Toimenpiteelliset hoitojaksot 2009 Vårdperioder med åtgärder 2009

Transkriptio

1 Terveys 2011 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Toimenpiteelliset hoitojaksot 2009 Vårdperioder med åtgärder 2009 Jouni Rasilainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166, Helsinki) Helsinki Puhelin: ISSN

2 Toimenpiteelliset hoitojaksot Vuonna 2009 raportoitiin toimenpiteellistä hoitojaksoa, joissa potilaalle oli kirjattu jakson aikana vähintään yksi kansallisen toimenpideluokituksen mukainen pää- tai sivutoimenpide, hoitojaksojen lukumäärä nousi 3,9 % edellisestä vuodesta. Kaikista päättyneistä hoitojaksoista toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli 44 %, joka oli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuotena. Ensimmäinen päätoimenpide oli kirjattu hoitojaksolla, joka oli 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli yhteensä potilaalla, hoidettujen potilaiden määrä kasvoi 1,7 %. Potilaiden keskimääräinen ikä oli 51 vuotta, joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Alle 18- vuotiaisiin kohdistui 10 % toimenpiteistä, vuotiaisiin 56 % ja yli 64 vuotiaisiin kohdistui 34 % toimenpiteistä. Hoitojaksoissa naisten osuus oli 56 % ja miesten 44 %, osuudet olivat pysyneet samoina verrattuna vuoteen Yleisimpänä toimenpideryhmänä pysyi tuki- ja liikuntaelimiin tehdyt toimenpiteet, mutta ruoansulatuskanavaan ja sen oheiselimiin tehdyt toimenpiteet nousivat toiseksi yleisimmiksi ohi silmän alueen toimenpiteiden. Toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärä on jatkanut edellisenä vuonna alkanutta nousuaan. Päiväkirurgisten jaksojen eli yhden päivän aikana tehtyjen toimenpiteiden määrä on vaihdellut vain vähän vuodesta 2005 lähtien, mutta on ollut lievässä nousussa vuodesta 2007 lähtien. Elektiivisten kirurgisten hoitojaksojen määrä on hieman laskenut edellisestä vuodesta. (Kuvio 1). Kuvio 1. Toimenpiteelliset hoitojaksot Toimenpiteelliset hoitojaksot Elektiiviset kirurgiset jaksot Yhden päivän aikana tehdyt jaksot Kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen keskimääräinen hoitoaika oli 3,5 vuorokautta, joka oli hieman pidempi kuin edellisenä vuonna. Jonotusaikojen pituuden keskiarvo oli 75 vuorokautta ja mediaani 48 vuorokautta. Toteutuneiden leikkausten jonotusajat lyhenivät selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtenä syynä tälle kehitykselle on vuonna 2005 voimaan tulleen hoitotakuun myötä jatkunut jonojen purkaminen, jonka ansioista pisimpään jonottaneet ovat päässeet hoitoon. 1

3 Kuviossa 1 olevat hoitojaksojen lukumäärät vuosilta on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Toimenpiteelliset hoitojaksot Toimenpiteelliset hoitojaksot Elektiiviset kirurgiset jaksot Yhden päivän aikana tehdyt jaksot Toimenpiteellisen hoitojakson aikana kuoli potilasta, mikä on 6 kuolemaa tuhatta hoitojaksoa kohti. Suhdeluku on sama kuin edellisenä vuonna. Elektiivisissä kirurgisissa toimenpiteissä kuoli 436 potilasta, joka oli yli sata vähemmän kuin edellisenä vuonna eli vähän yli yksi potilas tuhatta jaksoa kohti. Hoitojaksolla tehty toimenpide katsotaan tässä tilastossa elektiiviseksi, jos potilas ei ole saapunut päivystyksen kautta ja jos on kyse sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta tai päiväkirurgiasta. Kirurgisiksi toimenpiteiksi lasketaan ne toimenpiteet, jotka kuuluvat kansallisen toimenpideluokituksen luokkiin A-Q (pois lukien ne, joissa kolmas merkki on numero). Tällä jaottelulla pyritään saamaan tarkasteluun erikseen mukaan varsinaiset kirurgiset toimenpiteet. Tutkimus- ja kuntoutustoimenpiteet ovat myös mukana toimenpideluokituksessa ja siten kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärässä. Toimenpiteiden yleisyys Toimenpideryhmien yleisyyttä tarkasteltaessa ryhmittäin voidaan yleisimmällä (yhden merkin tasolla) todeta tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvien toimenpiteiden olevan edelleen yleisin toimenpideryhmä. Näille toimenpiteille oli hoitojaksoja , joka vastaa 22 prosenttia kaikista toimenpiteellisistä hoitojaksoista, tämä osuus on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuotena. (Liitetaulukko 1) Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa (kahden ensimmäisen merkin tasolla) yleisimpänä toimenpideryhmänä tuki- ja liikuntaelimien toimenpiteissä pysyi polveen ja sääreen kohdistuvat toimenpiteet (NG), joita tehtiin päätoimenpiteenä hoitojaksolla, vähennystä edelliseen vuoteen 5 %. (Liitetaulukko 3). Polven ja säären leikkauksista yleisimpiä olivat edelleen polven nivelkierukkaleikkaukset (NGD), joka oli kuudenneksi suurin toimenpideryhmä hoitojaksolla. (Liitetaulukko 5). Valtaosa polven nivelkierukan poistoista, hoitojaksoa tehtiin osittaisessa tähystyksessä (NGD05). Tämä yksittäinen toimenpide oli viiden merkin tasolla pudonnut toiselta sijalta kolmanneksi yleisimmäksi. (liitetaulukko 7). Tuki- ja liikuntaelintoimenpideryhmän sisällä toimenpiteet kohdistuvat toiseksi eniten lapaluunsolisluun- ja olkapään alueelle jaksolla, kolmanneksi eniten eniten lonkan alueelle jaksolla sekä neljänneksi nilkkaan ja jalkaterään jaksolla. (Liitetaulukko 3). Seuraavalla hierarkiatasolla eli entisellä kolmen merkin tasolla polven nivelkierukkaleikkaukset jaksolla ja lonkan tekonivelleikkaukset jaksolla olivat suurimmat ryhmät. 2

4 Toiseksi yleisimmäksi toimenpideryhmäksi ylimmän tason tarkastelussa oli noussut ruuansulatuskanavien ja sen oheiselinten toimenpiteet, hoitojaksolla, tämä oli 5 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Kahden merkin tasolla näiden yleisin alaryhmä oli vatsanpeitteen, vatsakalvon ja vatsapaidan toimenpiteet toimenpiteellä. Suurin osa näistä oli nivustyräleikkauksia (JAB), joka oli neljänneksi suurin toimenpideryhmä kolmen merkin tasolla. Vuonna 2009 niitä tehtiin lähes tarkalleen saman verran kuin edeltävänä vuotenakin. Yleisin yksittäinen toimenpide nivustyräleikkauksissa oli edelleenkin nivustyrän korjaus keinoaineella (JAB30) jaksolla. Kolmanneksi yleisimmäksi toimenpideryhmäksi ylimmällä tarkastelutasolla oli pudonnut silmän alueen toimenpiteet, hoitojaksolla, mikä oli 1 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kahden merkin tasolla näiden ylivoimaisesti yleisin alaryhmä oli edelleen mykiön toimenpiteet hoitojaksolla. Lähes kaikki näistä olivat kaihileikkauksia ultraäänitekniikalla (CJE), joka oli myös suurin toimenpideryhmä kolmen merkin tasolla. Vuonna 2009 niitä tehtiin hoitojaksolla, jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen 5 %. Yksittäisiä toimenpiteitä viiden merkin tasolla tarkasteltaessa pysyi vuonna 2009 edelleen yleisimpänä toimenpiteenä kaihimykiön poisto ultraäänitekniikalla (CJE20). Se oli merkitty päätoimenpiteeksi hoitojaksolla, jossa oli 3 % vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkasteltaessa muita yksittäisiä toimenpiteitä viiden merkin tasolla (liitetaulukko 7) oli toiseksi yleisimmäksi noussut normaalin synnytyksen avustaminen (MAX99), joka oli ilmoitettu päätoimenpiteeksi hoitojaksolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli 8 %. Tämä toimenpide siis jatkoi viime vuonna alkanutta kasvuaan, jolloin se nousi peräti 58 % edellisestä vuodesta. Syy lienee merkintäkäytännön muutos. Kolmanneksi yleisin toimenpide oli siis polven nivelkierukan poisto tähystyksessä osittain (NGD05). Sairaanhoitopiirijaottelu perustuu potilaan kotikuntaan. Yleisimmän toimenpideryhmän eli kaihileikkausten (CJE) oheen on uuden toimenpideryhmittelyn kautta noussut uusia toimenpiteitä, kuten synnytyksen aikaiset toimenpiteet (MA_3), sepelvaltimoiden radiologia (FN_) ja Thorax röntgen (GD_). Perinteisesti yleisimmistä toimenpideryhmistä ovat polven nivelkierukkaleikkaukset (NGD), nielurisaleikkaukset (EMB), keisarileikkaukset (MCA) ja nivustyräleikkaukset (JAB) edelleenkin hyvin edustettuina eri sairaanhoitopiireissä. Elektiivisten kirurgisten toimenpiteiden vertailu Elektiivisten kirurgisten toimenpiteiden (toimenpidekoodin 1. merkki A-Q ja 3. merkki einumeerinen, vuodeosastohoito tai päiväkirurgia, saapumistapa ei päivystys) määrä on laskenut hieman edellisestä vuodesta, mutta yhden päivän mittaisten hoitojaksojen osuus niistä on koko maan osalta hieman noussut. (Taulukko 2). Päiväkirurgialla tarkoitetaan tässä taulukossa yhden päivän mittaisia toimenpiteellisiä hoitojaksoja ja sairaanhoitopiirillä tarkoitetaan potilaan kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä. 3

5 Taulukko 2. Elektiiviset kirurgiset toimenpidejaksot ja päiväkirurgiassa tehtyjen osuus Elektiivisten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus Sairaanhoitopiiri lkm / 1000 as. Päiväkirurgian %-osuus lkm / 1000 as. Päiväkirurgian %-osuus lkm / 1000 as. Päiväkirurgian %-osuus lkm / 1000 as. Päiväkirurgian %-osuus HUS Varsinais-Suomen shp Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp Pirkanmaan shp Päijät-Hämeen shp Kymenlaakson shp Etelä-Karjalan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Savon shp Keski-Suomen shp Etelä-Pohjanmaan shp Vaasan shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Kainuun shp Länsi-Pohjan shp Lapin shp Ahvenanmaa Yhteensä Elektiivisten jaksojen väestösuhteutettu osuus on koko maan osalta pysynyt lähes samana vuodesta 1997 lähtien, vaikka sairaanhoitopiirikohtaisia vaihteluita esiintyykin, esimerkiksi Itä-Savossa ja Varsinais-Suomessa asuville tehdäänkin asukaslukuun nähden huomattavasti enemmän elektiivisiä toimenpiteitä kuin Keski-Suomessa asuville. Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltaessa huomataan edelliseen vuoteen verrattuna päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuudessa vähintään kahden prosenttiyksikön nousu HUS:ssa, Varsinais- Suomessa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Vaasassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapissa ja Ahvenanmaalla. Vastaavan suuruusluokan lasku oli havaittavissa Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Koko maan tasolla päiväkirurgian osuus on 56 %, vuodesta 1997 se on noussut 20 prosenttiyksikköä. Aineistot, käsitteet ja määrittelyt Liitetaulukoissa esitetään aikaisempien vuosien tapaan keskeiset tilastotiedot vuonna 2009 suoritetuista toimenpiteistä. Lähtöaineistona ovat ne terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla kyseisenä vuonna hoidettujen potilaiden päättyneet hoitojaksot, joiden kuluessa on tehty jokin kansallisen toimenpideluokituksen mukainen toimenpide. Päiväkirurgisista toimenpiteistä on kerätty hoitoilmoitukset vuodesta 1994 lähtien. Tietolähteenä on käytetty hoitoilmoitusrekisteriin lokakuun puoliväliin 2010 saakka saapuneita vuoden 2009 hoitolmoitustietoja. 4

6 Toimenpiteiden kirjo hoitoilmoituksessa on laajentunut vuosittain. Toimenpiteet ovat pääosin leikkaustoimenpiteitä, mutta toimenpideluokitukseen sisältyy myös muita koodeja, kuten tutkimus- ja kuntoutustoimenpiteiden koodit. Toimenpiteiden kokonaislukumäärää ei siksi enää voida pitää puhtaasti terveydenhuollon leikkaus- eli operatiivisen toiminnan mittarina. Varsinaiset kirurgiset toimenpiteet perustuvat kansallisen toimenpideluokituksen lukuihin A-Q (pois lukien ne, joissa kolmas merkki on numero). Elektiiviset hoitojaksot ovat niitä hoitojaksoja, joille potilas ei ole saapunut päivystyksen kautta ja joissa kyse on sairaalan/terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta tai päiväkirurgiasta. Kaikki toimenpiteet esitetään koodistopalvelimella olevan kansallisen toimenpideluokituksen mukaisesti, joka on korjattu ja täydennetty versio toimenpideluokituskirjasta. (Toimenpideluokitus, Stakes, Ohjeita ja luokituksia 2004:2 ) Tulkintaohjeita Liitetaulukoita tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että niissä on mukana vain ne toimenpiteet ja toimenpideryhmät, jotka löytyvät nimettyinä kansallisesta toimenpideluokituksesta. Kaikkia alaryhmiä sinne ei ole nimetty, joten summaamalla taulukoissa olevat hoitojaksot ei välttämättä päästä samaan tulokseen kuin ensimmäisen taulukon yläreunassa olevalla yhteensä -rivillä, jossa olevat luvut kertovat kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen lasketut summa-arvot vuonna Osa toimenpiteiden lukumäärän viime vuosien kasvusta on aiheutunut uusista toimenpidekoodeista, jotka tekevät mahdolliseksi ilmoittaa hoitoilmoituksen toimenpidekentässä yhä laajemman valikoiman erilaisia terveydenhuollon toimintoja, kuten mm. kuntoutusta. Pakollinen hoitoilmoitus tehdään myös kaikesta päiväkirurgiasta. Näin ollen hoitoilmoituksia on tehty myös pienestä määrästä ns. polikliinista toimintaa. Liitetaulukoiden lukeminen Tilastotaulujen vasemmassa reunassa kerrotaan toimenpiteen tai toimenpideryhmän numero ja nimilyhenne. Luokituksena on kansallinen toimenpideluokitus, joka pohjautuu Pohjoismaiseen kirurgisten toimenpiteiden luokitukseen. Sen jälkeen esitetään sarakkeittain rekisterivuonna päättyneistä hoitojaksoista laskettuja tietoja. Päättyneitä toimenpiteellisiä hoitojaksoja koskevat tiedot sarakkeittain Hoitopäivät Hoitopäivät koostuvat kaikkien päättyneiden hoitojaksojen hoitopäivistä. Hoitopäivät saadaan lähtö- ja tulopäivän erotuksena. Hoitopäiviin on tässä tilastotiedotteessa laskettu mukaan rekisterivuotta edeltävänä vuonna alkaneet hoitojaksot, jotka päättyvät rekisterivuonna. Tulo- ja lähtöpäivä lasketaan yhteensä yhdeksi hoitopäiväksi. Hoitojaksoilla tarkoitetaan rekisterivuonna päättyneitä hoitojaksoja. Hoitojakson pituus on sen hoitopäivien lukumäärä. Tilasto on laadittu ensimmäisen toimenpiteen eli pääleikkauksen päätoimenpiteen mukaan. Päätoimenpiteen lisäkoodi Tarkoitetaan niiden hoitojaksojen lukumäärää, jossa ko. toimenpide tai toimenpideryhmä on ollut muuna kuin ensimmäisenä päätoimenpiteenä. Potilaat Päättyneistä hoitojaksoista henkilötunnusten avulla laskettu hoidettujen henkilöiden lukumäärä. 5

7 Kuolleet Tarkoitetaan kuolemaan päättyneiden hoitojaksojen lukumäärää. Keskimääräinen hoitoaika Hoitopäivien kokonaismäärä on jaettu hoitojaksojen kokonaismäärällä, jolloin on saatu keskimääräinen hoitoaika. Hoitoajan mediaani Hoitoajan mediaani on hoitojaksojen pituuksista syntyneen pienimmästä suurimpaan järjestetyn numerojoukon keskimmäinen luku. Keski-ikä Keski-iällä tarkoitetaan hoidettujen potilaiden iän aritmeettista keskiarvoa. Yhden päivän aikana % Yhden päivän aikana tehtyjen toimenpiteellisten hoitojaksojen prosenttiosuudella tarkoitetaan niiden hoitojaksojen prosenttiosuutta koko ko. toimenpideluokasta, joissa tulo- ja lähtöpäivä on ollut sama tai toimenpiteen palvelualaksi on merkitty päiväkirurgia. Toimenpiteitä miehillä Miehille tehtyjen toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärä. Toimenpiteitä naisilla Naisille tehtyjen toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärä. Keskimääräinen jonotusaika Jonotusajalla tarkoitetaan jonoon asettamispäivän ja operaatiopäivän erotusta. Näistä ajoista on laskettu jonotusaikojen pituuden aritmeettinen keskiarvo. Jonotusaikaa laskettaessa on pyritty eliminoimaan virhetallennukset ja päivystyksessä tehdyt leikkaukset ottamalla mukaan vain yhden ja 2000 vuorokauden välille sijoittuvat odotusajat. Mediaani jonotusaika Jonotusajan mediaani on jonotusaikojen pituuksista syntyneen pienimmästä suurimpaan järjestetyn numerojoukon keskimmäinen luku. Liitetaulukot Liitetaulukko 1 - toimenpideryhmät yhden merkin tasolla sekä aakkosjärjestyksessä että yleisyysjärjestyksessä (hoitojaksot) koko maan tasolla. Liitetaulukko 2 - toimenpideryhmät kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä Liitetaulukko 3 - toimenpideryhmät hoitojaksojen lukumäärän mukaan lajiteltuna. Liitetaulukko 4 - toimenpideryhmät kolmen merkin tasolla aakkosjärjestyksessä. Liitetaulukko 5 - toimenpideryhmät lajiteltuna hoitojaksojen lukumäärän mukaan. Liitetaulukko 6 - toimenpiteet viiden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä. Liitetaulukko 7 - toimenpiteet hoitojaksojen lukumäärän mukaan. Liitetaulukko 8 - sairaanhoitopiirien yleisimmät toimenpideryhmät kolmen merkin tasolla. 6

8 Laatuseloste Tilastotietojen relevanssi Somaattista erikoissairaanhoitoa, terveyskeskusten vuodeosastohoitoa, psykiatrian erikoisalan laitoshoitoa, toimenpiteellisiä hoitojaksoja ja kirurgiaa sekä päiväkirurgiaa käsitteleviä tilastoraportteja nimitetään tässä yhteisnimellä Hilmo-raportit. Ne perustuvat vuosittain sairaaloista henkilötunnuksella kerättäviin hoitoilmoituksiin, jotka sisältävät tiedon potilaan kotikunnasta, palvelun tuottajasta, potilaan tulotiedot, hoitotiedot ja poistumistiedot. Psykiatrian erikoisalalla potilaasta ilmoitetaan näiden tietojen lisäksi psykiatrian lisälehdellä kerättävät tiedot, jotka käsittelevät lääkehoitoa, pakkotoimia ja psyykkisen tilan arviointia. Hilmo-raportit sisältävät tietoja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa olleiden tai päiväkirurgisten potilaiden, hoitojaksojen ja hoitopäivien lukumäärästä vuosittain. Lukumäärät esitetään päädiagnooseittain sekä päätoimenpiteen mukaan. Lisäksi em. somaattisen erikoissairaanhoidon, terveyskeskusten vuodeosastohoidon ja psykiatrian erikoisalan tiedot esitetään alueittain (kunta tai sairaanhoitopiiri), erikoisaloittain, ikäryhmittäin, palvelun tuottajan mukaan sekä diagnoosien pääryhmien ja yleisimpien diagnoosien mukaan aikasarjana. Potilaiden ja hoitopäivien määrä esitetään myös ikä- ja sukupuolivakioituna sairaanhoitopiireittäin tai kunnittain sekä suhteutettuna tuhatta asukasta kohti. Muutos edelliseen vuoteen tai viiden vuoden aikajaksolla on laskettu prosentteina. Psykiatrian erikoisalan tilastotiedotteessa on myös psykiatrian lisälehdellä kerättyjä tietoja. Päättyneiden hoitojakson keskimääräinen pituus ja mediaani (toimenpiteelliset hoitojaksot) on laskettu sekä diagnooseittain että alue- ja sairaalatasolla. Toimenpiteellisten hoitojaksojen tilastotiedot sekä kirurgian ja päiväkirurgian aluevaihtelujen tiedot haetaan potilaista, joilla hoitojakson aikana on tehty toimenpideluokituksen mukaisia toimenpiteitä. Tiedotteet on tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille, jotka tarvitsevat ajantasaista tietoa sairaaloiden palvelutuotannosta Suomessa. Tilastotiedotteiden tekstiosassa on kuvattu keskeiset käytetyt käsitteet ja määritelmät.tietojen keruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), tilastolakiin (409/2001), valtakunnallisia henkilörekistereitä koskevaan lakiin (566/1989) sekä asetukseen valtakunnallisista henkilörekistereistä (1671/1993). Muutoksia edellisen vuoden tilastoon Aiemmissa toimenpiteellisten hoitojaksojen tilastotiedotteissa toimenpiteet ryhmiteltiin koodin alusta lukien yhden, kahden tai kolmen merkin perusteella. Tämä tuotti ongelmia kolmen merkin tason ryhmittelyssä, koska kaikille ryhmille ei löytynyt vastinetta kansalliselta koodistopalvelimelta ja näin ollen ne jäivät pois taulukoista. Tällä kertaa liitetaulukoissa käytetään ensimmäistä kertaa toimenpiteiden ryhmittelyyn kolmen ensimmäisen merkin sijasta koodistopalvelimelta löytyvää toimenpidekoodien hierarkiseen tasoon perustuvaa luokittelua. Tässä ryhmittelyssä on pyritty mahdollisimman pitkälle noudattamaan Toimenpideluokitus-kirjassa olevaa merkitsemistapaa, jossa samoille alueil- 1

9 le kohdistuvat toimenpiteet on ryhmitelty yhteen. Toisin kuin aiempina vuosina muiden toimenpiteiden lukumääräsarakkeeseen on tässä tilastossa laskettu mukaan kaikki muut paitsi ensimmäinen päätoimenpide, koska merkintätavassa on ollut vaihtelua sairaaloittain sivutoimenpiteiden ja muiden päätoimenpiteiden kohdalla. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Hilmo-raporttien tiedot on kerätty kaikista Suomen sairaaloista. Tilastojen perusjoukko muodostuu kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat olleet sairaalassa vuodeosastolla tai päiväkirurgisessa toimenpiteessä vuoden aikana. Tiedot lähetetään kerran vuodessa THL:ään annettujen määrittelyjen ja ohjeistuksen mukaan siirtotiedostona mikron (DOS) levykkeillä, DAT-nauhana (UNIX) tai CD/DVD-levynä. Tiedot tarkistetaan ja tallennetaan sähköiseen tietokantaan. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen oikeellisuus riippuu tiedonantajista. Tilastotietoja verrataan edellisen vuoden vastaaviin lukumääriin ja epäselvät tapaukset tarkistetaan tiedonantajalta. Ennakkotietojen perusteella tehty arvio on yleensä hyvin lähellä todellista lukumäärää. Yleensä ennakkotilastoissa ilmoitetut lukumäärät lisääntyvät hieman lopulliseen tilastoon, puuttuneiden tietojen saamisen ja korjauksien jälkeen. Tilastosta löytyneet mahdolliset virheet korjataan lopulliseen tilastoon. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Hilmo-raportit ovat THL:n kerran vuodessa tuottamia tilastoja. Lopulliset raportit julkaistaan vuoden loppuun mennessä. Raportoivat tiedot ovat kuluvaa vuotta edeltävältä vuodelta. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastot julkaistaan THL:n internetsivulla osoitteessa Tilastojen vertailukelpoisuus Poisto-/hoitoilmoitusjärjestelmä on ollut käytössä Suomen terveydenhuoltolaitoksissa vuodesta 1969 lähtien. Poistoilmoitus (hoidon päättämisilmoitus) muuttui hoitoilmoitukseksi vuoden 1994 alusta Stakesista annetun lain (1073/92) 4 :n 1 momentin nojalla. Järjestelmä on kattanut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laitoshoidon. Tietojen vertailtavuuteen vaikuttavat diagnoosi- ja toimenpidekoodien vaihtumiset sekä kerättävän tietosisällön muutokset. Tietosisältö on laajentunut merkittävimmin psykiatrian lisälehden ja vaativan sydänpotilaan lisälehden käyttöönoton myötä vuonna Vuodelta 1994 kyseisten lisälehtien tiedot ovat melko puutteellisia. 2

10 Toimenpiteitä on kerätty poisto-/hoitoilmoitukseen vuodesta 1986 lähtien. Vuosina käytössä oli Sairaalaliiton laatima toimenpidenimikkeistö. Vuosina käytettiin ensimmäistä Stakesin laatimaa toimenpideluokitusta (ohjeita ja luokituksia 1996:3). Vuodesta 2004 lähtien käytössä on ollut toinen Stakesin laatima toimenpideluokitus (ohjeita ja luokituksia 2004:2). Uudet tautiluokitukset ja toimenpideluokitukset ovat aina edellistä versiota laajempia, mikä vaikeuttaa vertailtavuutta. Myös lääketieteen kehitys, esim. muutokset tautien diagnostiikassa vaikuttavat tilastoihin ja eri vuosien vertailtavuuteen, mikä on huomioitava aikasarjoja tarkasteltaessa. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Hilmo-raportit sisältävät koko maan kattavasti tietoa sairaalapalveluista. Niissä käytetään kansainvälistä tautiluokitusta ja pohjoismaista toimenpideluokitusta, joka on muunnettavissa vastaamaan kansainvälistä toimenpideluokitusta. Tämä mahdollistaa kansainvälisen vertailun. 3