Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Metsäenergia maailmalla ja meillä Suomen puuenergiavarat Itä-Suomen metsäenergiavarat Tuleva metsäenergian käyttö Itä-Suomessa Metsäenergia, puuston kasvu ja monimuotoisuus Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Metsähaketta, milj. m³ vuodessa Metsähakkeen tekninen korjuupotentiaali kahdella ainespuun hakkuuskenaarioilla ja metsähakkeen nykykäyttö 25 Latvusmassa Kannot Nuorten metsien energiapuu Järeä runkopuu 20 Tavoite 13,5 milj. m³ vuoteen 2020 mennessä 15 10 5 0 Suurin kestävä ainespuun hakkuumäärä: 78,4 milj. m³/vuosi jaksolle 2017-2026 Toteutuneiden hakkuiden taso ja rakenne: 56,1 milj. m³/vuosi jaksolle 2017-2026 Metsähakkeen käyttö vuonna 2009 Lähteet: Salminen 2010/Mela ryhmä, Ylitalo 2010
Metsähakkeen käyttö, 1000 m 3 /a Metsähakkeen käytön kehitys 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Pienpuu 0
Puuperäisten polttoaineiden käyttö Suomessa 40000 Vuotuinen käyttö, 1000 m 3 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Kokopuu Karsittu ranka Mustalipeä Sahojen sivutuotteet 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi
Itä-Suomen metsäenergiavarat, pienpuu 2000 1800 1600 1400 1000 m 3 1200 1000 800 Pienpuu, min 25 m3/ha Pienpuu, min 25 m3/ha, ei ainespuurajoitetta 600 400 200 0 Etelä-Savo Kaakkois- Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo
Itä-Suomen metsäenergiavarat, hakkuutähteet ja kannot vuoden 2004 hakkuutilastoihin perustuen 1100 1000 900 1000 m 3 800 700 600 500 400 300 200 100 Kuusen kannot päätehakkuilta Kuusen latvusmassa päätehakkuilta Männyn latvusmassa päätehakkuilta 0 Etelä-Savo Kaakkois- Suomi Kainuu Pohjois- Karjala Pohjois-Savo
Metsähakkeen käyttö Itä-Suomessa Metsähake 1800 1600 2000 1000 m 3 1400 1200 1000 800 600 400 200 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0 Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu 2009 2010 potentiaali
Metsähakkeen käyttöarviot maakunnittain
Itä-Suomesta viedään haketta ja energiatuotteita? Metsähaketta on yli oman tarpeen Kivihiilen korvaaminen puulla rannikolla Kuljetus erittäin kallista Hiiltäminen ja pelletöinti ei muuta asiaa Puukaasun siirto kaasuverkossa ei mahdollista lähivuosina Pelletti mahdollinen, mutta tuotanto lopetettu Pyrolyysiöljyn paikallinen tuotanto käynnistyy 2-3 vuoden kuluessa: 200 000-300 000 m 3 lisäkäyttö
Ravinteet, kasvu ja metsäenergia Pienpuun korjuu energiaksi karsittuna rankana Vähemmän ravinnepoistumaa Parempi hakkeen laatu ja kuljetustalous Hakkuutähteistä 30-35 % jää leimikolle Korjuu vähentää fosforin huuhtoutumista Typen huuhtouman suhteen tulokset ristiriitaisia Kantojen nostoalueelle ja tavallisesti yli 100 kantoa/ha Tavoite n. 30 Vaikutukset maaperään, veden laatuun ja pintakasvillisuuteen samaa luokkaa kuin ainespuuhakkuussa ja metsänviljelyssä
ph ei muutu biomassan korjuun vuoksi
Vaikutukset seuraavan puusukupolven kasvuun
Monimuotoisuus Kasvillisuus Maitohorsma ja vadelma vähenevät, karhunsammalet, puolukka ja kanerva lisääntyvät Vaikutuksia harvinaisiin lajeihin ei tiedetä Merkittävä osa näistä esiintyy lehdoissa, kosteikoissa ym., jotka on rajattu kaikkien hakkuutoimenpiteiden ulkopuolelle Mustikka vähentynyt metsissä (1950 keskipeittävyys 18%, 1990 luvulla 8%) Syynä avohakkuiden ja maanmuokkauksen lisääntyminen Hyönteisten lisääntymismateriaali vähentynyt Ei varsinaista yhteyttä metsäenergian korjuuseen Lahopuusta riippuvat eliöt Lahopuun (ts. kantojen) määrä pienenee Kantojen nosto nyt 10% avohakkuualueista Lähde: Juha Siitonen 2011
Runkomaapuuta ei korjata, mutta se murskautuu koneiden alla Maaperäeliöstö Lyhellä aikavälillä avohakkuun ja hakkuutähteiden poiston välillä ei ole havaittu eroja 15-18 vuoden kuluessa Hyppyhäntäisten, eräiden punkkien (Gamasida), hämähäkkien, petohyönteisten sekä kaksisiipistoukkien määrä väheni noin 30 55 % Ei oleellisia vaikutuksia änkyrimatojen, ankeroisten tai kaksoisjalkaisten määriin Vaikutukset määrällisiä mikään lajiryhmä ei ole hävinnyt Ei oleellisia vaikutuksia lahottajasienten tai mykorritsasienten lajirikkauteen, lajikoostumukseen, biomassaan tai sienirihmaston määrään maassa Jos hakkuutähteet otetaan sekä harvennuksissa ja päätehakkuussa, humuskerros ohenee ja sienijuurten määrä pienenee Lähde: Juha Siitonen 2011
Itä-Suomalaista metsäenergiateknologiaa