuksen vuoksi. 14
Etä- ja verkko-opintojahan voi jokainen harjoittaa kykynsä ja halunsa mukaan. Riittävää laajakaistayhteyttä ja osaamista ei kuitenkaan välttämättä kaikilla ole ja mahdollisen julkisesti tarjolla olevankin atk-luokan pitäisi olla opiskelua varten tarpeeksi rauhallinen, käytettävissä silloin kun aikuisopiskelijalla on aikaa eli iltaisin ja viikonloppuisin sekä varattavissa varmasti määräajoiksi esimerkiksi säännöllisille verkkoluennoille osallistumista varten. Suunnitelmallisesti organisoidut opintopiirit ja asiantuntevat tutorit tai ohjaajat edistäisivät asiaa edelleen. Lieksan tulisi kehittää organisoitujen etäopintoja. Esimerkiksi Nurmeksen lukio toimii Itä- Suomen yliopiston avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitoksena, ja Nurmeksen sivistyslautakunta on määritellyt käytännön, jonka kautta kurssimaksut ja tutor-toiminnasta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa. Myös Lieksan kristillinen opisto omana erillisenä toimijanaan on melko pitkällä avoimen yliopiston monimuoto-opintojen tarjoamisessa. Eri koulutusorganisaatioiden mahdollisuudet olisi hyvä saada selville. Maakuntakorkeakoulukoordinaattori voisi esiselvittää asiaa maakunnan tasolla. Paikallisesti Lieksassa täytyy asiaa lähestyä kansalaisopiston kautta, joka laatii esityksen toimintamallista ottaen huomioon tilat, tutorit, koordinoinnin ja kokonaisuuden. Pakolaisen oppimispolku POP Pakolaisen oppimispolku -hanke, lyhyesti POP-hanke, on Lieksan kaupungin vuonna 2012 aloittama, Euroopan pakolaisrahaston puoliksi kustantama, noin puolitoistavuotinen projekti. Jo vanhastaan vaikuttaa kaupungissa myös Karelia AMK:n hallinnoima Monikulttuurinen Lieksa -projekti eli MOKULI, ja yhteistoiminta erilaisten niin virallisten kuin järjestöpuolenkin maahanmuuttajatoimijoiden kesken on tiivistä. Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti POP-asiasta 13.12.2011, ja päätöspykälässä, http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/dynasty/lieksa/kokous/20111120-20.htm, kuvattiin sisällöllinen ydinajatus seuraavalla tavalla: 15
Lieksan kaupunki on hakenut Euroopan pakolaisrahastolta hankerahoitusta pakolaisen oppimispolku -hankkeelle (POP-hanke). Hankkeen kesto on 1.1.2012-30.6.2013. Hankehakemuksessa hankkeen yleistavoitteena on: "Pakolaisen kotoutumisen henkilökohtaistetun nousujohteisen oppimispolkumallin mallinnus: asumistaidoista, terveydenhuollosta, yhteiskunnan toiminnasta ja muista perusteista lähtien suomen kielen oppimisen kautta perustai aikuisperuskouluun. Tavoite on pakolaisten saattaminen yhdenvertaisiksi suomalaisten kanssa ammatillisiin tai muihin jatko-opintoihin hakeutumista sekä työllistymistä varten." Hankkeen ajaksi koto-toimistoon tulee yksi työntekijä koulutusasiantuntijaksi. Pakolaisen kotoutumisen henkilökohtaistetun nousujohteisen oppimispolkumallin mallinnukseen lieksalaisittain ja yleisesti voi ajatella sisältyvän esimerkiksi seuraavilla liuskoilla esitettyjen kaltaisia tavoitteita. Perusopetukseen pääsytilanteen selvittäminen. Asian ongelmallisuus erityisesti aikuisikäisten tai aivan oppivelvollisuusiän lopussa Suomeen tulleiden maahanmuuttajien suhteen havainnollistuu Opetushallituksen tuoreesta julkaisusta 2011:3, Maahanmuuttajien koulutus Suomessa tilannekatsaus, http://www.oph.fi/download/131381_maahanmuuttajien_koulutus_suomessa_tilannekatsaus.pdf, s. 5 6/28, pykäläviittaus perustuslakiin: Samoin jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen (sivistykselliset oikeudet 16). Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien kohdalla tämän kohdan tulkinta saattaa tuottaa edelleen ongelmia. Juridiset ja käytännölliset mahdollisuudet perusopetuksen yksittäisten oppiaineiden opiskeluun samaan tapaan kuin avoin ammattiopisto omalla puolellaan toimii tai yleensä perusopintoihin tutustumiseen samassa hengessä kuin aikaisemmin on jo järjestetty ammatilliseen koulutukseen tutustumismahdollisuuksia Maahanmuuttajan polku ammattiin -tyyppisissä koulutuksissa. 16
Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus ja sen tarjoama, perusopetusta korvaava koulutus. Ks. http://www.oph.fi/download/131381_maahanmuuttajien_koulutus_suomessa_tilannekatsaus.pdf, s. 18 19/28, sekä opetussuunnitelman perusteet, Opetushallituksen määräys 7/011/2008, http://www.oph.fi/download/140362_maahanmuuttajatops_2008.pdf, erityisesti s. 36/48: Valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen aikana opiskelijan ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja opintoväylä selkiytyvät. Valmistavan koulutuksen suorittamisen jälkeen opiskelijalla tulisi olla valmiudet siirtyä suorittamaan 120 opintoviikon laajuista ammatillista peruskoulutusta oppilaitoksessa, näyttötutkintoperusteisena tai oppisopimuskoulutuksena. Lukion tai vastaavan koulutuksen suorittaneelle koulutusaika on lyhyempi lukion opintojen hyväksi lukemisen vuoksi. Ylipäätään ennakoitavissa olevan, säännöllisen, jatkuvan ja nousujohteisen maahanmuuttajien koulutusjärjestelmän aikaansaaminen ja vakiinnuttaminen. Nykytilanteessa voi vielä sattua, että esimerkiksi kielikoulutusten väleihin jää kuukausien tyhjiä aukkoja, jolloin lakisääteinen kotoutumisaika kuitenkin koko ajan kuluu, tai että koulutuksen nousujohteisuus ei toteudu. Aikuisopistossa työvoimapoliittisina koulutuksina järjestettyjen Maahanmuuttajan polku ammattiin -tyyppisten koulutusten järjestäminen ja kehittäminen niille, joilla on jo riittävät koulupohja- ja kielitaitoedellytykset. Myös työharjoittelumahdollisuudet kuuluvat samaan asiayhteyteen. Tutkintojen tunnustamisen ja kansainvälisen vertailun tukeminen; ks. http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen. Moni oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija voi olla vailla koulupohjaa, mutta yhtä hyvin on muistettava sekin, että monella Suomeen muuttajalla ovat koulutodistukset, yliopistodiplomit, työkirjat ja muut dokumentit hyvässä järjestyksessä, ja tarvitaan vain aiempien tutkintojen tunnustamista sekä suomen tai ruotsin kielen koulutusta. 17
Toisentyyppinen, mutta myös muistettava asia ilmenee lisäksi Lieksan kaupunginvaltuuston 27.2.2012 hyväksymässä, kuntajohtajien työryhmän valmistelemassa Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon turvallisuussuunnitelmassa 2011 2016, monikulttuurisuudesta puhuttaessa s. 19/30 (kursivointi lisätty/pk): Valtaosa muuttajista on kuitenkin sopeutunut hyvin paikallisiin olosuhteisiin. Monikulttuurisuuden tulo näkyy katukuvassa. Kantaväestön asennekulttuurin kehittämisessä on valtava työmaa. Ilmapiirin kiristyessä myös uusien tulokkaiden kotoutuminen vaikeutuu ja pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen. 5 Työllisyyden kuntakokeilu Lieksa Hanke on osana hallitusohjelmaa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi vuoden 2015 loppuun asti kestävä kokeilu, jossa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle, tai kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroituja malleja, joissa työllistymistä edistäviä palveluita suunniteltaessa otetaan huomioon paikallisuus. Hankkeessa koetetaan löytää kaikki työmahdollisuudet julkishallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin alueilta sekä rakentaa tavoitteellinen yhteistoiminnan ja ohjauksen malli toimijoiden kesken. Tavoitteet löytyvät osoitteesta: http://www.pohjois-karjala.fi/resource.phx/sivut/sivut-kk-lieksa/tavoitteet/tavoitteet.htx Hanketoiminta Lieksassa ollaan valmistelemassa hanketoimintaa elinkeinoelämän tarpeisiin liittyvän osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. 3Lieksan kaupunki lähtee joka tapauksessa siitä, että se pysyy itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa 4Ref. esim. http://www.opintoluotsi.fi/fi-fi/koulutusalat_ja_ammatit/opetusohjelma.aspx?studyprogrammeid=84ad5b88-6fd4-4df4-a024-e138266d4b8d. 5Saatavissa verkossa: Lieksan kaupunginvaltuuston 17, 27.2.2012, http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/dynasty/lieksa/kokous/20121151-3.htm, ja itse turvallisuussuunnitelma, http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/dynasty/lieksa/kokous/20121151-3-8130.pdf. 18