Sosiaalihuoltolain muutos ja työelämäosallisuus

Transkriptio

1 Sosiaalihuoltolain muutos ja työelämäosallisuus Kari Ilmonen Sosiaali- ja terveysministeriö Siuntio

2 Liikkeelle asiakkaan tarpeista Työttömällä yleensä suurimpana työn tarve ratkaistaan työ- ja elinkeinopolitiikalla Työttömällä voi olla myös terveyden ja toimintakyvyn parantamiseen liittyviä tarpeita ratkaistaan sosiaali- ja terveyspolitiikalla Eri tarpeet usein kietoutuvat toisiinsa ratkaistaan monialaisella ja -ammatillisella yhteistyöllä verkostomaiset palveluiden tuottamistavat ja yhden luukun palvelut yhä tärkeämpiä

3 SOTE-uudistus Tavoitteena turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja ja toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen

4 SOTE-uudistus Hallituksen esitys on lähetetty lausuntokierrokselle 18. elokuuta. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee marraskuussa. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa Uudistusta koskevat materiaalit: keet/palvelurakenneuudistus

5 Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Tavoitteena on uudistaa sosiaalihuollon lainsäädäntöä niin, että sosiaalihuolto tukee ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä ehkäisee sosiaalisten ongelmien syntymistä ja lisääntymistä sosiaalipalvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus paranevat ja palvelut tuotetaan nykyistä tehokkaammin sosiaalihuollon ja sen erityispalvelujen sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö vahvistuu sosiaalihuollon edellytykset yhteistyöhön työ-, asunto- ja opetusviranomaisten, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa paranevat. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan uusi sosiaalihuoltolaki ja tehdään siitä aiheutuvat välttämättömät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Toisessa vaiheessa tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö ja kolmannessa rajapintalait. Hallituksen esitys sosiaalihuoltolaiksi annettu eduskunnalle budjettilakina, voimaan

6 Uusi sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuoltolakiin sisältyisi uutena sosiaalipalveluna sosiaalinen kuntoutus (17 ). Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitettaisiin sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluisi: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuettaisiin nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä n

7 TEOS-työryhmä: sosiaalihuolto heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukena Työryhmän toimikausi päättynyt, loppuraportti luovutetaan ministerille syksyllä 2014; tavoitteena voimaan 2017 Lausuntokierros syksyllä

8 Työryhmän näkemyksiä Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukemisen ensisijainen vastuu on työ- ja elinkeinohallinnolla Työikäiset nuoret ja aikuiset, joilla on sairaus tai vamma ja jotka eivät ole vakiintuneet työelämään, kuuluvat Kelan ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmään TE-hallinnon, kunnan ja Kelan yhdessä muodostaman työvoiman palvelukeskuksen (TYP) vastuulla on moniammatillista tukea tarvitsevien, heikossa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistäminen (2015 alkaen)

9 sosiaalihuolto tukee heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä sosiaalihuollon palveluin ja tukitoimin sosiaalihuollon roolia selkeytetään siten, että jatkossa sen palveluiden ja tukitoimien painopiste heikossa työmarkkinaasemassa oleville henkilöille on sosiaalisessa kuntoutuksessa työelämävalmiuksia edistävä sosiaalinen kuntoutus hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta edistävä sosiaalinen kuntoutus lähtökohtana asiakkaan palvelutarve, ei vamma, sairaus tai työttömyyden kesto palveluiden oikea-aikaisuus ja kohdentuminen

10 Lainsäädännön muutokset Kumotaan vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa, kehitysvammaisten työtoimintaa ja työhönvalmennusta sekä aktivointisuunnittelua ja kuntouttavaa työtoimintaa koskeva lainsäädäntö Säädetään uudistuvassa sosiaalihuoltolaissa sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä sitä täydentävässä erityislaissa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta Nykyiset aktivointisuunnitelmat korvataan työvoiman palvelukeskusten asiakassuunnitelmilla ja muulla yhteistyöllä laki työvoiman palvelukeskuksista voimaan

11 Palveluiden kehittäminen Sosiaalihuollon palveluiden sisältöä uudistetaan siten, että ne selkeästi eroavat työ- ja elinkeinohallinnon ja Kelan palveluista, eivätkä hämärrä TE -hallinnon, kunnan ja Kelan järjestämisvastuita Sosiaalihuollon työelämävalmiuksia tukevien palveluiden tavoitteita ja toteutusta uudistetaan siten, että asiakkaiden mahdollisuudet osallistua TE -hallinnon palveluihin, ammatilliseen kuntoutukseen, koulutukseen tai työhön parantuvat tavoitteena hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantaminen

12 Sosiaalihuollon osallisuutta tukevien palveluiden tavoitteita ja toteutusta uudistetaan siten, että asiakkaan mahdollisuudet elämänhallintaan, yhteisöissä toimimiseen ja sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin toteutuvat nykyistä paremmin tuki aktiiviseen toimintaan omassa elinympäristössä työ- ja päiväkeskustoiminnan vaihtoehtona tavoitteena hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen Työtoimintaa käytetään silloin, kun se on tarpeen asiakkaan toimintakyvyn arvioimiseksi tai kuntoutumisen edistämiseksi Työtoiminta on pääsääntöisesti määräaikaista ja siihen sisältyy vahva kuntoutuksellinen tuki ja ohjaus

13 Työtoimintaa voidaan järjestää pidempikestoisesti osana osallisuutta ja toimintakykyä tukevaa toimintaa silloin, kun asiakas haluaa työskennellä, mutta ei kykene työsuhteiseen työhön

14 Palveluiden rahoitus ja asiakkaiden korvaukset Kuntouttavan työtoiminnan erilliskorvaus on tarpeen säilyttää. Uudistuvassa lainsäädännössä se tulee kohdentaa työelämävalmiuksia edistävän sosiaalisen kuntoutuksen järjestämiseen ja sen tasoa tulee korottaa Tavoitteena yhdenmukaistaa järjestelmää siten, että asiakkaat saisivat toimeentulon lähteestään riippumatta saman korvauksen palveluun osallistumisesta nyt riippuu siitä, saako asiakas työttömyysturvaa, eläkettä, kuntoutusrahaa tai sairauspäivärahaa

15 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Terveydenhuollolla tärkeä rooli monialaisessa yhteispalvelussa mahdollistaa nykyistä systemaattisemman tavan tunnistaa työttömien terveysongelmia ja ehkäistä niitä työttömille järjestettävät terveysneuvonta ja -tarkastukset kunnan lakisääteinen velvollisuus Työttömien kuntoutuspolkujen kehittäminen hallituksen rakennepoliittinen ohjelma: kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kuntien tehtävistä Aikuissosiaalityö esim. sosiaalinen kuntoutus Laki eduskunnalle syksy 2014 budjettilakina (TEM), voimaan

16 Osallistava sosiaaliturva -työryhmä Osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa Tavoitteena ehkäistä työkykyisten työttömien syrjäytymistä, kannustaa osallistumiseen ja samalla lisätä sosiaaliturvan yleistä hyväksyntää yhteiskunnassa Työryhmän tehtävänä on määritellä osallistavan sosiaaliturvan sisältö ja tehdä ehdotukset mahdollisesti tarvittavista lainsäädäntömuutoksista Käynnistetty osallistavan sosiaaliturvan pilotointi (9 kpl) kunnissa ja järjestöissä millaisia osallistavia toimia voidaan kehittää ja tarjota, kenelle toimet käytännössä kohdentuvat ja onko toiminta kannustavaa osallistujille ja kunnille

17 Osatyökykyiset työssä -ohjelma Ohjelma on käynnistynyt kesällä 2013, kesto on noin 3 vuotta Nyt menossa: työkykykoordinaattoreiden koulutus; opittavaa on paljon ja työvälineet tarpeen mm. verkkopalvelu ja ratkaisukeskeinen työote koulutukselle kova kysyntä myös jatkossa yhteistyö eri toimijoiden ja työpaikkojen välillä tehostuu; koulutus mahdollistaa ja ohjaa yhteistyöhön - yhteistyö välttämätöntä, jotta saadaan edistettyä osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista pilottiorganisaatioissa on menossa osatyökykyisten työntekijöiden asiaa edistäviä kehittämishankkeita tutkimushanke osana ohjelmaa verkkopalvelun toteutus; kumppania verkkopalvelun toteuttamiselle haetaan ohjelma näkyy ja kuuluu useissa valtakunnallisissa ja paikallisissa tapahtumissa, seminaareissa ja keskustelufoorumeissa

18 Osatyökykyiset työssä -ohjelma

19 Työpankkikokeilu Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa Suomeen valtakunnallinen liiketoimintamalli (työpankki) Työpankkiyritys työllistää ja siirtää työmarkkinoille osatyökykyisiä yli 6 kuukautta työttömänä olleita nuorisotakuun piiriin kuuluvia (uusi kohderyhmä 2013) Työpankki työllistää omaan tuotantoonsa (palkkatuella tai ilman) työllistää alihankintatöissä asiakasyrityksen tiloissa tai omissa tiloissaan (palkkatuki tai ilman) vuokraa työntekijöitään asiakasyritykselle palkkatuettuna tai ilman siirtää työpankin pysyvästi työsuhteisia työntekijöitä asiakasyritykselle työllistämisbonuksen tuella välittää asiakasyritykselle työntekijöitä, jotka eivät työsuhteessa työpankkiin, työllistämisbonuksen tuella. hankkii oppisopimustyösuhteita

20 Euroopan sosiaalirahasto STM hallinnoi ja rahoittaa Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta -valtakunnallista osiota Koordinaatiohankehaku päättynyt Valtakunnallinen hankehaku käynnistyy loka-marraskuussa 2014 haku pari kertaa vuodessa Teemana työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut matalan kynnyksen palvelut, integroidut palvelut asiakasosallisuus

21 KASTE-ohjelma/SOTE-uudistus Sote-laki kumoaisi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 2017 lukien Kaste-ohjelman tilalle tulisi valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, joka perustuisi valtioneuvoston eduskunnalle antamaan selontekoon pitkän aikavälin tavoitteista sekä palvelujen järjestämistä koskevista linjauksista. STM valmistelee selonteon. STM:öön tulisi ohjausyksikkö, jonka yhteydessä toimisi sosiaalija terveydenhuollon neuvottelukunta, joka edistää strategisten linjausten toteutumista sekä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä

22 KASTE-ohjelma/SOTE-uudistus Sote-alue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja päättää alueensa kehittämisrakenteesta alueellaan sekä tuotantovastuussa olevista kunnista ja kuntayhtymistä. Valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan liittyen STM voi myöntää sote-alueelle sekä tuottamisvastuussa olevalle kunnalle tai kuntayhtymälle hankerahoitusta (avustusosuudet samat kuin nyt 75 % kokonaiskustannuksista) Kari Ilmonen