Verkostomaisen työn yhteinen kohde? - esimerkkinä raideliikenteenohjaustyön muutos Arja Ala-Laurinaho Työn kehittäminen-tiimi Työterveyslaitos
Esityksen tavoite ja sisältö mitä verkostoituva työ käytännössä tarkoittaa ja edellyttää miten verkostomaisiksi muuttuvissa organisaatioissa voidaan yhdessä hahmottaa kokonaismuutosta ja kunkin omaa tehtävää osana verkostoa? millaisin välinein ja käsittein? miten edistää muutoksen edellyttämää uudenlaista toimintaa? sisältö: taustaa: Etelä-Suomen raideliikenne ja hanke liikenteenohjaustyön muutokset ja niiden vaikutukset verkoston yhteistyön haasteita riittääkö koordinointi vai tarvitaanko verkoston yhteisen kohteen hahmottamista? käytännön ratkaisuja ja jatkotutkimuksen aiheita Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 2
Etelä-Suomen raideliikenne Etelä-Suomen ohjausalue ja liikennöinti muutto Pasilan uuteen liikenteenohjauskeskukseen 2007-2011 68 asemaa 400 km raiteita 1,300 junaa päivässä Liikennöitsijä: VR Osakeyhtiö Ratahallintokeskus (RHK) (1995) Kunnossapito- yms. yritykset Rautatievirasto (2006) Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 3
Hanke ja aineisto tutkimus- ja kehittämishanke: "Etelä-Suomen kaukoohjausjärjestelmän (ESKO)käyttöönotto Etelä-Suomen raideliikenteen kehittyvässä ohjaustyössä" 2007 2009. organisatoriset muutokset käynnistyivät hankkeen tavoitteita laajennettiin tukemaan myös näitä muutoksia rahoittajia Ratahallintokeskus, Valtion työsuojelurahasto sekä Työterveyslaitos aineisto ja menetelmät: haastattelut, havainnointi ja videointi, työpajat, dokumentit, benchmark-vierailu Oslon liikenteenohjauskeskukseen lähestymistapa: toiminnan teoria ja kehittävä työn tutkimus hankkeen loppuraportti: Ala-Laurinaho, Launis, Lehtelä, Piispanen: Etelä- Suomen kauko-ohjausjärjestelmän (ESKO) käyttöönotto ja muutokset liikenteenohjaustyössä. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A8/2009, www.rhk.fi/tietopalvelu/julkaisut Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 4
Liikenteenohjaustyön muutokset: ESKO-järjestelmä, tilat ja työyhteisö Kuva: Risto Toivonen Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 5
Muutokset: organisaatiouudistus Liikenteenohjaus häiriötilanteessa ennen organisaatiomuutosta (2007) Välineet: Liikenteenohjauksen tieto- ja kommunikaatiojärjestelmät Liikenteenohjaus Tekijä: Liikenteenohjaaja Säännöt: RVIn, RHKn, VRn, liikenteenohjaajien keskinäiset Yhteisö: Etelä- Suomen ohjausalue VR RHK RVI Kohde: Liikennetilanne, korvaavat kuljetukset, matkustajainfo, kalustokierto henkilöstökierto, jne. Työnjako: Kaukoohjaaja Alueohjaaja Muut liik.ohjaajat Tulos: Häiriötilanteen ratkaisu, turvallinen ja sujuva liikennetilanne Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 6
Uusi organisaatiorakenne uudet yksiköt Organisaatiomuutos - Tilaaja-toimittaja malli -> uusi työnjako Liikenteenohjaus häiriötilanteessa organisaatiomuutoksen jälkeen (2009) RHK tilaa: Liikenteen-ohjaus Liikennetilanne, uusi aikataulu ja reititys Informaatiokeskus Kuljetustenhallinta -keskus (VR) Matkustajainfo Kalustokierto Hlöstökierto korvaavat kuljetukset Tulos: Häiriötilanteen ratkaisu, turvallinen ja sujuva liikennetilanne Valtakunnallinen liikennekeskus (RHK) Valtakunnallinen liikennetilanne Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 7
Häiriötilanne: Junan ovivika ja seuraukset E-juna Kauklahteen pysähtyi Kiloon ovivian takia. Rataosuuden kauko-ohjaaja ei saanut junan kuljettajaa kiinni linjaradiolla lähes varttituntiin, koska kuljettaja oli lähtenyt tutkimaan vikaa. S-juna Kirkkonummelle jäi E-junan perässä myöhään, sillä ohitus ei ollut mahdollinen. Kummankin junan myöhästymisestä kuulutettiin matkustajille useaan otteeseen. Lopulta tämä E-juna peruttiin ja matkustajat siirrettiin (kuulutuksia!) perässä tulevaan paikallisjunaan. Rikkoontunut juna ajettiin Kauklahden sijasta Espoon kolmosraiteelle, missä kuljettaja pystyi jatkamaan vian tutkimista. Paluujuna Kauklahdesta Helsinkiin jouduttiin myös perumaan. Matkustajille oli järjestettävä vaihtoehtoisia yhteyksiä Kauklahdesta Helsinkiin. Kirkkonummen tuleva liikennetilanne oli suunniteltava uusiksi myöhään jääneen junan takia. Junien runkokierto oli suunniteltava uusiksi, Ilmalan varikolta tilattiin korvaavia runkoja. Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 8
Verkoston yhteistyön haasteita yhteinen ymmärrys tilanteesta ja sen ratkaisuista common information space (Fields et al.2005, Schmidt and Bannon 1992): in addition to shared or commonly available information, also interpretations of it must be common enough mechanisms of interaction needed (Fields et al, 2005, Bossen 2002) yhteistyö ja kommunikaatio ovat yhä välittyneempää tietojärjestelmien kautta tapahtuvaa toisiinsa linkittyneet tietojärjestelmät (integroituvat ohjaus-, junaseuranta-, kuulutus,- jne. järjestelmät) uudet työntekijät: miten siirretään hiljaista tietoa ja proseduureihin perustuvaa toimintakulttuuria?(procedure based operation (Wilson et al. 2006) vrt. aiempi historia? uusien organisaatioyksikköjen erilaiset fokukset ja tavoitteet Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 9
Käytännön ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi Tilannekortit kullekin osapuolelle selkeästi määritellyt toimintaohjeet tiettyihin suurempiin häiriötilanteisiin - yhteinen käsikirjoitus Kommunikaatiovälineiden ja tiedon jakamisen (yhteinen tieto) kehittäminen puhelinjärjestelmä GSM-rail, automaattihälytykset, näyttöjen kehittäminen (oman liikennealueen ulkopuolinen liikenne) jne. Vierailut eri organisaatioiden työpisteissä "miten liikennetilanne konkreettisesti näkyy eri osapuolille" tarvitaan välineitä ja malleja, joilla tuetaan systemaattisen ymmärryksen rakentumista kyseisestä työtoiminnasta osana koko verkoston toimintaa Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 10
Riittääkö koordinaatio vai tarvitaanko verkoston yhteisen kohteen hahmottamista? Mikä ohjaa uuden toimintatavan kehittämistä? organisaatioyksiköiden sisäinen tehokkuus ja rajapintojen yhteistyö? vai verkoston yhteinen kohde ja sen toteuttamiseen tarvittavat prosessit, välineet ja käytännöt? Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 11
Verkoston toiminnan kehittäminen Tarvitaan menetelmiä, välineitä ja käsitteitä, jotka tukevat yhteisen kohteen ja kokonaisuuden hahmottamista ja hallintaa kaikilla tasoilla ja kaikkien toimijoiden näkökulmasta tässä hankkeessa hyödyllisiä olivat mm. toimintajärjestelmä-malli, toimintajärjestelmien verkosto (Engeström 2001) toimintakonseptit ja epäsynkronit (Launis, Pihlaja 2005) häiriöiden tulkinta -malli (Mott 1992), häiriötilanteiden analyysit kohdehyvinvointi ja häiriökuormitus (Mäkitalo) common information space (Fields et al.2005, Schmidt and Bannon 1992) yhteinen käsikirjoitus Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 12
Jatkohanke 2009-2011: SUJUT SUJUVAN YHTEISTYÖN, TYÖHYVINVOINNIN JA YKSILÖN VALINTOJEN TUKEMINEN MUUTTUVASSA TOIMINTAVERKOSTOSSA Hankkeen tavoitteina on: I. tuottaa tietoa valtion ja yksityisten organisaatioiden yhteisistä verkostomaisista toimintakonsepteista muuttuvissa liiketaloudellisissa tilanteissa ja palvelujen parantamisen paineessa, II. tuottaa tietoa ja toimintatapoja verkoston solmukohtien kehittämisen tueksi, III. jäsentää tuotettua tietoa erilaisiksi työn ja hyvinvoinnin edistämisen ratkaisuiksi sekä käsitellä ja arvioida ratkaisuja yhdessä verkoston toimijoiden kanssa, IV. tuottaa tietoa ja toimintamalleja siitä, miten voidaan tukea yksilöä tekemään sekä henkilökohtaisen kehityksen että muuttuvan toiminnan kannalta tietoisia valintoja ja ratkaisuja. Työterveyslaitos / Arja Ala-Laurinaho / 28.8.2009 13