Consulting Groop. Prosessit kuntoon: Mitkä tekijät rajoittavat kotihoidon suorituskykyä? Johan Groop, DI



Samankaltaiset tiedostot
Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään?

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään?

Tarvepohjainen toimintamalli kotihoitoon: oikea määrä hoitajia oikeassa paikassa oikeaan aikaan

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään?

Vanhuspalveluiden toiminnanohjausjärjestelmä toiminnan uudistamisen tukena

Oulun kotihoidon kehittäminen kuntouttava kotihoito ja toiminnanohjauksen pilotointi. Saarela Sirpa, kehittämiskoordinaattori

IKÄIHMINEN TOIMIJANA Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kotihoidoissa

KOTIHOIDON TOIMINTAKULTTUURIMUUTOS

Hoivaliiketoiminta kannattavaksi

Voiko henkilöstökuluissa enää säästää

Tarvepohjainen toimintamalli kotihoitoon. Mikä se on ja miten se otetaan käyttöön?

Voiman hyödyt ASIAKKAIDEN AKTIIVISTA ARKEA JA HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TYÖVUOROSUUNNITTELU

Kotona asumisen tuen konseptit. Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kyllien bisneskeissit -hanke Raahe

Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA

Kotihoidon uudet toimintamallit Jaana Peltola, kotihoidon palvelupäällikkö

Kotihoidon mobiiliteknologia ja uudet toimintamallit mikä muuttuu?

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski

Tampereen Infra Liikelaitoksen strategian raportointi tammi-joulukuulta 2016

Ruuhkahuippujen purkaminen. Järvenpään kotihoito Kotihoidon päällikkö Tiina Palmu

Fyysisen kuormituksen vähentäminen ympärivuorokautisessa hoidossa johtamalla

SÄTKY SÄHKÖINEN KOTIHOITO ensikokemuksia ja ajatuksia käyttöönotosta

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Vanhuspalvelulain seurantakyselyjen yhteenvedot / Keski-Suomi

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Siilinjärvi Kotihoidon resursointilaskelma

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Resurssipoolin rakentaminen

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Tarvepohjainen toimintamalli, resursointilaskelmat sekä tiedolla johtaminen

Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut Nykytilan kartoitus Tulokset Seminaari

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto

Vuoroin vieraissa, lainahoitaja auttaa kiireessä. Lainahoitajamallin eteneminen Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä hoitohenkilöstössä

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

INFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Kotihoidon integrointi ja yhteistyö Tutkimuskatsaus

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Etäkotihoito palvelun suunnittelu - Lähtökohtia Espoon kotihoidon etäpalvelujen palvelumuotoilulle

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( ) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

Suomen Yrittäjät, Kunnallisjohto 2013 Julkinen ja yksityinen yhdessä parhaat palvelut. Barona Solutions Oy Jaakko Alamäki

Osuva-kysely Timo Sinervo

Rovaniemen kaupunki projektipäällikkö Paulina Koivuniemi ja projektityöntekijä Terttu Teppo

Kotihoito 2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA Virasto/liikelaitos ja laatija: Kulttuurikeskus

KUUDEN SOTE JA VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN VT. JOHTAJA, KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää

Kotihoito 2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

2017 VideoVisit Ltd. All rights reserved.

Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla

HoivaRekry Kommenttipuheenvuoro. Paul Lillrank Professori Tuotantotalouden laitos Aalto yliopisto Hallituksen puheenjohtaja Nordic Healthcare Group

Ikäihmisten asiakaspolku vie kohti vaikuttavia palveluita Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PALVELURAKENNE HALTUUN JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN OIKEASSA AJASSA JA HETKESSÄ

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen 2016

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

KUNTAMARKKINAT KOTIHOIDON TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

DYNAFLEET TUOTTAVUUDEN EHDOILLA

Ikäihminen toimijana hanke

Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen Helsingin kotihoidossa

Kuntoutusfoorumi SEKS, toi Riitta Winter

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Järvenpään suun terveydenhuolto. vs. Johtava hammaslääkäri Joona Iso-Lotila

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Liite 7: Selvitys Eksoten kotihoidon tilanteesta ja riittävyydestä

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Kertausta aivovammojen oireista

Tulospalkkiolomake Luonnos. Lopullinen

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Transkriptio:

Consulting Groop Prosessit kuntoon: Mitkä tekijät rajoittavat kotihoidon suorituskykyä? Johan Groop, DI

Esityksen esimerkit perustuvat PARETOhankkeen tutkimustuloksiin 2

1. Epätasainen palvelutuotanto: syyt ja seuraukset 3

Aika (h) 4 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Välillinen työaika Siirtymiset Välitön työaika Kapasiteetti 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Kellonaika Kiireen tunne Heikentynyt laatu Sairauspoissaoloja Herkkyys vaihtelulle Vuokratyövoiman/ sijaisten tarve Autoja ei ole tarpeeksi Organisaatiokulttuuri

5000 4500 4000 Aika (h) 3500 3000 2500 2000 Muu 11-20h 40% aamuruuhkahuipun kuormituksesta 1500 5-10h 1000 500 0-4h 0 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Kellonaika 5

Tehokkuussyndrooma TAVOITE VÄLTTÄMÄTÖN TOIMI EDELLYTYS Oletus: Säästetty aika voidaan hyödyntää asiakastyöhön Säästetään aikaa minimoimalla matkoihin käytettyä aikaa Hoidetaan lähellä toisiaan asuvat asiakkaat peräkkäin Hoitajien ajan tehokas hyödyntäminen Ristiriita Tasainen palvelutuotanto Hoidetaan vain aikakriittisiä käyntejä ruuhka-aikana 6

Voidaanko säästetty aika hyödyntää asiakastyöhön? Siirtymiä vähentämällä voidaan ruuhka-aikaan hoitaa enemmän kotikäyntejä.mutta.. se tarkoittaa että ruuhka-aikana tehdään ei-aikakriittisiä käyntejä Jos ei-aikakriittisiä käyntejä tehdään ruuhka-aikana: 7 1. Kapasiteetintarve nouse 2. Koska suurin osa käyneistä tehdään aamuisin, kysyntää on iltapäivisin paljon vähemmän 3. Koska koko vuoron kapasiteetti määritetään ruuhkahuipun tarpeen mukaan, iltapäivisin on ylikapasiteettia 4. Iltapäivän työaikaa ei voi hyödyntää kotikäynteihin koska kysyntää ei ole tarpeeksi Ruuhkahuipun kysyntä määrittää kapasiteetintarpeen

Siirtymien minimoimisen vaikutukset Palvelulaadun heikentyminen Heikentynyt suorituskyky Tuottavuuden heikentyminen Joustamattomuus Kiire Työhyvinvointi kärsii Resurssi määrän tarve lisääntyy Resurssikäytön tehottomuus Sairauspoissaoloja EPÄTASAINEN PALVELUTUOTANTO Hoidetaan lähekkäin asuvat asiakkaat peräkkäin Aamuisin tarve on suurempi (aikakriittisyys) 8

Mobiiliratkaisut tehostavat toimistotyötä Aika (h) 9 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Välillinen työaika Siirtymiset Välitön työaika Kapasiteetti Pahentaako tämä ruuhkahuippua? YLIKAPASITEETTI Toimistotyö siirtyy iltapäivästä asiakaskäynteihin 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Kellonaika Jos toimistotyötä tehostetaan aikaa säästyy iltapäivästä Säästettyä aikaa ei voida hyödyntää asiakastyöhön (kotikäynteihin) koska nykymallissa kysyntää ei iltapäivisin ole tarpeeksi

2. Resurssien kohdennus: Miten vastata kysynnän ja kapasiteetin vaihteluihin? 10

Resurssikohdennus on pielessä Tunnit 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Perustyöntekijöiden välitön työaika per työvuoro (8h) Alueet 11

Kapasiteetti ei perustu todelliseen kysyntään Kapasiteetti perustuu vakansseihin, joita tyypillisesti kohdistetaan kotihoidon eri alueille Alueellinen vakanssimäärä perustuu yleensä historiallisen kehitykseen, EI kysyntään (joka vaihtelee). Koettu tarve perustuu ruuhkahuippuun Kulttuuri: totutaan organisoimaan työt kiinteän vakanssimäärän puitteessa (Parkinsonin laki: työ vie sille varatun ajan ) Jos kapasiteettia riittää ei-aikakriittisien käyntien hoitamiseksi ruuhka-aikana, niin se tehdään matkojen vähentämiseksi 12

Kellonaika 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Hoitaja 1 Hoitaja 2 Hoitaja 3 Hoitaja 4 Hoitaja 5 Hoitaja 6 Hoitaja 7 Käynti Tauko Toimistotyö Hoitaja 8 Hoitaja 1 Tavoite Hoitaja 2 Hoitaja 3 Hoitaja 4 Hoitajat 5-8 ovat vapaita ; heitä lainataan tai siiretään sinne missä resursseja tarvitaan eniten 13

Miksi resurssikohdennus on pielessä? Alueen tuottavuus on heikko Resurssikohdennus on pielessä Muut alueet joutuu turvautumaan vuokratyövoimaan Välitöntä työaikaa per reitti kertyy vähän Autoja tarvitaan samanaikaisesti suhteettoman paljon Mikään hoitaja ei ole vapaa siirrettäväksi alueille joissa on työvoimavajetta Kaikkia hoitajia hyödynnetään omalla alueella 14 Työtä ei ole riittävästi täyttämään jokaisen reittiä Työmäärä jaetaan tasaisesti tiimin kaikille hoitajille

Kotihoidon haasteet Ruuhkahuiput Keinotekoinen kysyntä aamuisin Kiireen tunne Vaihteleva kuormitus eri päivien välillä Organisaatiokulttuuri Osa-optimointia Puutteellinen työvuorosuunnittelu Kompleksinen logistiikka Sisäistä ja ulkoista vaihtelua Paljon ns. kovia ja pehmeitä rajoitteita Työvuorosuunnittelu ilman tehokkaita apuvälineitä on hankalaa Resursointi Kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen läpi järjestelmän 15

Palvelutuotannon tasoittaminen: Kapasiteetin kasvattaminen, henkilöresursseja lisäämättä 16

Ainoastaan aika-kriittisiä käyntejä tehdään ruuhkahuippuina Nykytilanne Tavoite Kapasiteetti Vuokratyövoima/Sijaiset 100% Kuormitus Ylikapasiteetti Puskuri Kapasiteetti Ainoastaan aika-kriittisiä käyntejä 8 10 12 14 16 18 20 22 17

Resurssikohdennusongelman ratkaisu? Palvelutuotantoa on vaikeaa tasata mikäli alueilla on ylikapasiteettia Resurssipooli tasaa kuormituksen alueiden välillä reagoi vaihteluun kertoo kuinka paljon kysyntä voi kasvaa ennen kuin lisäresursseja tarvitaan kertoo jos alueiden kiinteä kapasiteetti vastaa kysyntää Resurssipooli Perustyöntekijäpooli Sairaanhoitajapooli Alue Alue Alue Alue 18 Alueen kiinteä kapasiteetti Vähintään 4,5-5 tuntia Välitöntä asiakastyötä per reitti (ts. välitön työaika n.60%) Puskuri Reitit Alueellinen puskuri auttaa tarvittaessa

Yhteenveto 19

Yhteenveto Ruuhkahuippu määrittää järjestelmän kapasiteetin tarvetta ja kykyä vastata kasvaan kysyntään Epätasainen palveluntuotanto heikentää niin laatua, työssä viihtymistä kuin tuottavuuttakin Kysynnän hallinta: ei-aika-kriittisiä käyntejä tulisi erottaa selkeästi aikakriittisistä käynneistä Malmössä tehdyn tutkimuksen mukaan ainoastaan joka neljäs käynti on oikeasti aikakriittinen Suunnittelussa tasainen palvelutuotanto tulisi priorisoida: Matka-ajan minimoimisen hyödyt ovat suhteellisen pienet Eri alueille kiinnitetyt vakanssit estää henkilöresurssien siirtämistä alueesta toiseen (kysyntä ja kapasiteetti vaihtelee jopa päivittäin) 20

Kokemuksia Espoosta: ydinongelmat 1) Lähekkäin asuvat asiakkaat hoidetaan peräkkäin ruuhkahuippu 2) Paikallinen (alueiden) kapasiteetti ei vastaa todellista kysyntää alueella on ylikapasiteettia mahdollistaa epäsuotuisan toimintamallin 3) Työmäärä pyritään jakaamaan tasaisesti kaikkien käytettävissä olevien hoitajien välillä Työmäärä per reitti on alhainen mahdollistaa ruuhkahuipun tuottavuus on heikko Hoitajat hyödynnetään paikallisesti ei voida siirtää alueille jossa on vajamiehitystä joudutaan turvautumaan vuokratyövoiman käyttöön (tämä on ongelma ainoastaan jos on ylikapasiteettia; muuten se on asianmukaista) Kaikista rajoitteista juurtuneet toimintatavat ovat vaikeimpia poistaa 21

Päätelmä Vallitseva trendi: Pitkäaikaishoitoa (laitoshoito) tulisi vähentää siirtämällä asiakkaita kotihoitoon Koska ruuhkahuippu määrittää kapasiteetin tarpeen, se määrittää pitkälti järjestelmän kustannukset (työvoiman osuus kokonaiskustannuksista on n. 80-85%) Jos kasvava kysyntä kohdistuu aamuun, niin se lisää kotihoidon kustannuksia mutta jos se kohdistuu iltapäivään, se on ilmaista 22

Consulting Groop (CG) CG keskittyy niiden yksittäisten rajoitteiden ohjaukseen, joilla on suurin vaikutus organisaation suorituskykyyn; tuottavuuteen, laatuun ja henkilökunnan työssä viihtymiseen Asiakkaat: julkisia että yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajia, teknologiatoimittajia, start-up yrityksiä ja niiden rahoittajat, yleishyödylliset kehityslaitokset ym. 23

Kiitos! johan.groop@aalto.fi 050-358 1610 Artikkeli: Groop J, Reijonsaari K and Lillrank P (2010): Applying the Theory of Constraints to Health Technology Assessment. International Journal of Advances in Life Sciences, Vol. 2, No: 3&4 Väitöskirja: Theory of Constraints in Field Service: Factors Limiting Productivity in Home Care Operations (tulossa 2012) 24