Ympäristömeluselvitys

1563-2 Pietarsaaren satama Ympäristömeluselvitys Tapio Lahti Benoît Gouatarbès Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 12/2003

1563-2 1 (9) TkT Tapio Lahti, DI Benoît Gouatarbès 9.12.2003 Pietarsaaren satama Ympäristömeluselvitys tilaaja: Pietarsaaren Satamalaitos tilaus: 24.6.2003 yhdyshenkilö: Kristian Hällis Tiivistelmä Pietarsaaren sataman ympäristömelua selvitettiin laskennallisesti. Melutasot satamaalueen ympärillä laskettiin tietokoneella käyttäen pohjoismaisia ympäristömelun laskentamalleja. Lähtötietoina käytettiin mm. selvityksen alkuvaiheessa mitattuja sataman melulähteiden melupäästöjä sekä liikennemääriä. Melun vaikutuksia arvioitiin vertaamalla laskennan tuloksia ympäristömelun yleisiin ohjearvoihin. Laskentatulokset osoittivat, että sataman aiheuttama melu ei yllä ohjearvojen tasolle lähimpien asuintalojen luona. Satama-alueella tärkeimmät melulähteet ovat sataman työkoneet sekä sisäinen kuorma-autoliikenne. Laivojen apukoneiden melu on suhteellisen vähäistä. Junien melu on rahdin määrästä huolimatta miltei merkityksetöntä. Sisällys 1 Johdanto 2 2 Ympäristömelun arviointi 2 2.1 Mittaukset vai laskenta? 2 2.2 Melua kuvaavat suureet 2 2.3 Meluhaittojen arviointi 3 2.4 Ympäristömelun ohjearvot 3 3 Meluvyöhykkeiden laskenta 4 3.1 Laskentamallit ja maastomalli 4 3.2 Yksittäisten melulähteiden melupäästötiedot 5 3.3 Impulssikorjaus 7 3.4 Liikennesuoritteet 7 3.5 Laskentavuorokausi 7 3.6 Sijaintitietoja 8 4 Tulokset 8 5 Johtopäätös 9 Viitteet 9 Liitteet: Meluvyöhykekartat Insinööritoimisto Akukon Oy akustiikka äänitekniikka meluntorjunta Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI puh: (09) 5617 170 www.akukon.fi Y-tunnus: 0983772-0 faksi: (09) 5617 1711 Tapio.Lahti@akukon.fi

1563-2 2 1 Johdanto Tässä työssä esitetään selvitys Pietarsaaren sataman aiheuttamasta ympäristömelusta, ympäristöluvan hakemiseen liittyen. Selvitys laadittiin laskemalla meluvyöhykkeet sataman ympärillä tietokoneella, käyttäen pohjoismaisia ympäristömelun laskentamalleja. Melun vaikutuksia arvioidaan vertaamalla laskettuja meluvyöhykkeitä Suomen yleisiin ympäristömelun ohjearvoihin [1]. Meluvyöhykelaskentaa varten satamasta ja sen ympäristöstä laadittiin akustinen maastomalli, joka sisälsi mm. maaston muodot sekä meluesteinä toimivat rakennukset ja rakenteet. Laskennan lähtötietoina käytettiin yleisesti tunnettujen tietojen lisäksi tämän työn alkuvaiheessa mitattuja sataman melulähteiden melupäästötietoja. Mittaukset esitetään yksityiskohtaisemmin rinnakkaisraportissa [AKUKON 1563-1]. 2 Ympäristömelun arviointi Ympäristömelun selvityksissä käytettyjä menetelmiä käsitellään yleistajuisesti ja laajemmin viitteessä [2]. Tässä raportissa esitetään tiivis yhteenveto näistä seikoista. 2.1 Mittaukset vai laskenta? Sataman meluhaittoja voitaisiin periaatteessa arvioida yksinkertaisesti mittaamalla melutaso haitalle mahdollisesti altistuvissa kohteissa ja vertaamalla tasoa ohjearvoon. Suuren melulähdekokonaisuuden tapauksessa tämä melutason suora mittaaminen ei kuitenkaan yleensä ole luotettavaa eikä kannattavaa, muuten kuin muutosten seuraamiseksi valituissa tarkkailupisteissä. Melutasot voivat vaihdella mittausajankohdasta toiseen monesta eri syystä. Sataman itsensä melupäästöt voivat vaihdella käynnissä olevista toiminnoista riippuen. Melun eteneminen vaihtelee suuremmilla etäisyyksillä mm. sääolojen takia. Lisäksi esimerkiksi ulkopuolisen liikenteen tai teollisuuden aiheuttama taustamelu häiritsee mittauksia. Edustavan mittaustulosjoukon kokoaminen useissa tarkastelupisteissä olisi erittäin työlästä. Tehokkaampi tapa selvittää ympäristömeluhaittoja on mitata tavallisen melutasomittauksen sijasta sataman melulähteiden melupäästöt tarkasti ja laskea ympäristöön leviävä melu tietokoneella laskentamallien avulla. Niillä voidaan arvioida melun leviämistä muuallekin kuin mittauspisteisiin. Menetelmän muita etuja ovat, että melun leviäminen on sääolojen suhteen keskimääräistä ja että melupäästömittaukset antavat tietoja eri lähteiden keskinäisestä järjestyksestä ja tarvittaessa viitteitä torjuntakeinoista. 2.2 Melua kuvaavat suureet Ympäristömelua kuvaavista käsitteistä tärkeimmät ovat melulähteen melupäästö ja melun kohteena olevan paikan melutaso. Melupäästö ilmoitetaan äänitehotasona. Melutaso on tarkemmin kohteen tai kuuntelupisteen äänitaso.

1563-2 3 Äänitasolla eli A-äänitasolla tarkoitetaan A-painotettua äänipainetasoa (L pa). Äänitehotaso on melulähteen säteilemä ääniteho desibeleinä. Kokonaismelupäästö ilmoitetaan A-painotettuna äänitehotasona eli A-äänitehotasona (L WA ). Leviämislaskelmia varten äänitehotasosta on kuitenkin ilmoitettava spektri oktaavikaistoittain (jolloin A-painotusta ei käytetä). A-taajuuspainotus on tarkoitettu ihmisen kokeman meluhäiriön arviointiin. Se toteutetaan suodattimella, joka jäljittelee ihmisen korvan ja kuuloaistin herkkyyttä erikorkuisille äänille. Molemmilla tasosuureilla, äänitasolla ja äänitehotasolla on sama yksikkö, desibeli (db). Sekaannusta voi aiheutua siitä, että tasojen lukuarvot voivat poiketa suurestikin toisistaan. Äänitehotason arvo on yleensä paljon suurempi kuin yleisemmin käytetyn äänitason. 2.3 Meluhaittojen arviointi Ympäristömelun häiritsevyyden arviointiin käytetään melun A-äänitasoa. Kun pitkän ajanjakson aikana esiintyvää vaihtelevaa melua ja ihmisen kokemaa terveys- tai viihtyvyyshaittaa kuvataan yhdellä luvulla, käytetään käsitettä keskiäänitaso L Aeq (aiempia nimityksiä: ekvivalentti A-äänitaso ja ekvivalenttitaso). Sataman melu on suurimmaksi osaksi ajoittaista ja tuntuvastikin vaihtelevaa. Juuri tällaiselle melulle tarvitaan keskiäänitason määritystä, koska sattumanvarainen lyhytaikainen melutason mittaustulos ei edusta koko tarkasteluaikaa. Keskiäänitaso ei ole nimestään huolimatta vaihtelevan melun tavallinen keskiarvo, vaan melun voimakkaat kohdat saavat tuloksessa korostetun painoarvon. Tässä yhteydessä keskiäänitaso-käsitteen tärkein merkitys on seuraava. Jos melulähde toimii vain osan tarkasteltavasta ajasta, sen pitkälle ajalle (esim. päivä tai yö) laskettu keskiäänitaso on pienempi kuin toiminnan aikana vallitseva lyhytaikainen A-äänitaso. Erityisesti suurin hetkellinen A-äänitaso (esimerkiksi kolahdusten hetkellä) voi olla selvästikin suurempi kuin keskiäänitaso. Viimemainittua tasoa nimitetään enimmäisäänitasoksi L Amax. 2.4 Ympäristömelun ohjearvot Suomen yleiset ympäristömelun ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä [2]. Päiväajan (klo 7 22) ohjearvo keskiäänitasolle L Aeq asuntoalueilla on 55 db. Yöllä asuntoalueiden ohjearvo on jo olemassa olevilla alueilla 50 db ja uusilla (vasta suunnitteilla olevilla) alueilla 45 db. Pietarsaaren sataman tapauksessa sekä satama että ympäröivä asutus ovat vanhoja, joten yön ohjearvona käytetään 50 db. Ympäristömelun enimmäisäänitasoille L Amax ei ole ohjearvoja. Impulssimainen (iskumainen) tai kapeakaistainen (äänesmäinen) melu ovat ajallisesti tai spektriltään tasaista melua häiritsevämpiä. Jos arvioitava melu on impulssimaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään +5 db korjaus ennen sen vertaamista ohjearvoon.

1563-2 4 Kuva 1. Sataman ja ympäristön maastomallia rautalankamuodossa. 3 Meluvyöhykkeiden laskenta 3.1 Laskentamallit ja maastomalli Tässä selvityksessä käytettiin kaikkiaan kolmea yhteispohjoismaista ympäristömelun laskentamallia: laivojen ja työkoneiden melu: yleinen eli ns. teollisuuden ympäristömelun laskentamalli [3]; kuorma- ja rekka-autojen melu: tieliikennemelun laskentamalli [4]; junien melu: raideliikennemelun laskentamalli [5]. Laskentamallien tarvitsemia lähtötietoja ovat laskettavan alueen maasto sekä kunkin lähteen sijainti- ja päästötiedot. Laskentamallit antavat sinänsä ohjeet vain yhden melulähteen aiheuttaman melun laskemiseksi yhdessä laskentapisteessä. Kokonaismelun karttojen laskemiseksi tarvitaan lisäksi tietokoneohjelmaa, joka sisältää mainitut laskentamallit. Aluelaskenta tehtiin kolmiulotteisessa akustisessa maastomallissa. Se sisältää korkeuskäyrien lisäksi rakennukset ja muut esteet sekä kaikkien ääntä heijastavien tai absorboivien pintojen akustiset pehmeydet. Maastomalli muodostettiin pääosin sataman ja ympäröivän alueen kartoista, ja käyttäen lisäksi tukena maastotiedustelua ja valokuvia. Meluvyöhykkeet laskettiin Datakustik CADNA/A 3.2 laskentaohjelmalla, joka sisältää kaikki edellä mainitut pohjoismaiset laskentamallit.

1563-2 5 Kuva 3. Sataman maastomallia. Laskenta tehtiin käyttäen 5 5 m suuruisia laskentaruutuja. Laskenta-alueen koko oli yhteensä 1600 2000 m, jolloin laskentaruutuja oli 320 400 kpl. Laskentapisteet sijaitsivat tavalliseen tapaan 2 m korkeudella maanpinnasta. Laskentasuureena on päivän (klo 7 22) ja yön (klo 22 7) keskiäänitaso L Aeq. 3.2 Yksittäisten melulähteiden melupäästötiedot Laskentaa varten melupäästöt esitetään seuraavasti. Kutakin lähdettä tai lähderyhmää edustaa ekvivalentti pistemäinen tai viivamainen lähde, joka sijaitsee todellisen lähteen akustisessa keskipisteessä tai kulkureittien painopistepolulla. Lähteiden melupäästöt ilmoitetaan oktaavikaistoittain välillä 63 Hz 8 khz kahdeksaan pääsuuntaan. Tieliikenteen ajoneuvojen ja junien melupäästö on yleisesti tunnettu. Muille melulähteille kuin autoille ja junille on luonteenomaista se, että ne ovat yksilöllisiä. Niiden melupäästö ei yleensä ole ennalta tiedossa, vaan kunkin lähteen päästö on pääsääntöisesti mitattava laskentaa varten erikseen. Laivojen melupäästöjä mitattiin Pietarsaaressa muutamista edustavista laivoista. Sataman työkoneiden (nosturit, vetomestarit sekä kurottaja- ja muut trukit) melusta toimistollamme on ennalta runsaasti tietoja useiden Helsingin tavarasatamissa tehtyjen meluselvitysten perusteella, mm. [6]. Työkoneille, rekoille ja junille tehtiin tarkistusluonteisia mittauksia sen tarkistamiseksi, vastaavatko päästöt Pietarsaaressa näitä aiempia tietoja.

1563-2 6 Taulukko 1. Yksittäisten melulähteiden tai -tapahtumien melupäästöt (A-äänitehotasot L WA); kulkuneuvot liikkuessa (n. 20 30 km/h) ja laivat laiturissa. lähde L WA, db kuorma- tai rekka-auto 107 dieselveturi 1 113 iso (kurottaja-) trukki 112 tavallinen (haarukka-) trukki 109 vetomestari 109 nosturi Liebherr 1140 114 nosturi Mantsinen 100 111 raakapuun lastaus rekkoihin laiturilla SQ 2 110 säiliöaluksen purkaus pumpuilla, Turchese 2 103 Turchese 3 108 Nordland 3 104 Sarah 4 < 95 Timberpak, puhallin 112 Sementtisiilot 109 1 pienellä nopeudella suuri osa pitkänkin junan melusta on veturista peräisin 2 lastauksen aikana keskimäärin; sis. kolahdusten impulssikorjaukset +5 db 3 laiturissa (vain apukoneet käynnissä) 4 käytännössä äänetön (muihin lähteisiin verrattuna) Taulukkoon 1 on koottu sataman mitattujen tai ennalta tunnettujen melulähteiden päästöjä yhdellä luvulla luonnehtivat tasot, niiden A-painotetut kokonaisäänitehotasot L WA. Tätä tasoa ei sellaisenaan käytetä laskennoissa, mutta sitä voidaan käyttää lähteiden kokonaisvoimakkuuden keskinäiseen arviointiin. Taulukon tasot ovat kunkin lähdetyypin yhden yksilön päästöjä niiden toimiessa, esimerkiksi liikkuessa. Kulkuneuvojen ja työkoneiden osalta lisäksi tarvitaan tiedot lähteiden lukumääristä. Eräät päästömittauksissa mukana olleet lähteet ovat niin hiljaisia, että ne voitiin hyvin jättää meluvyöhykkeiden laskennasta pois tarkkuuden kärsimättä. Näitä olivat varastojen sisällä työskentelevät trukit, silloinkin kun varaston ovet ovat auki. Niiden melu osoittautui merkityksettömäksi ympäristön kannalta. Mitattujen laivojen melupäästöt olivat tavanomaisia. Laivojen melu on kuitenkin kokonaisuuden kannalta vähäistä. Selvityksen edustavuuden kannalta sillä ei ole merkitystä, että kaikkien satamiessa käyvien laivojen melupäästöjä ei erikseen mitattu. Laivojen liikkuminen voitiin jättää pois aikatarkastelun perusteella. Laivat ovat sataman lähialueella liikkeellä vain muutaman minuutin, ne eivät ole liikkuessaan ratkaisevasti meluisampia kuin laiturissa eivätkä ne ohita läheltä mitään melulle herkkää kohdetta. Esimerkiksi 300 minuutin oleskelu laiturissa synnyttää 20 db suuremman keskiäänitason kuin 3 minuuttia kestävä liikkumistapahtuma. Jälkimmäisen vaikutus on olematon rannalla olevien laskentapisteiden koko päivän tai koko yön äänitasoissa. Selvitykseen otettiin mukaan myös kaksi sataman liepeillä olevaa kiinteää melulähdettä: Timberpakin pihalla oleva puhallin ja sementtisiilot (joissa on tarkemmin kaksi lähdettä, voimakkaampi yläpäässä ja toinen juurella).

1563-2 7 Taulukko 2. Ajoneuvojen, junien ja työkoneiden liikennesuoritteen lähtotietoja. Liikenne vuodessa arkivuorokaudessa rekka-autoja, kuitupuu ym. 1 64 kuorma-autoja, hiili 2 12 500 830 junavaunuja 3 10 400 40 Työkoneet dieselnosturit 5 000 h 19 h trukit 14 000 h 54 h vetomestarit 2 750 h 11 h 1 oma arvio, peruste: 8 16 h/vrk, 3 vrk/viikko 2 arvio, peruste: 250 000 tn/vuosi, 2 3 vrk/kk, vain purkauspäivinä 3 oma arvio, peruste: 2 junaa à 20 vaunua/vrk 3.3 Impulssikorjaus Kolahdukset, jotka syntyvät silloin, kun esimerkiksi nosturi tai trukki laskee kuorman maahan, ovat impulssimaista melua. Näiden tapahtumien osalta hetkellisiin melupäästöihin lisättiin laskennassa impulssikorjaus +5 db. Sataman muu melu ei ole impulssimaista eikä kapeakaistaista eli muita impulssi- tai kapeakaistakorjauksia ei tarvita. 3.4 Liikennesuoritteet Edellä on ajoneuvoista ja työkoneista ilmoitettu vain yhden yksilön melupäästö sen ollessa liikkeessä. Sataman koko melun laskennassa otetaan huomioon myös niiden lukumäärä ja liikkuminen eli liikennesuorite. Satamalta ja ahtausyhtiö Botnia Shipping Oy:ltä saadut liikennemäärätiedot on esitetty tiivistetyssä muodossa taulukossa 2. 3.5 Laskentavuorokausi Laskennassa ei pyritty muodostamaan yksityiskohtaista kuvaa sataman liikenteestä ja tapahtumista erikseen jokaisena viikonpäivänä ja laskemaan melu erikseen kaikkina päivinä. Sen sijaan melun laskentaa varten muodostettiin sataman toimintaa arkiviikolla, keskimääräistä selvästi kiireisempänä ja meluisampana arkipäivänä edustava laskentavuorokausi. Laskentavuorokausi ei siis ole keskimääräinen arkipäivän vuorokausi, vaan siihen kerättiin tavallista enemmän melulähteitä, liikennettä ja tapahtumia: Laivoja sijoitettiin laitureihin keskimääräistä selvästi enemmän eli yksi jokaiseen neljään laituriin. Yhden laivan oletettiin viipyvän satamassa koko vuorokauden ja muut kolme laivaa kahden täyden 8 h työvuoron pituisen ajan eli klo 7 23. Laivoista kaksi on Pietarsaaressa todella mitattuja laivoja: Nordland laiturissa 2 ja Turchese laiturissa 4. Muut kaksi ovat tyypillisiä keskimääräisiä rahtilaivoja (apukoneiden A-äänitehotaso L WA 102 db). Kaikkien laivojen oletettiin joko purkavan tai lastaavan saman laskentapäivän aikana.

1563-2 8 Purkamisesta ja lastauksesta oletettiin lisäksi seuraavaa: Nostureilla ja trukeilla tai rekka-autoilla tapahtuvaa purkamista tai lastausta oletettiin melulähteiden sijainnin puolesta tapahtuvan kolmella laiturilla (1 3) yhtä aikaa, kahden työvuoron ajan eli 16 h. Tätä työskentelyä painotettiin lisäksi ajallisesti luvulla 2/3, mikä vastaa sitä, että työskentelyä tapahtuisi tehollisesti (kokonaismelupäästön kannalta) kahdella laiturilla. Koska ympäristömelun haittojen arvionnin päivä (klo 7 22) on pituudeltaan 15 h, yksi tunti satamassa olosta ja oletuslastaustyöstä sattuu yön ajalle. Kuorma-autoliikenne jaettiin päivä- ja yöajan kesken samoin suhteessa 94 % 6 %. Junaliikenteen oletettin tapahtuvan vain päivällä. Vuosiliikenne jaettiin arkivuorokausille (jakamalla määrät luvulla 260). Toisin sanoen oletettiin, että liikennettä ei ole viikonloppuisin. Taulukosta 2 seuraa myös, että arkivuorokauden aikana satamassa liikkuu yhteensä 3,4 ekvivalenttia trukkia ja 0,7 vetomestaria jatkuvasti. Toisin sanoen noin 4 työkonetta on keskimäärin jatkuvasti liikkeessä 16 h kahden työvuoron aikana. Kuorma-autojen osalta laskentapäivä on myös samalla hiilenpurkauspäivä. Työkoneiden melu on tämän selvityksen tulosten kannalta ratkaisevassa asemassa. Varsinainen pahimman tapauksen oletus syntyi seuraavien valintojen perusteella: Sataman alueelle sijoitettiin liikkumaan 4 trukkia ja 1 vetomestari sekä laitureihin 1 3 työskentelemään yhteensä 2 dieselnosturia, jatkuvasti 16 h ajan laskennallisen päivän aikana. Kaikkien liikkuvien koneiden oletettiin lisäksi liikkuvan koko ajan ulkona sataman kentillä, näkyvillä ja kuuluvilla. Todellisuudessa koneet liikkuvat osan ajasta varastojen sisällä ja lisäksi osan ajasta ne seisovat tyhjäkäynnillä. Jatkuvasti käyvien työkoneiden lisäksi laiturin 2 lastaus/purkaustapahtumaan lisättiin nosturityöskentelyn impulssiäänet sekä puurekkojen omat nosturit. 3.6 Sijaintitietoja Työkoneet ja ajoneuvoliikenne hajautettiin satama-alueille useille edustaville viivamaisille reiteille. Reittien sijoittelu perustui lähinnä sataman toiminnan tarkkailuun. Satama-alueiden sisällä reittien valinta voi aiheuttaa paikallisia poikkeamia todelliseen meluun verrattuna, mutta satama-alueen ulkopuolella reittien yksityiskohdat eivät enää vaikuta laskennan tuloksiin. Siellä melun kannalta ratkaisevaa on kokonaisliikennemäärä ja suorite sekä melulähteiden päästötiedot. 4 Tulokset Vyöhykelaskennan tulokset näkyvät liitteiden 1 5 karttalehdistä. Liitteet 1 ja 2 sekä 5 esittävät kokonaismelun vyöhykkeitä päivällä ja yöllä. Liitteessä 3 on erikseen laivojen, nostureiden ja työkoneiden sekä liitteessä 4 (sataman sisäisen) autoliikenteen ja junien meluvyöhykkeet päivällä. Timberpak ja sementtisiilot sisältyvät koneisiin.

1563-2 9 Kartoista nähdään melulähderyhmien suhteelliset merkitykset: työkoneet ovat tärkein melulähderyhmä; toiseksi tärkein on sataman ja teollisuusalueen välinen kuorma-autoliikenne; laivojen melu on suhteellisen vähäistä; junien melu on rahdin määrästä huolimatta lähes merkityksetöntä. 5 Johtopäätös Kartoista nähdään, että sataman aiheuttama melu ei yllä ohjearvojen tasolle lähimpien asuintalojen etäisyydellä missään suunnassa, ei päivällä eikä yöllä. Selvityksessä käytetyn laskentavuorokauden oletettiin edustavan tavallista arkivuorokautta pahempaa tapausta. Todellinen melu on yleensä useimpina arkipäivinä laskettua vähäisempää. Viitteet 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92). Helsinki 1992. 2. LAHTI T, Ympäristömelun arviointi ja torjunta. Ympäristöopas 101, Ympäristöministeriö, Helsinki 2003. 125 s. 3. KRAGH J, ANDERSEN B & JACOBSEN J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby 1982. 54 s. + liitt. 35 s. 4. Tieliikennemelun laskentamalli. Ympäristöministeriö, Ohje 6/1993. Helsinki 1993. 5. Raideliikennemelun laskentamalli. Ympäristöopas 97. Ympäristöministeriö, Helsinki 2002, 117 s. 6. LAHTI T, Helsingin satamien ympäristömelu. Melulähdetietokanta. AKUKON 845, Helsinki 2001. 14 s. + liitt. 28 s.

akukon 1563-2 Liite 1 Pietarsaaren satama, ympäristömeluselvitys Kaikki melulähteet (laivat, työkoneet ja liikenne) päivä [klo 7-22], keskiäänitaso L Aeq > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db Mittakaava: 1:8000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TL/09.12.03 Cadna/A 3.2 (Nordic), Pietarsaari 1.1 kaikki.cna

akukon 1563-2 Liite 2 Pietarsaaren satama, ympäristömeluselvitys Kaikki melulähteet (laivat, työkoneet ja liikenne) yö [klo 22-7], keskiäänitaso L Aeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db Mittakaava: 1:8000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TL/09.12.03 Cadna/A 3.2 (Nordic), Pietarsaari 1.1 kaikki.cna

akukon 1563-2 Liite 3 Pietarsaaren satama, ympäristömeluselvitys Laivat ja työkoneet päivä [klo 7-22], keskiäänitaso L Aeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db Mittakaava: 1:8000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TL/09.12.03 Cadna/A 3.2 (Nordic), Pietarsaari 1.1 koneet.cna

akukon 1563-2 Liite 4 Pietarsaaren satama, ympäristömeluselvitys Kuorma-autot ja junat päivä [klo 7-22], keskiäänitaso L Aeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db Mittakaava: 1:8000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TL/09.12.03 Cadna/A 3.2 (Nordic), Pietarsaari 1.1 liikenne.cna

akukon 1563-2 Liite 5 Pietarsaaren satama, ympäristömeluselvitys Kaikki melulähteet (laivat, työkoneet ja liikenne) päivä [klo 7-22], keskiäänitaso L Aeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db Mittakaava: 1:8000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TL/09.12.03 Cadna/A 3.2 (Nordic), Pietarsaari 1.1 kaikki.cna