Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä



Samankaltaiset tiedostot
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Mielekkäästi tulevaan Levi Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Otetaanko perheet puheeksi?

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

HUUKO IV klo Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Helena Vorma lääkintöneuvos

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

KOHTI LOPPURAPORTTIA

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Pohjanmaa-hanke

Mieli 2009 suunnitelma Kuntien mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden Kuntien erityistason mielenterveys- ja päihdepalvel

POHJANMAAN. Pelipilotti kehittämissuunnittelija Saara Lång

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄN PÄIHDE-JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMIS- PALVELUJEN KRITEERIT ALKAEN

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Miten Mieli 2015 toimii

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Välittäjä hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Muistio Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen projektiryhmän kokouksesta

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Turpakäräjät

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Olavi Kaukonen Espoo

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen

Transkriptio:

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut

Mitä on aikuissosiaalityö? Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista, tavoitteellista, pitkäjänteistä ja moniammatillista sosiaalityötä taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen ja palvelun tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistämiseksi. Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 2

Mitä on aikuissosiaalityö? Aikuisten parissa tehtävää sosiaalityötä toteutetaan kuntien sosiaalitoimistojen lisäksi julkisissa erityispalveluissa ja kolmannella sektorilla. Sosiaalityö sisältää asiakkaan /perheen palvelutarpeen arvioinnin, palvelusuunnitelman tekemisen ja ohjauksen ja tuen järjestämisen. Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 3

Päihde- ja mielenterveystyö Mielenterveyspalvelut sijoittuvat pääosin terveystoimeen ja päihdehuollon erityispalvelut sosiaalitoimeen. Tällä hetkellä järjestöt tuottavat merkittävän osan erikoistasoista päihdepalveluista. Mielenterveysongelmaisten erikoispalvelut ovat pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon tuottamia palveluita. Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 4

Kansallinen suunnitelma mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 (Mieli 2009 työryhmä) 1. asiakkaan aseman vahvistaminen (yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy) 2. edistävä ja ehkäisevä työ (toimeentuloturvan kehittäminen, ehkäisevä toimeentulotuki) 3. perus- ja avohoitopalvelujen painottaminen 4. tiiviisti yhteen sovitettu mielenterveys- ja päihdetyö (yhden oven periaate) Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 5

Aikuissosiaalityön rooli mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä Päihde- ja mielenterveysongelma eivät koskaan ole irrallaan ihmisen muusta elämästä, kuten perheestä, sosiaalisesta verkostosta, työpaikasta ja toimeentulosta. Ongelmat tulee nähdä suhteessa ihmistä ympäröivään lähiyhteisöön ja koko yhteiskunnan rakenteisiin. Sosiaalinen toimintakyky on fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn rinnalla yhtä tärkeä, joskus jopa tärkein. Yhteiskunnan sosiaaliturvajärjestelmät ovat hyvin monimutkaisia ja vaikeita. Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 6

Sosiaalityön asiantuntijuudelle uusia kehittämisvaatimuksia ja paineita Yhteiskunnalliset muutokset ja sen tuomat paineet, kiristyvä kuntatalous ja sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat laatu- ja tuottavuusvaatimukset. (Sosiaalipalvelujärjestelmän uudelleen organisointi) Asiakkaiden entistä vaikeammat elämäntilanteet ja moniongelmaisuuden lisääntyminen. Sosiaalityön on löydettävä oma vahva asemansa sosiaalipalvelujärjestelmien uusiutuvissa rakenteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen ja yhdistäminen edellyttää alan asiantuntijoilta taitoja hyödyntää muiden asiantuntijoiden tieto-taitoja. Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 7

Osaamistarpeet esimerkkejä Keski- Uudeltamaalta Aikuissosiaalityön tehtävissä kaivataan perustietoa riippuvuusilmiöstä, jotta asiakkaiden ongelmia olisi helpompi ymmärtää sosiaalityön näkökulmasta. Lisäksi kaivataan käytännönläheistä tietoa ongelmien tunnistamisesta, välineitä ongelmiin puuttumisessa sekä tietoa hoitovaihtoehdoista ja alueellisista hoitopalveluista. Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 8

Osaamistarpeet esimerkkejä Keski- Uudeltamaalta Alkoholin käytön puheeksi ottaminen asiakkaan kanssa koetaan useimmiten helpoksi, mutta huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön puheeksi ottaminen koetaan vaikeammaksi. Eniten osaamista ja tietoa kaivataan toiminnallisista riippuvuuksista, kuten peli- ja nettiriippuvuusongelmista. Etuuskäsittelijöiden asema aikuissosiaalityön kokonaisprosessissa. Kuntien toimeentulotukityötä tekevät etuuskäsittelijät ja -kanslistit jäävät työntekijäryhmänä usein paitsi sosiaalitoimen muille toimijoille järjestettävistä koulutuksista. Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 9

Lisäksi koulutusta kaivataan riippuvuuksien sekä päihde- ja mielenterveysongelmien käsittelystä lapsiperheiden tai parisuhteen näkökulmasta sekä työskentelymenetelmistä, joita voidaan käyttää koko perheen kanssa. Tärkeäksi koettiin myös tiedon lisääminen moniammatillisista työskentelymalleista ja yhteistyökäytännöistä. Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 10

Yhteistyön ja osaamisen lisääminen, vai integraatio? Mielenterveys- ja päihdeongelmien kytkeytyminen toisiinsa edellyttävät, että palvelujärjestelmää muokataan asiakkaan näkökulmasta helpommaksi käyttää. Tämä edellyttää, että kunnat muodostavat erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmien avopalveluista yhden toiminnallisen kokonaisuuden perus- ja erikoispalveluissa. (Suojasalmi 2009) Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 11

Yhteistyön ja osaamisen lisääminen, vai integraatio? Erikoistumisella ja erilaisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämisellä (esim. aikuissosiaalityö) voidaan kehittää kokonaan uusia palvelumuotoja. Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 12

Esimerkki erikoissairaanhoidon (HUS/Kellokosken sairaala) koordinoimasta ACT-verkostomallista Järvenpäässä ACT-TIIMI kokoontuu perjantaisin Järvenpäässä 1,5 h: Kellokosken sairaalasta psykiatrian tulosyksikön lääkäri, sh ja toimintaterapeutti. Järvenpäään kunnasta MPY (sh), aikuissos.työ (sostt.), perusterv.huolto (sh), koti- ja laitoshoidon sh EI LÄHETETTÄ, ASIAKKAAN SUOSTUMUKSELLA Palvelun pääsisällöt/osavaiheet: 1. tiimityöskentely 2. potilastapaamiset kotikäynnit 3. verkosto, perhe- ja paritapaamiset 4. hoito- ja palveluohjaus 5. tutkimushaastattelut 6. puhelinkonsultaatiot, tukipalveluna olemassa olevalle hoitokontaktille 7. palveluun liittyvä epäsuora potilastyö (lausunnot ym.) Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 13

Esimerkki erikoissairaanhoidon (HUS/Kellokosken sairaala) koordinoimasta ACT-verkostomallista Järvenpäässä Tavoitteet: lisätään avohoitopainotteisuutta hoidon päällekkäisyyksiä karsitaan lisätään eri organisaatioden kanssa yhdessä tehtävää työtä tuetun asumispalvelun asiakassijoituksen käytäntöjen arviointia asiakkaan hoitopolulle pääsyä ja siellä pysymistä helpotetaan ACT mallilla on koulutuksellinen, työnohjauksellinen ja konsultatiivinen hyöty mm. perusterveydenhuollolle ja sosiaalitoimelle Kohderyhmät: vaikeasti hoidettavat ja hoidossa pysyvät mielenterveyspotilaat hoitopalveluiden suurkuluttajat ei vielä hoidon piirissä olevat psykoosiepäilyt diagnostisia selvittelyjä ja hoitoonohjausta vaikeasti hoitoon sitoutuville tai moniongelmaisille potilaille Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 14

Omien asenteiden tunnistaminen yhteiskunnalliset diskurssit Yksilöllisen vastuun diskurssi Eriarvoistumisen diskurssi Asiakkaiden ajatellaan itse aiheuttaneen sosiaalityön (tai päihde- ja mielenterveyspalvelujen) tarpeensa, jolloin tilanteesta on myös itse pyrittävä selviytymään. Asiakkaiden ongelmien taustalla ajatellaan olevan myös rakenteellisia, yhteiskunnallisia syitä. Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 15

Osaammeko vaikuttaa? Vaikuttamistyössä sosiaalityöntekijät tekevät näkyväksi asiakkaiden sosiaalisia ja taloudellisia tilanteita, palvelujärjestelmien puutteita ja ottavat kantaa asiakkaiden asemaan vaikuttaviin yhteiskuntapoliittisiin ratkaisuihin. Vaikuttamistyön tulisi ulottua asiakastyön lisäksi hallinnon, politiikan ja julkisen tiedotuksen alueille. (Juhila 2008) Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 16

Lähteet Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveysja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Helsinki:Sosiaali- ja terveysministeriö, 2009. Suojasalmi Jussi: Päihdeongelmaiset mielenterveys- ja päihdepalveluissa - esimerkki päihdepalveluiden ja päihtyneiden akuuttipalvelujen kehittämisestä kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2015 pohjalta. Healy, Karen 2005. Dominant discourses in health and welfare: Biomedicine, economics and law: Creating frameworks for practice. Teoksessa Karen Healy. Social Work Theories in Context. Basingstoke: Pal-grave Macmillan. Juhila, Kirsi 2008. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön yhteiskunnallinen paikka. Teoksessa Arja Jokinen & Kirsi Juhila (toim.) Sosiaalityö ai-kuisten parissa. Tampere: Vastapaino. Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 17

Lähteet Raivio Helka (2009):Aikuissosiaalityö laadukkaaksi ja vaikuttavaksi Keski-Uudellamaalla 2007-2009 hanke. Loppuraportti. Koivisto Mia-Veera (2011):Koulutus- ja kehittämistarvekartoitus Kuuma-kuntien ja Hyvinkään aikuissosiaalityössä. Selvitystyö. http://www.sosiaalitaito.fi/ep/tiedostot/tarvekartoitus2011_avomieli.pdf Lisätietoa Kellokosken sairaalan ja Järvenpään kaupungin ACT-mallista: sanna.puro@hus.fi Vantaan kaupunki, Mia-Veera Koivisto 18