SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014
SISÄLTÖ sivu Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Yksityiskohtainen toimintasuunnitelma Talousarvio vuodelle 2014 7 Hallitus 2013 9 Jäsenorganisaatiot 2013 11
1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 SEKES tänään Seudulliset kehittämisyhteisöt muodostavat koko maan kattavan, kuntien omistamien kehittämisorganisaatioiden verkoston, jossa jäseniä on 43, henkilöstöä noin 650 ja todellisia kontakteja yrityksiin on noin 30 000/vuosi. Yhtiöt toimivat yritysten kehittäjinä, alueellisina kehittäjinä ja usein myös seudun markkinoijina. Kullakin yhtiöllä tekemisen painopisteet vaihtelevat seudun omista lähtökohdista, sijainnista ja elinkeinorakenteesta johtuen. SEKESin strategian pääkohdat SEKESin toiminnalle merkittävimmät asiat ovat kehittämisyhtiöiden tunnettuuden lisääminen, ensisijaisesti kansallisten toimijoiden keskuudessa, jäsenten toiminnan kehittäminen jäsenorganisaatioiden omista lähtökohdista sekä vaikuttaminen kehittämisyhtiöille merkittävissä asioissa ja tiedon levittäminen. Muuttuva toimintaympäristö Eurooppalainen talouden laskusuhdanteen alamäki näyttäisi olevan hiljalleen taittumassa ja pieniä vihjeitä kysynnän virkistymisestä on ollut aistittavissa. Kotimaisen teollisuuden rakennemuutoksen taustalla näyttäisi olevan teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen pidemmällä aikavälillä yhdistettynä kysynnän heikkouteen. Huolimatta kysynnän elpymisestä kotimaisen talouden elpyminen tulee edellyttämään rakenteellisia muutoksia kansantalouden kustannustehokkuuden vahvistamiseksi. Yritysten rakennemuutokset kohdistuvat nyt käytännössä koko maahan vähenevinä työpaikkoina, mutta samalla on toimialoja, jotka kykenevät työllistämään. Yksi näistä on ollut mm. matkailu. Toisaalta irtisanotut henkilöt ovat olleet mahdollisuus myös muille yrityksille, joilla on ollut rekrytointitarvetta. Valtion velvoitteet kuntien menojen leikkauksista tuleville vuosille on tuonut keskusteluun uusia sävyjä mm. kehittämisyhtiöiden toiminnan rahoitukseen. Syyskuussa 2013 tehdyn jäsenkyselyn mukaan kuntarahoituksen osuus tulee pienenemään kauttalinjan. Toisaalta kunnissa nähdään myös tarvetta aktiiviselle elinkeinopolitiikalle. Kuntatalouden kiristyminen yhdistettynä kuntarakenneuudistukseen on tuonut keskusteluun myös kehittämisyhtiöiden ja kuntien välisen vuoropuhelun. Kuntien omistamien kehittämis- ja neuvontaorganisaatioiden fuusiot ovat heijastusta tarpeesta toiminnan tehostamiseen ja keskuskaupungin tarpeesta toteuttaa laaja-alaista elinkeinopolitiikkaa. Sen sijaan viimeaikaiset keskustelut kehittämisyhtiöiden toimintojen siirtämisestä kunnan organisaation sisään, heijastelevat ehkä enemmänkin kuntien omistajapolitiikan vaikeuskerrointa. Valtion toteuttamassa ohjelmapolitiikassa eletään myös murroskautta OSKE-ohjelman päättymisen ja uusien INKA- ja Kasvusopimusten lopullisia linjauksia odotellessa. OSKE ei ollut kehittämisyhtiöille toiminnan keskiössä, mutta uusi INKA tulee koskettamaan useampia kehittämisyhtiöitä. Ohjelmapolitiikan osalta suuri muutos tulee olemaan rakennerahastokauden vaihtumisella, joka merkitsee nykyisten hankkeiden päättymisen ja uusien hankkeiden aloittamisen välisen ajan aiheuttamaa katkosta toiminnoissa. Valtion elinkeinohallinnossa on vuoden 2013 aikana tehty muutoksia TE-toimistojen organisoinnin suhteen ja kaikki merkit näyttävät siltä, että muutokset eivät lopu tähän. Tulevina vuosina on odotettavissa uusia muutoksia valtion hallinnossa, jossa mm. sähköisellä asioinnilla uskotaan olevan suuriakin mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen, toisin sanoen henkilökunnan ja toimipisteiden vähentämiseen. Nyt on jo esitetty muutoksia valtion tukia myöntävien pisteiden karsimisesta neljään ja
samalla mm. yritystukien yksinkertaistamisella voidaan saavuttaa samoja tuottavuushyötyjä. Molemmissa tapauksissa kasvokkain tehtävän työn merkitys tulee korostumaan, joka osaltaan vahvistaa kehittämisyhtiöiden roolia. Kuntien palvelujen tehostamisen tarve tulee olemaan merkittävä uusien mahdollisuuksien alue. Kunnat tulevat tarvitsemaan uudenlaisia toimintatapoja palvelujen tuotannossa, jossa yksityisillä yrityksillä tulee olemaan merkittävä rooli. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia kehittämisyhtiöille yritystoiminnan kehittämisessä. Kansainvälistymisen vaatimus on jatkuvasti olemassa, mutta erityisesti Venäjän merkitys Suomelle tulee edelleen kasvamaan Venäjän talouden kasvun myötä. Viestit Venäjältä vaihtelevat laidasta laitaan, mutta samanaikaisesti Venäjän kasvu jatkaa vääjäämätöntä kasvuaan ja elinkeinorakenteen monipuolistumista. Pienikin kasvu Venäjän suuressa taloudessa tuo suuria mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Seutujen myynti ja markkinointi kansainvälisille yrityksille ja sijoittajille on lisääntynyt ja tulee lisääntymään yhteistyössä kansallisten toimijoiden kanssa. Tältä osin valtiovalta on tehnyt hyvät ratkaisut Team Finland toimintamallin kehittämiseksi, jossa pyritään siihen, että kaikki kotimaiset toimijat tulisivat saman TeamFinland kattobrändin alle. Uudet sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät tuotannosta palveluihin mullistavat kaikkea tuotantoa. Sähköinen asiointi yhdistettynä paikannukseen ja mobiileihin ratkaisuihin tuovat suuria muutoksia, mutta myös mahdollisuuksia tullessaan. SEKESin tehtävänä on olla jäsentensä mukana kehittämässä näiden toimintaa vastaamaan tulevaisuuden haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä. Tekemisen painopisteet Hyvien käytäntöjen levittäminen jäsenten kesken ja vertaisoppiminen on keskeisellä sijalla. Jäsenet kohtaavat vuorollaan samankaltaisia asioita, joissa toistuvat samat asiat. Näitä kokemuksia levittämällä voimme kehittyä asiassa yhä paremmiksi. Esimerkkinä toiminnasta on rakennemuutoksiin reagointi ja sen tiimoilta tapahtunut oppimisen levittäminen jäsenten kesken. Yhä enemmän kiinnitetään huomiota tulevaisuuden uusiin toimintamalleihin. Asioita on myös kehitettävä aktiivisesti eteenpäin, jolloin yhdessä tekemällä saavutamme merkittävää etua verrattuna yksin tekemiseen. Yksi tekemisen alue liittyy edelleen toiminnan mittaamisen kehittämiseen. Vaikuttamisen kohteena ovat ensisijaisesti ministeriöt, elinkeinoelämän järjestöt ja omistajat. Vaikuttamisen osalta viestiä terävöitetään uudistetun strategiatyön kautta. Kuntarakenteen muutosten vaikutukset kehittämisyhtiöiden vaikuttamisen kohderyhmänä korostuu kehyjen omistajien tietämisen taso kehyjen toiminnasta. Tapa toimia Hyvien käytäntöjen levittämisen osalta jatketaan mallia, jossa yhteisiä tapaamisia hyödynnetään hyvien toimintamallien esittelyssä. Uusien asioiden kehittäminen suunnataan yhteisiin teemaryhmiin, joista yrityskehittämisen teemaryhmä jatkaa uusien toimintamallien kehittämistä, erityisesti kasvuyrittäjyyden huomioimiseksi, ja mittaamisen teemaryhmä jatkaa yhteisten mittareiden kehittämistä. Viestinnän teemaryhmä keskittyy viestinnän yhteisten haasteiden työstämiseen. Uusin ryhmistä on CRM teemaryhmä, jonka tarkoituksena on selvittää mitä eri vaihtoehtoja on nykyisten tunnettujen järjestelmien lisäksi tarjolla kehittämisyhtiöiden asiakkuuksien hoitoon.
3 Tiedottamista SEKES verkostosta toteutetaan netin, ekstranetin ja uutiskirjeiden kautta. Vaikutetaan kuntiin tuomalla kunnille paremmin esiin mm. omistajapolitiikan merkitys kehittämisyhtiöiden ohjaamisessa. Vuoden 2013 aikana luodaan toimintamalli toimitusjohtajien keskinäisille tapaamisille, jo olemassa olevien tapaamisten yhteyteen. Samoin luodaan tapaaminen kehittämisyhtiöiden hallituksien yhteisille tapaamisille. Jäsenhankinta Toiminnan vaikuttavuuden kannalta SEKESin jäsenmäärää on vielä kasvatettava. Verkoston merkitys on sitä suurempi, mitä kattavampi se on. Nykyinen 43 jäsenen verkosto on jo sinällään vahva, mutta tavoitteena on vuoden 2014 loppuun mennessä 46 jäsenorganisaatiota. SEKES verkoston tarjoaminen muiden käyttöön Merkittävimmät toimijat kehittämisyhtiöiden näkökulmasta ovat Finnvera, yritysten pienlainojen ja muiden lainojen osalta, TEKESin kehittämisavustukset ja ohjelmat, TEMin yritystuet ja kumppanuus sekä IIF:n kansainvälisten sijoitusten saaminen. Kunkin toimijan kanssa yhteistyötä on jo olemassa, mutta tavoitteena on tiivistää sitä entisestään niin, että yhteistyö olisi enemmän kumppanuuspohjaista. Edunvalvonnallista työtä tehdään SY:n, Kauppakamarin ja EK:n kanssa. Omistajakunnat ovat myös keskeinen edunvalvonnan kohde. Käytännön yhteistyötä tehdään SUK:n ja SYK:n kanssa. Hankkeet Lähtökohtaisesti SEKES ei hae hankkeita itsetarkoituksellisesti vaan toteuttaa vain sellaisia, joissa on vahva kehittämisyhtiöiden intressi. SeutuYp -tukihanke päättyy vuoden 2013 lopussa, eikä SEKESin osalta hankkeelle ole tulossa jatkoa. Seudullista kehittämistyötä toivotaan toteutettavan seuduilla itsenäisesti ja yhteistyössä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa. TEM tulee jossain määrin rahoittamaan seudullisen kehittämisen tekemistä ELY-keskusten kautta vuoden 2014 ajan. Keväällä 2013 tehdyn kyselyn mukaan hanke on edistänyt seudullisten yrityspalvelutuottavien organisaatioiden yhteistyötä viestinnän, seurannan ja yhteistyön tekemisen osalta. Alueiden Venäjä-verkosto -hanke päättyy vuoden 2013 lopussa, ellei sitä ennen toisin päätetä. Vuoden 2013 aikana verkoston sisällä on toiminut ryhmä, joka on kartoittanut eri vaihtoehtoja ja näkymiä siitä, pitääkö toimintaa jatkaa ja jos, niin miten.
YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Asiakokonaisuus Ajankohta Sisältö Toteuttaja Jäsenhankinta Jatkuva Suorat kontaktit, tavoitteena 46 jäsenorganisaatiota vuoden 2014 loppuun mennessä. Toimitilayhtiöt uutena jäsenryhmänä. Viestintä ja markkinointi Tiedotus SEKESin jäsenille lähetetään uutiskirje n. 8 kertaa vuodessa, lisäksi tarvittaessa pikakirjeitä SEKES uutiskirje tapahtumista ja meneillään olevista projekteista. Extranet-palvelu Seittiä hyödynnetään dokumenttien hallinnassa. Internet-sivujen ylläpitäminen ja kehittäminen Toiminnanjohtaja Hallitus Muut jäsenet Toimisto-hlöstö Viestinnän kehittäminen Jatkuva Piiri-14, toukokuussa Vaasassa. Muilta osin kehittäminen teemaryhmän kautta. Toiminnanjohtaja Viestintähenkilöt Tunnettuuden lisääminen ja profiilin kirkastaminen Jatkuva Tarvittaessa Mediatiedotteet Toimisto-hlöstö Verkoston osaamisen kehittäminen Hyvien käytäntöjen levittäminen sekä jäsenten käyttöön että toiminnan kuvaamiseksi sidosryhmille Jatkuva Nettisivut, kerätään kuvauksia hyvistä toimintamalleista. Erikseen järjestettävät tapahtumat. Toimisto-hlöstö Teemaverkostot Jäsenet Ajankohtaisseminaarit Yhdistyskokouksien yhteydessä keväällä ja syksyllä Ajankohtaisasioita Toiminnanjohtaja Yrityskehittämisen teemapäivä Tammikuun lopussa Teemaryhmä valmistelee Kesäpäivät Rovaniemellä elokuussa Rovaniemen Kehitys ja SEKES
Toiminnan kehittäminen toteutetaan teemaryhmien avulla Kukin teemaryhmä rytmittää oman työnsä omiin aikatauluihinsa sopiviksi. Yrityskehittämisen ryhmä Mittaamisen ryhmä Viestinnän ryhmä CRM ryhmä Valmisteluvastuu on pääasiassa ryhmän vetäjällä ja häntä tukevalla ryhmällä Kehittämisyhtiöiden hallitusten oma foorumi SEKESin ja sen jäsenten tarjoaminen muiden yhteistyötahojen käyttöön - Finnvera - TEM (ml. Alueiden Venäjä-verkosto) - TEKES - Invest in Finland - SUK - TEKEL Vuosittainen foorumi kehittämisyhtiöiden hallituksille, jossa tavoitteena hallitustyöskente -lyn kehittäminen Jatkuva Ajankohta sovitaan myöhemmin Yhteisen palveluprosessin luominen Osa innovaatiojärjestelmää, Osa kasvuyrittäjyysjärjestelmää, Osa IIF-toimintaa Järjestämisvastuu kiertää alueilla, sisällöstä vastaa järjestävä taho yhdessä hallituksen puheenjohtajien kanssa Toiminnanjohtaja Pilottipaikkakunnat Vaikuttaminen Työryhmät joissa SEKES on edustettuna - Rakennerahasto ryhmä - Innovaatioverkosto - TEMin HYVÄohjelman neuvottelukunta - Yritys-Suomen alkavan yrittäjän sähköisen asioinnin työryhmä Jatkuva Kansallinen ohjausryhmä Toiminnanjohtaja Hallitus Hankkeet Alueiden Venäjäverkosto (mahdollista jatkoa selvitellään) Työkalut Asiakaskyselytyökalun käyttöönotto 2014+ Alueellisen Venäjäneuvonnan kehittäminen yhdessä kansallisten toimijoiden kanssa jatkuva Digiumin kyselytyökalun hyödyntäminen Verkostokoordinaattori Heidi Saario Mittaamisen ryhmä ja toiminnanjohtaja
TALOUSARVIO VUODELLE 2014 SEKES SeutuYp SEKES SeutuYp Venäjäverkosto 1/2012-3/2013 Venäjäverkosto 4/2013-12/2013 SEKES tot 2012 tot 2012 tot 2012 arv 2013 arv 2013 arv 2013 arv 2014 TUOTOT Muut tuotot 25 575,42 100 000,00 12 000,00 84 000,00 15 000,00 Projektituotot 132 228,50 141 461,06 134 000,00 Jäsenmaksutuotot 193 293,58 176 000,00 170 000,00 Tuotot yhteensä 218 869,00 132 228,50 241 461,06 188 000,00 134 000,00 84 000,00 185 000,00 KULUT Palkat ja palkkiot 103 780,36 101 377,44 140 306,34 100 000,00 96 000,00 50 000,00 135 000,00 Muut kulut 120 720,36 30 007,16 101 154,72 88 000,00 38 000,00 34 000,00 73 000,00 Kulut yhteensä 224 500,72 131 384,60 241 461,06 188 000,00 134 000,00 84 000,00 208 000,00 Rahoitus ja sijoitus yhteensä -20,55 Veronpalautus/ jäännösvero -536,19 Tuotto-/ kulujäämä -5 652,27 307,71 0,00 0,00 0,00 0,00-23 000,00 7
9 HALLITUS 2013 Juha Seppälä, puheenjohtaja Rovaniemen Kehitys Oy Carl-Johan Sandström NOVAGO Yrityskehitys Oy Ari Piesala Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Petri Pietikäinen Ylä-Savon Kehitys Oy Antti Toivanen Kainuun Etu Oy Juha Turtiainen Savonlinnan Yrityspalvelut Oy Risto Liljeroos Prizztech Oy Mervi Käki Kehittämiskeskus Oy Häme Risto Hiltunen Keski-karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Juha Luukko Seinäjoen seudun elinkeinokeskus Jarkko Huovinen Suomen Kuntaliitto Yrjö Westling, sihteeri SEKES
11 JÄSENORGANISAATIOT 2013 Cursor Oy, Kotkan Haminan Seudun kehittämisyhtiö Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö JYKES Oy JÄMSEK OY Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy Kainuun Etu Oy Kaustisen seutukunta Kehittämiskeskus Oy Häme Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Kehittämisyhtiö Keulink Oy Kehittämisyhtiö Witas Oy Keski-Karjalan Kehitys Oy KETI Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK Kouvola Innovation Oy Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy MW-Kehitys Oy Navitas kehitys Oy Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry NOVAGO Yrityskehitys Oy Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Posintra Oy Prizztech Oy Raahen seudun yrityspalvelut Rovaniemen Kehitys Oy Savonlinnan Yrityspalvelut Oy Seinäjoen seudun elinkeinokeskus Sisä-Savon Seutuyhtymä SSYP Kehitys Oy Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Team Botnia Oy Vaasanseudun Kehitys Oy Vasek Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Ylä-Savon Kehitys Oy Yrityskolmio Yrityssalo Oy Ääneseudun Kehitys Oy