FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund
Tarja Kallonen SISÄLLYS Pankkitoiminnan vahva pohja... 1 Pankkimarkkinat ja jakeluverkko... 2 Suomessa toimivat pankit... 2 Henkilöstön määrä ennallaan... 5 Pankkitoiminta... 6 Luottojen kysyntä elpyi... 6 Kotitaloudet luottavaisina asuntolainamarkkinoilla... 7 Autokauppa piristi rahoitusyhtiöitä... 8 Sijoitukset kasvoivat määräaikaisilla talletustileillä... 9 Kiinnostus osakerahastoihin kasvoi... 10 Pitkäaikaissäästäminen kangertelee... 11 Yhtenäinen euromaksualue toteutuu... 11 Pankkien tulokset... 12 Matala korkotaso painoi korkokatetta... 12 Luottotappioiden määrä puolittui... 13 Pankkisektorin vakavaraisuus säilyi hyvänä... 14 LIITE Tulos- ja tasetiedot 2010 ja 2009... 15
Pankkitoiminnan vahva pohja Suomessa toimivien pankkien vakavaraisuus on hyvällä tasolla. Pankkien tulos oli vuonna 2010 kohtuullisen hyvä siitä huolimatta, että matala korkotaso kuristi pankkien korkokatetta. Myönteistä oli luottotappioiden määrän selvä väheneminen. Tilanteen palautumisesta normaaliin kertoo myös se, että ongelmaluottojen määrä on säilynyt jo yli vuoden ajan ennallaan. Asiakkaiden luottamus tulevaan oli hyvä. Tämä näkyi asuntolainojen kysynnän vahvana kasvuna, ja myös yritysten lainanottohalukkuus hieman lisääntyi. Pankkien kilpailu asiakkaista ja matala korkotaso pitivät pankkien marginaalin, eli luottokorkojen ja talletuskorkojen välisen eron ennätyksellisen matalana koko vuoden. Vuosi 2011 on käynnistynyt melko luottavaisissa tunnelmissa, tulevaisuuteen sisältyy kuitenkin useita epävarmuustekijöitä. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät kansainvälisiin sijoitus- ja rahoitusmarkkinoihin. Lisäksi korkokehitys, riittävän luotonkysynnän jatkuminen, pankkien oman varainhankinnan saaminen kohtuulliseen hintaan, sääntelyn vaikutukset ja koko taloustilanteen kehittyminen vaikuttavat merkittävästi jatkossa pankkien toimintaedellytyksiin. 6 EKP:n ohjauskoron ja markkinakorkojen kehitys % 5 4 3 2 1 0 Lähde: Suomen Pankki 1.3.2011 1 kk 3 kk 12 kk EKP:n ohjauskorko 1
Pankkimarkkinat ja jakeluverkko Suomen pankkimarkkinoiden rakenne säilyi lähes edellisvuoden kaltaisena. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa pankkien lukumäärä on melko korkea. Tämä johtuu OP-Pohjola-ryhmään, säästöpankkeihin ja POP Pankkiryhmään kuuluvien itsenäisten osuus- ja säästöpankkien määrästä. Suomessa toimivat pankit Suomessa toimi vuoden 2010 lopussa yhteensä 313 pankkia, joista 299 oli kotimaisia pankkeja. Talletuksia vastaanottavia ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreita oli 14. Pankkien lukumäärän vähentyminen 12 pankilla johtui lähinnä OP-Pohjolan-ryhmän osuuspankkien keskinäisistä sulautumisista. Suomessa toimivat pankit liikemuodoittain 31.12.2010-14 liikepankkia - 213 OP-Pohjola-ryhmän jäsenosuuspankkia - 38 paikallisosuuspankkia - 34 säästöpankkia (28 säästöpankkia + 6 säästöpankkiosakeyhtiötä) sekä - 14 talletuksia vastaanottavaa ulkomaisten luottolaitoksen sivukonttoria. Pankeilla oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 1 605 konttoria Suomessa. Konttoreiden määrä säilyi yhteensä samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. OP-Pohjola ryhmän konttoriverkosto supistui ja Nordea Pankki Suomen sekä Tapiola Pankin konttoreiden määrä kasvoi hieman vuoden aikana. Kolme suurinta pankkikonsernia ovat edelleen OP-Pohjola-ryhmä, Nordea Pankki Suomi ja Sampo Pankki. Suomen pankkimarkkinoista suurin osa on ulkomaisessa omistuksessa. Nordea Pankki Suomi toimii ruotsalaisen Nordean tytäryhtiönä ja liikepankkina Suomessa. Sampo Pankki konserni on tanskalaisen Danske Bankin tytäryhtiö. Pankkikonserneihin kuuluu talletuspankin lisäksi muita samalla alalla toimivia yhtiöitä, kuten esimerkiksi rahastoyhtiö ja rahoitusyhtiö. Alalle tyypillisiä ovat myös finanssikonsernit, jolloin ryhmään voi kuulua myös henkivakuutusyhtiö, vahinkovakuutusyhtiö ja eläkevakuutusyhtiö. Lisäksi pankkien ja vakuutusyhtiöiden väliset yhteistoimintasopimukset mahdollistavat yhtiöiden jakeluverkkojen hyödyntämisen ja tuotteiden ristiin myynnin. FK:n julkaisu vakuutusyhtiöt Suomessa sisältää tiedot vakuutusyhtiöiden kehityksestä. Seuraavalla sivulla on esitetty rahalaitosten markkinaosuudet: Rahalaitoksiin lasketaan kuuluvaksi myös Kuntarahoitus Oyj. Kuntarahoitus Oyj:n luotot sisältyvät oheisissa markkinaosuuskuvioissa kohtaan muut luottolaitokset. 2
Euromääräiset lainat yleisölle; markkinaosuudet 31.12.2010 mrd. euroa 0 10 20 30 40 50 60 OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Oyj -konserni 56,3 52,6 30,9% 33,0% Sampo Pankki -konserni ml. Danske Bank A/S, Helsinki Branch Handelsbanken-ryhmä 20,3 8,2 4,8% 11,9% Aktia Pankki Oyj -konserni 6,7 3,9% Säästöpankit 5,5 3,2% POP Pankkiryhmä 3,4 2,0% Ålandsbanken Abp 2,3 1,3% Tapiola Pankki Oy 1,4 0,8% Muut 13,9 8,1% Lähde: Pankit/pankkikonsernit ovat antaneet suostumuksensa valtakirjoilla siihen, että Suomen Pankki toimittaa asianomaisten pankkien/pankkikonsernien laina- ja talletusmäärät vuosittain FK:lle. Yleisön euromääräiset talletukset; markkinaosuudet 31.12.2010 mrd. euroa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Oyj -konserni 37,9 37,7 32,5% 32,3% Sampo Pankki -konserni ml. Danske Bank A/S, Helsinki Branch Säästöpankit 14,7 6,0 5,1% 12,6% Handelsbanken-ryhmä 3,7 3,2% POP Pankkiryhmä 3,6 3,1% Aktia Pankki Oyj -konserni 3,5 3,0% Ålandsbanken Abp 1,5 1,3% Tapiola Pankki Oy 1,4 1,2% Muut 6,7 8,1% OP-Pohjola-ryhmä: Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, Op-Kotipankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja Yhteenliittymäosuuspankit Nordea Pankki Suomi: Nordea Pankki Suomi Oyj ja Nordea Rahoitus Suomi Oy Sampo Pankki -konserni: Sampo Pankki Oyj, Sampo Asuntoluottopankki Oyj, Danske Bank A/S, Helsinki Branch Handelsbanken-ryhmä: Svenska Handelsbanken AB (publ), filialverksamheten i Finland, Handelsbanken Finans Abp ja Handelsbanken Finans Aktiebolag (publ), filialverksamheten i Finland Aktia Pankki Oyj -konserni: Aktia Bank Abp ja Aktia Hypoteksbank Abp (sisältää säästöpankkien välittämiä lainoja 1236 milj. euroa, josta asuntolainoja 1154 milj. euroa sekä POP pankkien välittämiä lainoja 362 milj. euroa, josta asuntolainoja 337 milj. euroa) Muut: Sisältää Suomessa toimivat muut rahalaitokset kuin edellä mainitut 3
Pankkikonsernien henkilöstö ja konttorit 31.12.2010 ja 31.12.2009 HENKILÖSTÖ (konsernit) KONTTORIT KOTIMAISET PANKIT 2010 2009 2010 2009 OP-Pohjola-ryhmä 12 504 12 504 554 583 Nordea Pankki Suomi Oyj 10 005 10 048 327 308 Sampo Pankki 1) 2 661 2 702 121 121 Aktia-konserni 2) 1 423 1 409 74 72 Säästöpankit 1 293 1 223 214 215 Ålandsbanken Abp 3) 742 772 28 28 POP Pankkiryhmä 735 734 143 142 Evli Pankki Oyj 280 287 3 3 S-Pankki Oy 214 168 1 1 FIM Pankki Oy 206 190 7 7 Tapiola Pankki Oy 168 159 63 53 Suomen Asuntohypopankki Oy 4) 26 24 1 1 eq Pankki 5) 4 77 0 1 SEB Gyllenberg Private Bank Ab 6) 0 1 1 1 Sofia Pankki Oyj 7) - 76-2 Kotimaiset pankit yhteensä 30 261 30 374 1 537 1 538 ULKOMAISTEN PANKKIEN SIVUKONTTORIT Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukonttoritoiminta 662 649 45 45 Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori 284 268 1 1 Danske Bank A/S, Helsinki Branch 1) 222 196 1 1 Forex Bank Aktiebolag filial i Finland 66 61 11 11 Nordnet Bank AB Suomen sivuliike 5) 55-1 - Carnegie Investment Bank AB, Finland filial 8) 49 45 1 1 Swedbank AB (publ), Filial i Finland 33 9 1 1 Royal Bank of Scotland public limited company, filial i Finland 17 20 1 1 DnB NOR Bank ASA, filial Finland 9) 17 18 1 1 Deutsche Bank Aktiengesellschaft, Helsinki branch 15 15 1 1 Citibank International plc, sivuliike Suomessa 14 57 1 2 Crédit Agricole Corporate and Investment Bank Helsingin Sivukonttori 10) 12 13 1 1 BIGBANK AS Suomen sivuliike 10 2 1 1 EFG Bank AB filial i Finland 3 4 1 1 Ulkomaiset pankit yhteensä 1 459 1 357 68 68 PANKIT YHTEENSÄ 31 720 31 731 1 605 1 606 1) Sampo Pankki on Dansken tytäryhtiö ja Danske Bank A/S sivukonttori ja ne toimivat juridisesti eri yksiköinä. 2) Aktia-konsernin lukuihin sisältyy myös Aktia Pankki Oyj:n luvut ja 10 muun tytäryhtiön luvut - yksi niistä Aktia Kiinteistönvälitys Oy, jolla oli 59 välittäjää 31.12.2010. 3) Ålandsbanken konserniin sisältyy 27.3.2009 lähtien Ruotsissa sijaitseva tytäryhtiö Ålandsbanken Sverige, jolla on konttoreita seuraavissa kaupungeissa: Tukholma, Göteborg, Malmö. 4) AsuntoHypoPankin henkilöstö sisältyy Suomen Hypoteekkiyhdistykseen. 5) eq Pankki sulautui ruotsalaiseen Nordnet Bank AB:hen 1.6.2010. 6) SEB Gyllenberg Private Bank Ab:n henkilöstö sisältyy SEB Helsingin Sivukonttorin lukuihin. 7) Sofia Pankin talletuspankkitoimilupa peruttiin 28.3.2010. 8) Edellisinä vuosina Carnegien lukuihin on sisältynyt Carnegie Varainhoito Suomi Oy:n henkilöstö ja konttori. Carnegie Varainhoito Suomi Oy on myyty Evli Pankille. 9) Bank DnB NORD A/S, Helsingin sivukonttori ja DnB NOR Bank ASA, filial Finland yhdistyivät 1.10.2009. NORDin henkilökunta siirtyi kokonaisuudessaan NORin palvelukseen. 10) Crédit Agricole Corporate and Investment Bank Helsingin Sivukonttori toimi 17.2.2010 saakka nimellä Calyon Pankki Helsingin Sivukonttori. 4
Sampo-ryhmä on pohjoismaissa toimiva finanssikonserni, joka on kasvattanut omistustaan Nordeassa. Sampo-ryhmän omistusosuus Nordea Bank AB:ssa nousi vuoden 2011 helmikuussa 21,3 prosenttiin. Ryhmittymään kuuluu omistusyhteisönä toimivan Sampo Oyj:n lisäksi If- vahinkovakuutusryhmä sekä Mandatum Life. Finanssivalvonnan yhtenä tehtävänä on valvoa markkinoiden vakautta ja tähän liittyen Finanssivalvonta peruutti Sofia Pankin toimiluvan maaliskuun lopussa 2010. Sofia Pankki oli aloittanut toimintansa vuoden 2009 alussa, mutta toiminta ei kannattanut odotetulla tavalla. Pankin toiminta ajautui vaikeuksiin, kun pankin omat varat alittivat vaaditun 5 miljoonan euron vähimmäismäärän. Henkilöstön määrä ennallaan Pankkikonserneissa oli vuoden lopussa töissä yhteensä 31 720 henkilöä, eli lähes yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin. Pankkikonsernien henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Pankkialalla työn sisältö on muuttunut, ja alan osaamisessa painottuu niin laaja-alaisuus kuin erityisosaaminen. Toimihenkilöiden rutiinityötä on helpottanut merkittävästi se, että asiakkaat hyödyntävät Internetiä pankkiasioinnissaan. Pankkialan henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta. Eläkkeelle siirtyy lähivuosien aikana merkittävä määrä pitkään pankeissa olleita toimihenkilöitä. Rekrytointitarve pankkialalla tulee jatkumaan vielä useiden vuosien ajan. Talletuspankkien henkilöstö ja konttorit Lähde: Pankkien vuosikertomukset, pankit 5
Verrattuna useisiin muihin maihin on Suomen pankkiala naisvoittoinen, lähes 80 prosenttia alalla työskentelevistä on naisia. Pankkialalla yleisin koulutustausta on merkonomitutkinto, viime vuosina tradenomien määrä on kasvanut. Pankkitoiminta Pankit tarjoavat säästämiseen, sijoittamiseen, rahoitukseen, luotonantoon ja maksamiseen liittyviä palveluita. Vakaa rahoitusjärjestelmä pystyy hoitamaan tehokkaasti rahoituksen ja maksujen välityksen sekä riskien jakamisen. Erilaiset palvelut ovat vuosien myötä kehittyneet ja monipuolistuneet yhä enemmän erilaisten asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Seuraavassa on lyhyet katsaukset pankkitoiminnan keskeisimpiin toimintoihin ja vuoden 2010 aikana tapahtuneeseen kehitykseen. Luottojen kysyntä elpyi Luottojen kysyntä vilkastui merkittävästi vuoden 2010 aikana. Rahalaitosten luottokannan vuosikasvu oli 6,7 prosenttia kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli vain vajaa kaksi prosenttia. Rahalaitosten luotonannon kasvu johtui asuntoluottojen lisäyksestä sekä yrityslainojen kasvusta. Luotonannon kasvu on ollut Suomessa merkittävästi nopeampaa kuin euroalueella, jossa lainakanta kasvoi vuoden aikana alle yhden prosentin. Yrityslainakanta kasvoi ripeästi ja vuoden lopussa yrityslainoja oli lähes viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin osa yrityslainoista on myönnetty kiinteistöalan yrityksille. Suomen rahalaitosten euromääräisten lainojen kannan vuosikasvu Lähde: Suomen Pankki 6
Pankkien luotonanto on pitkälti riippuvainen asuntomarkkinoista, -kaupoista ja -rakentamisesta. Rahalaitosten 170 miljardin luottokannasta kotitalouksien asuntolainoja on 77 miljardia euroa ja asuntoyhteisöjen lainoja on 13 miljardia euroa. Asuntoyhteisöjen lainakanta kasvoi vuoden aikana poikkeuksellisen vahvasti lähinnä valtion tukeman asuinrakentamisen ansiosta. Markkinakorot säilyivät matalina koko vuoden, vaikka kääntyivät loppuvuotta kohden hienoiseen nousuun. Matala korkotaso ylläpiti kotitalousluottojen ja etenkin asuntolainojen kysyntää. Lähes koko pankkien luottokanta on sidottu lyhytaikaisiin markkinakorkoihin. Vaikka kiinteäkorkoisten lainojen osuus loppuvuotta kohden hieman kasvoi, ovat etenkin euriborkorot säilyttäneet valta-asemansa. Esimerkiksi uusissa yrityslainasopimuksissa käytettiin eniten enintään 1 kuukauden euriborsidonnaisia luottoja. Kotitaloudet luottavaisina asuntolainamarkkinoilla Kotitalouksien luotonotto kasvoi vuonna 2010 yli kuusi prosenttia edellisvuodesta. Kasvu oli edelleen reipasta, ja selkeästi nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen näkyi etenkin asuntolainojen määrän kasvuna. Rahalaitosten kotitalouksien asuntolainakanta oli vuoden lopussa 77 miljardia euroa, joka on 45 prosenttia raha-laitosten kaikista luotoista. Asuntolainakannan kasvuun ovat vaikuttaneet matala korkotaso, nousseet asuntohinnat sekä omistusasumisen suosion kasvu. Sen sijaan lainaajat ovat hieman lyhentyneet verrattuna esimerkiksi vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Kotitalouksien pankeista nostamat uudet asuntoluotot Lähde: Suomen Pankki 7
Asuntolainojen korot pysyivät koko vuoden poikkeuksellisen alhaalla. Suomen asuntolainojen korko on selkeästi edullisempi kuin euroalueella yleensä. Edullisimmat asuntolainojen laskennalliset korkomarginaalit ovat 6 12 kuukauden euriborsidonnaisissa lainoissa, joulukuussa myönnettyjen uusien luottojen marginaali näissä lainoissa oli vain 0,76 prosenttiyksikköä. Suomessa uusista asuntolainoista peräti 97 prosenttia sidotaan lyhyisiin viitekorkoihin, joilla tarkoitetaan enintään vuoden euriboreja tai pankkien omia viitekorkoja. Esimerkiksi euroalueella vain 44 prosenttia uusista asuntolainoista sidotaan lyhyisiin viitekorkoihin. Korkoepävarmuuden kasvaessa loppuvuotta kohden kiinteäkorkoisten asuntolainojen suosio kasvoi hieman. Suomalainen asuntolainakanta on hyvässä kunnossa, ja hoitamattomien luottojen osuus on näissä lainoissa vähäinen. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on Euroopan keskitasoa. Autokauppa piristi rahoitusyhtiöitä Finanssialan Keskusliiton jäseniä ovat seuraavat rahoitusyhtiötoimintaa harjoittavat yhtiöt: Handelsbanken Rahoitus Oyj, Nordea Rahoitus Suomi Oy, Pohjola Pankki Oyj, Sampo Rahoitus / Sampo Pankki sekä SEB Leasing Oy. Suomessa toimii muitakin rahoitus- ja korttiyhtiöitä kuin edellä mainitut FK:n jäsenyhtiöt, mutta niiden toiminnasta ei ole saatavissa yhteenlaskettua tilastotietoa eivätkä ne ole kooltaan yhtä merkittäviä. Rahoitusyhtiöiden *) luottokanta 31.12. 14000 milj. *) FK:n jäsenet 12000 10000 10 549 11 549 12 475 12 326 12 487 8000 6000 4000 2000 3 145 2 998 2 974 3 579 3 950 4 429 5 189 5 816 6 429 6 761 7 360 8 010 8 713 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 8
Talouden elpyminen näkyi vuoden 2010 aikana rahoitusyhtiötuotteiden kysynnän kasvuna. Erityisesti yrityksille myönnettävä henkilöautojen leasingrahoitus ja kuljetusvälineiden osamaksurahoitus kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan Finanssialan Keskusliiton jäsenrahoitusyhtiöiden luottokanta kasvoi noin 200 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Rahoitusyhtiöiden uusien vakuudettomien kulutusluottojen määrä kasvoi noin 7 prosentin vuosivauhdilla. Lisäksi uusien henkilöautojen myynnin kasvu lisäsi merkittävästi kuluttajille suunnattua osamaksurahoitusta. Rahoitusyhtiöiden järjestämättömien saamisten ja arvonalentumistappioiden määrä supistui tuntuvasti edellisvuodesta ja tappioiden määrä puolittui. Järjestämättömien saamisten osuus aleni ja niiden osuus luottokannasta oli 1,24 prosenttia. Sijoitukset kasvoivat määräaikaisilla talletustileillä Talletuksia oli pankeissa vuoden 2010 lopussa yhteensä 117 miljardia euroa. Vuoden lopussa 12 kuukauden talletuskasvu oli 7,5 prosenttia, kun vastaava kasvu vuotta aikaisemmin jäi alle yhteen prosenttiin. Talletukset kasvoivat merkittävimmin määräaikaisilla talletustileillä. Lisäksi yritysten talletukset kasvoivat reippaasti. Pankkien välinen kilpailu näkyi määräaikaistalletuksille maksettavissa koroissa, ja korkotarjoukset ylittivät keskeisten viitekorkojen arvot. Pitkien talletuksien merkitys tulee kasvamaan entuudestaan kun pankit varautuvat jo tulevaan Basel III:een. Tulevassa sääntelyuudistuksessa painotetaan pitkäaikaisen rahoituksen merkitystä pankkien varainhankinnassa. 140 120 Säästäminen ja sijoittaminen mrd. Suomen rahalaitoksiin euroalueelta tehdyt talletukset Sijoitusrahastojen rahastoarvo Henkivakuutuksen vakuutussäästöt (yritykset, yksityiset) 100 80 60 40 20 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 9
Talletukset ovat pankkien merkittävin rahoituslähde. Talletukset kattavat 80 prosenttia talletuspankkien luotonannosta. Kotitaloudet ovat edelleen merkittävin tallettajaryhmä. Yritysten talletusten osuus koko talletuskannasta oli 23 prosenttia. Muita tallettajaryhmiä ovat julkisyhteisöt sekä rahoitus- ja vakuutuslaitokset. Talletuspankkien joukkovelkakirjalainat ovat kasvaneet ja hyvän luottoluokituksen ansiosta pankit ovat pystyneet hankkimaan edullista rahoitusta markkinoilta. Asuntovakuudelliset joukkolainat ovat käyneet hyvin kaupaksi. Vuonna 2010 uudistettiin kiinnitysluottopankkitoimintaa säätelevä laki, jonka mukaan myös talletuspankit voivat laskea liikkeelle katettuja joukkovelkakirjalainoja. Suomessa toimiluvan saaneet talletuspankit kuuluvat Talletussuojarahastoon. Talletussuojan enimmäismäärää nostettiin vuoden lopussa 50 000 eurosta 100 000 euroon ja korvausten maksamisen enimmäisaika laskettiin kolmesta kuukaudesta 20 työpäivään. Suomessa toimivan ulkomaisen pankin sivukonttorin talletukset kuuluvat sen valtion talletussuojajärjestelmän piiriin, jossa emopankilla on kotipaikka. Kiinnostus osakerahastoihin kasvoi Kotimaisten rahastojen pääoma oli 61,5 miljardia euroa ja kanta kasvoi vuoden 2010 aikana 13,3 prosenttia. Sijoittajia kiinnostivat erityisesti osake- ja pitkän koron rahastot. Niiden nettomerkinnät olivat yhteensä 2,1 miljardia euroa. Sekä osake- että pitkän koron rahastoissa suurin kiinnostus kohdistui kehittyviin markkinoihin. Pääomia lunastettiin etenkin lyhyen koron rahastoista, sekä valtionlainarahastoista ja vaihtoehtoisista rahastoista yhteensä 3,4 miljardia euroa. Rahastopääoman jakautuminen Suomessa % 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Osakerahastot 35,1 39,7 Pitkän koron rahastot 28,3 29,0 Lyhyen koron rahastot 16,7 21,6 Yhdistelmärahastot Muut rahastot 1,5 2,5 12,4 13,1 31.12.2009 31.12.2010 10
Sijoitusrahastojen tuotto vuonna 2010 oli keskimäärin 15,5 prosenttia. Paras tuotto oli osakerahastoissa, joissa päästiin peräti 26 prosentin keskimääräiseen vuosituottoon. Parhaiten tuottivat Venäjälle sijoittavat rahastot. Erot rahastojen tuotoissa olivat huomattavat. Suomalaisilla sijoitusrahastoilla oli yhteensä 2,7 miljoonaa osuudenomistajaa, eli 200 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Arviolta 800 000 kotitaloutta omistaa rahastosijoituksia. Kotitalouksien osuus rahastopääomasta oli 21,7 prosenttia. Pitkäaikaissäästäminen kangertelee PS-tilit ovat vapaaehtoisia, sidottuja ja verotuettuja säästämistilejä eläkepäiviä varten. PS-tilin säästöistä voi tehdä yhtä suuren verovähennyksen kuin vapaaehtoisista eläkevakuutuksista. Säästövaihtoehtoina ovat talletukset, rahastot ja arvopaperit. Laki uudesta säästämistavasta tuli voimaan huhtikuun alussa, mutta vuoden loppuun mennessä oli avattu vain alle 10000 tiliä. Keskimääräinen säästösumma PS-tililä kohden oli 120 euroa kuukaudessa. Henkivakuutussäästöjä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 33,2 miljardia euroa, kasvua edellisvuodesta 9,5 prosenttia. Osakemarkkinoiden elpyminen on lisännyt kiinnostusta henkivakuutusyhtiöiden sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin. Voimakkaimmin ovat kasvaneet kapitalisaatiosopimukset ja yksilölliset sijoitussidonnaiset henkivakuutukset. Useisiin finanssikonserneihin kuuluu henkivakuutusyhtiö. Suurimmat henkivakuutusyhtiöt vakuutussäästöjen perusteella laskettuna ovat Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, OP-Henkivakuutus Oy ja Mandatum Life. Yhtenäinen euromaksualue toteutuu Maksuliikenteessä suuri rakenteellinen muutos on SEPA-uudistus. Käytännössä SEPA-muutos merkitsee 32 kansallisen maksujärjestelmän korvautumista uudella, yhtenäisin säännöin ja standardein toimivalla maksujärjestelmällä. Suomalainen tilisiirtojärjestelmä korvautuu eurooppalaisella SEPA-järjestelmällä vuoden 2011 loppuun mennessä. Pankit ovat kehittäneet Tupas-tunnistusjärjestelmän, jota myös yritykset voivat käyttää asiakkaan tunnistamiseen. Suomalaisen maksuliikenteen konekielisyysaste on erittäin korkea, 98 prosenttia. Verkkoasiointi on arkipäivää ja lähes kaikilla suomalaisilla on vähintään yhdet verkkopankkitunnukset Yritysten sekä kotien tietoyhteydet, kauppojen maksupäätteet, erilaiset maksukortit sekä nettija mobiilimaksaminen vapauttavat asiakkaat joustavaan ja ajasta riippumattomaan maksamiseen. 11
Noin puolella suomalaisyrityksistä on valmius lähettää sähköisiä laskuja asiakkailleen. Kuluttajille on tarjolla oma e-lasku. Lasku toimitetaan sähköisessä muodossa verkkopankkiin maksamista varten. E-lasku on luontoystävällinen ja turvallinen tapa vastaanottaa ja maksaa laskuja. Kuluttajista noin 20 prosenttia on siirtynyt e-laskun käyttäjiksi. Pankkien tulokset Suomessa toimivien pankkikonsernien liikevoitto oli vuonna 2010 yhteensä 2,1 miljardia euroa, eli 36 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Tulosten pieneen kohentumiseen vaikuttivat merkittävimmin luotto- ja arvonalentumistappioiden vähentyminen ja muiden tuottojen kasvu. Sen sijaan korkokatteen kehitys jäi edellisvuotta heikommaksi, mikä piti kokonaistuloksen lähes edellisvuoden tasolla. Matala korkotaso painoi korkokatetta Korkokate on pankkien tuloksen perusta ja korkokatteen merkitys tuloksesta on säilynyt huomattavana. Vuoden aikana jatkunut erittäin matala korkotaso söi korkokatetta. Vuoden loppua kohden markkinakorot kääntyivät hienoiseen nousuun, mikä paransi pankkien korkokatteen kehitystä loppuvuotta kohden. Pankkien korkomarginaali, eli pankkien myöntämien luottojen ja vastaanottamien talletusten välisten korkojen ero oli poikkeuksellisen matala koko vuoden. Pankkien välinen kilpailu painoi etenkin asuntolainojen marginaaleja. Lisäksi suunnitteella olevat uudet likviditeettimääräykset lisäsivät pankkien kiinnostusta pitempiaikaisten talletusten hankintaan. Tämä näkyi markkinoilla tuntuvina talletuskorkotarjouksina. Luottojen ja talletusten keskikorkojen erotus 12
Suomessa toimivien pankkien hyvä luottoluokitus on pitänyt pankkien tarvitseman markkinarahoituksen hinnan kohtuullisena. Markkinarahoituksen määrä, eli yleisöluottojen ja talletusten välinen ero on säilynyt noin 40 miljardin euron tasolla. Muiden tuottojen kasvu jatkui hyvänä. Etenkin maksuliikkeeseen ja luotonantoon liittyvien palkkiotuottojen kasvu oli edellisvuotta ripeämpää. Lisäksi arvopaperimarkkinoiden kaupankäynnin elpyminen lisäsi arvopaperisidonnaisia palkkiotuottoja. Korkokate / tuotot yhteensä vuonna 2010, % Lähde: Pankkien tilinpäätökset Luottotappioiden määrä puolittui Pankkikonsernit kirjasivat vuoden aikana arvonalentumistappioita yhteensä 490 miljoonaa euroa, eli lähes puolet vähemmän kuin vuosi aikaisemmin. Suomen talouden syvästä taantumasta huolimatta luottotappioiden määrä näyttää jäävän kohtuullisen pieneksi. Pankkien luottokanta on edelleen hyvässä kunnossa, ja hoitamattomien luottojen määrä aleni edellisvuodesta. Järjestämättömiä saamisia oli vuoden lopussa 1,2 miljardia euroa. Järjestämättömien saamisten osuus luottokannasta oli vuoden 2010 lopussa 0,64 prosenttia, vuotta aikaisemmin sama suhdeluku oli 0,74 prosenttia. Järjestämättömällä saamisella tarkoitetaan luottoa, jonka pääoma ja/tai korko on ollut kolme kuukautta maksamatta. 13
Kansainvälisestikin verrattuna suomalaisten pankkien luottokanta on nykyään varsin terveellä tasolla. Vertailun vuoksi todettakoon, että 1990 luvun alun pankkikriisin aikana järjestämättömien saamisten osuus luotto- ja takauskannasta oli lähes 10 prosenttia. Ongelmaluottojen määrää voidaan pitää hyvänä ennakointilukuna arvioitaessa pankkien kannattavuuden kehitystä. Pankkisektorin vakavaraisuus säilyi hyvänä Pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluku oli vuoden 2010 lopussa 14,4 %, vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 14,5 %. Pankkisektorin yhteenlaskettu pääomapuskuri kasvoi edellisvuodesta 200 miljoonalla eurolla 9,6 miljardiin euroon. Pääomapuskuri tarkoittaa sitä euromäärää, joka ylittää vakavaraisuuden vähimmäisvaatimuksen. 4000 3000 milj. Pankkikonsernien tuloslaskelmaerät 2009 2010 2000 1000 0-1000 -2000-3000 -4000 Korkokate Muut tuotot Kulut Luottotappiot Liikevoitto Pankkisektorin luottokannan rakenne, pääoman saatavuus ja vakavaraisuus ovat nyt hyvällä tasolla, ja tulevaisuus näyttää kohtuullisen vakaalta. Lähivuodet tulevat kuitenkin olemaan haasteellisia. Kapea korkomarginaali, riittävän luotonkysynnän jatkuminen, rahoituksen saaminen kohtuulliseen hintaan, sääntelyn vaikutukset ja koko taloustilanteen kehittyminen vaikuttavat merkittävästi jatkossa pankkien toimintaedellytyksiin. 14
Tulos- ja tasetiedot 2009-2010 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Korkokate Palkkiotuotot (netto) Muut liiketoiminnan tuotot Tuotot yhteensä 2010 2009 Muutos 2010 2009 Muutos 2010 2009 Muutos 2010 2009 Muutos Nordea Pankki Suomi 1 182,0 1 218,0-3,0 % 289,0 225,0 28,4 % 1 028,0 1 382,0-25,6 % 2 499,0 2 825,0-11,5 % OP-Pohjola-ryhmä *) 917,0 1 070,0-14,3 % 563,0 496,0 13,5 % 692,0 484,0 43,0 % 2 172,0 2 051,0 5,9 % Sampo Pankki **) 321,9 458,9-29,9 % 188,7 181,7 3,9 % 112,7 57,4 96,3 % 623,3 698,0-10,7 % Aktia 149,3 152,2-1,9 % 57,0 46,3 23,1 % 43,0 34,6 24,3 % 249,4 233,1 7,0 % Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä ***) 137,2 151,9-9,7 % 69,2 59,1 17,1 % 206,4 211,0-2,2 % POP Pankkiryhmä 82,2 89,8-8,5 % 21,5 19,5 10,3 % 13,2 9,8 34,7 % 116,9 119,1-1,8 % Ålandsbanken 36,8 39,1-5,9 % 36,8 28,1 31,0 % 26,0 20,1 29,4 % 99,7 87,2 14,3 % S-Pankki 38,3 35,4 8,2 % 7,4 4,8 54,2 % 15,4 7,0 120,0 % 61,1 47,2 29,4 % Tapiola Pankki 13,7 12,8 6,5 % 28,8 23,3 23,4 % 7,8 6,5 21,0 % 50,3 42,7 18,0 % Hypo 0,5-0,4 1,8 1,6 10,3 % 5,6 7,4-23,7 % 7,9 8,5-7,5 % eq Oyj 1,6 3,5-55,1 % 5,8 16,7-65,5 % 15,1 6,8 122,8 % 22,4 27,0-17,0 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea 5 159,0 5 281,0-2,3 % 2 156,0 1 693,0 27,3 % 2 019,0 2 099,0-3,8 % 9 334,0 9 073,0 2,9 % Danske Bank 4 831,7 6 384,7-24,3 % 1 086,2 972,6 11,7 % 484,2 744,4-35,0 % 6 402,1 8 101,7-21,0 % SEB 1 678,7 1 699,4-1,2 % 1 484,7 1 251,1 18,7 % 703,5 964,7-27,1 % 3 866,8 3 915,1-1,2 % DnB NOR Bank 2 927,9 2 593,2 12,9 % 879,7 762,5 15,4 % 1 138,8 955,4 19,2 % 4 946,3 4 311,1 14,7 % Handelsbanken 2 237,2 2 071,7 8,0 % 841,1 696,2 20,8 % 203,1 277,0-26,7 % 3 281,4 3 045,0 7,8 % Swedbank 1 712,1 1 955,4-12,4 % 998,7 736,9 35,5 % 544,2 583,1-6,7 % 3 255,0 3 275,4-0,6 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. 2009 keskikurssit: SEK 10,6191; DKK 7,4462; NOK 8,7278 2009 vuoden lopun kurssit: SEK 10,2520; DKK 7,4418; NOK 8,3000 Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon. 2010 keskikurssit: SEK 9,5373; DKK 7,4473; NOK 8,0043 2010 vuoden lopun kurssit: SEK 8,9655; DKK 7,4535; NOK 7,800 *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 163 milj. euroa (160). (tuloserät) (tase-erät) **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 1
Tulos- ja tasetiedot 2009-2010 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä ***) POP Pankkiryhmä Ålandsbanken S-Pankki Tapiola Pankki Hypo eq Oyj Henkilöstö- ja ja muut hallintokulut Muut kulut Kulut yhteensä Arvonalentumistappiot Muut erät luotoista ja muista sitoutumisista 2010 2009 Muutos 2010 2009 Muutos 2010 2009 Muutos 2010 2009 2010 2009-1 032,0-1 031,0 0,1 % -41,0-37,0 10,8 % -1 073,0-1 068,0 0,5 % -272,0-381,0 2,0-962,0-932,0 3,2 % -324,0-316,0 2,5 % -1 286,0-1 248,0 3,0 % -149,0-179,0-163,0-160,0-165,3-181,9-9,1 % -273,0-256,1 6,6 % -438,3-438,0 0,1 % -32,7-227,3-133,0-124,0 7,3 % -25,9-30,2-14,2 % -159,0-154,2 3,1 % -14,1-31,7 1,6-0,3-62,0-60,0 3,3 % -83,4-77,6 7,5 % -145,4-137,5 5,7 % -6,7-7,0-67,6-63,6 6,3 % -12,8-15,6-17,9 % -80,4-79,2 1,5 % -3,2-3,2-71,7-61,3 17,0 % -20,5-15,9 28,9 % -92,2-77,2 19,4 % -5,9-2,9 0,1 23,3-39,7-31,1 27,7 % -6,1-6,3-3,2 % -45,8-37,4 22,5 % -2,9-6,8-0,2-0,2-41,1-36,3 13,0 % -2,6-2,3 15,3 % -43,7-38,6 13,2 % -0,4-0,6-2,2-1,4-5,1-4,5 13,8 % -0,5-0,6-16,6 % -5,6-5,1 10,2 % 0,0-0,4-10,2-19,3-47,0 % -4,7-30,0-84,5 % -14,9-49,3-69,8 % 0,0 0,0 0,0 0,0 Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea Danske Bank SEB DnB NOR Bank Handelsbanken Swedbank -4 646,0-4 363,0 6,5 % -170,0-149,0 14,1 % -4 816,0-4 512,0 6,7 % -879,0-1 486,0-3 224,5-3 346,0-3,6 % -456,1-668,8-31,8 % -3 680,7-4 014,8-8,3 % -1 855,3-3 448,3 0,0 0,0-1 468,3-1 298,2 13,1 % -1 043,0-1 074,7-3,0 % -2 511,3-2 372,9 5,8 % -191,1-1 132,5 0,0 0,0-1 156,8-1 136,2 1,8 % -1 155,8-1 030,5 12,2 % -2 312,6-2 166,7 6,7 % -371,4-880,4 0,0 0,0-1 527,3-1 387,8 10,1 % -47,4-45,5 4,2 % -1 574,7-1 433,3 9,9 % -158,0-319,4-0,1 0,4-984,8-866,5 13,7 % -865,0-814,3 6,2 % -1 849,8-1 680,8 10,1 % -294,6-2 320,5-66,8-165,2 Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 163 milj. euroa (160). **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 2
Tulos- ja tasetiedot 2009-2010 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Liikevoitto (-tappio) Verot Tilikauden voitto (tappio) Tase yhteensä 2010 2009 Muutos 2010 2009 2010 2009 Muutos 2010 2009 Muutos Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä ***) POP Pankkiryhmä Ålandsbanken S-Pankki Tapiola Pankki Hypo eq Oyj 1 156,0 1 376,0-16,0 % -302,0-373,0 854,0 1 003,0-14,9 % 286 086,0 221 165,0 29,4 % 575,0 464,0 23,9 % -135,0-126,0 440,0 338,0 30,2 % 83 969,0 80 430,0 4,4 % 152,3 32,7 365,7 % -35,1-14,3 117,1 18,4 536,4 % 26 158,0 24 867,9 5,2 % 77,9 47,0 65,7 % -19,9-13,0 58,0 34,0 70,6 % 11 019,2 10 555,8 4,4 % 54,3 66,5-18,3 % 7 316,0 7 060,0 3,6 % 33,4 36,6-8,7 % 4 321,0 4 123,4 4,8 % 1,8 30,5-94,1 % -3,4-3,7-1,6 26,8 3 475,0 3 379,0 2,8 % 12,5 3,1 303,2 % 12,4 2,9 327,6 % 2 687,6 2 689,0-0,1 % 4,0 2,1 95,5 % -0,8-0,5 3,2 1,6 103,4 % 1 620,7 1 400,3 15,7 % 2,2 3,0-25,4 % -0,6-0,9 1,6 2,1-23,0 % 660,8 703,4-6,1 % 7,5-22,3-2,1-1,9 5,4-24,2 47,9 345,3-86,1 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea Danske Bank SEB DnB NOR Bank Handelsbanken Swedbank 3 639,0 3 075,0 18,3 % -976,0-757,0 2 663,0 2 318,0 14,9 % 580 839,0 507 544,0 14,4 % 866,1 638,6 35,6 % -374,1-408,5 492,0 230,0 113,9 % 431 191,5 416 361,2 3,6 % 1 164,4 409,7 184,2 % -264,3-233,7 900,0 176,0 411,4 % 243 134,3 225 148,9 8,0 % 2 262,3 1 264,0 79,0 % -514,8-468,2 1 756,8 805,0 118,2 % 238 669,2 219 693,1 8,6 % 1 548,7 1 292,7 19,8 % -415,4-331,4 1 133,2 961,3 17,9 % 240 201,9 207 066,2 16,0 % 1 043,8-890,9-259,2-92,4 784,6-983,3 191 364,8 175 057,3 9,3 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 163 milj. euroa (160). **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 3
Tulos- ja tasetiedot 2009-2010 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Oman pääoman tuotto (ROE), % Koko pääoman tuotto (ROA), % Kulu/tuotto-suhde, % Vakavaraisuussuhdeluku, % Tier 1 -vakavaraisuus, % 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä ***) POP Pankkiryhmä Ålandsbanken S-Pankki Tapiola Pankki Hypo eq Oyj 7,7 % 9,0 % 0,30 % 0,50 % 43,0 % 38,0 % 14,3 % 14,6 % 13,6 % 14,0 % 6,8 % 5,9 % 0,53 % 0,43 % 59,0 % 61,0 % 12,8 % 12,6 % 12,8 % 12,6 % 5,6 % 0,9 % 0,50 % 0,10 % 70,3 % 62,8 % 15,2 % 15,5 % 14,1 % 14,3 % 12,0 % 8,7 % 59,0 % 57,0 % 15,9 % 15,9 % 10,1 % 9,5 % 0,80 % 1,00 % 71,0 % 65,0 % 22,3 % 22,2 % 18,8 % 19,0 % 0,81 % 0,90 % 69,0 % 67,0 % 22,2 % 21,7 % -1,0 % 17,8 % 0,00 % 0,90 % 98,0 % 72,0 % 12,0 % 12,3 % 7,3 % 7,9 % 7,7 % 2,8 % 0,50 % 0,10 % 74,7 % 79,2 % 20,8 % 25,8 % 17,9 % 21,2 % 4,6 % 3,8 % 0,20 % 0,20 % 90,0 % 90,0 % 12,1 % 13,4 % 8,5 % 9,4 % 2,3 % 3,1 % 0,20 % 0,30 % 71,0 % 60,4 % 18,9 % 17,5 % 17,3 % 15,9 % 14,4 % -52,3 % 2,80 % -6,60 % 66,4 % 189,5 % 81,4 % 19,6 % 81,7 % 19,6 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea Danske Bank SEB DnB NOR Bank Handelsbanken Swedbank 11,5 % 11,3 % 52,0 % 50,0 % 11,5 % 11,9 % 9,8 % 10,2 % 56,2 % 48,7 % 17,7 % 17,8 % 14,8 % 14,1 % 6,8 % 1,2 % 0,30 % 0,05 % 65,0 % 61,0 % 13,9 % 14,7 % 14,2 % 13,9 % 13,6 % 10,6 % 47,6 % 48,1 % 12,4 % 12,1 % 10,1 % 9,3 % 12,6 % 12,5 % 48,0 % 47,1 % 16,5 % 14,2 % 8,1 % -12,5 % 57,0 % 51,0 % 18,4 % 17,5 % 15,2 % 13,5 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 163 milj. euroa (160). **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 4
FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi 28 00120 Helsinki Faksi 020 7934 202 etunimi.sukunimi@fkl.fi http://www.fkl.fi