LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän kaupunki Nuorisopalvelut

Ohjelman kohdealueen nykytila Lasten ja nuorten osallisuus ajankohtainen ja esiin nostettu asia niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti -> aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattaminen Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin lasten ja nuorten äänikanavina toimivat: - Lasten parlamentti (7-13 -vuotiaat) - Nuorisovaltuusto (13-20 -vuotiaat) - oppilaskuntatoiminta - alueelliset nuorten ryhmät

Ohjelman yhteys kaupunkistrategiaan Kaupunkistrategia (22.3.2010): 6 teema Jyväskyläläisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa Sivistyspalveluiden palvelualueen strategia Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010-2013 Nuorisopalveluiden kehittämissuunnitelma 2010-2013

Ohjelman tavoitteet Arvioida lasten ja nuorten osallisuuden toteutumista Jyväskylän kaupungin palveluissa Mallintaa jo olemassa olevia osallistavia käytäntöjä näkyviksi Nostaa esiin asioita, joiden kehittäminen mahdollistaa lasten ja nuorten osallisuuden mm. heitä koskevien tilojen, palveluiden ja ympäristön suunnittelussa aikaisempaa paremmin. = Ohjelma, jonka avulla hahmotetaan millaisia osallisuuden ja vaikuttamisen paikkoja Jyväskylän kaupunki tarjoaa päiväkoti- alakoulu-, yläkoulu- ja toisen asteen iässä oleville kuntalaisille

Ohjelman osapuolet Nuorisopalvelut (koordinointivastuu) Innovaatiopalvelut (koordinointivastuu) Muut palvelualueet Jyväskyläläiset lapset ja nuoret Vastuu- ja yhteyshenkilönä toimivat: Räty Tanja, koordinaattori / osallisuuskasvatus, nuorisopalvelut Hokkanen Laura, tutkimuskoordinaattori, innovaatiopalvelut

Aikataulu

Ohjausryhmän edustus Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta Hallintokeskus, Innovaatiopalvelut Kaupunkirakennepalvelut Nuorisopalvelut Jyväskylän Lasten parlamentti, Nuorten Keski-Suomi ry Lapsiasiavaltuutetun toimisto Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lasten ja nuorten osallisuus ohjelmatyössä Alkukartoitukset Vaikuttamiskanavat (Lasten Parlamentti, Nuorisovaltuusto, oppilaskunnat ja aloitekanava) Nuorten ryhmä Avoin keskustelutilaisuus nuorille

Mielestäni ei ole nuorten asioita ja aikuisten asioita, vaan kaikkien yhteisiä asioita. Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Alkukartoitukset - 5-29 -vuotiaiden jyväskyläläisten näkemyksiä omista osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksistaan - Kartoitus Jyväskylän kaupunkiorganisaation osallistavista käytännöistä

Lasten ja nuorten osallisuuden monialaisen kaupunkiohjelman alkukartoitukset Kolme ikäryhmää, kolme kartoitusta (marraskuu 2010 helmikuu 2011) Esikouluikäiset lapset (5 6 v.) Alakoululaiset (6 13 v.) Nuoret (12 29 v.) Kartoitukset eivät ole keskenään verrattavissa vaan jokaisessa kartoituksessa on jo laatimisvaiheessa huomioitu vastaajien ikätaso. Ikätason huomioimista kuvaa esimerkiksi se, että nuorille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin nuorten näkemyksiä osallistumisesta ja vaikuttamisesta kaupungin toimintaan ja palveluihin, kun alakouluikäisten kyselyssä omista vaikutusmahdollisuuksista kysyttiin yleisemmällä tasolla.

Päiväkotien kartoitukset - 25.1. 4.2.2011 välisenä aikana haastattelemalla lapsia tarinamenetelmän avulla. Lapsille luettiin tarina, jonka kautta lapset pystyivät pohtimaan sekä tuomaan julki omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. - Haastatteluihin osallistui 53 lasta viidestä eri päiväkodista. - Tarinaan liittyvien kysymysten avulla pyrittiin saamaan selville millainen rooli lapsella on päiväkodissa, onko 5-6 -vuotiaalla lapsella kehittämisideoita omaan ympäristöönsä ja häntä koskeviin asioihin sekä millainen rooli aikuisella on lapsen näkökulmasta. - Päiväkotikartoituksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että päiväkodissa osallisuus toteutuu lasten leikin kautta. - Jo päiväkoti-ikäisillä lapsilla on ideoita toiminnan ja ympäristönsä kehittämiseen. Aikuisella on suuri rooli siinä miten tulkitsee lasta ja mahdollistaa lasten vaikuttamisen sekä mukaan ottamisen arjen toimintaan.

Alakoululaisten kysely - Kysely alakouluikäisten koetuista osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista toteutettiin sähköisenä 31.1. 18.2.2011. - Vastauksia 6 13-vuotiailta koululaisilta saatiin yhteensä 1850. - Alakouluikäisten kyselyssä tiedusteltiin vaikuttamismahdollisuuksia yleensä, sillä alakouluikäisille kaupungin tarjoamat palvelut ja toiminta ovat vielä varsin jäsentymättömiä, eikä kyselyssä haluttu ohjata vastauksia määrittelemällä kysymykset koskemaan vain tiettyjä kaupungin palveluja.

Alakoululaisten kysely Jyväskylässä lasten mielipiteitä kuunnellaan % vastanneista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kouluasioissa (N=1782) 2,8 4,9 24,4 39,2 28,7 huonosti melko huonosti harrastuksiin ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa (N=1779) 22,8 23,8 36,1 35,3 en osaa sanoa melko hyvin hyvin oman asuinalueen asioissa, esimerkiksi ympäristön siisteyteen ja leikkipuistoihin liittyvissä asioissa (N=1771) 7 10,3 35 29,3 18,4

Nuorten kysely - Nuorten näkemyksiä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista kartoitettiin 17.11. 2.12.2010. - Sähköiseen kyselyyn vastasi 692 12 29-vuotiasta jyväskyläläistä. Arvioi omia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiasi % vastanneista (N=692) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mielipiteitäni kuunnellaan minua koskevissa asioissa 15,1 16,6 68,2 Tiedän, millä tavoin voin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin Voin mielestäni vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin Jyväskylän kaupungissa 42 45,3 36,4 36,7 21,5 18 eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä Minulla on mahdollisuus esittää mielipiteitäni kunnan päättäjillä 50,5 34,8 14,6

Nuorten kysely Miten arvioit nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia yleensä Jyväskylän kaupungissa, % vastanneista (N=692) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Jyväskylän kaupungissa kuullaan nuoria 28,6 37,4 34 Kaupungin päättäjät pitävät nuoria varteenotettavina keskustelukumppaneina 35 48,1 17 Kaupungissa on toimivia vaikuttamiskanavia nuorille 22 41 37 eri mieltä Nuoret voivat vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin 30,9 39,6 29,4 en osaa sanoa samaa mieltä Jokainen, joka haluaa, voi vaikuttaa kaupungin toimintaan 38,5 36,3 25,3 Kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta saa helposti tietoa 34,3 42,3 23,4

Yhteenvetoa - viestejä lasten ja nuorten osallisuuden monialaiseen kaupunkiohjelmaan - Kyselyissä korostuivat omaan arkeen ja välittömään elinympäristöön vaikuttaminen. - Kaupungin toimintaan ja palveluihin liittyvinä asioina, joihin halutaan osallistua ja vaikuttaa, korostuivat alakouluikäisten ja nuorten kyselyissä koulu ja koulutus (kouluviihtyvyyteen, kouluruokaan, opetuksen ja koulupäivien sisältöön vaikuttaminen) - Alakouluikäiset nostivat esiin omaan elinympäristöönsä vaikuttamisen, sekä siisteyden ja luonnonsuojelun että puistot ja niiden suunnittelun. - Vapaa-aikaan liittyvät asiat, harrastukset ja nuorten kohdalla korostetusti vapaa-ajan viettoon tarkoitetut tilat, tuotiin myös esiin. - Osallistumisen eri muodot matalan kynnyksen osallistuminen ja tiedottaminen jo olemassa olevista keinoista

Kartoitus Jyväskylän kaupunkiorganisaation osallistavista käytännöistä

Mitä osallistavia käytäntöjä Jyväskylän kaupunkiorganisaatiossa jo on? Mitä tarvitaan? 1. Millaisia lasten ja nuorten osallistumiskäytäntöjä ja -järjestelmiä toiminnassanne on jo käytössä? 2. Mikäli toiminnassanne on olemassa yleisesti kuntalaisten / asiakkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistavia käytäntöjä (esim. neuvostot, asiakasraadit, erilaiset kuulemiskäytännöt jne), onko niissä mukana lapsia ja nuoria? 3. Missä palveluihinne ja toimintoihinne liittyvissä asioissa lapsia ja nuoria voisi mielestänne kuulla nykyistä enemmän? Millä keinoin tämä parhaiten onnistuisi? - Tiedustelu palveluyksiköiden johtajille (42), vastauksia 19 - Vastaajia pyydettiin pohtimaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta. - Osa kaupungin palveluista kohdistuu suoraan lapsiin ja nuoriin, osassa lapset ja nuoret ovat yksi palvelun käyttäjäryhmistä, osa ei kosketa heitä kuin välillisesti jos sitenkään tämä saattaa osaltaan selittää vastausten vähäistä määrää

Pohdintaa vastauksista - Moni vastanneista kommentoi, että lapset ja nuoret voisivat olla mukana toiminnan sisältöjen suunnittelussa; kysymys kuuluu, miten -> menetelmät? - Vastauksissa korostui myös kaupunkiorganisaation eri toimijoiden välinen yhteistyö. Miten siis tietyt palvelut pääsisivät helpommin lähelle lapsia ja nuoria kaupungin sisäisen yhteistyön avulla? Kuka voi toimia yhteyshenkilönä? - vrt. palaute osallistuminen suunnitteluun; menneen peilaus, tulevaisuuden suunnittelu; reaktiivisuus proaktiivisuus

Yhteenvetona lapsilla ja nuorilla on halua vaikuttaa ja he osaavat poimia asiakokonaisuuksia, joihin haluavat vaikuttaa erityisesti kiinnostavat omaan arkeen ja välittömään elinympäristöön liittyvät asiat toive, että osallistumiseen olisi matala kynnys kaupunkiorganisaation puolella ollaan kiinnostuneita ottamaan lapset ja nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun mutta pohditaan, millä menetelmillä?

www.jyvaskyla.fi/nuoriso/osallisuusohjelma