Tukea tarvitsevien työllistämispalvelut kunnille miltä tämä näyttää kunnan arjesta katsottuna? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Monitoimijainen kenttä 2 Erilaisia hallinnollisia ratkaisuja; kunnan oma toiminta, tilaaja tuottaja. Useita toimijoita kunnan sisällä; sosiaalitoimi, tekninen toimi, nuorisotoimi, työllisyysyksikkö. omat verkostot vai yhteiset verkostot? Tietoa? Esim. työolosuhteiden järjestelytuki Luottamushenkilöhallinto tuo oman mielenkiintoisen lisänsä Vammaisneuvoston rooli? Sirpaleinen toimintakenttä 1
3 Kunnan intressi? Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (KuntaL 1, 410/2015) Kunnan elinkeinorakenne? Kunnan koko Kunnan sijainti Yrityksiä n kpl? Yrityksen koko/pk? Talous Tuottavuuden ja kulujen ristiriita; sakkomaksut vai työllisyyden edistämisen kulut? Työmarkkinatukiuudistus > Väestöllinen huoltosuhde 1865 2050 4 Ikä Yli 65 v. Alle 15 v. v.2015 2
Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään 5 140 130 120 SOSIAALIPALVELUT 110 TERVEYSPALVELUT 100 KOULUTUSPALVELUT 90 80 2005 2010 2020 Laki julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta (916/2012) tuli voimaan 1.1.2013. 6 Julkisena työvoima ja yrityspalveluna tarjotaan työnvälityspalveluita, tieto ja neuvontapalveluita, osaamisen kehittämispalveluita sekä yritystoiminnan käynnistämis ja kehittämispalveluita. Julkiseen työvoima ja yrityspalveluun kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntija arvioinnit sekä tämän lain mukaiset tuet ja korvaukset. Laki takaa kaikille työkyvyttömyyseläkkeellä oleville oikeuden kaikkiin työ ja elinkeinohallinnon palveluihin (työ ja elinkeinoministeriön ohje) 3
Laki julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta (916/2012) 7 Ko. lain palkkatukisäädökset tulivat voimaan 1.1.2015 (1366/2014). Uudistamisen tavoitteet: Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhtenäistä kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta Pyritään ottamaan nykyistä paremmin huomioon Kilpailuneutraliteettiin liittyvät seikat Heikossa työmarkkina asemassa olevat Pyritään vähentämään palkkatukeen liittyvää hallinnollista työtä ja nopeuttamaan palkkatukihakemusten käsittelyä ja maksatusta Asetus julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta (1073/2012) Työhönvalmennus (4 luku 8 : 12 kuukauden aikana saa 50 tuntia työhönvalmennusta.) Tehokas apu vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymiseen. Todettu kansainvälisesti tehokkaaksi. Kommentti: Olisiko työhönvalmennuksen myöntäminen oltava joustavampaa ja yksilöllisten tarpeiden mukaista? 8 4
Yhdenvertaisuuslaki tullut voimaan 1.1.2015 (30.12.2014/1325). 9 Lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Viranomaisen velvollisuus Koulutuksen järjestäjän velvollisuus Työnantajan velvollisuus Syrjinnän kielto Positiivinen erityiskohtelu Valvonta: Yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus ja tasaarvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset Yhdenvertaisuuslaki 15 Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi 10 Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ tai virkasuhteessa. 5
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) tullut voimaan 1.1.2015, TYP laki. 11 Yhteistoimintamalli, jossa kunta, työ ja elinkeinotoimisto ja Kela yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. TYP jatkuu 12 Keskeisenä tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Muutoksilla pyritään nostamaan työllisyysastetta, pidentämään työuria ja turvaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita. Tavoitteena on varmistaa pitkään työmarkkinoilta poissa olevien paluu työmarkkinoille alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta selkeyttää kunnan ja valtion työnjakoa parantaa kunta valtio yhteistyötä Toimintamallissa mukana olevat tahot toimivat omien toimivaltuuksiensa puitteissa. 6
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) 13 1 : Laissa säädetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja työ ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. 6 : Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kunnan tulee antaa tieto (te toimistolle) kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä tekemästään sopimuksesta. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Työmarkkinatukiuudistus, 1.1.2015 14 Kunnat osallistuvat työmarkkinatuen saajien aktivointiin järjestämällä kuntouttavaa työtoimintaa, palkkatuettua työtä tai työkokeilupaikan Kunnat maksavat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta: 50% niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella väh. 300 päivää, 70% niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella väh. 1000 päivää Valtio kompensoi 75 milj.euroa arvioidusta kuntien kustannusten kasvusta muuttamalla yhteisöveron jakoosuutta. 7
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tullut voimaan 1.4.2015, 19 voimaan 1.1.2015 46, 48 ja 49 :t 1.1.2016 alkaen. 15 Lakia sovelletaan kunnalliseen sosiaalihuoltoon 30 Keskeiset periaatteet Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. 3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan mm.: Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ja jonka tuen tarve ei liity korkeaan ikään Sosiaalihuoltolaki 16 4 Asiakkaan etu Asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat mm: 6) toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen, väylän työelämään sekä osallisuutta edistävän toiminnan 42 Omatyöntekijä Sosiaalihuollon asiakkuudenajan Yhteyshenkilö, jonka rooli vaihtelee asiakkaan tarpeen mukaan 8
17 Sosiaalinen kuntoutus 17 Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ, työkokeilu, opiskelu, työpaja tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä. Sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus on kunnan sosiaalihuollon vastuulla. Sosiaalista kuntoutusta toteuttaessa sen on toimittava yhteistyössä terveydenhuollon, työ ja elinkeinotoimen, opetustoimen ja muiden tahojen kanssa. Kunnat järjestävät sosiaalisen kuntoutuksen palveluja eri tavoin ja usein hankerahoituksella. Myös järjestöillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on myös vahva rooli palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Uudistuva työ ja päivätoiminnan ja työhönvalmennuksen lainsäädäntö 18 Osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta sekä vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä on selvitetty myös tarvetta uudistaa sosiaalihuoltolakiin, kehitysvammaisten erityishuoltolakiin, vammaispalvelulakiin sekä lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta sisältyvää työelämäosallisuuden tukemisen kokonaisuutta. TEOS työryhmä esittää, että sosiaalihuollon työikäisille tarkoitetut työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta sekä pääosa päivätoiminnoista koottaisiin samaan erityislakiin. HE laiksi heikossa työmarkkina asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta. Yhteensovittaminen mm. SOTE uudistuksen ja vammaislainsäädännön uudistuksen kanssa Tavoite 1.1.2017 voimassa. 9
Vammaislainsäädännön uudistus 19 Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittamista valmistellut työryhmä (ns. Valas työryhmä) luovutti 16.4.2015 hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksen uudesta vammaislainsäädännöstä. Palveluiden saamisen perusteeksi tulisi yksilöllinen arvio siitä, miten vamma rajoittaa toimintakykyä. Ehdotus tähtää myös yhdenvertaisuuteen vammaisten ja vammattomien henkilöiden välillä Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista (Sosiaali ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2015:21) 20 Henkilö tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen johdosta välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea suoriutuakseen tavanomaisessa elämässä. Diagnoosi tai vamman syntytapa ei enää määrittelisi palvelujen saamista. Kunnan olisi järjestettävä laissa tarkoitettuja erityispalveluja, jos vammainen henkilö ei saisi muun lain nojalla yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisia palveluja. Lain tarkoituksena olisi toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat henkilön yhdenvertaisuuden saavuttamista. Lisäksi lain tavoitteena olisi edistää vammaisten henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta sekä turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. 10
21 11 Henkilökohtainen apu Vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua silloin, kun hän välttämättä ja toistuvasti tarvitsee toisen henkilön apua suoriutuakseen: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä, opiskelussa tai muussa osallisuutta edistävässä toiminnassa; sekä 3) vapaa ajan toiminnassa tai sosiaalisessa osallistumisessa. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Laki julkisista hankinnoista EUdirektiivien velvoittamana, valmistelussa tärkeä laki vammaisyrittäjyydessä uudessa laissa entistä paremmin huomioon sosiaaliset ja ympäristölliset kriteerit hankinnoissa uudet julkisia hankintoja koskevat direktiivit saatettava kansalliseen lainsäädäntöön 17.4.2016 Välityömarkkinat mukaan julkisiin kilpailutuksiin, kunnat työnantajana, tilaajana ja välityömarkkinoiden työllistäjänä 11
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (108/2014) Lain tarkoituksena olisi vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaali ja terveydenhuollossa. Kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin tehtäisiin muutokset, joita Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi välttämättä edellyttää. 23 Kuntalaki 8410/2015), 1.5.2015 24 28 Vammaisneuvosto 2 mom; Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Luottamushenkilötoimielin; missä nuoret? Vammaisen henkilön koko elinkaari huomioon neuvoston toiminnassa 22 Osallistumis ja vaikuttamismahdollisuudet 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen omaaloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. 12
THERE IS A WAY TO DO IT BETTER. FIND IT! 13