Terveys 2012 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2010 Hanna Rautiainen +358 40 143 9344 hanna.rautiainen@thl.fi Simo Pelanteri +358 20 610 7356 simo.pelanteri@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166, Helsinki) 00271 Helsinki Puhelin: + 358 20 610 6000 www.thl.fi 3 2012 ISSN 1798-0887
Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2010 28.2.2012 2000-luvun aikana laitoshoito on vähentynyt ja avohoito lisääntynyt. Keskimääräinen hoitojakson kesto on lyhentynyt viidellä päivällä ja laitoshoitojaksot ovat vähentyneet 19 prosenttia. Avohoitokäynnit ovat lisääntyneet 17 prosenttia vuodesta 2006. Psykiatrisessa sairaalahoidossa oli yli 29 000 potilasta ja avohoitoa käytti lähes 150 000 potilasta vuoden 2010 aikana. Kaikkiaan psykiatrian erikoisalan palveluita käytti lähes 155 000 eri potilasta. Hoitopäiviä oli lähes 1,5 miljoonaa ja avohoitokäyntejä yli 1,6 miljoonaa. Miehiä ja naisia oli potilaina yhtä paljon. Sukupuolijakauma vaihtelee kuitenkin ikäryhmittäin. Työikäisistä ja lapsista suurempi osa potilaista on miehiä ja poikia, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä sekä 15 25-vuotiaissa naisten osuus on suurempi. Lastenpsykiatriassa (0 12- vuotiaat) ja nuorisopsykiatriassa (13 17-vuotiaat) laitoshoidon potilasmäärien nousu on taittunut. Alle 18-vuotiaiden avohoitopotilaiden määrä sen sijaan on lisääntynyt 38 prosenttia vuodesta 2006. Hoitopäiviä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä noin 1,5 miljoonaa, mikä oli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2006. li puolet (57 %) hoitopäivistä käytettiin skitsofrenian hoitoon ja melkein neljäsosa (23 %) mielialahäiriöiden hoitoon. Avohoitokäynneistä 42 prosenttia tehtiin mielialahäiriöiden vuoksi. Uusista potilaista kolmasosa (31 %) oli edelleen tullut psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tahdosta riippumatta. Kaikkien pakkotoimien määrä on kuitenkin vuodesta 2005 alkaen vähentynyt. Kuvio 1. Psykiatrian erikoisalan hoitojaksot, hoitopäivät ja avohoitokäynnit 2001 2010* 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 Hoitopäivät Avohoitokäynnit Hoitojaksot 500 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 * Erikoissairaanhoidon avohoidon tietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen, mutta vertailukelpoisia luvut ovat vuodesta 2006 alkaen. 1
Hoitojaksot, hoitopäivät ja avohoidon käynnit psykiatrian erikoisaloilla Vuoden 2010 aikana psykiatrian erikoisalojen laitoshoidossa oli yhteensä 29 127 potilasta, hiukan yli 42 000 hoitojaksolla. Potilasta kohden hoitojaksoja vuoden aikana tuli 1,4. Hoitopäiviä nämä jaksot kerryttivät lähes 1,5 miljoonaa. Avohoitoa käytti 147 579 potilasta yli 1,6 miljoonaa käyntiä. Hoitopäivien määrä on vähentynyt 23 prosenttia ja hoitojaksojen 19 prosenttia 2000-luvun aikana. Avohoitokäynnit ovat lisääntyneet 17 prosenttia vuodesta 2006. Erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyneet mielenterveyskäynnit on tilastoitu perusterveydenhuoltoon. Vuonna 2010 terveyskeskuksissa toteutettiin erikoissairaanhoidon käyntien lisäksi 98 237 lääkärikäyntiä ja 590 719 muun ammattihenkilön käyntiä 1. Keskimääräinen hoitojakson kesto on lyhentynyt 2000-luvun aikana viidellä päivällä ollen 35 päivää. Pisimmät hoitojaksot ovat olleet skitsofreniadiagnooseilla (vuonna 2010 keskimäärin 70 päivää) ja lyhyimmät puolestaan masennusdiagnooseilla (vuonna 2010 keskimäärin 25 päivää). Hoitojaksoista 72 prosenttia kesti kuitenkin alle 30 hoitopäivää, joten keskimääräistä hoitoaikaa kasvattavat pitkät hoitojaksot. li vuoden hoidossa olleita potilaita oli vuoden 2010 aikana 1 050. Avohoitokäyntien lisääntymisestä masennusdiagnoosit (F32 masennustila ja F33 toistuva masennus) selittävät 31 prosenttia. Loput lisääntyneistä käynneistä ovat muissa diagnoosiryhmissä, joskin avohoitokäynnit skitsofrenian (F20) vuoksi näyttäisivät hiukan vähentyneen, toisaalta saman verran käyntejä on lisääntynyt skitsoaffektiivisissa häiriöissä (F25). Vuoden 2010 aikana 68 prosenttia potilaista (19 665) tuli laitoshoitojaksolle päivystyksenä. Suunnitellusti osastohoitoon tuli 26 prosenttia potilaista ja loput joko siirtona poliklinikalta, toisista laitoksista tai toisilta erikoisaloilta. Hoitojaksoista puolestaan 58 prosenttia (24 414) alkoi päivystyksenä. Vuoden aikana hoidossa oli 9 050 (31 prosenttia kaikista potilaista) potilasta, jotka tulivat sairaalaan lähetteellä tahdosta riippumatta. Psykiatrian erikoisalojen potilaat 2010 Miehiä ja naisia oli laitoshoidon potilaista yhtä paljon. Sukupuolijakauma vaihtelee kuitenkin ikäryhmittäin. Alle 14-vuotiaista ja 25 59-vuotiaista potilaista suurempi osa on miehiä, kun naisten osuus 15 25-vuotiaissa ja yli 60-vuotiaissa on suurempi (kuvio 2). Terveyskeskuksen lähetteellä tuli sairaalahoitoon 47 prosenttia potilaista, muusta laitoksesta (sairaala, sosiaalihuollon laitos) 21 prosenttia ja mielenterveyden avohoitoyksiköstä 4 prosenttia. Tieto puuttui tai lähettäjäksi oli ilmoitettu muu 13 prosentilla potilaista. Omaisten ilmoitettiin olevan hoidossa aktiivisesti mukana 31 prosentilla potilaista, kun omaisia ei ilmoituksen mukaan tavattu lainkaan 46 prosentilla potilaista. Reilu kolmannes potilaista (38 %) oli ensimmäistä kertaa psykiatrisessa laitoshoidossa. Hoitojakson päätyttyä kotiin tai kotiin rinnastettavaan hoitopaikkaan siirtyi 67 prosenttia potilaista. Muuhun laitoshoitoon (sisältää sairaalan, terveyskeskuksen, vanhainkodit ja vastaavat sekä kuntoutuslaitokset, päihdehuollon laitokset ja kehitysvammalaitokset) siirtyi 33 prosenttia potilaista. 1 Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2010 ( http://www.thl.fi/tilastot/terveyskeskustenavohoito) 2
Kuvio 2. Laitoshoidon potilaat iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2010 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Miehet Naiset Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria (erikoisalat 74 ja 75) Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloille kirjattuja laitoshoidon potilaita oli vuonna 2010 yhteensä 3 282. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorisopsykiatriset hoitojaksot ovat jatkuvasti lisääntyneet, mutta lastenpsykiatrisen laitoshoidon määrä näyttää vuoden 2008 jälkeen kääntyneen laskuun (kuvio 3). Avohoitokäynnit ja avohoidon potilaat ovat lisääntyneet vuodesta 2006 alkaen molemmilla erikoisaloilla noin kolmanneksella. Kuvio 3. Lasten- ja nuorisopsykiatrian laitoshoidon potilaat ja hoitojaksot 2001 2010 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Nuorisopsykiatria, hoitojaksot Lastenpsykiatria, hoitojaksot Nuorisopsykiatria, potilaat Lastenpsykiatria, potilaat 3
Lasten- ja nuorisopsykiatriassa on suuri alueellinen vaihtelu laitoshoidon potilasmäärissä (kuvio 4). Myös avohoitokäyntien määrät potilasta kohden vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin runsaasti kuvastaen osittain alueen palvelujen rakennetta sekä hoitokäytäntöjä. Kuvio 4. 0 12 ja 13 17-vuotiaat laitoshoidon potilaat tuhatta vastaavan ikäryhmän asukasta kohden sairaanhoitopiireittäin. Länsi-Pohjan shp Itä-Savon shp Ahvenanmaa-Åland Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Keski-Pohjanmaan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohj-Pohjanmaan shp Koko maa Päijät-Hämeen shp Lapin shp HUS Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp Etelä-Savon shp Pohjois-Savon shp Kainuun shp Kymenlaakson shp Etelä-Karjalan shp 0 2 4 6 8 10 12 14 0-12 vuotiaat / 1 000 asukasta, vastaavanikäinen väestö 13-17 vuotiaat / 1 000 asukasta, vastaavanikäinen väestö Psykiatrian erikoisaloilla hoidettujen 0 12-vuotiaiden lasten määrä oli 1 179. Muutosta edelliseen vuoteen oli 7 potilaan verran. Päättyneitä hoitojaksoja näillä potilailla oli 1 817 ja niiden keskimääräinen pituus oli 33 hoitopäivää. Hoitopäivien määrä oli 60 366 ja se oli 3 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Poikien osuus potilaista oli 75 prosenttia ja hoitopäivistä pojilla oli 79 prosenttia. Alle 12-vuotiailla lapsilla yleisimmät diagnoosit olivat käytös- ja tunnehäiriöitä. Näistä potilaista poikia oli 83 prosenttia. Masennustila päädiagnoosina oli 103 lapsella. Masennusdiagnoosit ovat viime vuodesta vähentyneet 8 prosentilla. Tässä ikäryhmässä eniten avohoitokäyntejä oli samoilla diagnooseilla kuin hoitojaksojakin. hdellä alle 12-vuotiaalla potilaalla käyntejä psykiatrisessa avohoidossa oli keskimäärin 10,6. Hoidossa olleiden 13 17-vuotiaiden nuorten määrä oli 2 334, mikä oli saman verran kuin vuonna 2009. Päättyneitä hoitojaksoja näillä potilailla oli 3 190 ja niiden keskimääräinen pituus oli 4
35 hoitopäivää. Poikien osuus potilaista oli 38 ja tyttöjen osuus 62 prosenttia. Tässä ikäryhmässä masennustila oli yleisin diagnoosi potilailla laitoshoitojaksoilla. Tyttöjä masennuspotilaista oli valtaosa, 78 prosenttia. Masennus oli päädiagnoosina 27 prosentissa hoitojaksoista. Avohoitokäyntejä masennuksen vuoksi tässä ikäryhmässä oli 38 299 kappaletta (20 prosenttia käynneistä). Syömishäiriöiden vuoksi laitoshoidossa oli viime vuoden aikana 166 potilasta, joka oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Käytös- ja tunnehäiriöiden vuoksi hoidossa olleista tässäkin ikäryhmässä suurempi osa oli poikia. Tyttöjen ja poikien diagnoosit poikkeavat toisistaan. Avohoitokäyntejä 13 17-vuotiailla oli keskimäärin 10 potilasta kohden, mutta diagnoosikohtainen vaihtelu oli suurta. Syömishäiriöiden vuoksi käyntejä oli keskimäärin 13,8 potilasta kohden, kun käytöshäiriöiden tai toistuvan masennuksen vuoksi käyntejä oli alle viisi potilasta kohden. Alueellinen vaihtelu Koko maassa potilaita oli 29 127 laitoshoidossa ja 147 579 potilasta kävi avohoidossa. Kaikkiaan psykiatrian erikoisalan palveluita käytti 154 541 eri potilasta. Väestöön suhteutettuna laitoshoidossa oli 5,6 potilasta tuhatta asukasta kohden. Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja sekä laitoshoidossa että avohoidossa (kuvio 5). Väestöön suhteutettuna laitoshoidon potilaiden määrä vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Eniten laitoshoidon potilaita väestömäärään nähden oli Etelä-Karjalassa (7,1 tuhatta asukasta kohden) ja Pohjois-Savossa (6,9 tuhatta asukasta kohden) ja vähiten Keski-Suomessa (3,9 tuhatta asukasta kohden) ja Länsi-Pohjassa (4,4 tuhatta asukasta kohden). Kuvio 5. Psykiatriset hoitopäivät tuhatta asukasta kohden sairaanhoitopiireittäin 2009-2010 Kainuun shp HUS Itä-Savon shp Keski-Pohjanmaan shp Pohj-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Lapin shp Pohjois-Karjalan shp Kanta-Hämeen shp Koko maa Etelä-Karjalan shp Kymenlaakson shp Satakunnan shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Etelä-Savon shp Vaasan shp Etelä-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Päijät-Hämeen shp Ahvenanmaa-Åland Keski-Suomen shp 2009 2010 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 5
Ikä- ja sukupuolivakiointi ei juurikaan vaikuta sairaanhoitopiirien väliseen järjestykseen potilasmäärää tai hoitopäiviä tarkasteltaessa. Kuvio 6. Potilaat ja hoitopäivät indeksoituina psykiatrian erikoisalan laitoshoidossa vuonna 2010, epäsuora ikä- ja sukupuolivakiointi, koko maa=100 Potilaat + Hoitopäivät Kuvio 7. Avohoitokäyntien potilaat ja avohoitokäynnit indeksoituina psykiatrian erikoisalalla 2010, epäsuora ikä- ja sukupuolivakiointi, koko maa=100 Potilaat Avohoitokäynnit 6
Tahdosta riippumattomaan hoitoon liittyviä lisätietoja Psykiatrian erikoisalan lisätietolomakkeella saadaan tietoa pakkotoimista ja tahdosta riippumattomasta hoidosta (tahdosta riippumattomat hoitopäivät, eristys, leposide, tahdonvastainen injektio, fyysinen kiinnipitäminen). Tahdosta riippumatta -päiviä oli 8 455 potilaalla eli 29 prosentilla potilaista. Muita pakkotoimia koki hoitojaksonsa aikana 2 610 potilasta (9 % vuoden 2010 aikana alkaneiden hoitojaksojen potilaista). Potilaista 1 733 oli eristetty (6,6 %), leposide oli ollut 819:llä (3,2 %), tahdonvastainen injektio oli annettu 584:lle (2,1 %) ja kiinnipitämisen oli kokenut 370 potilasta (1,5 %). Kaikkiaan pakkotoimia kokeneiden potilaiden määrä on vähentynyt vuodesta 2005 lähtien (kuvio 8). Kuvio 8. Pakkotoimien kohteena olleet potilaat 2005 2010 2 500 2 000 1 500 Eristys 1 000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Leposide Tahdonvastainen injektio Kiinnipito Pakkotoimien määrässä on edelleen eroja sairaanhoitopiirien välillä (taulukko 1). Tämä ei selity yksinomaan mielisairauksien ja vakavien mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyden eroilla 2,3, vaan alueellisiin eroihin vaikuttanevat edelleen enemmän yksiköiden paikalliset, hallinnolliset ja organisatoriset seikat 3,4. 2 Tuori ja Kiikkala, (2004) Pakon käyttö psykiatrisessa sairaalahoidossa. Suomen Lääkärilehti 59(37), 3411. 3 Tuohimäki (2007) The use of coercion in the Finnish civil psychiatric inpatients. Acta Univ. Oul. D 940, Oulu, Finland 4 Korkeila (2006) Pakkohoito: milloin ja miten? Duodecim 122(18), 2251 7
Taulukko 1. Pakkotoimet 2010 sairaanhoitopiireittäin suhteutettuna tuhatta asukasta kohden Eristys / 100 000 asukasta Leposide / 100 000 asukasta Tahdonvastainen injektio / 100 000 asukasta Kiinnipito / 100 000 asukasta Pakkopäivät / 100 000 asukasta Päijät-Häme 55 13 7 7 195 Pirkanmaa 46 4 12 3 161 Satakunta 42 12 21 0 197 Etelä-Karjala 41 38 5 15 192 Pohjois-Savo 40 36 16 3 138 Etelä-Savo 39 16 13 1 174 Itä-Savo 37 22 7 127 Pohjois-Karjala 36 16 9 2 208 Kanta-Häme 33 11 4 10 174 Keski-Pohjanmaa 33 17 1 4 189 HUS 32 21 12 10 148 Koko maa 32 15 11 7 158 Varsinais-Suomi 30 2 12 9 175 Ahvenanamaa 29 11 22 7 115 Kymenlaakso 25 8 11 3 155 Etelä-Pohjanmaa 24 5 6 8 151 Lappi 19 14 12 95 Vaasa 18 2 16 6 131 Keski-Suomi 16 12 8 9 128 Länsi-Pohja 14 38 6 3 90 Kainuu 13 18 8 5 160 Pohjois-Pohjanmaa 5 16 3 3 166 Psykiatriseen lääkehoitoon liittyviä lisätietoja Lääkehoidon käytön tilastossa tarkastellaan vuoden aikana alkaneita hoitojaksoja, kuten pakkotoimienkin kohdalla. Lisätietoja lääkehoidosta saatiin 26 570 potilaalta. Ilman lääkehoitoa oli ollut ainakin jonkin hoitojakson 10 prosenttia potilaista. Neuroleptihoitoa ainakin jollakin hoitojaksolla oli saanut 67 prosenttia potilaista, antidepressiivejä ainakin jollakin hoitojaksolla sai 45 prosenttia potilaista ja muuta psykiatriseen häiriöön käytettyä lääkehoitoa 15 prosenttia potilaista. Ikäryhmien välillä oli suuria eroja lääkehoidon toteutuksessa. Alle 13-vuotiaista 54 prosenttia oli ilman lääkehoitoa ja 13 17-vuotiaista vielä 35 prosenttia, kun yli 65-vuotiaista ilman lääkehoitoa oli vain 4 prosenttia. Nuorten ja lasten tavallisin lääkehoito olivat neuroleptit, mutta 13 17-vuotiailla masennuslääkkeiden käyttö oli lähellä vanhempien ikäryhmien tasoa. 8
Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2010 -tilastoraportin aineisto, käsitteet ja määrittelyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää vuosittain terveydenhuollon palveluntuottajilta hoitoilmoitukset (HILMO) päättyneistä hoitojaksoista kaikista vuodeosastoilta poistetuista potilaista sekä päiväkirurgian potilaista. Lisäksi vuoden viimeisenä päivänä sairaalassa olevista potilaista tehdään potilaslaskenta. HILMO-tietoja kerätään kaikista kuntien, kuntayhtymien ja valtion sairaaloista sekä yksityissairaaloista (laitoshoidon tiedot, päiväkirurgia). Tiedot kuvaavat potilaan tulo-, hoito- ja poistumistietoja. Psykiatrisen erikoisalan potilaasta kerätään perustietojen ohella tiedot tulotavasta psykiatrian sairaansijalle, pakkotoimista, lääkehoidosta, omaisen tai muun läheisen tapaamisesta ja GASarvioinneista. Psykiatrian erikoisalan laitoshoidon tilastoraportti kuvaa psykiatristen sairaalapalvelujen käyttöä Suomessa. Siihen on poimittu psykiatristen erikoisalojen 70, 74 ja 75 hoitoilmoitukset. Aiemmin käytössä olleet nuorisopsykiatrian koodit 70X ja 75X on käsittelyssä yhdistetty erikoisalaan 74. Käsitteet Potilaat Potilaiden määrä on eri henkilöiden määrä hoitoilmoituksissa: kukin henkilö lasketaan potilasmäärään vain kerran, vaikka hänellä olisi useita hoitoilmoituksia. Ikä Ikä on laskettu hoitoilmoituksissa päättyneille hoitojaksoille lähtöpäivänä ja laskentailmoituksissa laskentapäivälle. Hoitopäivät Päättyneiden hoitojaksojen osalta hoitopäivät ovat lähtö- ja tulopäivän erotuksia eli ns. nettohoitopäiviä, jotka eivät sisällä lähtöpäivää. Tulo- ja lähtöpäivän ollessa samat hoitopäivien määräksi on asetettu yksi. Laskentailmoituksissa laskentapäivä 31.12. on laskettu mukaan hoitopäiviin. Hoitopäivien laskennassa tulopäivä rajataan tilastovuoteen, joten yhden jakson hoitopäivien enimmäismäärä on 365/366. Hoitojaksojen määrä Hoitojaksojen lukumäärä on tilastovuonna päättyneiden hoitojaksojen lukumäärä. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus/kesto Päättyneen hoitojakson pituus on sen lähtö- ja tulopäivän erotus päivinä. Jos tulo- ja lähtöpäivät ovat samat, niin pituus on yksi. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus on päättyneiden hoitojaksojen pituuksien keskiarvo. Potilaiden, hoitopäivien ja hoitojaksojen määrät tuhatta asukasta kohden Alue-, ikäryhmä- ja sukupuolikohtaisissa tilastoissa asukasmääränä käytetään vastaavan väestöryhmän keskiväkilukua. Epäsuora ikä- ja sukupuolivakiointi Ikä- ja sukupuolivakioinnin tarkoituksena on poistaa alueen ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus 9
tarkasteltavaan tunnuslukuun alueiden välisessä vertailussa. Epäsuorassa ikä- ja sukupuolivakioinnissa alueen ikä-/sukupuolikohtaisilla väestömäärillä kerrotaan koko maan ikä- /sukupuolikohtaiset ilmaantuvuusluvut. Saadut ikä-/sukupuolikohtaiset arvot summataan, jolloin saadaan alueelle koko maan ilmaantuvuutta vastaava arvo (odotettu arvo). Todellisen arvon ja odotetun arvon suhde kerrottuna sadalla on vakioinnin tulos (koko maa=100). Liitetaulukoiden lukeminen ja tulkintaohjeita Liitetaulukoissa esitetään tietoja psykiatrian erikoisalan laitoshoidosta ja avohoidosta koko maassa sekä alueittain. Lisäksi liitetaulukoissa tarkastellaan pakkotoimien ja lääkehoidon käyttöä psykiatrian erikoisaloilla ja tulotapaa psykiatrian erikoisalalle. Tietoja esitetään useilla erilaisilla luokitteluilla (esim. diagnoosi, sairaalatyyppi, erikoisala, ikäryhmien tietoja, saapumistapa, tulotapa psykiatriselle sairaansijalle) Ikäryhmä- ja sukupuolitilastoissa jakajana käytetään vastaavan väestöryhmän keskiväkilukua. 1. Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö vuonna 2010 Päädiagnoosin ja muiden luokittelujen mukaan koko maassa ja sairaanhoitopiireittäin 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö vuosina 2001 2010 Aikasarjaosassa tarkastellaan psykiatristen sairaalapalveluiden käyttöä vuosina 2001 2010 yhteensä, sukupuolen mukaan, eräissä keskeisissä sairauksissa ICD-10 -tautiluokituksen mukaan, potilaan kotikunnan sairaanhoitopiirin mukaan, sairaaloittain, sairaalatyypeittäin, erikoisaloittain ja ikäryhmittäin. 3. Pakkotoimien käyttö vuosina 2005 2010 hoitojakson alkamisvuoden mukaan 4. Lääkehoidon käyttö vuosina 2005 2010 hoitojakson alkamisvuoden mukaan Pakkotoimien ja lääkehoidon käyttöä tarkastellaan ensin kaikille yhteensä ja sitten sukupuolen, iän, päädiagnoosin, sairaalan sairaanhoitopiirin, potilaan kotikunnan sairaanhoitopiirin, psykiatriselle sairaansijalle tulotavan, pakkotoimiluokan ja lääkehoidon mukaan. Tilaston luvut ovat potilasmääriä ja potilasmäärien prosenttiosuuksia. 5. Tulotapa psykiatriaan vuosina 2005 2010 hoitojakson alkamisvuoden mukaan Tulotapaa tarkastellaan ensin kaikille yhteensä ja sitten sukupuolen, iän, päädiagnoosin, sairaalan sairaanhoitopiirin, potilaan kotikunnan sairaanhoitopiirin, psykiatriselle sairaansijalle tulotavan, pakkotoimiluokan ja lääkehoitoluokituksen mukaan. Sarakkeet Potilassarakkeessa on potilaiden lukumäärä. Muutossarakkeessa on laskettu potilasmäärän prosentuaalinen muutos edellisestä vuodesta. Miesten osuus on miespotilaiden prosentuaalinen osuus kaikista potilaista. Potilaiden määrä / 1000 asukasta on hoidettujen potilaiden määrä 1000 asukasta kohden. Ikä on potilaiden iän keskiarvo Hoitopäiväsarakkeessa on hoitopäivien summa.. Hoitopäivien määrä / 1000 asukasta on hoitopäivien määrä 1000 asukasta kohden. Hoitojaksot on tilastovuonna päättyneiden hoitojaksojen määrä. 10
Kestosarakkeessa esitetään hoitojaksojen keskimääräinen pituus. Päättyneiden hoitojaksojen määrä / 1000 asukasta on niiden määrä 1000 asukasta kohden.. Lomapäivät on laskettu summaamalla ilmoitetut lomapäivät. Sairaaloiden välillä on ilmoituskäytännöissä eroja tässä kohdin. Potilas saatetaan viikonlopuksi uloskirjoittaa ja hänellä alkaa uusi hoitojakso viikonlopun jälkeen. Toisessa sairaalassa hoitojaksoa ei katkaista, vaan lasketaan näitä erillisiä, ei-laskutettavia, lomapäiviä. Ensin mainittu menettely pilkkoo hoitojaksoja useaan osaan ja saa keskimääräiset hoitoajat lyhyemmiksi kuin jälkimmäisessä tapauksessa. Eristyspotilaat on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on pakkotoimiin merkitty koodi 2, Eristys. Leposidepotilaat on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on pakkotoimiin merkitty koodi 3, Lepositeen käyttö. Tahdonvastaisen injektiolääkityksen potilaat on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on pakkotoimiin merkitty koodi 4, Tahdonvastainen injektio-lääkitys. Fyysisen kiinnipitämisen potilaat on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on pakkotoimiin merkitty koodi 5, Fyysinen kiinnipitäminen potilaan rauhoittamiseksi. Ei lääkehoitoa on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on lääkehoitoon merkitty koodi 1, ei lääkehoitoa. Neuroleptit on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on lääkehoitoon merkitty koodi 2, neuroleptihoito, tai koodi 4, sekä neurolepti- että antidepressiivihoito. Antidepressiivihoito on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on lääkehoitoon merkitty koodi 3, antidepressiivihoito, tai koodi 4, sekä neurolepti- että antidepressiivihoito. Muu lääkehoito on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on lääkehoitoon merkitty koodi 5, muu psykiatriseen häiriöön käytetty lääkehoito. M1-lähete on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on tulotapaan merkitty koodi 1, lähetteellä tahdosta riippumatta. Mielentilatutkimus on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on tulotapaan merkitty koodi 2, Oikeusturvakeskuksen määräämä mielentilatutkimus. Määrätty hoito on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on tulotapaan merkitty koodi 3, Oikeusturvakeskuksen määräämä hoito. Muu tulotapa on sellaisten potilaiden määrä, joille ainakin yhdessä ilmoituksessa on tulotapaan merkitty koodi 4, muu tulotapa. Liitetaulukoiden sisällysluettelo: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö 2010, koko maan päädiagnoosi- ja perustilastot 1-8 sairaanhoitopiirien päädiagnoosi- ja perustilastot 9-51 Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö 2010, potilaan kotikunnan mukaan 52-60 Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö 2001 2010 koko maa, sairaanhoitopiireittäin, sairaaloittain 61-81 Pakkotoimien käyttö hoitojaksojen alkamisvuoden mukaan 2005 2010 82-90 Lääkehoidon käyttö hoitojaksojen alkamisvuoden mukaan 2005 2010 91-99 Tulotapa psykiatriaan hoitojaksojen alkamisvuoden mukaan 2005 2010 100-109 11
.RNRPDD+HODODQGHW:KROHFRXQWU\ 3RWLODLWD0LHK$VXN,N¾+RLWRS¾LL¾$VXN+RLWRMDNV.HVWR.¾\3RW.¾\QQLW 3DWLHQWHU0HQ,Q QŸOGHU9 UGGDJDU,Q Q9 UGSHULRG/¾QJG%HV3DW%HVÐN 3DWLHQWV0DOH,QKDE$JH+RVSGD\V,QKDE'LVFKDUJHV'XUDW9LV3DW9LVLW <KWHHQV¾ 3žž',$*1226,+898'',$*126 7$57817$-$/2,67$87(-$.$69$,0(7 &&3DKDQODDWXLVHWNDVDLPH (1'2.55$9,76-$0(7$% (('LDEHWHV (1XRUXXVW\\SLQGLDEHWHV ((/LKDXXV\PV (/LKDXXV (($LQHHQDLKGXQWDK¾LULÐW 36<.,$75,$ ))'HPHQWLD )$O]KHLPWDXWLGHPHQWLD )9HULVXRQLSHU¾LQHQGHPHQWL )0XLKLQVDLUOLLWW\¾GHPH )0¾¾ULWW¾P¾WÐQGHPHQWLD ))0XXWHOLPHOOLVHWDLRR )6HNDXXVWLODHLDLQHLWD )0XXWHOLPHOOLVHWDLRRLU )(OLPHOOSHUVRRQDOON¾\WÐ )(OLPHOOPLHOHQWHUK¾LULÐ ))/¾¾NNMDS¾LKWDLRRLU )$ONRKRUJDLRRLUHN¾\WW )2SLRLGRUJDLRRLUN¾\WW ).DQQDERUJDLRRLUN¾\W )6HGDWLHOLPDLRRLUN¾ )3LULVWRUJDLRRLUHN¾\W )8VPXXDLQHDLRRLUN¾\W ))6NLWVRIUHQLDW )6NLWVRIUHQLD )6NLWVRW\\SSLQHQK¾LULÐ ).URRQKDUKDOXXORLVXXVK¾L )žnloo¾oldlnsv\nrrwwlvh )6NLWVRDIIHNWLLLVHWK¾LUL )0XXHLHOLPSV\NRRWWK¾LU )(LHOLPHOOSV\NRRWWK¾LUL ))0LHOLDODK¾LULÐW )0DQLD ).DNVLVXXQWDLQHQPLHOLDODK )0DVHQQXVWLOD )7RLVWXDPDVHQQXV )3LWN¾DLNDLVHWPLHOLDODK¾L )0XXWPLHOLDODK¾LULÐW )0¾¾ULWW¾P¾WÐQPLHOLDODK¾L ))1HXURRVLWMDSV\NRVRP ))RRELVHWDKGLVWXQHLVK¾LU )0XXWDKGLVWXQHLVXXVK¾LULÐ )3DNNRRLUHLQHQK¾LULÐ )9DNDVWUHVVLUHDNWVRSHXW )'LVVRVLDDWLRK¾LULÐW )(OLPHOOLVRLUHLVHWK¾LULÐW )0XXWQHXURRWWLVHWK¾LULÐW ))6RPVDLUOLLWWN¾\WRLU )6\ÐPLVK¾LULÐW )(LHOLPHOOLVHWXQLK¾LULÐW )/DSVLXRGHDMDQSV\\NNN¾\
.RNRPDD+HODODQGHW:KROHFRXQWU\ 3RWLODLWD0LHK$VXN,N¾+RLWRS¾LL¾$VXN+RLWRMDNV.HVWR.¾\3RW.¾\QQLW 3DWLHQWHU0HQ,Q QŸOGHU9 UGGDJDU,Q Q9 UGSHULRG/¾QJG%HV3DW%HVÐN 3DWLHQWV0DOH,QKDE$JH+RVSGD\V,QKDE'LVFKDUJHV'XUDW9LV3DW9LVLW )0XXKXQVDLUOLLWWSV\\NW )3V\NRJHHQI\VLROG\VIXQNW ))$LNXLVL¾QSHUVMDN¾\W )3HUVRRQDOOLVXXVK¾LULÐW )6HNDPXRWPXXWSHUVRRQDOO ).¾\WÐVMDKLOOLWVHPLVK¾L )6XNXSXROLLGHQWLWHHWLQK¾ ))žo\oolqhqnhklw\vdppdl )/LH¾¾O\OONHKLW\VDPPDL ).HVNL¾O\OONHKLW\VDPPD )žo\oonhklw\vdppdlvxxv ))3V\\NNLVHQNHKLW\NVHQK )3XKHHQMDNLHOHQNHKLWK¾ )2SSLPLVN\\QK¾LULÐW )0RWRULLNDQNHKLW\VK¾LULÐ )0RQLPXRWRLVHWNHKLW\VK¾LU )/DDMDDODLVHWNHKLW\VK¾LU )0XXSV\NRONHKLW\VK¾LULÐW )3V\NRORJLQHQNHKLW\VK¾LUL ))/DSVQXRUDONDDWSV\ )+\SHUNLQHHWWLVHWK¾LULÐW ).¾\WÐVK¾LULÐW )6DPDQDLNN¾\WÐVMDWXQQH )/DSVDONDWXQQHHO¾P¾QK )/DSVQXRUDONVRVXRURD )1\NLPLVK¾LULÐW )0XXWODSVQXRUDONWRLPW ))0LHOHQWHUH\GHQK¾LULÐ )0LHOHQWHUH\GHQK¾LULÐ1$ +(50267216$,5$8'(7 **(NVWUDS\UK¾LU OLLN *3DUNLQVRQLQWDXWL **0XXWKHUPUDSSHXWXPLVV *$O]KHLPHULQWDXWL *0XXWKHUPRVWRQUDSSHXWXPL **$MRLWWNRKWDXNVK¾LUL *(SLOHSVLD *8QLK¾LULÐWHOLPHOOLVHW 9(5(1.,(572(/,17(16$,5$8'(7,,$LRHULVXRQLHQVDLUDXG +(1*,7<6(/,17(16$,5$8'(7 588$168/$786(/,17(16$,5$8'(7,+27$8',7 78., /,,.(/,1-$6,'(.6$,5 001LHOVDLUDXGHW 006HON¾VDLUDXGHW 003HKP\WNXGRVVVDLUDXGHW 9,576$ 68.83(/,16$,5$8'(7 5$6.$866<11<7<6-$/$36,9827 220XXWV\QQK¾LULÐW 25DVNV\QQSXHUSHUPXXVDL (3ž082'26780$7-$.5202632,.. 440XXWHS¾PXRGRVWXPDW 2,5((76$,50(5. / <'.6(7 555XXDQVXODWVDRLUVDL
.RNRPDD+HODODQGHW:KROHFRXQWU\ 3RWLODLWD0LHK$VXN,N¾+RLWRS¾LL¾$VXN+RLWRMDNV.HVWR.¾\3RW.¾\QQLW 3DWLHQWHU0HQ,Q QŸOGHU9 UGGDJDU,Q Q9 UGSHULRG/¾QJG%HV3DW%HVÐN 3DWLHQWV0DOH,QKDE$JH+RVSGD\V,QKDE'LVFKDUJHV'XUDW9LV3DW9LVLW 59DWVDMDODQWLRNLSX 55+HUPOLKDNVOXXRLUVDL 553V\\NNRLUVDLUPHUN 50XXWNRJQLWWRLPRLUHHWO 50XXWDLVWLPKDDLQWRLUH 57XQQHWLODDQOLLWWRLUHOÐ 55<OHLVHWRLUVDLUPHUN 5+XRQRRLQWLVXXVMD¾V\P\ 51RUPI\VLRONHKLW\NVSXXW 9$00$70<5.<7<.6(7<06 77/¾¾NNHLGHQELRODLQP\ 7/¾¾NNHHQDLKHXWWDPDP\UN\ 77(LO¾¾NHWDLQP\UNN 08,7$7(.,-,7ž ==<KWRWWRWXWNLPXNVLDD =7HUHHQKHQN\OHLVWDUNDVW =0XXWWHUHHQHULW\LVWXWNL =+DOOLQQV\\\KWRWWRWDUN =(S¾LOWVDLUDXNVWDUNNDU =7DUNDVWXVWDUNNDLOXPXXV =0XXQVDLUK¾LULÐQVHXORQW ==+HGHOP¾OOLV\\VN\V\KW =5LVNLUDVNDXGHQVHXUDQWD ==<KWRWWRHULWWSQWHU =.XQWRXWXVKRLWR ==6RVLRHNRQSV\NRVRVWHU =6RVLDDO\PS¾ULVWOLLWWRQ =/DSVQHJDWHO¾P¾QNRNOLLW =0XXWNDVDWXNVHHQOLLWWR =0XXWSULPWXNLU\KP¾QRQJH =0XXQSV\NRVRVRORVXKWDLK ==0XX\KWRWWRWHUSDO =0XX\KWH\GHQRWWRQHXRQWD =(O¾P¾QWDSRLKLQOLLWWRQJH =(O¾P¾QWLODQWKDOOLQWDRQJH =7HUH\VSDOHOXLKLQOLLWW =0XX\KWH\GHQRWWRWHUH\VS ==$QDPQHHVLLQOLLWWWHU =3RWLOMROODDLNDLVPXLWD (,7,(72$9,5+.22',
.RNRPDD+HODODQGHW:KROHFRXQWU\ 3RWLODLWD0LHK$VXN,N¾+RLWRS¾LL¾$VXN+RLWRMDNV.HVWR.¾\3RW.¾\QQLW 3DWLHQWHU0HQ,Q QŸOGHU9 UGGDJDU,Q Q9 UGSHULRG/¾QJG%HV3DW%HVÐN 3DWLHQWV0DOH,QKDE$JH+RVSGD\V,QKDE'LVFKDUJHV'XUDW9LV3DW9LVLW 6$,5$$/$7<<33,6-8.+867<3 <KWHHQV¾ 6KSW3V\NLDWULD 7HUH\VNHVNXVVDLUDDODW 9DQNLVDLUDDODW 9DOWLRQPLHOLVDLUDDODW (5,.2,6$/$63(&,$/,7(7 36<.,$75,$ )*HULDWULQHQSV\NLDWULD =2LNHXVSV\NLDWULD 1825,6236<.,$75,$ /$67(136<.,$75,$,.žŸ/'(5,.žŸ/'(5 68.8382/,. 1 0LHKHW 1DLVHW +2,72$,.$9Ÿ5'7,' XRWWD XRWWD \OLXRWWD
.RNRPDD+HODODQGHW:KROHFRXQWU\ 3RWLODLWD0LHK$VXN,N¾+RLWRS¾LL¾$VXN+RLWRMDNV.HVWR.¾\3RW.¾\QQLW 3DWLHQWHU0HQ,Q QŸOGHU9 UGGDJDU,Q Q9 UGSHULRG/¾QJG%HV3DW%HVÐN 3DWLHQWV0DOH,QKDE$JH+RVSGD\V,QKDE'LVFKDUJHV'XUDW9LV3DW9LVLW 6$$380,67$3$$1.20676ž77 3¾L\VW\V +RLGRQDUDXV 6LLUWRSROLNOLQLNDOWD (ULNRLVDODVLLUWR 6DLUDDODVLLUWR 0XXWDSD (LWLHWRD 0,67ž78/,9$5,)5Ÿ1.20 <+7((16ž /$,726 6DLUDDOD 7HUH\VNHVNXV 9DQKDLQNRWLDVWDDD.HKLW\VDPPDODLWRV 3¾LKGHKXROORQODLWRV.XQWRXWXVODLWRV 0XXODLWRVKRLWR.27,.RWLKRLWR.RWL 9DQKXVWHQ\PUNSDODV.HKDPPDXWHWWXDVXPLQHQ 0XX\PUNSDOHOXDVXPLQH (,7,(72$ /ž+(77ž-ž6ž1'$5( 7HUH\VNHVNXV 0XXVDLUDDODNXLQWN 6DPDQVDLUDDODQPXX\NVLNNÐ 7\ÐWHUH\VKXROWR 0LHOHQWHUH\GHQDRKRLWR\NV 6RVLDDOLKXROORQODLWRV\NV <NVLW\LQHQWHUH\GHQKXROWR 0XXO¾KHWW¾M¾,OPDQO¾KHWHWW¾ (LWLHWRD +2,722178/213žž6<<256$.7,//8336.$1'($99Ÿ5' )<<6,6(76<<7,WVHQV¾KXROHKWDMDK\J +(502672//,6(76<<7 0XLVWDPDWWRPXXV 6HNDXXV 'HPHQWLD 36<<..,6626,$$/,6(76<<7 0DVHQQXV 0XXSV\NLDWUVDLUDXVRLUH 3¾LKGHRQJHOPD <NVLQ¾LV\\VWXUDWWRPXXV $VXPLVRQJHOPDW 2PDLVWHQDXQSXXWH.RWLLQDQQHWWDSDOHOSXX 7DUNRLWXNVHQPXNKRLWRSSXX.81728786 /¾¾NLQQ¾OOLQHQNXQWRXWXV 7$3$7850$ 620$$$77,6(16$,5787.+2,72 (LWLHWRD
.RNRPDD+HODODQGHW:KROHFRXQWU\ 3RWLODLWD0LHK$VXN,N¾+RLWRS¾LL¾$VXN+RLWRMDNV.HVWR.¾\3RW.¾\QQLW 3DWLHQWHU0HQ,Q QŸOGHU9 UGGDJDU,Q Q9 UGSHULRG/¾QJG%HV3DW%HVÐN 3DWLHQWV0DOH,QKDE$JH+RVSGD\V,QKDE'LVFKDUJHV'XUDW9LV3DW9LVLW +2,72,68869Ÿ5'%(+29(7 7¾\VLQO¾KHVRPDWRLPLQHQ $MRLWWDLQHQKRLGRQWDUH 7RLVWXDKRLGRQWDUH /¾KHVMDWNKRLGRQWDUH -DWN\PS¾ULXRURNKRLGWDU.XROOXW (LWLHWRD 3,7.ž$,.$,6+2,'213žž7 6%(6/8720/Ÿ1*9Ÿ5' (LWLHWRD ((L..\OO¾ -$7.2+2,72)2576$779Ÿ5' <+7((16ž /$,726 6DLUDDOD 7HUH\VNHVNXV 9DQKDLQNRWLDVWDDD.HKLW\VDPPDODLWRV 3¾LKGHKXROORQODLWRV.XQWRXWXVODLWRV 0XXODLWRVKRLWR.27,.RWLKRLWR.RWL 9DQKXVWHQ\PUNSDODV.HKDPPDXWHWWXDVXPLQHQ 0XX\PUNSDOHOXDVXPLQH.82//87 78/27$3$36<.,$75,$16$,5$$16,-$//($1.20676ž777,//36<.,$75,6.%ž''3/$76 (LWLHWRD /¾KHWWHHOO¾WDKGRVWDUWWD 2LNHXVWXUDNP¾¾UPLHOHQWWX 2LNHXVWXUDNP¾¾UKRLWR 0XXWXORWDSD +2,72.(57$36<.,$75,$16$,5$$16,-$//$9Ÿ5'7,//)ž//(3Ÿ36<.,$75,6.%ž''3/$76 (LWLHWRD (QVLPP¾LQHQKRLWRNHUWD 7RLQHQWDLXVHDPSL 6XXQQLWHOOXVWLWRLVWXD /žž.(+2,720(',&,1(5,1* (LWLHWRD (LO¾¾NHKRLWRD 1HXUROHSWLKRLWR $QWLGHSUHVVLLLKRLWR 1HXUROHSWLMDDQGLGHSU 0XXSV\NO¾¾NHKRLWR 20$,6(17$,0881/ž+(,6(17$3$$0,1(10 7(0('$1+ 5,*(//(5$11$11ž567Ÿ(1'( (LWLHWRD (LWDDWWX 6DWXQQDLQHQWDSDDPLQHQ 2PDLVHWDNWPXNDQDKRLGRVVD 3$..272,0(779Ÿ1*6Ÿ7*ž5'(5 (ULVW\V /HSRVLWHHQN¾\WWÐ 7DKGRQDVWLQMHNWLRO¾¾NLW\V )\\VLQHQNLLQQLSLW¾PLQHQ
.RNRPDD+HODODQGHW:KROHFRXQWU\ 3RWLODLWD0LHK$VXN,N¾+RLWRS¾LL¾$VXN+RLWRMDNV.HVWR.¾\3RW.¾\QQLW 3DWLHQWHU0HQ,Q QŸOGHU9 UGGDJDU,Q Q9 UGSHULRG/¾QJG%HV3DW%HVÐN 3DWLHQWV0DOH,QKDE$JH+RVSGD\V,QKDE'LVFKDUJHV'XUDW9LV3DW9LVLW 9827,$$76$,5$$1+2,723,,5(,77ž,16-8.9Ÿ5'6',675,.7$9Ÿ5,*$.RNRPDD 9DUVLQDLV6XRPHQVKS 6DWDNXQQDQVKS.DQWD+¾PHHQVKS 3LUNDQPDDQVKS 3¾LM¾W+¾PHHQVKS.\PHQODDNVRQVKS (WHO¾.DUMDODQVKS (WHO¾6DRQVKS,W¾6DRQVKS 3RKMRLV.DUMDODQVKS 3RKMRLV6DRQVKS.HVNL6XRPHQVKS (WHO¾3RKMDQPDDQVKS 9DDVDQVKS.HVNL3RKMDQPDDQVKS 3RKM3RKMDQPDDQVKS.DLQXXQVKS /¾QVL3RKMDQVKS /DSLQVKS $KHQDQPDDŸODQG +86 8ONRPDDODLVLD.RWLNXQWDWXQWHPDWRQ 9827,$,'(1</(,6,00ž73žž',$*1226,7+898'',$*126$9Ÿ5,*$ (1XRUXXVW\\SLQGLDEHWHV )(LHOLPHOOSV\NRRWWK¾LULÐ ).DNVLVXXQWDLQHQPLHOLDODK¾L )0DVHQQXVWLOD ))RRELVHWDKGLVWXQHLVK¾LULÐ )0XXWDKGLVWXQHLVXXVK¾LULÐW )3DNNRRLUHLQHQK¾LULÐ )9DNDVWUHVVLUHDNWVRSHXWXP )6\ÐPLVK¾LULÐW )3V\NRJHHQI\VLROG\VIXQNW1 )/LH¾¾O\OONHKLW\VDPPDLVX )3XKHHQMDNLHOHQNHKLWK¾LU )2SSLPLVN\\QK¾LULÐW )0RQLPXRWRLVHWNHKLW\VK¾LULÐ )/DDMDDODLVHWNHKLW\VK¾LULÐ )0XXSV\NRONHKLW\VK¾LULÐW )3V\NRORJLQHQNHKLW\VK¾LULÐ )+\SHUNLQHHWWLVHWK¾LULÐW ).¾\WÐVK¾LULÐW )6DPDQDLNN¾\WÐVMDWXQQHK¾ )/DSVDONDWXQQHHO¾P¾QK¾L )/DSVQXRUDONVRVXRURDLN )1\NLPLVK¾LULÐW )0XXWODSVQXRUDONWRLPWXQ =7HUHHQKHQN\OHLVWDUNDVWXV =0XXWWHUHHQHULW\LVWXWNLPX =(S¾LOWVDLUDXNVWDUNNDULR =7DUNDVWXVWDUNNDLOXPXXV\\ =/DSVQHJDWHO¾P¾QNRNOLLWW =0XXWNDVDWXNVHHQOLLWWRQJ =0XXWSULPWXNLU\KP¾QRQJHOP
.RNRPDD+HODODQGHW:KROHFRXQWU\ 3RWLODLWD0LHK$VXN,N¾+RLWRS¾LL¾$VXN+RLWRMDNV.HVWR.¾\3RW.¾\QQLW 3DWLHQWHU0HQ,Q QŸOGHU9 UGGDJDU,Q Q9 UGSHULRG/¾QJG%HV3DW%HVÐN 3DWLHQWV0DOH,QKDE$JH+RVSGD\V,QKDE'LVFKDUJHV'XUDW9LV3DW9LVLW 9827,$$76$,5$$1+2,723,,5(,77ž,16-8.9Ÿ5'6',675,.7$9Ÿ5,*$.RNRPDD 9DUVLQDLV6XRPHQVKS 6DWDNXQQDQVKS.DQWD+¾PHHQVKS 3LUNDQPDDQVKS 3¾LM¾W+¾PHHQVKS.\PHQODDNVRQVKS (WHO¾.DUMDODQVKS (WHO¾6DRQVKS,W¾6DRQVKS 3RKMRLV.DUMDODQVKS 3RKMRLV6DRQVKS.HVNL6XRPHQVKS (WHO¾3RKMDQPDDQVKS 9DDVDQVKS.HVNL3RKMDQPDDQVKS 3RKM3RKMDQPDDQVKS.DLQXXQVKS /¾QVL3RKMDQVKS /DSLQVKS $KHQDQPDDŸODQG +86 8ONRPDDODLVLD.RWLNXQWDWXQWHPDWRQ 9827,$,'(1</(,6,00ž73žž',$*1226,7+898'',$*126$9Ÿ5,*$ )$ONRKRUJDLRRLUHN¾\WWK ).DQQDERUJDLRRLUN¾\WK¾ )8VPXXDLQHDLRRLUN¾\WK )6NLWVRIUHQLD )žnloo¾oldlnsv\nrrwwlvhw )(LHOLPHOOSV\NRRWWK¾LULÐ ).DNVLVXXQWDLQHQPLHOLDODK¾L )0DVHQQXVWLOD )7RLVWXDPDVHQQXV )3LWN¾DLNDLVHWPLHOLDODK¾LUL ))RRELVHWDKGLVWXQHLVK¾LULÐ )0XXWDKGLVWXQHLVXXVK¾LULÐW )3DNNRRLUHLQHQK¾LULÐ )9DNDVWUHVVLUHDNWVRSHXWXP )'LVVRVLDDWLRK¾LULÐW )6\ÐPLVK¾LULÐW )(LHOLPHOOLVHWXQLK¾LULÐW )3HUVRRQDOOLVXXVK¾LULÐW )/LH¾¾O\OONHKLW\VDPPDLVX )2SSLPLVN\\QK¾LULÐW )0RQLPXRWRLVHWNHKLW\VK¾LULÐ )/DDMDDODLVHWNHKLW\VK¾LULÐ )+\SHUNLQHHWWLVHWK¾LULÐW ).¾\WÐVK¾LULÐW )6DPDQDLNN¾\WÐVMDWXQQHK¾ )/DSVDONDWXQQHHO¾P¾QK¾L )/DSVQXRUDONVRVXRURDLN )0XXWODSVQXRUDONWRLPWXQ =7HUHHQKHQN\OHLVWDUNDVWXV =(S¾LOWVDLUDXNVWDUNNDULR =/DSVQHJDWHO¾P¾QNRNOLLWW =0XXWSULPWXNLU\KP¾QRQJHOP