Opinnäytetyö kasvuyritykselle 52015 Koulutuksella potkua uralle Microsoftin väen murheet Insinöörilakki tunnuksena
39 10 34 Sisällys 5/2015 10 Ranskalainen viihtyy Suomessa 14 Opintotukijärjestelmä on hyvä 16 Työn imu vie insinööriä 18 Opiskelijan ura kehittyy joka kesä 20 Öljytön paineilma trendinä 23 Parempaa palvelua työttömille 24 Koulutusta omaehtoisesti 26 Microsoft päättää kännykkäajan 28 Luottamusmiehet kuormittuvat 38 Jäsenillä toiveita liitolle 39 Kesäkaravaani liikkeellä 43 Salama iskee insinöörin käskystä VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 15 Kolumni 30 Oikeutta 32 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Rami Marjamäki Työuran rakentaminen alkaa kesätöistä s. 18 2
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 1.10., 12.11., 17.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 1/2 sivu 2 500 1/4 sivu 1 850 TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO www.insinoori-lehti.fi PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Nuori haluaa tehdä töitä Kymmenet tuhannet nuoret ovat näinä viikkoina palaamassa kesätöistä takaisin opintojensa pariin. Tai eivät aivan kaikki: kesätöitä ja -työpaikkoja ei enää riitä kaikille työhaluisille. Moni opiskelija on tänäkin kesänä joutunut miettimään vaihtoehtoisia tapoja kesänviettoon. Nuorten suhtautuminen työelämään on suomalaisen yhteiskuntakeskustelun vakioaiheita. Nuoria patistetaan yhä nopeammin työelämään, mutta mitä teet, kun töitä ei löydykään? Samaan hengenvetoon ollaan huolestuneita nuorten syrjäytymisestä, eikä syyttä: meillä on jo nyt useita kymmeniä tuhansia, eri syistä yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneita nuoria. Määrä uhkaa edelleen kasvaa. Koulutuskaan ei enää takaa töitä. Korkeasti koulutettujen työttömyys on viime vuosina kasvanut, pätkä- ja osa-aikatyö lisääntynyt. Valitettavan moni nuori joutuu nykyään huomaavansa kouluttautuneensa ammattiin, jossa säännöllisen työn löytyminen on kiven alla. Opiskeluaikojen haaveet työstä ja toimeentulosta vaihtuvat työpaikkahakemusten täyttämiseen ja omien työelämävalmiuksien välillä epätoivoiselta tuntuvaan ylläpitämiseen. Kuvaan kuuluu, että julkisuudessa leivotaan yksittäistapausten kautta työhaluttomiksi tai muuten työelämään huonosti sopiviksi. Todennäköisesti nuoren työelämävalmiudet ovat ohuet ja sellaisiksi jäävät, jos kokemus työelämästä rajoittuu pariin peruskoulun TET-jaksoon. TET-jaksojakin tarvitaan, mutta ne eivät yksin riitä työelämän perustaitojen oppimiseen. Edelleenkin töihin ja työelämään oppii parhaiten töitä tekemällä. Nuorista se ei ole kiinni, sillä eri tutkimusten mukaan heidän halunsa tehdä töitä on yhtä suuri kuin vanhemmillaan. Toki nuorten odotukset työelämää kohtaan ovat muuttuneet, mutta niin on työelämäkin. Miksi nuori ei saisi panna painoa työn sisällölle ja työilmapiirille, jos saman tekee jo pitkään työelämässä ollut konkarikin? Paras tieto ja kokemus työelämästä ja työn tekemisestä on yrityksissä, työpaikoilla ja eri alojen ammattilaisilla. Kulunut kesä on jo menetetty, mutta toivottavasti jatkossa yhä useampi yritys auttaa nuoria oppimaan työelämän alkeita oikeissa työtehtävissä ja reiluin pelisäännöin. Se jos mikä on sellaista yhteiskuntavastuun kantamista, mitä mikään muu taho ei voi tehdä. 3
BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Anu Kaniin Oulun Insinöörit juhli 70-vuotistaivaltaan. Juhlien järjestejäporukka kokoontui yhteiskuvaan. Lue juhlasta Insinööri-verkkolehdessä osoitteessa www.insinoori-lehti.fi. 61574 henkilöä allekirjoitti määräajassa kansalaisaloitteen nollatuntisopimuksia vastaan. Kansanliike Vakiduunin kampanjoima aloite etenee syksyllä eduskuntaan. Suomalaiset sanovat kyllä työelämän muutokselle Suurin osa suomalaisista työssäkäyvistä on valmis oppimaan uutta edistääkseen työelämän muutosta. Muutoksen tueksi kaivataan parempaa johtamista ja yhteisöllisyyttä. Tukea halutaan etenkin lähiesimieheltä ja yritysjohdolta, mutta myös työtovereilta ja ammattiliitoilta. Naisten vastauksissa korostuivat yhdessä tekeminen ja työilmapiiri. Miehet painottivat enemmän yrityksen ylimmän johdon roolia. Yt-lait mahdollistavat pelolla johtamisen Yhteistoimintalainsäädäntö tarjoaa tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sellaisia lähtökohtia, jotka mahdollistavat uhkien luomisen sekä niiden hyödyntämisen ja siten pelolla johtamisen. Anu Pynnönen on tutkinut Jyväskylän yliopistoon tekemässään väitöskirjassa huonoa johtamista, josta tutkijan mukaan usein vaietaan. Huonosta johtamisesta ei juuri puhuta, vaan johtamista koskeva kritiikki voidaan jopa aktiivisesti vaientaa. Usein lähtöoletuksena on tutkijan mukaan se, että johtajat ovat hyviä. Pynnösen mukaan usein syytä etsitään erilaisista johtamisympäristötekijöistä, jopa johdettavista. Huonoista johtajista ja huonosta johtamisesta vaikeneminen on Pynnösen mukaan valinta, mutta myös riski. Eräänä huonon johtamisen muotona tutkimus nostaa esiin pelolla johtaminen, jonka esiintymistä Pynnönen tarkastelee suhteessa yhteistoimintaneuvotteluihin irtisanomis- ja lomautustilanteissa. Pelolla johtaminen on yksi huonon johtamisen ilmenemismuoto. Medialla puolestaan on tärkeä rooli siinä, miten pelkoa johdetaan. Ironista sinänsä on se, että yhteistoimintalainsäädäntö tarjoaa sellaisia lähtökohtia, jotka mahdollistavat uhkien luomisen, hyödyntämisen ja siten pelolla johtamisen. 4
BITTIKATTAUS Palkansaajien järjestäytymisaste suurin teollisuudessa Työ- ja elinkeinoministeriön uudesta raportista Palkansaajien järjestäytyminen Suomessa vuonna 2013 selviää, että teollisuudessa palkansaajien järjestäytymisaste on suurin 81 prosenttia, julkisilla palvelualoilla 76 prosenttia ja yksityisillä palvelualoilla 52 prosenttia. Naiset ovat järjestäytyneet useammin kuin miehet. Naisten järjestäytymisaste oli 70 prosenttia ja miesten 60 prosenttia. Erityisen vähäistä järjestäytyminen on ollut nuorilla, jotka ovat lisäksi entistä harvemmin myös työttömyyskassojen jäseninä. Kaikkiaan ammattiliitoissa oli 2 157 000 jäsentä, joista edunvalvonnan piirissä olevia oli 1 514 000 jäsentä ja järjestäytymisaste 65 prosenttia. Varsinaisen edunvalvonnan ulkopuolella oli jäsenistä 30 prosenttia, lähinnä eläkeläisiä, opiskelijoita ja yrittäjiä. Selvityksen on tehnyt Työsuojelurahaston tuella tutkija Lasse Ahtiainen. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuoden 2013 lopulla keskusjärjestöjen jäsenliitoille suunnatulla kyselyllä. Palkansaajien järjestäytymistä on aiemmin tutkittu vastaavalla tavalla viisi kertaa. Jouni Matilainen Kaikki vastaajat tunnistivat Mekaanisen musiikin museon. Museovisan voittajat on arvottu Kesäkuun Insinööri-lehdessä julkaistu museovisa osoittautui hieman kimurantiksi. Visassa tunnistettiin vihjeiden perusteella kymmenen tekniikkaan, teollisuuteen tai työntekoon liittyvää museota. Osallistujista vain seitsemän prosenttia vastasi kaikkiin kysymyksiin oikein. Heidän kesken arvottiin 150 euron arvoinen Verkkokauppa.com-lahjakortti, jonka sai Anne Tiinu Kauniaisista. Lisäksi arvottiin viisi tuotepalkintoa kaikkien vastanneiden kesken. Onnekkaita olivat Jere Jukka Vaajakoskelta, Annaleena Leppälä Hikiältä, Janne Pekkarinen Tampereelta, Tapani Tukiainen Hankasalmelta ja Mikko Tuomivirta Helsingistä. Oikeat vastaukset visan kysymyksiin ovat verkkolehdessä osoitteessa www.insinoori-lehti.fi/osallistu-museovisaan. Työssäjaksaminen askaruttaa Kevan ja Telan selvityksen mukaan lähes puolet työikäisistä suomalaisista miettii, miten jaksaa työssä eläkeikään saakka. Erityisen paljon kysymystä pohtivat maatalousyrittäjät ja 30-39-vuotiaat. Suomalaiset pohtivat, riittääkö työtä ja jaksaako sitä tehdä. Naiset pohtivat työssä jaksamistaan hieman useammin kuin miehet. Toisaalta kolme neljästä tuntee työssään innostusta ja iloa. Nuoremmat nauttivat työstään hieman vanhempia enemmän. Erot ikäryhmien ajatuksissa ovat yllättävän pieniä. Kaiken ikäisiä huolestuttaa terveys, jaksaminen ja työn riittäminen. Vanhempien vähäisempi työn ilo tai leipääntyminen on näkynyt jo aikaisemmissa selvityksissä, summaa Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma. Varsin yleisesti puhutaan ikäjohtamisesta, mutta työpaikalla ei aina räätälöidä työtä varttuneemmille eikä osoiteta arvostusta heidän osaamiselleen, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo. Siimeksen mukaan tuloksista ilmi käyvät epävarmuus omasta jaksamisesta ja työn ilon puute antavat aihetta ajatella myös jokaisen vastuuta omasta työstään ja urastaan. Kannattaa pohtia, mitä vaihtoehtoja minulla on. Miten ylläpidän vireyttäni ja osaamistani elämän eri vaiheissa? Tai uskaltaisinko vaihtaa työpaikkaa tai alaa vielä aikuisemmassakin iässä? Jaksamisepäilyä ja nuorempien vähäisempää työn iloa selittävät talouden huonot ajat ja työmarkkinoiden tilanne. Ne vähentävät myös todellisia mahdollisuuksia pidentää työuria. 5
BITTIKATTAUS Laivatilaukset nostivat teollisuuden tilaukset kasvuun Onko meillä malttia keskustella? MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja Teollisuustuotanto laskee, vienti ei vedä, miljardien kipeät säästöt pitää panna täytäntöön, yhteiskuntasopimus pitäisi solmia ja Kreikka vielä sotkee avainministereiden ajatukset ja aikataulut. Kaiken lisäksi Microsoft päätti kesken kesälomien räjäyttää pommin ja aloittaa käytännössä tuotekehitystoimintojensa alasajon Suomessa. On helppo ennustaa, että hallituksella on edessään vaikeat ajat. Olemme jo Kreikka-keskustelun yhteydessä saaneet esimakua asioiden salailusta. Ymmärrän salailun neuvottelutaktisista syistä, mutta näin jälkikäteen arvioituna, mikä oli se taktiikka, mikä piti salata? Mahdollisuus meneillään olevien muutosten kommentointiin on kansalaisyhteiskunnalle elintärkeää. Jos oikeaa tietoa ei ole saatavissa, alkaa spekulaatioiden vyöry, josta on vain haittaa. Pääministeri Matti Vanhanen kehotti aikoinaan ministereitään olemaan puhumatta keskeneräisistä asioista julkisuudessa. Eivätpä tainneet paljoa puhua keskenäänkään. Valmistelun avoimuus ja sen altistaminen laajalle keskustelulle edustaa yhtä lailla ja jopa paremmin vahvaa johtajuutta kuin tehokas kyky tehdä päätöksiä ja toimeenpanna niitä. Yksimielisyys ei ole sitä, että ennalta määritellään yhteinen hyvä, johon kaikki mielipiteet sovitetaan. Päätöksenteossa on tunnistettava eri ryhmien erilaiset mielipiteet ja ottaa ne huomioon yhteisen suunnan luomisessa. Yhteiskuntasopimus on niin vaativa ja kaikkia koskettava harjoitus, että siitä on pystyttävä käymään laaja kansalaiskeskustelu. Iterointi on käynnissä ja hallitus odottaa työelämän osapuolten sitoutuvan kattavasti sopimukseen. Keskusjärjestöjohtajat ovat tässä vain keskustelukumppaneita, koska yhteiskuntasopimuksessa halutaan sopia myös asioista, joista päätetään työnantaja- ja palkansaajaliittojen välisissä alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Yhtälössä on siis edelleen monta muuttujaa. Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 kesäkuussa 54 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Voimakas kasvu selittyy muutamalla suurella metalliteollisuuden tilauksella. Tammikesäkuun aikana tilaukset nousivat yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat voimakkaasti kesäkuussa. Kasvu oli voimakkainta metalliteollisuudessa, jossa tilausten arvo oli peräti 83 prosenttia edellisvuotta suurempi. Metalliteollisuudessa tilauksia kasvatti erityisesti telakkateollisuuden isot uudet tilaukset. Paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla tilaukset kasvoivat 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Kemianteollisuudessa tilaukset vähenivät kuusi prosenttia edellisestä vuodesta ja tekstiiliteollisuudessa neljä prosenttia Tilastoa tulkittaessa on muistettava, että voimakkaat heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä. Arvoltaan suuriakaan uusia tilauksia ei jaeta pidemmälle ajanjaksolle, vaan ne kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan. Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilausten arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotannon on tarkoitettu tapahtuvan Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla. Indeksipistelukuja ja vuosimuutosprosentteja julkaistaan kuukausittain viideltä toimialalta. Aikasarjat alkavat tammikuusta 2005 ja aikasarjojen perusvuotena on 2010 (2010=100). Indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittaminen tietojen muutosten vuoksi. T Inssigolf 2015 kisataan syyskuussa Hämeenlinnan Insinöörit sekä Hämeen ja Keski-Suomen piiri järjestävät yhteistyössä Inssigolf 2015 -kilpailun sunnuntaina 6. syyskuuta kello 11 alkaen Hämeenlinnan Aulanko Golfissa. Inssigolf on avoin kaikille Insinööriliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Ilmoittautuminen päättyy 28. elokuuta. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta, paikasta ja osallistumismaksusta on julkaistu Hämeenlinnan Insinöörien nettisivulla osoitteessa www.hameenlinnan.insinoori.fi. 6
BITTIKATTAUS Konecranes ja Terex yhteen Nostolainekonserni Konecranes ja sen kilpailija Terex yhdistyvät. Uuden yhtiön toimitusjohtaja tulee Terexistä. Yhtiön nimeksi tulee Konecranes Terex Oyj. Yhtiöiden mukaan niiden liiketoiminnot täydentävät hyvin toisiaan. Uusi yhtiö tarjoaa nostoratkaisuja ja materiaalinkäsittelypalveluja. Yhtiöiden viime vuoden yhdistetty liikevaihto oli 7,5 miljardia euroa. Konecranes Terex rekisteröidään Suomeen, ja sen päätoimipaikat sijaitsevat Hyvinkäällä ja Westportissa, Connecticutissa Yhdysvalloissa. Konecranesin nykyisestä hallituksen puheenjohtajasta tulee Konecranes Terex:n hallituksen puheenjohtaja ja Terex:n toimitusjohtajasta tulee Konecranes Terex:n toimitusjohtaja. Yritysjärjestely odotetaan saatettavan loppuun vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jonka jälkeen Terex:n osakkeenomistajat omistavat noin 60 prosenttia ja Konecranesin osakkeenomistajat noin 40 prosenttia yhdistetyn yhtiön osakkeista. Konecranesin tuotteita on käytössä muun muassa Kanadassa. Palkkasumma kasvoi eniten rakennusalalla Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli huhti-kesäkuussa 1,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Pelkästään kesäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuosi sitten huhti-kesäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 0,5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi vuoden toisella neljänneksellä lähes kaikilla päätoimialoilla. Voimakkaimmin palkkasumma kasvoi rakentamisessa. Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen summa oli huhti-kesäkuussa 2,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Julkisen sektorin palkkasumma kasvoi samaan aikaan 0,3 prosenttia vuoden takaisesta. Pelkästään kesäkuussa yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi 1,7 prosenttia. Sen sijaan julkisen sektorin palkkasumma oli kesäkuussa samalla tasolla kuin edellisvuonna. Vuosi sitten huhti-kesäkuussa palkkasumma nousi yksityisellä sektorilla 1,2 prosenttia ja laski julkisella sektorilla 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita. Palkkasummaan vaikuttavat työllisyydessä ja palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset. Insinöörit harrastavat paljon Usein sanotaan, että syksy on suosituin vuodenaika aloittaa uusia harrastuksia. Insinööriliiton elokuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, kuinka moni todella aloittaa jotain uutta. Vastaajista vain kuusi prosenttia ilmoitti aloittavansa joka syksy uuden harrastuksen. Vastaajista 17 prosenttia aikoo tutustua pitkästä aikaa johonkin uuteen rientoon. Yli puolet 1 327 vastaajasta oli sitä mieltä, että heillä on jo ennestään riittävästi harrastuksia. Noin neljännes ei ehdi tai jaksa harrastaa, koska työt, opiskelut tai perhe vievät kaiken ajan. kyllä, aloitan joka syksy 6 % 17 % kyllä, pitkästä aikaa en, sillä työja perhe-elämä vie kaikki voimat enkä jaksa harrastaa mitään 53 % en, harrastuksia on ennestään jo riittävästi 15 % 9 % en, sillä en ehdi työ- tai opiskelukiireiden takia harrastamaan 7
ILMOITUS
PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Kilpailukykyyn vaikuttavat monet tekijät Maamme tarvitsee yhteiskuntasopimuksen eli laajan työmarkkinaratkaisun, jossa sovitaan keskitetysti palkoista ja keskeisistä työelämän ratkaisuista tasapuolisesti. Yhteiskuntasopimusta vielä enemmän maamme tarvitsee yli vaalikauden mittaista kokonaisvaltaista teollisuuspoliittista ohjelmaa sekä teknologia- ja innovaatioministerin. Yhteiskuntasopimusta kannattaa yrittää saada maaliin, jos sillä aidosti saavutetaan talouden tervehdytystä. Talouden pitkäjänteinen piristyminen edellyttää monia toimia, mutta niiden on oltava tasapuolisia. Edes talousviisaat eivät ole yksimielisiä talouden tervehdyttämisen keinoista. Monilla yrityksillä menee ihan kohtuullisesti jo nyt ja finanssisektorilla jopa todella hyvin. Suomen valtiolla ja kunnilla on kassassa negatiivinen virtaus ja se pitäisi saada käännettyä. Verotulot pitää siis saada kasvuun. Paras lääke tähän on työllisyyden parantaminen, sillä pääosan verotaakasta kantavat palkansaajat. Työttömyysturvan heikentäminen ei ole työllisyyden hoitoa. Yritysten pitää investoida tutkimus- ja tuotekehitykseen ja henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin. Nämä ovat yritysten menestyksen avaimia. Suomi on vientiteollisuudesta riippuvainen kansantalous, mutta pitää muistaa myös sisämarkkinoiden merkitys. Säästöt ja leikkaukset väistämättä heikentävät kotimaista kysyntää ja pahentavat taantumaa. Yrityksillä on kaksi mahdollisuutta pärjätä niin globaaleilla kuin kotimarkkinoillakin; tuotteita voi myydä joko erittäin halvalla tai ne ovat niin hyviä, että niistä saa paremman hinnan. Hintakilpailussa länsimaat eivät voi kilpailla halvan kustannustason maiden kanssa, joissa hintataso muodostuu joko ihmisiä, eläimiä, ympäristöä tai kaikki näitä riistämällä. Tuotteemme on siis oltava niin ylivoimaisia, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan niistä paremman hinnan. Saksan autoteollisuus oli vähällä hävitä kilpailun aasialaisille yrityksille, mutta siellä onnistuttiin tekemään paikallisia sopimuksia, joissa työnantajat ja työntekijät sitoutuivat yhdessä sopien määräaikaisilla sopimuksilla tervehdyttämään yritysten kilpailukyvyn. Työpäivää lyhennettiin ja yritys sitoutui investoimaan yritykseen. Lopputulos on historiaa. Yhteiskuntasopimuksessa on sovittava työhyvinvointihankkeista ja työaikapankeista Saksan mallin mukaisesti. Myös harmaan talouden torjuntaan on panostettava huomattavasti enemmän ja säätää liitoille kanneoikeus. Julkisen sektorin vastuut on rohkeasti perattava ja hyödynnettävä tehokkaammin tietotekniikkaa. En usko, että palkansaajilta leikkaamalla syntyy mitään muuta tulosta kuin syvennetään lamaa ja pidennetään heikon talouskasvun kestoa. 9
Ranskalainen viihtyy luovien insinöörien maassa TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Jyrki Luukkonen Suomessa on korkeatasoista insinööriosaamista, kielitaitoisia kansalaisia sekä tasokas koulutusjärjestelmä. Suomalainen johtamiskulttuuri kaipaa kuitenkin vahvistamista ja tuotteet näkyvämpää markkinointia. Näin kiteyttää ranskalainen Nicolas Evrard kokemuksiaan Suomesta. 10
Nicolas Evrardin mukaan Tampereen tehtaalla tuotetaan suodatinmateriaalia rullatavarana asiakkaille, jotka valmistavat itse suodattimia. 11
Nicolas Evrard nauttii työn teosta ja hyvästä työilmapiiristä. Vapaaajalla syntyy usein uusia ideoita ja ratkaisuja. Ahlströmin Tampereen tehtaan johtajana työskentelevä ranskalainen Nicolas Evrard kehuu vuolaasti Suomea. Turvallinen ja puhdas maa höystettynä kauniilla järvimaisemilla ja lumisella talvella on tehnyt häneen vaikutuksen. Neljä ja puoli vuotta Suomessa asunut ja työskennellyt Evrard arvostaa suomalaisten rehellisyyttä ja ystävällisyyttä. Ennen Suomeen muuttoaan Evrard työskenteli Ahlströmin palveluksessa Ranskan Brignoundissa ja vastasi useassa eri maassa toimivien yksiköiden tuotannon, laadun, turvallisuuden ja ympäristön johtamisesta. Työ oli mielenkiintoista ja sisälsi paljon ulkomaan matkoja. Vaikka työmatkustaminen tarjosi tilaisuuden tutustua eri kulttuureihin, se kävi ajoittain raskaaksi pienen lapsen isälle. Saatuaan työtarjouksen Tampereen tehtaan johtajan paikasta hänen oli helppo tarttua tilaisuuteen ja muuttaa perheensä kanssa Suomeen. Työn ja ihmissuhteen kautta suomalainen kulttuuri oli tullut hänelle tutuksi. KIELITAITOISIA ALAISIA Yksi Ahlströmin ydinliiketoiminnoista on suodatinmateriaalin valmistaminen, joiden kysyntä on kasvanut muun muassa luonnonvarojen niukkenemisen takia. Suodatinmateriaalien avulla voidaan tehostaa energiankäyttöä sekä parantaa ihmisten elämänlaatua puhtaamman veden ja ilman myötä. Tampereen tehtaalla tuotetaan ilman- ja vedensuodatinmateriaaleja, joiden valmistamisessa yhtiö on markkinajohtaja. Ahlström työllistää maailmanlaajuisesti noin 3 400 työntekijää, joista vain kymmenen prosenttia työskentelee Suomessa. Tampereen tehtaalla työskentelee noin 65 työntekijää, joista reilulla kymmenellä on amk- tai diplomi-insinöörin koulutus. Evrard kehuu insinöörien hyvää koulutusta, englannin kielen taitoa sekä kykyä analysoida ja omaksua uusia asioita. Hänen mukaansa Tampereen tehtaan menestyksekästä toimintaa kuvastaa hyvä työilmapiiri sekä innovatiivinen että joustava työskentely. Tehtaalla vallitsee hyvän tekemisen meininki ja asioihin tartutaan heti eikä huomenna. Tampereen tehtaalla reagoidaan nopeasti muutoksiin sekä kehitetään ja tuotetaan uusi tuotteita asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Johtajana ja esimiehenä Evrard haluaa tukea alaistensa osaamisen kehittämistä ja uralla etenemistä. Kannustan alaisia ottamaan askeleen kohti epämukavuusaluetta, sillä haasteelliset tehtävät mahdollistavat uuden oppimista ja itsensä kehittämistä. 12
KEHITYSKOHTEITA TYÖELÄMÄSSÄ Evrardin mielestä suomalaisilla insinööreillä on hyvät tekniset tiedot ja osaamista prosessijohtamisessa. Sen sijaan ihmisten johtamisessa on vielä paljon opittavaa niin insinööreillä kuin muillakin ammattikunnilla. Koneita on helppo johtaa, ihmisiä ei. Johtajan on tiedettävä, miten kannustaa alaisiaan hyviin suorituksiin. Samalla on myös muistettava, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö. Evrard arvioi, että suomalaisilla yrityksillä on paljon tuotekehitysosaamista, mutta se ei yksistään riitä kilpaillessa maailmanlaajuisilla markkinoilla. Hyvä tuote jää huonomman varjoon, jos siitä ei tiedetä mitään. Tuote tarvitsee ostajia. Hän muistuttaa, että suomalaisten yritysten pitäisi panostaa enemmän brändinsä hallintaan ja kehittämiseen. Kansainvälistyvillä markkinoilla menestyminen edellyttää vahvempaa ja jopa aggressiivisempaa markkinointia. Omasta tuotteesta on pidettävä riittävän isoa ääntä. Evrard kertoo havainneensa, että Suomessa yritysten johdon ja työntekijöiden näkemykset ovat usein liian kaukana toisistaan, mikä vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Yrityksen menestymisen kannalta yhteisen tavoitteen pitää olla kristallinkirkas kaikille osapuolille. EROJA MAIDEN VÄLILLÄ Evrardin mielestä suomalainen koulutusjärjestelmä on laadukas kaikilla eri asteilla. Insinöörikoulutuksen tasokkuus näkyy hänen mielestä analyyttisyydessä, vahvassa asiantuntijuudessa ja palkoissa. Suomalainen ja ranskalainen työelämä poikkeavat jossain määrin toisistaan. Esimerkkinä eroavuuksista Evrard mainitsee, että ranskalaisten työpäivä alkaa hieman suomalaisia myöhemmin, mutta jatkuu pitempään illalla. Suomessa työpalaverit sujuvat ripeästi ja päätökset tehdään nopeasti. Ranskassa asioista keskustellaan pitempään. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on Suomessa helpompaa kuin Ranskassa. Evrard arvostaa suomalaista yhteiskuntajärjestelmää, joka tukee niin naisten kuin miesten työssäkäyntiä, sillä työelämä tarvitsee molempia sukupuolia. Tuote tarvitsee näkyvyyttä. Tuotekehityksessä työskentelevä insinööri Outi Soikkeli ja Nicolas Evrard esittelevät aktiivihiilituotteita valmistavaa tuotantokonetta. 13
Antti Hallian mielestä opintotuen riittävyys on opintotukijärjestelmän heikkouksia. Suomalaisopiskelija pärjää kohtuullisesti TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen Asiantuntija suosittelee, että opiskelija tarttuu alusta asti opintoihin ja nostaa opintotuen siihen kuuluvine lainoineen. Opintotuen tarkoitus on turvata opiskelijan toimeentulo opiskelun aikana. Opintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Ammattikorkeakouluopiskelijat tulevat toimeen opintotuella. Toimeentulo on niukkaa, mutta mitään suurta ongelmaa ei ole, sanoo asiantuntija Antti Hallia Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKista. Hallian mielestä suomalaisen opintotukijärjestelmän vahvuus on sen universaalius; tukea maksetaan kaikille. Opintotuki ei ole köyhäinapua, vaikka se on harkinnanvaraista. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa työskentelyn kohtuullisen joustavasti, päinvastoin kuin monet muut järjestelmät. Heikkoutena opintotukijärjestelmässä on sen monimutkaisuus sekä rahamuotoisen tuen pienuus, jos ei nosta opintolainaa. 14
Hallia muistuttaa, että pohjoismaiset opintotukijärjestelmät ovat Euroopan parhaita; suomalainen järjestelmä on ehkä niistä huonoin tuen tason kannalta. Vaikka muuallakin järjestelmissä on hyviä puolia, ne eivät kokonaisuuksina ole yhtä hyviä kuin Pohjolassa. ASUMISEN KALLEUS TAAKKANA Hallia näkee asumisen tuen tason keskeisenä ongelmana. Asumislisää on muutettu viimeksi vuonna 2005, jolloin nostettiin vuokrakattoa. Opiskelijoiden menoista suurin yksittäinen erä kertyy asumisesta. Sen kalleus on myös suurin yksittäinen syy opiskelijoiden työssäkäyntiin lukukausien aikana. Toimeentulon takia tehdystä työstä opiskelijat harvemmin saavat hyödyllistä työkokemusta ja monessa tapauksessa ne merkitsevät opintojen hidastumista. Hallia kannustaa opiskelijoita ottamaan kaiken irti opintotukijärjestelmästä. Laina kannattaa nostaa, sillä se on edullista rahaa. Ei ole mitään järkeä kituuttaa koko opiskeluaikaa, jos valmistumisen jälkeen mennään duuniin ja nostetaan esimerkiksi autoa varten kallis laina. Hallia korostaa, että opiskelu on investointi itseensä. Jos vaikka valmistuu vuoden nopeammin lainan avulla, jää paljon voiton puolelle. OPISKELIJA YHTEISKUNNALLE SIJOITUS Suomen opintotukibudjetti on noin 900 miljoonaa euroa vuositasolla. Yhteiskunta investoi opiskelijaan opiskeluvaiheessa, jotta tämä pystyy opiskelemaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Myöhemmin investointi kerätään pois muun muassa veroina. Yhteiskunnalla on intressi siihen, että opiskelija valmistuu ja pärjää hyvin työelämässä, jotta voi tuottaa hyvää yhteiskunnalle. Sen takia opintotukijärjestelmää halutaan pitää yllä, Hallia selventää. Uuden hallituksen ohjelmassa on kaavailuja erilaisista muutoksista opintotukijärjestelmään. Kehityspaineet herättävät Halliassa huolta, esimerkiksi kysymys siitä, miten tuen kesto suhteutuu jatkossa opintojen kestoon. Todennäköisesti tuen lainapainotteinen osuus nousee ja rahallinen vastaavasti laskee. Vielä ei ole tiedossa toteuttamistapaa, mutta Hallia uskoo, että lainamuotoisen osuus nousee merkittävästi. Kauhukuvana on lainamuotoisen osuuden nousu 60 80 prosenttiin tuesta. Hallian näkemyksen mukaan turvaelementtien lisääminen on ehdoton edellytys, jotta opintotukijärjestelmä voi toimia. Elementtejä tarvitaan muun muassa silloin, jos vastavalmistunut ei työllistykään heti. KOLUMNI Sanni Grahn-Laasonen opetus- ja kulttuuriministeri Maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta Yhteiskunnan kova muutosvauhti näkyy myös insinöörien työssä. Työnkuvat muuttuvat. Alalle syntyy uusia, lisää luovuutta ja erilaista osaamista vaativia töitä. Digiaika edellyttää yritysten ja prosessien digitalisointia, teollinen internet tarvitsee osaajia. Herääminen ilmastonmuutokseen taas edellyttää yhä puhtaampia keinoja energiantuotantoon ja kasvava jäteongelma moderneja kiertotalousratkaisuja. Näiden alojen osaaminen on Suomessa maailman huippua. Menestystarinoiden lomassa olemme saaneet kokea myös raskaita uutisia, viimeisimpänä Microsoftin heinäkuinen päätös irtisanoa Suomessa yhteensä 2 300 työntekijää. Pitkittyneen taantuman keskellä, Suomen uudistumiskyky punnitaan. Insinöörialojen kehittyminen edellyttää korkeakoulutuksen päivittämistä tähän päivään. Kouluttautuminen on edelleen paras tae työllistyä ja paras keino vähentää riskiä joutua työttömäksi. Hallitus panostaa osaamiseen useilla kärkihankkeilla. Korkeakoulujen pääomittamisella vahvistetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä. Opintoja vauhditetaan mahdollistamalla ympärivuotinen opiskelu korkeakoulussa ja uudistamalla valintakoemenettelyjä. Korkeakoulujen profiloitumista ja selkeämpää työnjakoa vauhditetaan. Jäykkiä rakenteita on murrettava. Opiskelijoilla on oltava joustavammat mahdollisuudet liikkua alalta alalle, korkeakoulusta ja korkeakoulusektorilta toiselle. Digitalisaatiota on tässäkin hyödynnettävä nykyistä paremmin. Aikaisemmin saavutettu osaaminen on tunnistettava ja tunnustettava paremmin. Monimutkaistuva maailma tarvitsee moniosaajia; koulutuksen rakenteiden on taivuttava siihen. Jatkossa myös insinöörityössä korostuu yhä enemmän luovuus, ongelmanratkaisutaidot ja kyky yhdistellä eri alojen osaamista. Kouluttautumisesta mahdollisimman monipuolisesti ei ole haittaa, päinvastoin opintoyhdistelmissä kannattaa olla ennakkoluuloton. Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kymmenessä vuodessa maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Eiköhän aloiteta jo tänään. 15
Natalie Azoulay arvostaa Neste Jacobsilla käytössä olevaa liukuvaa työaikaa, joka helpottaa arjen sujumista. Työn imu vie insinööriä TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä Kiinnostus matematiikkaa ja fysiikkaa kohtaan innosti Natalie Azoulayn opiskelemaan sähköinsinööriksi. Neste Jacobsilla hän nauttii hyvästä työilmapiiristä ja kentällä tapahtuvasta sähkösuunnittelusta. 16
Hyvä sopeutumiskyky tukee uraa. Teknologia- ja suunnitteluyhtiö Neste Jacobsin pääkonttorilla Porvoon Kilpilahdessa työskentelevä Natalie Azoulay on saapunut töihin yrityksen kustantamalla bussivuorolla. Neste Jacobs tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden kulkea työmatkansa järjestetyllä bussikuljetuksella Espoosta, Helsingistä sekä Porvoosta pääkonttorilleen Kilpilahteen. Yrityksen tarjoama etu helpottaa monen työssäkäyntiä sekä takaa turvallisen työmatkan sujumisen. Juuri tätä työmatkustamisen helpottua, turvallisuutta sekä ekologisuutta Azoulay arvostaa. Turvallisen työn tekemistä korostetaan myös yrityksen arvoissa. Azoulayn tie sähkösuunnittelijan tehtäviin Neste Jacobsille on kulkenut monivaiheista reittiä pitkin. Torniossa syntynyt ja varttunut Azoulay asui lapsena useita vuosia Israelissa. Kesälomat hän vietti aina perheensä kanssa Torniossa. Teini-ikäisenä hän muutti perheensä kanssa pysyvästi Suomeen. Azoulay kertoo olleensa aina kiinnostunut matematiikasta ja fysiikasta, joten lukion jälkeen päätös hakea opiskelemaan sähköinsinööriksi oli luonteva valinta. Insinöörin opinnot hän aloitti kotikonnuillaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Kahden vuoden opintojen jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Tampereen ammattikorkeakouluun, josta valmistui sähkövoimatekniikan insinööriksi toukokuussa 2012. TYÖELÄMÄÄ ISRAELISSA Azoulay kertoo jo opiskeluaikoinaan halunneensa töihin teollisuuteen tekemään sähkösuunnittelua. Kesätöistä karttui kokemusta sähköalalta ja valmistumisen jälkeen hän työskenteli parin vuoden ajan sähköinsinöörin tehtävissä pääkaupunkiseudulla ennen muuttoaan Israeliin. Suomesta hankitusta sähköinsinöörin koulutuksesta ja työkokemuksesta oli hänelle apua työpaikan haussa Israelissa. Maassa arvostetaan niin sähköalan osaamista kuin insinöörin tutkintoa. Suomalaisuudesta oli myös hänelle konkreettista hyötyä, sillä hänet palkanneella yrityksellä oli paljon asiakkaita Pohjoismaissa. Israelissa normaali työpäivän pituus on yhdeksän tuntia ja tahti on kiivas. Työnantaja järjestää kuljetuksen kotoa työpaikalle ja takaisin, mikäli töihin ei pääse julkisilla liikennevälineillä. Sairastuessaan Azoulay sai apua israelilaisilta työkavereiltaan, jotka toivat hänelle kotiin keittoa lounastunnillaan. Kokemus asumisesta ja työskentelystä kahdessa hyvin erilaisessa maassa tukee sopeutumista erilaisiin työtilanteisiin ja työskentelyyn erimaalaisten ihmisten kanssa. Kansainvälistyvässä työelämässä hyvästä sopeutumiskyvystä on hyötyä, arvioi Azoulay. Kansainvälinen kokemus auttaa myös ymmärtämään erilaisia kulttuureita ja tapoja. Ei ole yhtä oikeaa ajattelutapaa, on vain erilaisia mielipiteitä. Kulttuuri vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja ajatteluun, mikä on tärkeä huomioida kaikessa kanssakäymisessä. Työn vastapainoksi Natalie Azoulay harrastaa liikuntaa ja tapaa ystäviään. TÖIHIN NESTE JACOBSILLE Vuoden vaihteessa Azoulay muutti takaisin Suomeen. Muuttopäätöstä tehdessään hänellä ei ollut vielä tietoa työpaikasta, mutta asiat etenivät vauhdilla. Työhaastattelukutsu Neste Jacobsille tuli peräti ennen Suomeen muuttoa ja työt alkoivat heti tammikuussa. Azoulay muistuttaa, että Neste Jacobs on palkannut runsaasti uusia työntekijöitä viime vuosina. Tällä hetkellä yritys työllistää globaalisti peräti 1 300 työntekijää, joista suurin osa on Suomessa. Puolisen vuotta Neste Jacobsilla työskennellyt Azoulay kertoo viihtyvänsä sähkösuunnittelua tekevässä tiimissä ja arvostavansa monipuolisia työtehtäviään. Erityisen paljon hän nauttii siitä, kun pääsee myös kentälle tekemään sähkösuunnittelua. Sähkösuunnittelua tekevässä tiimissä vanhimmilla työntekijöillä on runsaasti alan työkokemusta ja nuorimmilla on puolestaan tuoreinta tietoa. Osa tiimiläisistä työskentelee Porvoossa, osa Kotkassa ja Turussa. Erilaisten osaamisten ja taustojen yhdistäminen tukee tiimin onnistumista. Azoulay muistuttaa, että sähköala kehittyy koko ajan, standardit muuttuvat ja työssä menestyminen edellyttää uuden oppimista. Eteenpäin suuntautuvana työntekijänä Azoulay suunnittelee hakevansa opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa heti kun aika on siihen sopiva. 17
Toimintani i aktiivina ina vaikutti valintaani opiskelija- kesätyöpaikkaan, kk aa veikkaa kaa Kuopion Insinööriopiskelijat nöö ija KINRAn hallituksessa lituk sa oleva Teemu Karttunen. n. Opiskelijan työura kehittyy kesä kesältä TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen Näytteiden ottoa Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin puhtaasta vedestä ja pohjaveden pintojen mittaamista. Näidenkin asioiden parissa kului insinööriopiskelija Teemu Karttusen kesä. 18
Aktiivinen kesätyön hakija palkitaan. Kuopiossa ympäristötekniikkaa opiskeleva Teemu Karttunen koki heti opintojen alussa, että vesihuoltotekniikka on hänelle sopiva ala. Olen tyytyväinen valintaani, sillä puhdasta vettä tarvitaan joka paikassa ja jätevettä täytyy huoltaa, opiskelija sanoo. Hän suuntaa alalle määrätietoisesti, sillä heti ensimmäisen lukuvuoden opintojen jälkeen hän oli kesätöissä Kuopion kupeessa sijaitsevassa Karttulan vesiosuuskunnassa. Työtehtävät olivat moninaisia kuten gps-mittauksia, asennuksia ja toimistotöitä. Erilaisten tehtävien myötä sai kunnon katsauksen ruohonjuuritasoon. Karttunen arvostaa, että vesiosuuskunnassa otettiin huomioon vasta ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijan näkemyksiä esimerkiksi putkien sijoittelussa. Se lisäsi intoa alaan. EHDOTTOMASTI OMAN ALAN TÖIHIN Alkuvuodesta käynnistyi haku toisen kesän töihin. Karttusella oli vahva tahto saada oman alan paikka, jossa olisi edellistä kesää vaativampaa työtä; hän haki noin 50 työpaikkaan sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Opiskeluvaiheessa saatu työkokemus on niin korvaamatonta. Hakemukset suuntautuivat tällä kertaa Tampereen seudulle lähinnä kahdesta syystä. Kuopiossa koulutetaan alan insinöörejä, joten ympäristökunnista on vaikeampi saada töitä. Toisaalta Tampereella oli asunto valmiina, sillä tyttöystävä asui siellä. Karttunen kävi yhtenä keväisenä perjantaina Tampereen Veden haastattelussa. Seuraavana maanantaina soitettiin ja pyydettiin hommiin. Sen jälkeen ainakin kaksi viikkoa olin tosi fiiliksissä, kun sain oman alan kesätöitä isosta organisaatiosta. Hakijoita oli 1 600 ja töihin otettiin runsas 30 opiskelijaa. Insinööriopiskelija arvelee valinnassa painaneen sen, että hän oli lähettänyt sähköisen rekrytointijärjestelmän kautta lähetettävän hakemuksen lisäksi henkilökohtaisen hakemuksen. Hänellä oli myös työssä tarvittavat, Valviran myöntämät vesityökortit suoritettuna. AJOA VESIPISTEIDEN VÄLILLÄ Tampereen Vesi on aloittanut toimintansa miltei 120 vuotta sitten. Nykyään liikelaitoksena toimiva Tampereen Vesi toimii yhteistyössä eri asioissa Kangasalan, Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven kanssa. Tämä tarkoittaa, että Karttunen kävi eri tehtävissä myös kyseisissä kunnissa. Ajelin eri pisteissä ottamassa vesinäytteitä, tar- kistin klooripitoisuuksia ja toimitin esimerkiksi bakteeri- ja ph-näytteitä laboratorioon jatko tutkimuksiin. Kesän aikana Karttunen vieraili myös eri jätevedenpuhdistamoilla ja vesilaitoksilla. Hienoin paikka oli Kaupinojan saneerauksessa oleva vesilaitos. Seurasin projektia tiivisti vierestä, sillä kävin siellä viikoittain. Tampereen Vesi valvoo veden laatua aktiivisesti, joten osa näytteistä otetaan päivittäin. Loppukevään Karttunen työskenteli virkaa vakituisesti hoitavan kanssa parina, mutta kun vakituinen jäi lomille juhannuksen jälkeen, työ jatkui itsenäisesti. Vaikka kesätyöntekijä ei ollutkaan paikkakuntalainen, reitit jäivät mieleen kuukaudessa. Karttusen kesätyöpaikkaa kuvaavat luvut ovat isoja. Esimerkiksi Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen läpi kulkee valtava vesimäärä, enimmillään 2 300 kuutiota tunnissa. Vesijohtoverkostoa on noin 750 kilometriä ja viemäriverkoston pituus on vajaa 1 200 kilometriä. KESÄTÖISTÄ INTOA OPINTOIHIN Neljän kuukauden kesäpestin jälkeen Karttunen palasi Kuopioon jatkamaan opintoja. Ensi kesänä työt ovat todennäköisesti jossain muualla päin Suomea, sillä Karttunen haluaa kokemuksia ja kontakteja eri puolilta maata. Ne auttavat työllistymään, kun insinööritutkinto on valmis. Tampereen Vesi on hyvä ponnahduslauta. Isossa organisaatiossa työskentely näyttää ansioluettelossa hyvältä. Karttusen suunnitelmissa on valmistumisen jälkeen lähteä Savosta: yksi vaihtoehto on Tampere. Vaikka on nuo hämäläiset savolaiselle vähän sellaisia, ei niistä oikein tiedä, opiskelija naurahtaa. 19
20
Edelläkävijänä uuden teknologian murroksessa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Rami Marjamäki Tamturbon suurnopeusteknologiaan perustuvat turbokompressorit ovat aloittaneet maailmanvalloituksen. Yrityksellä on jo useita kumppaneita joka mantereella. Timo Pulkki (vas.) ja Henry Lintusaari keskustelevat turbokompressorin äärellä. 21
Ylöjärveläisen kompressorialan yrityksen Tamturbon tavoitteena on saavuttaa kuudessa vuodessa sadan miljoonan euron liikevaihto. Toimitusjohtaja Timo Pulkin mukaan arvio perustuu yhtiöön muutaman viime vuosien aikana tekemään aktiiviseen myynti- ja markkinointityöhön. Maailmassa on suunnilleen 40 50 meille potentiaalista kumppania, jotka tunnemme kaikki. Olemme olleet neuvotteluissa jo useiden kanssa ja ensimmäisiä sopimuksia laaditaan parhaillaan. Kokeneet ammattilaiset perustivat yrityksen vuonna 2010, ja tänä vuonna Tamturbo toimittaa ensimmäisiä ydinteknologiakomponentteja asiakkaille. Kilpailutilanne on tällä hetkellä meille tosi suosiollinen. Olemme herättäneet koko kompressorimaailman huomion, Pulkki sanoo. PUHTAALLE PAINEILMALLE TARVETTA Tamturbon kehittämä tuote on öljytön turbokompressori, joka tuottaa paineilmaa teollisuuden käyttöön. Nykyisin suurin osa valmistetaan kilpailevalla teknologialla eli öljyttömällä kuivaruuvilla, jossa on paljon kallista huoltoa vaativia mekaanisia osia. Hyötysuhde heikkenee nopeasti. Tamturbon teknologia on suurnopeussähkömoottoriin perustuva suoravetoinen turbokompressori, Pulkki hämmästelee itsekin pitkää määritelmää. Verrattuna nykyiseen valtateknologiaan turbokompressoriteknologia tuo merkittävät säästöt elinkaarensa aikana. Ne koostuvat pääosin sähkön, kunnossapidon ja huollon säästöistä. Tuote on myös pienempi kooltaan, joten se säästää tilaakin. Eikä tarvitse hävittää öljyjätettä eikä öljynsuodattimia, Pulkki listaa hyötyjä. Kaikki tarkoittavat viime kädessä sekä rahallista että ympäristöllistä säästöä, kun pienemmillä resursseilla tehdään enemmän. Tamturbo myy kokonaisia kompressoripaketteja omalla brändillä Skandinaviassa ja muissa lähimaissa suoraan loppuasiakkaille. Suomessa ison osan asiakkaista muodostaa paperi- sekä ruoka- ja juomateollisuus, sillä ne tarvitsevat paineilmaa. Pulkin arvion mukaan muualla maailmassa isoin osa yrityksen liikevaihdosta koostuu ydinteknologiakomponenttien myynnistä muille kompressorivalmistajille, jotka rakentavat kompressoripaketin ympärille ja myyvät omilla brändeillään loppuasiakkailleen. Ylipäätään yrityksen koko liikevaihdosta yli 95 prosenttia tulee jatkossa viennistä. OMA VÄKI TÄYSILLÄ MUKANA Tamturbolla on 49 omistajaa ja koko henkilökunta on sitoutunut yhtiöön sijoittamalla siihen. Julkiset rahoittajat ovat mukana, esimerkiksi Tekes ja ely-keskus ovat alusta asti rahoittaneet yhtiötä. Taustalla on myös bisnesenkeleitä. Meillä on tavoitteena rakentaa merkittävästi uusia, pysyviä työpaikkoja Suomeen, Pulkki kertoo. Henkilökuntaa on 12 tällä hetkellä. Vuoden 2021 tavoite on vähintään 100 työpaikkaa suoraan Tamturbossa ja saman verran eri alihankkijoilla ja yhteistyökumppaneilla. Yksi uusimpia työntekijöitä on määräaikaisena työskentelevä tuotekehitysharjoittelija Henry Lintusaari, joka aloitti alkuvuodesta insinöörityön Paineilmaa käytetään jokaisessa teollisuuslaitoksessa. Kun turbosiipi pyörii kovaa vauhtia, se tekee paineilman. tekijänä. Mielenkiinto heräsi yritykseen viime vuonna ja hän kävi syksyllä energiamessuilla Tamturbon ständillä kysymässä opinnäytetyön tekoa. Yrityksessä ilahduttiin aktiivisuudesta. Firmasta ehdotettiin aihetta eli suurnopeusmoottorin tyyppi- ja rutiinitestauksen suunnittelua. Lintusaari teki opinnäytetyötä ammattikorkeakoululla, kotona ja työpaikalla. Säännölliset tapaamiset työpaikalla ja koululla rytmittävät tekoa. Viime kevät oli kiireinen: kolmosja nelosvuoden kurssit, opinnäytetyö sekä tuntitöitä parin päivää viikossa, aikataulun sallimassa määrässä Tamturbolle. Kolmosvuoden kursseja oli jäänyt rästiin, kun hän oli edellisenä keväänä vaihto-opiskeliljana Thaimaassa. KENTÄLLÄ JA KONTTORISSA Toukokuussa tuore insinööri aloitti kesätöissä Tamturbossa. Hän on viihtynyt hyvin talon nuorekkaassa, mutta kokeneessa ilmapiirissä. Töitä tehdä porukalla ja apua saa tarvittaessa. Lintusaari toivoo saavansa jatkaa työskentelyä yrityksessä. Hänen ihannetehtäväkuvassa yhdistyvät tuotekehitys ja suunnittelu kotimaassa sekä käyttöönotot ja koulutukset maailmalla asiakkaiden luona. 22
Työttömäksi jäävälle parempaa palvelua TEKSTI: Aku Karjalainen /YTN Akavalaiset liitot, TEtoimistot sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhdessä töitä, jotta työtöntä voidaan palvella paremmin. Työttömäksi jäävän jäsenen palveluja kehitetään keväällä käynnistetyssä pilottihankkeessa. Työja elinkeinoministeriö (TEM), viisi TE-toimistoa sekä yhdeksän akavalaista liittoa ovat kumppaneina vuoden loppuun kestävässä pilotissa. Tavoitteena on parantaa työttömille suunnattuja palveluja nimenomaan korkeasti koulutettujen näkökulmasta. Uudenlaisille lähestymistavoille ja olemassa olevien toimintojen jalostamiselle on tarvetta, sillä korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvussa. Toukokuun lopussa korkeasti koulutettuja työttömiä oli noin 45 000 ja työttömyys on kasvanut 15 prosentin vuosivauhdilla. Myös pitkäaikaistyöttömyys on yleistynyt. Hankkeessa varmistetaan, että työttömäksi jäävä korkeakoulutettu pääsee sujuvammin hänelle sopivien palvelujen ääreen niin TE-toimistossa kuin omassa liitossaan. Pilotissa on jo kerätty tyypillisiä ongelmakohtia, ja pilotin aikana koostetaan myös tietoa palvelutarpeista. Kokemukset ja kehitysehdotukset raportoidaan loppuvuodesta. ENSIN YHTEYS OMAAN LIITTOON TE-toimistot ovat vähentäneet viime vuosina henkilökohtaista asiakaspalvelua ja siirtyneet yhä enemmän sähköiseen asiointiin. Tämä vaatii työttömäksi jäävältä perusteellisempaa etukäteisvalmistautumista, kun omaa palvelutarvetta ja urasuunnitelmia kartoitetaan jo työttömäksi ilmoittautumisen yhteydessä monisivuisella lomakkeella. Huolellisesti ja ajatukselle täytetty lomake nopeuttaa TE-palvelujen työtä. Merkittävä osa pilottihanketta onkin tiedotusta ja opastusta. Kaikki mukana olevat liitot auttavat jäseniään työttömäksi ilmoittautumisen byrokratian selkeyttämisessä, kertoo Insinööriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen. Tavoitteena on, että työtön tiedostaisi paremmin, mitä palveluja tarvitsee ja osaisi hyödyntää työllistymistään edistäviä palveluja niin omassa liitossaan kuin TE-palveluissa, Utriainen jatkaa. Osa mukana olevista liitoista tarjoaa jäsenilleen lisäksi henkilökohtaista tai ryhmissä toteutettavaa valmennusta tukemaan uuden työpaikan ja uran löytymistä, kertoo yksi pilotin suunnittelijoista Sari Taukojärvi Tekniikan akateemiset TEKistä. Omaan liittoon kannattaa siis olla yhteydessä jo ennen TE-toimistoon ilmoittautumista. Akavalaisista liitoista mukana ovat Agronomiliitto, Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Tekniikan akateemiset TEK ja Tradenomiliitto sekä Akavan Erityisalat, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut. Oletko työttömyysuhan alla? Ota yhteyttä mahdollisimman pian Insinööriliiton asiakaspalveluun p. 0201 801 801 tai asiakaspalvelu@ilry.fi. 23
Työnhakuvalmennusta ympäri maata TEKSTI: Kirsi Tamminen Eri puolella maata toimii aktiivisesti kolme yhdistystä, jotka tarjoavat muun muassa koulutuksia työnhaussa oleville teknisten ja kaupallisten alojen korkeakoulutetuille. Uudellamaalla toimivien Työnhakuveturin ja Työnhakuboosterin taustalla on Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY. Sen toiminta jakaantuu kahteen pääryhmään. Työnhakuveturin nimissä järjestämme kuukausittain työnhakuaiheisiin painottuvia asiantuntijaluentoja. Toinen toimintamuotomme ovat työllistymistavoitteiset vertaisryhmät Työnhakuboosteri-hankkeessa, kertoo projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi. 10-henkiset ryhmät kootaan ilmoittautuneista, joilla on muun muassa mahdollisimman monipuolinen koulutus- ja työkokemustausta sekä eripituisia työttömyysjaksoja. Ryhmien tavoitteena on kirkastaa jokaiselle oman osaamisen keihäänkärjet, joita käyttää työnhaussa. Ryhmätoiminta etenee ennätysvauhdilla ja suosio kasvaa, Säynäväjärvi sanoo. Toiminta on myös erittäin tuloksellista; mukana olleista yli 60 prosenttia on löytänyt ratkaisun työttömyytensä päättämiseen keskimäärin kolmen kuukaudessa ryhmäntoiminnan päättymisen jälkeen. OSAAMINEN EI SAA JÄÄDÄ PIILOON Työnhakuveturin asiantuntijaluennoista suosituimmat ovat olleet Osaaminen näkyväksi ja Työnantajien rekrytointipaneeli. Luennoille osallistuu noin 1 100 henkeä vuosittain ja pienryhmiin noin 200. Uudellamaalla yrittäjyys on ollut vakio-ohjelmassa. Syksyllä yhteistyökumppanina aloittaa Suomen Yrittäjät. Piilotyöpaikat ja sosiaalisen median hyödyntäminen työnhaussa saavat myös lisää painotusta ohjelmassamme, Säynäväjärvi esittelee. 24
Työnhakua kannattaa opetella. Insinööriliiton palveluja työnhakijalle Urapalvelujen koulutukset ja henkilökohtainen ohjaus ovat kaikkien liiton jäsenten käytettävissä. Tarvetta palvelujen käyttöön voi olla opiskeluvaiheessa, vastavalmistuneena, työttömyyden uhatessa, työttömyyden aikana tai kehittymistarpeiden lisääntyessä. Jäsenille kohdennettuja maksuttomia työnhakukanavia ovat Työpaikkatori ja Kesäduunitori. Liiton jäsensivuille on koottu ohjeita ja käytännön vinkkejä muun muassa työhakemuksiin ja haastattelutilanteisiin liittyen. Rekrystudiossa voi harjoitella videotyöhaastattelun tekemistä. LUE LISÄÄ: www.ilry.fi www.uranoste.fi www.uratehdas.fi www.otty.tek.fi REKRYTAPAHTUMA KIINNOSTAA Pirkanmaalla Uratehdas tarjoaa muun muassa koulutuksia muutaman kerran viikossa, vertaisryhmiä, yksilöohjausta sekä erilaisia tapahtumia. Keväällä eniten työnhakijoita keräsi Walk For Jobs -rekrytointitapahtuma, jossa oli mukana parikymmentä yritystä. Seuraava rekrytapahtuma on 9. syyskuuta Pyynikin urheilukentällä, kertoo yhteyspäällikkö Maija Heino. Hän toivottaa tervetulleeksi työnhakijat, rekrytoivat yritykset sekä muut yhteistyökumppanit. Lokakuussa Uratehdas järjestää yhteistyökumppanien kanssa keskustelutilaisuuden, jossa tehdään näkyväksi työelämän muutoksia. Tilaisuudessa alustajana on muun muassa kansanedustaja Arto Satonen. Aiheen täsmennys jatkuu oman osaamisen tuotteistamisen valmennus kokonaisuudella. Viime vuonna Uratehtaalla oli osallistujia 760. Heistä työllistyi 220. Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on 440 osallistujaa. POHJOISESSA PALJON KÄVIJÖITÄ Uranoste tarjoaa työnhakutaitoja ja työelämäosaamista kohottavia koulutuksia sekä muita palveluja Pohjois- Suomessa. Vuosittain tilaisuuksissa on vähintään toista tuhatta kävijää. Suosituin tilaisuutemme ovat CVvalokuvaukset, jotka vetävät aina pirtin täyteen, kertoo projektipäällikkö Sami Lopakka. Hänen mukaansa Uranosteen kouluttajat ovat alojensa huippuasiantuntijoita. Koulutussisällöt on mietitty puoli- tai kokopäiväisiksi täsmäkoulutuksiksi, joihin on helppo tulla pidempienkin matkojen takaa. Syyskauden uutuuksina on tulossa muun muassa koko Pohjois-Suomen kattavia webinaareja sekä Uranostajatvertaisryhmiä. 25
Raskas prosessi matkapuhelinalalla TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Mikko Stig /Lehtikuva Luottamusmies kannustaa Microsoftin henkilöstöä katsomaan tulevaisuuteen, vaikka parhaillaan on vaikeat ajat. Heinäkuussa kesken lomakauden Microsoft ilmoitti maailmanlaajuisista, lähes 8 000 työntekijän irtisanomisista. Suomeen irtisanomisia on yhtiön mukaan tulossa noin 2 300 henkilön verran. Syiksi on ilmoitettu puhelinliiketoiminnan kannattamattomuus sekä strategiamuutos, jonka mukaan yhtiö keskittyy jatkossa Windows-ekosysteemin kehittämiseen. Microsoft aikoo lopettaa Salon toiminnot ja siirtää osan työtehtävistä Espooseen ja Tampereelle. Insinööriliiton asiamies Hannu Takala yllättyi ytneuvotteluista. Odotukset olivat toisenlaiset etenkin Salossa. Suomalainen tuotekehitys ja vahva osaaminen ovat täällä ja töitä tuntui riittävän, Takala sanoo. Hän ihmettelee yhtiön ratkaisua senkin tähden, ettei Yhdysvalloissa kustannustaso poikkea merkittävästi Suomen vastaavasta. Myös Salon ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Mika Paukkeri sanoo, ettei kukaan osannut odottaa Microsoftin ratkaisua, jotain vähennyksiä tai leikkauksia korkeintaan. Alkushokki lamaannutti henkilöstön täysin muutamaksi päiväksi, Paukkeri kertoo. Koska toiminnan lakkauttaminen koskettaa kaikkia työntekijöitä, he saivat keskustelutukea toisiltaan. Vertaistuki onkin luottamusmiehen mielestä ainoa hyvä asia. Henkilöstöllä heräsi heti paljon kysymyksiä ja niitä on edelleen ilmassa. Keskikesällä alkaneet yhteistoimintaneuvottelut ovat päättymässä elokuun loppupuolella. Salossa odotetaan lopputulosta, kenelle tarjotaan jatkoa. Salon tuotekehitysyksikössä työskentelee noin 1 100 ihmistä. RIPPEET JÄLJELLÄ Matkapuhelinala on todella kuihtunut Suomessa. Enimmillään se työllisti noin 17 000 henkilöä. Microsoftin vähennysten jälkeen alalla jää väestä vain kuutisen prosenttia jäljelle. Osaaminen ei katoa irtisanomisen yhteydessä. Microsoftilla on nyt Suomessa noin 3 200 työntekijää, jotka työskentelevät pääosin puhelinliiketoiminnoissa. Myös Espoosta ja Tampereelta vähennetään työpaikkoja ja niihin tullee merkittäviä muutoksia, vaikka työnantaja lupaa salolaisille avoimia paikkoja muista pisteistä. Paukkerin mielestä jokaisen pitää pohtia tarkoin, millainen ratkaisu sopii omaan elämäntilanteeseen. Jos työtä tarjotaan muualta, onnistuuko matkustaminen. Toivoa sopii, että Microsoft kompensoi esimerkiksi Espooseen siirtyvien työntekijöiden työmatkoja. Siirtyvien määrää ei tiedetä, tuskin kuitenkaan on kyse useista sadoista, Takala arvioi. Salossa Microsoftilla työskentelevät eivät todennäköisesti enää työllisty omalle alalleen. Jos muutto työn perässä ei ole mahdollista, vaihtoehdoiksi jäävät ammatinvaihto tai yrittäjyys. Tähän ei kannata jäädä murehtimaan, vaan pitää etsiä uusia mahdollisuuksia, Paukkeri korostaa. Microsoft on järjestämässä henkilöstölle tukitoimia kuten koulutusta, jotta työllistyminen helpottuisi. Paukkeri odottaa kiinnostuneena, minkälaisia ponnahduslautoja esimerkiksi valtio ja EU-rahastot tulevat tarjoamaan. Kannattaisiko valtion markkinoida osaamistamme maailmalla ja houkutella yrityksiä tänne, luottamusmies aprikoi. Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen urapalveluja, jotka auttavat vaihtoehtojen pohtimisessa. Vaikka työsuhteelle kävisi huonosti, jäsenyys säilyy ja tuki sekä palvelut ovat käytössä, Takala painottaa. Microsoft-paikkakunnilla järjestetään työttömyysturvainfoja, joissa on mukana muun muassa liiton asiamiehiä ja urahallinta-asiantuntijoita. YTN MIcrosoftilla Salossa 25.8. Espoossa 27.8. Tampereella 1.9. 26