MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JULKINEN RIISTAKONSERNI 16.6.2011

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JULKINEN RIISTAKONSERNI 16.6.2011 Pivotal Consulting Oy

2 Sisältö 1. Strategiatyön lähtökohdat... 3 2. Tietohallinnon tilannekuva... 4 3. Strategiset linjaukset... 9 3.1. Tietohallinnon suunta... 9 3.2. Riistakonsernia ohjaavat valtionhallinnon IT-strategiatavoitteet... 11 3.3. Riistakonsernin strategiasta johdetut IT-strategiatavoitteet... 14 3.3.1. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet... 14 3.3.2. Strategiset päämäärät 2015... 17 4. Riistakonsernin IT-arkkitehtuuri... 20 4.1. Toiminta- ja palveluarkkitehtuuri... 20 4.2. Tietoarkkitehtuuri... 23 4.3. Sovellusarkkitehtuuri... 24 4.3.1. Tavoiteratkaisu... 25 4.3.2. Riistatietokanta... 25 4.3.3. Riistavahinkorekisteri... 26 4.3.4. Asiakastietojärjestelmä... 27 4.3.5. Sähköinen asiointi; sähköiset lupahakemukset, saalisilmoitukset ja havaintotiedot... 28 4.3.6. Riistaportaali... 28 4.3.7. Konsernin yhteiset tukijärjestelmät... 28 4.4. Teknologia-arkkitehtuuri... 29 5. Kehittämisohjelma... 30 5.1. Tietojärjestelmähankkeet 2011 2015... 30 5.2. Tietohallinnon tehtävä ja organisointi... 32 5.3. Riskienhallinnan kehittäminen... 32 5.4. Henkilöstöresurssien kehittäminen... 33

3 1. STRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Julkisen riistakonsernin tietohallintostrategian ja tietohallinnon kehittämisen lähtökohtana on konsernin strategia. Strategian pohjalta määritellään keskeiset tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämistoimet. Julkiseen riistakonserniin kuuluvat maa- ja metsätalousministeriö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen riistakeskus, riistanhoitoyhdistykset (298), Metsäntutkimuslaitos (METLA), Metsähallitus ja elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA). Konsernin tietohallinto-strategiassa noudatetaan ministeriön tietohallintostrategian linjauksia. Yhteiset linjaukset liittyvät mm. hyvään tietohallintotapaan (IT-governance), tilaaja-tuottajamallin soveltamiseen, tiedonhallintaratkaisuihin, tietovarantojen toteutusperiaatteisiin, palveluhankintoihin ja paikkatietojen yhteiskäyttöön. Riistakonsernin tietohallintostrategia laaditaan projektiryhmän ohjauksella. Ministeriön 4.10.2010 asettaman projektiryhmän toimikausi on 4.10.2010 31.12.2011. Ryhmän koonpano on seuraava: Ylitarkastaja Jussi Laanikari, Maa- ja metsätalousministeriö, puheenjohtaja Kehittämispäällikkö Kyösti Könönen, TIKE Kehittämispäällikkö Tuomo Pispa, Suomen riistakeskus Ylitarkastaja Ahti Putaala, Metsähallitus Vanhempi tutkija Juho Matala, Metsätutkimuslaitos Tutkimusjohtaja Vesa Ruusila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ylitarkastaja Janne Pitkänen, MMM, sihteeri Projektipäällikkö Reijo Orava, Riistakeskus-projektin projektipäällikkö, asiantuntija IT-erityisasiantuntija Kalle Ollas, Maa- ja metsätalousministeriö, asiantuntija

4 2. TIETOHALLINNON TILANNEKUVA Nykytilan analyysi Riistakonsernin tietohallinto on toiminnan käynnistysvaiheesta johtuen vielä osin jäsentymätöntä. Konsernissa on tiedostettu tarve yhteiselle tietohallinnolle ja sen edellyttämille kehittämishankkeille ja hankkeiden resursoinnille. Nykyiselle konsernin tietohallinnolle on ominaista että: Konserniorganisaatiot eivät ole vielä kaikilta osin sitoutuneet yhteisen tietohallinnon toteuttamiseen. Konsernin virastoissa tietojärjestelmiä kehitetään omista lähtökohdista. Tietoa kerätään leimallisesti viraston tutkimus- ym. tarpeisiin, tiedon saannille on turhia esteitä ja konsernin sisäisten tahojen ja ulkopuolisten sidosryhmien informointi saatavilla olevista tiedoista puutteellista. Virastoissa kerätään ja jalostetaan päällekkäistä tietoa eri tietojärjestelmiin (mm. asiakastiedot, metsästäjärekisteri, saalistiedot, vahinkotiedot, hirvihavainnot). Päällekkäisten tietojen käsittely eri järjestelmissä sitoo paljon resursseja ja vaikeuttaa tietojen yhteiskäyttöä. Järjestelmät ovat osin teknisesti vanhentuneita ja niiden yhteiskäyttö vaikeaa. Järjestelmien ylläpito on osin riskialtista ylläpitoresurssien niukkuudesta sekä pienistä ohjelmistotoimittajista johtuen. Hajanaisista järjestelmistä ja tiedonkeruun viiveistä johtuen tietojen ajantasaisuus on huono- keruu tiedon lähteestä asiakkaalle voi kestää 2-3 vuotta. Nykyisiin järjestelmiin kerätään huomattavan suuri osa tiedoista paperilomakkeilla, joiden tallennus sitoo paljon resursseja, eikä sähköisten järjestelmiä hyödynnetä vielä merkittävästi tiedon keruussa. Konsernilta puuttuu toistaiseksi selkeä näkemys konsernin asiakkaista ja näiden tarvitsemista tietohallintopalveluista ja tietotarpeista. Konsernin asiakkaat joutuvat hakemaan tietoja useista eri järjestelmistä yhteisen tietovaraston ja portaalin puuttuessa. Selkeän lainsäädännön puute.

5 Konsernin asiakkaat ja tietotarpeet Konsernin tietohallintopalveluita tarvitsevia asiakkaita ovat: Riistahallinto (MMM, Suomen riistakeskus, riistanhoitoyhdistykset, Metsähallitus) Tutkimus: RKTL, Metla, LYNET ja muu luonnonvaratutkimus, yliopistot Ympäristö ja elinkeinohallinto: YM, SYKE, AVI, ELY, metsäkeskus Metsästysseurat, metsästäjät Maa- ja metsätilat, mehiläistarhaajat Paliskuntain yhdistys, paliskunnat Maaseutuyrittäjät Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Kansalaiset, metsästäjä-, tuottaja-, eläinsuojelu-, luonnonsuojelu- ja muut järjestöt Eduskunta, ministeriöt Euroopan Unioni Media Asiakkaiden tietotarpeet voidaan tyydyttää tuottamalla monipuolista, ajantasaista, laadukasta ja helposti kaikkien tarvitsijoiden saatavalla olevaa tietoa. Asiakastarpeiden segmentoinnilla voitaisiin parantaa eri asiakasryhmien palvelua ja siten tietojärjestelmien avulla vapauttaa resursseja asiakaspalvelussa, neuvonnassa ja tiedotuksessa kohdennettavaksi ydintoimintoihin. Konsernin nykyinen tiedonkeruu ei tuota riittävästi tietoa nykyisiin tarpeisiin. Nykyisiin tarpeiden täyttämiseksi erityisesti pienriistan saalistilastoinnin luotettavuuden, kattavuuden ja alueellisen tarkkuuden lisäämiseksi saalistietojen keruuta on lisättävä. Näköpiirissä on myös tietotarpeiden jatkuva kasvaminen tulevaisuudessa. Nykyisten tietojärjestelmien ongelmana on tietojen kokoaminen useisiin tietovarastoihin ja tietojärjestelmiin, joiden yhteiskäyttö on hankalaa. Tiedon keruussa on määriteltävä konsernin nykyiset tietotarpeet, ja ennakoitava tietotarpeiden kehityssuunta tulevaisuudessa. Tietotarpeiden perusteella tietojärjestelmät on tulevaisuudessa rakennettava niin, että tiedonkeruu saadaan järjestettyä mahdollisimman kattavasti ja helposti, ja tarvittaessa järjestelmät ovat helposti laajennettavissa uusien tietotarpeiden täyttämiseksi.

6 Asiakkaiden tietotarpeita on kuvattu lähemmin luvussa 3.3. Oheinen kuva havainnollistaa konsernin tiedonhallinnon toimintakenttää. Konsernin tietojärjestelmät Kuva 1. Tiedonkeruun, varastoinnin ja jakelun toimintakenttä (Lähde: Reijo Orava). Tiedon hallinnan eri vaiheita on mahdollista tehostaa hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin tietotekniikan mahdollisuuksia (ks. luvut 3, 4 ja 5.1) ja yhtenäistämällä konsernin tietohallintoa ja sen organisointia. (ks. luvut 5.2 5.4). Konsernin riistatietoja sisältäviä tietojärjestelmiä ovat: Suomen riistakeskus Metsästäjärekisteri WebLH -lupahallintajärjestelmä, saalisilmoitukset paperilomakkeilla, kaurissaalisilmoitukset pääosin web-lomakkeella (80 90%) RiistaWeb Habides (EU)- luonto- ja lintudirektiivin poikkeusten raportointi Riista.fi- portaali Mehiläistarhojen vahinkohavainnot Ennaltaehkäisevä materiaali (vain excel-tiedostot)

7 Suurriistavirka-apu toiminnan (SRVA) raportit web-lomakkeilla, riistanhoitoyhdistysten organisoimista suurpetojen karkotus- ja lopetustehtävistä taajamiin tulleiden suurpetojen vahinkojen estämiseksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Tassu- suurpetohavaintojen tietojärjestelmä Tassu:n MobiiliModuli -havainto-osio Pannoitettujen hirvieläinten seurantatietokanta (Web-sovellus, Ruotsin maatalousyliopisto SLU) PX-Web (Tilastokeskuksen julkaisujärjestelmä) Sorkka -hirvihavaintojen tietojärjestelmä, tiedot kerätään pääosin paperilomakkeilla ja pieni osa kokeiluvaiheessa olevalla sähköisellä havaintokortilla Riistakolmiot (excel) Metsähallitus Metsästyslupien (suurpedot, pienriista) myyntijärjestelmät ja asiakastietorekisterit (verkkomyynti, sähköinen lupahakujärjestelmä ja mobiililuvat) Sutigis -paikkatietojärjestelmä sisältäen valtion metsien hirvieläin- ja majavavahingot, riistan elinympäristötiedot RSSJ -pienriistan metsästyksen ja suunnittelu- ja seurantajärjestelmä sisältäen nettipohjaisen saalispalautteen Sähköinen lupahaku - ja käsittelyjärjestelmä Retkikartta.fi -palvelu Metsäntutkimuslaitos -Metla Hirvituhojen paikkatietokanta - muodostettu metsäkeskusten toimittamista vahinkotiedoista (Hivala) Maaseutuvirasto IACS -järjestelmä hirvi- ja petoeläinvahinkojen maatiloille ja koiranomistajille sekä porovahinkojen paliskunnille ja poronomistajille aiheutuneiden vahinkojen kirjaamis- ja maksatusjärjestelmä Evira Haaskarekisteri

8 Ulkoiset järjestelmät Konsernin tietojärjestelmiin tietoja tuottavia ulkoisia järjestelmiä tai mahdollisesti jatkossa hyödynnettäviä järjestelmiä ovat: Metsäkeskus Tapio ja Metsäkeskukset Hivala- hirvivahinkojen laskenta; järjestelmän uusiminen 2010 2011, vahinkotietojen tallennus tarkastajien PDA- laitteilla, korvausten maksatus Kestävän metsätalouden rahoitustuen (Kemera) -maksatusjärjestelmällä Kemera- vahinkojen maksatusjärjestelmä Liikennevirasto Vahinkorekisteri sis. eläinonnettomuudet Digiroad- tieviiva: onnettomuuksien koordinaattitiedot Poliisi Tieliikenneonnettomuuksien tietojärjestelmä/maanteiden eläinonnettomuuksien rekisteröinti Tilastokeskus Tieliikenteen eläinonnettomuuksien tilastointi, tiedot poliisin järjestelmästä Järjestelmien tarkempi kuvaus on raportissa Riistakonsernin tietohallinnon kehittäminen, osa 1. Norjan luontohallinto (Direktoratet for Naturforvaltning, DN) RovBase.no -portaali, jossa Suomesta kerättyjen ahmojen DNA-näytteiden paikkatietoja

9 3. STRATEGISET LINJAUKSET 3.1. Tietohallinnon suunta Visio2015 Strateginen päämäärä Toimiva tietohallinto palveleva Julkinen riistakonserni. Riistakonsernin tietopalvelut ovat tunnettuja avoimuudesta, palvelevat hyvin eri asiakasryhmien tarpeita ja edistävät alan kehitystä. Tietohallinnon palvelut tukevat riistakonsernin päätöksentekoa, tehostavat toimintaa sekä hyödyntävät tehokkaasti sähköisiä palvelukanavia asiakaspalvelussa. Tietohallinto tukee Julkisen riistakonsernin toimintaa kytkemällä yhteen substanssi- ja teknologiaosaamisen sekä tietojärjestelmäkehittämisen sekä näiden johtamisen. Tietohallinto huolehtii, että toiminnassa voidaan hyödyntää teknologian ja tietotekniikan mahdollisuuksia ja parhaita käytäntöjä. Strategiset päämäärät voidaan saavuttaa, kun: johto sitoutuu tietohallinnon kehittämiseen toiminnan kehittämisessä hyödynnetään täysimääräisesti tietohallinnon mahdollisuudet asiakkaiden tarpeet tunnistetaan toiminnassa jatkuvana prosessina sovellukset tehdään asiakaslähtöisiksi ja helppokäyttöisiksi yhtenäistetään järjestelmien tietosisällöt ja luokitukset, integroidaan tietojärjestelmät ja poistetaan päällekkäiset tiedostot hyödynnetään julkishallinnon ja hallinnonalan yhteisiä palveluja ja arkkitehtuureja tietohallinnolle osoitetaan riittävät resurssit, suunnataan ne ydintehtäviin ja arkkitehtuurien hallintaan sekä panostetaan tilaajaosaamiseen tukitoimintojen palvelut ulkoistetaan tai järjestetään konsernin yhteisesti soveltuvin osin tietojärjestelmähankkeissa ja projekteissa noudatetaan yhteistä ohjausmallia Oheinen strategiakartta kuvaa eri osatekijöiden riippuvuuksia.

10 Kuva 2. Tietohallinnon strategiakartta Keskeiset muutostekijät Konsernin tietohallintoon vaikuttavia keskeisiä muutostekijöitä voivat olla: Valtiokonsernin tietohallinto-ohjauksen tehostuminen Valtion keskushallinnon muutokset EU:n ja kansallisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön muutokset EU:n asetukset ja direktiivit muu lainsäädäntö Sektoritutkimuslaitosten muutokset, LYNET Talouden muutokset (TTS- linjaukset, määrärahat) Sidosarkkitehtuurit (valtionhallinto, ministeriö) Konsernin strategiset hankkeet, ml. hoitosuunnitelmat Uudet teknologiat ja standardit (JHS-standardit, ITIL, ISO 2000, ym.) Aluehallinnon muutokset (metsäkeskukset, ELY-keskukset) Kuntien maaseutuhallinnon muutokset Kansalaisten tietoteknisen osaamisen lisääntyminen Eri sidosryhmien ja EU:n lisääntyvät tietotarpeet Inspire-direktiivin asettamat vaatimukset tiedon avoimuudelle Elinympäristöjen ja riistakantojen muutokset

11 3.2. Riistakonsernia ohjaavat valtionhallinnon IT-strategiatavoitteet Valtionhallinnon yhteisten ja ulkoisten palvelujen hyödyntäminen Ministeriön ja ValtIT -linjauksen mukaisesti perusinfrastruktuuri- ja tukipalvelut hankitaan ensisijaisesti Valtion IT -palvelukeskukselta (VIP) ja valtion alueellisilta palvelukeskuksilta (talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät). Perustietotekniikkapalveluita ovat: työasemat toimisto- ja perusohjelmistoineen tieto- ja puheliikenne sähköposti palvelinten käyttö- ja hallintapalvelut. Linjauksen mukaisesti riistakonsernin ydintoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja tietovarantojen kehittämisvastuu on konsernin virastoilla/laitoksilla ja koordinointivastuu on konsernin johtoryhmällä. Tietohallinnon ohjaus ja kehittäminen tapahtuu osana ministeriön tulosohjausta. Järjestelmien suunnittelu- ja toteutuspalveluja hankitaan tarpeen mukaan ulkoisilta toimijoilta. Riistakonserni hyödyntää ja tarvittaessa ottaa käyttöön seuraavat yhteiset palvelut ja suositukset: Virkamiehen tunnistaminen (Virtu) Kansalaisen asiointitili Integraatioalustan hyödyntäminen tietojärjestelmien tietojen vaihdossa Verkkotunnistus ja maksu palvelu (Vetuma) Valtion yhteinen viestintäratkaisu (VYVE) Valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu (VY-verkko) Valtion dokumentin hallinta ja arkistointi (Valda) Kansalaisen osallistumisympäristöhankkeen ratkaisut Sähköisen asioinnin asiointialusta Portaaliratkaisut osana Suomi.fi- portaalia Julkisen hallinnon suositukset (Juhta/JHS): JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen. Suosituksessa määritellään menetelmä, jolla organisaation kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan sekä annetaan suositukset eri osaalueiden kuvausten laatimisesta. JHS 177 -Paikkatietotuotteen määrittely. Suosituksessa määritellään kansainväliseen standardiin ja EU:n piirissä luotuun käytäntöön perustuva tapa paikkatietotuotteiden määrittelyyn ja tietotuoteselosteiden valmistamiseen. JHS 173 palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely

12 Maa- ja metsätalousministeriö Kuva 3. Valtionhallinnon yhteiset tietohallintopalvelut (Lähde: VM) Hyvän hallintotavan (IT-governance) soveltaminen IT-Governance koostuu johtamisesta, organisaatiorakenteista ja prosesseista, joilla varmistetaan, että tietohallinto toimii organisaation strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti ja toteuttaa niitä osaltaan. Hyvä tietohallintotapa muodostuu seuraavista periaatteista ja osista: Organisaation ydintoiminnot ja niitä palvelevan tietotekniikan kokonaisuus kuvataan ja määritellään kehittämistavoitteet Laaditaan arkkitehtuuria ja kehittämistavoitteita toteuttava IT-strategia Tilaaja-tuottaja mallin mukainen ohjaus-, johtamis- ja työnjakomalli Järjestelmien elinkaaren hallinta (järjestelmäsalkun hallinta) Kehittämistyön hallinta (projektinhallinta, projektisalkun hallinta) Konsernin strategiasta johdettu IT-strategia kytkettynä TTS:n (kuva 4.)

13 Tilaaja-tuottajamallin soveltaminen Kuva 4. IT-strategian laadintamalli (Lähde: JHS-179 suositus, ICTkokonaisarkkitehtuurimenetelmä). Konsernin tulee kuvata konsernin ydintoimintojen prosessien (ks. luku 4.1) toiminnalliset kehittämistarpeet, jotta jatkossa voidaan toteuttaa mahdollisimman hyvin prosesseja tukevia järjestelmäratkaisuja. Määritellään tietojärjestelmien omistajan, omistajan tarpeita tulkitsevan ja ITpalvelujen tilaajana toimivan tietohallinnon sekä IT-palvelujen tuottajan roolit ja konkreettiset tehtävät. Substanssi Osaaminen Teknologia Kuvaa tarpeet Ohjaa, tilaa Tarjoaa palvelun Kuva 5. Tilaaja- tuottajamalli Konsernin kannalta keskeistä on määritellä nykyisten (mm. metsästäjärekisteri) ja uusien tietojärjestelmien (mm. Riistatietokanta, riistavahinkorekisteri) omistussuhteet ja näihin liittyvien tietohallintopalvelujen organisointi.

14 Palvelujen hallittu ulkoistaminen Tilaaja- tuottajamallin mukaisesti perus- ja ylläpidolliset palvelut on tarkoituksenmukaista erottaa ydinprosessien tietojärjestelmien kehittämisestä ja ne hankitaan soveltuvin osin ostopalveluina. IT-palvelutuottajien tehtävä on tuottaa kustannustehokkaasti tietotekniset palvelut. Tämä edellyttää tarkoin määriteltyjä palveluita, palvelutasoja ja selkeää yhteistyömallia tietohallinnon kanssa. Konsernin tavoitteena on järjestelmien elinkaaren turvaaminen ja toimittajien palveluiden laadun ja pysyvyyden varmistaminen. Tämä merkitsee hankintaosaamisen tehostamista ja hankintojen keskittämistä laatukriteerit täyttäville toimittajille. 3.3. Riistakonsernin strategiasta johdetut IT-strategiatavoitteet 3.3.1. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Riistakonsernin tietohallintostrategia pohjautuu Julkisen riistakonsernin strategian mukaisiin linjauksiin (kuva 6.) Tietohallinto on keskeinen väline riistakonsernin yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja strategisten päämäärien toteuttamiseen. 1. Riistakannat säilyvät elinvoimaisena Riistakantojen elinvoimaisuuden turvaaminen edellyttää ajantasaista ja luotettavaa tietoa riistakannoista ja niiden kehityksestä. Elinvoimaisuuden turvaamiseen tarvittavan tiedon hankkiminen edellyttää myös metsästäjäkunnan vapaaehtoisuutta ja aktiivista osallistumista raakatiedon tuottamiseen, mutta myös riistanhoitotoimenpiteiden valtakunnantason koordinointia, toimien suunnittelua ja niitä suorittavien riista-alan toimijoiden yhteistoimintaa sekä riistanhoidon neuvontaa, joka rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerättävällä riistanhoitomaksulla. Keskeisiä tietotarpeita ovat: 1. Riistakantojen koon ja kehityssuunnan arvioimiseksi tarvittavat tiedot aikasarjoina ja spatiaalisesti tarkkaan paikkatietoon sidottuna Kantatiedot: laskenta- ja havaintotiedot

15 Kuva 6. Julkisen riistakonsernin strategiset linjaukset 2. Riistanhoitotoimenpiteiden edistämiseksi tarvitaan riistalajeja koskevat elinympäristötiedot metsävaratietojärjestelmä kohdetiedot; esim. soidinpaikat, kunnostetut kosteikot, riistanhoitotoimenpiteet 3. Metsästyksen mitoittamiseksi kestävälle tasolle tarvitaan saalistiedot; eläinlaji (osalla lajeista ikä, sukupuoli), määrät, saalispaikka, pyynnin tapaa ja toteutusta koskevat tiedot riistanhoitotoimenpiteiden edistämiseksi. Konsernin keskeisiksi strategiseksi hankkeeksi on määritelty laji- ja elinympäristökohtaisten hoitosuunnitelmien laadinta, toteuttaminen, seuranta ja päivittäminen. Konsernin tietohallinnon tehtävänä on tuottaa suunnitelmien laadinnan, toteuttamisen ja seurannan edellyttämä ajantasainen ja laadukas informaatio. 2. Riistaeläinten aiheuttamat vahingot ovat kohtuullisella tasolla ja konfliktit hallinnassa Riistavahinkojen hallintaan eli korvausten maksuun ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn tietohallinto antaa tukea tietojärjestelmä-ratkaisuilla, joita ovat mm. riistavahinkorekisteri, riistakannan-, havaintojen- ja vahinkojen

16 seurantajärjestelmät (RiistaWeb, Sorkka, Tassu, sekä ennaltaehkäisevän materiaalin tiedostot, liikennevahinkoja sisältävät järjestelmät). Vahinkojen hallinta edellyttää, että tietohallinto tukee talousarvioiden valmistelua ajantasaisella ja vahinkojen ennustamista parantavilla järjestelmillä. Riistavahinkojen hallinnan tietotarpeita ovat: Vahinkotiedot (vahinkotapausten lukumäärä, laatu, laajuus, vahingon taloudellinen arvo) Ennaltaehkäisyn toimenpiteet (rekisteri) Tilastoimattomat vahingot Eläinonnettomuuksien kannalta riskialttiit tieosuudet Riistakantojen runsaustiedot Vahinkojen ennustamisen laskentatyökalut Tiedot aikasarjoina ja spatiaalisesti (aikaan ja paikkaan sidottuna) 3. Metsästys ja riistanhoito ovat eettistä ja vastuullista Metsästyksen ja riistanhoidon eettisyyden ja vastuullisuuden edistämisessä tietohallinto tukee tiedon välitystä metsästäjille ja metsästysverotuksen ohjaamista kestävälle tasolle. Metsästäjien tietotason nostamiseksi tarvitaan asiakaslähtöisiä ja tehokkaita tiedon välityskanavilla riistahallinnolta metsästäjille riistakantojen kehityksestä ja metsästysmenetelmien suosituksista. Tietohallinto tukee tarvittavien tietojen keräämistä metsästäjiltä riistahallinnolle metsästyssaaliista ja -menetelmistä tehokkailla ja asiakaslähtöisillä sähköisillä saalistiedon keruujärjestelmillä, kuten henkilökohtaisen saalispäiväkirjan avulla. Metsästyksen eettisyyden ja vastuullisuuden arvioimiseksi tarvitaan tietoja riistanhoitomaksusuoritusten, ampumakokeiden ja mahdollisten erityisten metsästäjille suunnattujen koulutusten, tutkintojen ja tehtävien (esim. SRVA, jäljestys) lukumäärien seuraamiseksi. Lisäksi toteutettavien metsästäjäprofiilitutkimuksiin tarvitaan tietoja metsästäjien lukumäärästä, ikä- ja sukupuolijakaumista, maanomistuksesta sekä metsästäjien osoitteista. Eettisyyden ja vastuullisuuden tietotarpeita: Metsästäjätiedot; metsästäjärekisteri, ampumakokeiden suoritukset, suoritemäärät, muut metsästäjien koulutukset, tutkinnot, tehtävät Saalistiedot, metsästysmenetelmät, metsästyspainemuutokset Metsästysrikokset ja rikkomukset (Metsähallituksen erävalvontaraportit, tuomioistuinten tuomiot, rhy:n metsästyksen valvontatiedot) Asiakaspalautteet

17 3.3.2. Strategiset päämäärät 2015 1. Metsästys ja riistanhoito ovat olennainen osa kokonaisvaltaista luonnonhoitoa ja -suojelua Huolehditaan, että metsästys tapahtuu eettisesti hyväksyttävällä tavalla Laaditaan ja päivitetään laji- ja elinympäristökohtaiset hoitosuunnitelmat huomioiden ekosysteemilähestymistapa Metsästys mitoitetaan ja kohdennetaan määrällisesti ja laadullisesti kestävästi Osallistutaan aktiivisesti kansainvälisen luonnonsuojelupolitiikan luomiseen Tietohallinto voi osaltaan tukea strategiaa tuottamalla monipuolista metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa informaatiota. Laadukkaalla informaatiolla ja tiedottamisella voidaan edesauttaa metsästyksen ja riistanhoidon aseman vahvistamista osana kokonaisvaltaista luonnonhoitoa ja suojelua. Keskeistä on: a) tuottaa julkisen riistakonsernin lisäksi sidosryhmille ja medialle laadukasta ja helposti saatavilla olevaa riistakantoja, riistanhoitoa ja metsästystä koskevaa informaatiota sekä b) tuottaa yleisöä ja hallintoa palvelevia julkaisuja Tiedotteet, pdf- julkaisut, videot Kartat: spatiaaliset, dynaamiset, teemakartat, c) edistää vuorovaikutusta sosiaalisen median avulla Keskustelupalstat, blogit, Facebook, Twitter d) edistää kansainvälistä tiedonkulkua ja riistavaroja koskevien kansainvälisten tietojärjestelmien yhteiskäyttöä. 2. Riistatalous perustuu tieteellisesti luotettavaan ja ajantasaiseen tutkittuun tietoon riistakannoista ja niiden elinympäristöistä Tutkimustoimintaa kohdennetaan strategisesti ja siihen varataan riittävät resurssit Laaditaan riistapolitiikan tarpeisiin perustuva tutkimusstrategia Uusia tutkimus- ja raportointimenetelmiä kehitetään Avointa ja vuorovaikutteista viestintää ja asiakaslähtöisyyttä lisätään Tietohallinto tukee strategiatavoitetta tuottamalla validia, vakioitua ja strukturoitua helposti saatavilla olevaa riistatietoa. Keskeistä on, että 1. Riistakonserni panostaa riistatiedon laatuun, ajantasaisuuteen, kattavuuteen, yhtyeentoimivuuteen ja yhteiskäyttöön.

18 2. Riistatiedon saatavuus ja käyttöehdot ovat riistakonsernin toimijoille selkeät ja yhtenäiset. 3. Riistatiedon käytön kustannukset ja hinnoittelu ei ole käytön esteenä. 3. Riistakonsernin toimii avoimesti ja aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden ja intressitahojen kanssa Osallistutaan aloitteellisesti muiden politiikkasektoreiden toimintaan Lisätään avointa sidosryhmäyhteistyötä Pyritään hallitsemaan konflikteja riistaneuvostojen sekä maakunnallisten riistafoorumien avulla Parannetaan riistakonsernin tunnettavuutta Tietohallinto voi edesauttaa strategiatavoitteen saavuttamista lisäämällä asiakkaiden osallistumista ja sidosryhmien yhteistyötä. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi VM:n Kansalaisen osallistumisympäristö (valmistuu 2013) hankkeen ratkaisuja. Tähän sisältyy mm: 1. Kuulemisen palvelut: Lausuntojen antaminen, kommentointi, sähköinen kysely, kuulemistilaisuudet 2. Osallistuminen ja yhteistyö: Yleiset aloitteet ja vetoomukset (yleisesti tai tietyille viranomaisille), keskustelupalvelut, palautteiden antaminen 3. Informaatiopalvelut: viestit osallistumismahdollisuuksista, päättäjien ja edustajien viestipalvelut, blogit, tiedotteet, sähköiset kyselytunnit, videoidut tilaisuudet jne., luottamushenkilöiden työn seuranta. Informaatiopalveluiden osalta selvitetään myös Metsähallituksen kehitteillä olevan järjestelmän hyödyntämismahdollisuus; kuva- ja videogalleria, äänestys-/gallup-toiminto, asiakashallinta- ja rekisteröitymistoiminto, RSSsyötteet, blogit, keskustelupalstat ja vieraskirjat sekä webcasting (mahdollisuus kuvien/videoiden lisäämiseen gallerioihin ja kommentointiin sekä osallistua äänestykseen ja keskusteluun). Riistakonsernin tiedottamisessa ja viestinnässä hyödynnetään soveltuvin osin VIP:in palveluun kuuluvaa Kansalaisen asiointitiliä (esim. lupa- ja korvauspäätökset, liite-asiakirjat, tiedotteet). Konsernin asiakkaat voivat toimittaa asiointitilin kautta päätöksiä varten tarvittavia lisätietoja ja selvityksiä.

19 4. Riistakonsernin toimintatavat ovat tehokkaita, taloudellisia ja asiakaslähtöisiä sekä ennakoivia Konserniohjausta terävöitetään ja sisäistä yhteistyötä kehitetään Tuetaan riistanhoitoyhdistyksiä, jotta metsästäjien vapaaehtoistyö voidaan turvata Haetaan aktiivisesti kehittämishankkeisiin rahoitusta konsernin ulkopuolisista rahoituslähteistä Lisätään sähköisiä palveluja Laaditaan julkisen riistakonsernin IT-strategia, jonka tavoitteena on varmistaa tietojärjestelmien avoimuus ja tietojen yhteiskäyttö Tietohallinto tukee konsernin toiminnan tehostamista poistamalla päällekkäistä tietojen käsittelyä (Riistatietokanta), ottamalla käyttöön nykyaikaista teknologiaa (liikkuva toimisto, älypuhelimet, videoneuvottelut, etätyö) sekä mahdollistamalla asiakkaiden sähköisen palvelun. Konserni tukee sähköisillä ratkaisuilla riistanhoitoyhdistysten ja metsästäjien vapaaehtoistoimintaa (esim. kannanarvio- ja saalistietojen keruu/palaute, saalispäiväkirjat). Koko konsernissa keskeinen toiminnan ja palvelujen tehostamiskeino on tukea järjestelmien ja tietovarastojen aitoa yhteiskäyttöisyyttä ja avoimuutta kaikille käyttäjille.

20 4. RIISTAKONSERNIN IT-ARKKITEHTUURI 4.1. Toiminta- ja palveluarkkitehtuuri Tietohallinnon toiminta- ja palveluarkkitehtuuri kuvaa konsernin it-palvelujen ja järjestelmien tavoitteena olevan tuottamistavan. Konsernin tietohallinnon kehittämisessä painopiste on ydinprosesseja tukevien järjestelmien ja näitä tukevien IT -palvelujen kehittämisessä. Konsernin strategiatyön tehtävänä on keskittyä riistakonsernin kaikki tahot läpäisevien riistatiedon ydinprosessien kuvaukseen ja niiden tavoitetilojen asettamiseen. Konsernin riistatiedon hallinnan ydinprosessit ja näitä tukevat järjestelmät voidaan määritellä seuraavasti: 1. Kanta-arvioiden tuottaminen Järjestelmät: Tassu, Sorkka, riistakolmiot (excel) 2. Saalistietojen tuottaminen Järjestelmät: Rktl:n saalistilastointi, RiistaWeb, Metsähallituksen sähköinen saalispalaute, Habides 3. Metsästyksen mitoitus Järjestelmät: RSSJ -riistatalouden seuranta ja suunnittelujärjestelmä RiistaWeb, Web Lupahallinta 4. Vahinkojen hallinta Liityntäjärjestelmät: IACS, Hivala, Kemera Konsernin tukiprosesseja voivat olla a) tutkimus, b) tulosohjaus c) taloussuunnittelu ja b) seuranta. Tutkimusprosessi tuottaa keskeisesti kantaarvioiden tuottamiseen ja metsästyksen mitoitukseen liittyvää tietoa. Tulosohjausprosessi ohjaa ydinprosessien resurssien mitoitusta (mm. suoritemittarit). Taloussuunnitteluprosessi huolehtii resurssien varaamisesta ydinprosesseille. Seurantaprosessissa tarkkaillaan ydintoimintojen tavoitteiden saavuttamista ja resurssien käyttöä. Ydinprosessien kuvauksessa selvitetään mitä riistatietoja kerätään ja mihin riistatietoja tarvitaan riistakonsernissa ja sen sidosryhmissä. Prosessien kuvaus on tehtävä osana konsernin toiminnallista kehittämistä.

21 Kanta-arvioiden tuottaminen prosessissa kerättävät tiedot sisältyvät riistakolmioiden excel tietoihin sekä Tassu ja Sorkka -järjestelmien havaintotietoihin. Hirvihavaintotietojen keruussa on päällekkäistä lomakekeruuta (Sorkka, RiistaWeb). Saalistietojen tuottaminen prosessissa saalistiedot kerätään pääosin lomakekeruuna. Sähköisesti kerätään metsäkauriin saalistiedot sekä Metsähallituksen saalispalautetiedot. Metsästyksen mitoituksessa tarvittavat tiedot sisältyvät keskeisiltä osin RSSJ-, RiistaWeb- ja Web Lupahallinta järjestelmiin. Vahinkojen hallinta prosessin tuottamat tiedot sisältyvät IACS- ja Hivalajärjestelmiin sekä ennaltaehkäisevän materiaalin excel -tiedostoihin. RIISTATIEDON HALLINNAN YDINPROSESSIT Tutkimus Tulosohjaus Taloussuunnittelu Seuranta Kanta-arvioiden tuottaminen Saalistietojen tuottaminen Metsästyksen mitoitus Vahinkojen hallinta TUKIPROSESSIT Kuva 7. Konsernin riistatiedon hallinnan prosessikartta. Vahinkotietojen käsittelyn prosesseja ja tietotarpeita on kuvattu raportissa Riistakonsernin tietohallinnon kehittäminen, osaraportti 1, Pivotal Consulting Oy 4.10.2010.

22 Tavoitearkkitehtuuri Tavoitetilanteessa ydinprosessien toiminnot on kuvattu, niissä havaitut puutteet ja päällekkäisyydet on korjattu ja niiden asema on vakiintunut osana konserniohjausta. Ydinprosesseja tukevat tietojärjestelmät tuottavat laadukasta prosessien tehokasta toimintaa tukevaa informaatiota. Tietojärjestelmien kehittämistarpeita on kartoitettu raportin luvuissa 3.3, 4.3. ja näiden pohjalta määriteltyjä hankkeita luvussa 5. Ydintietojärjestelmien toimintaa tuetaan konsernin it-tukipalveluilla. Nämä voidaan toteuttaa VM:n laatiman palvelumallin mukaisesti (kuva 8.). 1) Palvelimet, verkot, tietoliikenne sisältää konesalipalvelut, kapasiteettipalvelut, tietoliikennepalveluiden ja palvelinten käyttöpalvelut. Keskeistä on turvata näiden kustannustehokkuus, toimintavarmuus ja riittävä tietoturva. Riistakonsernin organisaatiot tuottavat nämä palvelut omatoimisesti tai yhteisesti ja hyödyntävät ministeriön alustapalveluja (Tike) sekä valtion yhteisiä tietoliikennepalveluja (VY-verkko). Kuva 8. IT-palvelumalli (Lähde: VM) 2) Ydinsovellukset (ks. yllä) ovat organisaation ydinprosesseihin liittyviä toiminnan kannalta yleensä kriittisiä järjestelmiä, joilla on korkeat palvelutasovaatimukset. Konsernin organisaatiot vastaavat ydinsovellusten kehittämisestä ja huolehtii että niiden palvelutasovaatimukset täyttyvät. Ydinsovelluksia kehitetään riistakonsernille laadittavan hallinnonalojen yhteisen arkkitehtuurin pohjalta ja tukeudutaan Tike:n palvelutuotantoon.