(5)+liitteet (8)

Transkriptio

1 (5)+liitteet (8) DI Liisa Kilpi, DI Timo Markula Toralinna Tilaaja: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Yhteyshenkilö: Ville Purma LIIKENNEMELUSELVITYS 1 Tausta Helsingin Länsi-Pasilassa sijaitsevalle Veturitielle ollaan suunnittelemassa uutta tielinjausta. Uusia linjauksia on ehdolla kaksi: lyhyt tunneli sekä pitkä tunneli. Molemmat tunnelit johtavat toteutuessaan Veturitien Pasilan juna-aseman alta. Veturitien varrella sijaitsee historiallinen punatiilinen asuinrakennus Toralinna. Uusien tielinjausten myötä on tarpeen selvittää, miten liikennesuunnitelmien ennustetilanteissa Toralinnan julkisivuun kohdistuva liikennemelu muuttuu nykytilanteesta. Tässä raportissa on esitetty kohteen liikenteen meluselvitys eri tielinjauksilla ja ennusteliikennemäärillä. 2 Melulaskenta 2.1 Laskenta- ja maastomalli Ympäristömelun laskennat tehtiin Datakustik CADNA/A 4.4 tietokoneohjelmalla käyttäen pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia [1]. Kolmiulotteinen tietokonemalli sisältää alueen maaston korkeuskäyrät, rakennusten sijainnit ja korkeudet sekä liikenneväylien sijainnit ja korkeustiedot. Maastokäyrät ja liikenneväylien sijainnit saatiin Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta-aineistosta, Uusien tielinjausten korko- ja sijaintitiedot saatiin Kaupunkisuunnitteluvirastolta leikkauskuvina (saatu , ja ). 2.2 Laskentasuureet ja -pisteet Laskentasuureena on melun A-keskiäänitaso L Aeq päiväaikaan klo Selvityksen tulokset, eli lasketut melutasot, esitetään julkisivuihin kohdistuvina keskiäänitasoina. Rakennuksen julkisivuille kohdistuvaa melutasoa arvioitaessa seinän heijastusta ei oteta huomioon, koska se ei vaikuta julkisivun läpi sisätiloihin kantautuvaan meluun. Julkisivujen laskentapisteiden tuloksissa esitetyt äänitasot edustavat suoraan julkisivulle kohdistuvia melutasoja ilman heijastusvaikutusta. 2.3 Tieliikenne Laskennassa otettiin huomioon lähimmät ja vilkkaimmat liikenneväylät, joiden meluvaikutukset ovat kohteen kannalta merkittäviä. Liikenne laskettiin kolmelle eri tielinjausvaihtoehdolle ja kahdelle eri liikennemäärälle taulukon 1 mukaisesti: Akukon Oy Hiomotie 19, HELSINKI Y-tunnus Puh akustiikka audiovisual melu etunimi.sukunimi@akukon.fi

2 (5) Taulukko 1. Laskentatilanteet tielinja / liikennemäärä tavoite nykylinjaus (nolla) lyhyt tunneli (A) pitkä tunneli (B) x x x Laskennassa käytetyt keskimääräisen vuorokausiliikenteen ennusteliikennemäärät KAVL kullekin laskentatilanteelle on esitetty liitteessä A. Liikennemäärät saatiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelusta (saatu ja ). Päiväajan liikenteeksi on tavalliseen tapaan oletettu 90 % vuorokauden liikenteestä. Tämän arvion seurauksena päiväajan (klo 7-22) keskiäänitaso L Aeq on noin 7 db suurempi kuin yöajan (klo 22-7) keskiäänitaso L Aeq. Koska päiväajan ohjearvot ovat vain 5 db korkeampia kuin yöajan ohjearvot, päiväaika on määräävä kohteen meluvaatimusten kannalta eikä yöajan melutasoja ole tarpeen esittää erikseen. Laskennassa on huomioitu lisäksi raitiovaunuliikenne nykyisten määrien mukaan. 2.4 Veturitien eteläosan asemakaavan vaikutukset liikenteeseen Helsingin Kaupungin liikennesuunnittelulta saatiin seuraava tieto: Veturitien eteläosan asemakaava mahdollistaa Keski-Pasilassa Tornialueen, keskustakorttelin sekä Ratapihakortteleiden maankäytön suunnitellulla tavalla. Näiden alueiden arvioitu uusi maankäyttö on yhteensä noin 0,5 miljoonaa k-m 2. Yleiskaavan 2002 mukainen maankäyttö ja pääkatuverkko tuottavat nykyisiin liikennemääriin kasvua kaupungin laajuisesti erityisesti pääkatuverkolle. Veturitiellä Toralinnan kohdalla liikennemäärien kasvusta 4/5 on arvioitu johtuvan muusta kuin Keski-Pasilaan tulevasta uudesta maankäytöstä. Veturitien ennustettuun liikennemäärään vaikuttaa yleiskaava 2002 mukaiset pääkatuverkon järjestelyt, kuten Tuusulanväylän kääntö sekä Hakamäentien jatkeet. Tuusulanväylän kääntö ohjaa liikennettä pois Mäkelänkadulta, joka ei yleiskaavassa ole enää osana pääkatuverkkoa. Keski-Pasilassa pääkatuverkon uudet järjestelyt (Veturitie ja Teollisuuskadun jatke) vähentävät liikennettä Ratapihantiellä, Pasilansillalla ja Pasilankadulla. 3 Tulokset Liitteissä B on esitetty melukartat päiväaikaisista A-keskiäänitasoista L Aeq eri laskentatilanteissa. Liitteessä C on esitetty julkisivuille päiväaikaan kohdistuvat A-keskiäänitasot L Aeq 3D-näkyminä. Niistä voi tarkastella mm. meluesteiden korkeuden vaikutusta kohdistuviin tasoihin. Taulukossa 3 on esitetty lasketut suurimmat julkisivuun kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot L Aeq yhdellä luvulla ilmaistuna eri laskentatilanteissa. Suurimmat kohdistuvat melutasot vaihtelevat ennustetilanteissa 0 2 db nykytilanteeseen verrattuna. On syytä huomioida, että Pasilan alueen kehityksen ohessa liikennemäärät ja siten myös melutasot tulevat kasvamaan joka tapauksessa, tielinjauksista huolimatta.

3 (5) Taulukko 3. Suurimmat julkisivuille kohdistuvat päiväajan A-keskiäänitasot L Aeq eri laskentatilanteissa. liite laskentatilanne tavoite B1 nykylinjaus (nolla) db B2 lyhyt tunneli (A) db B3 pitkä tunneli (B) 68 db B4 lyhyt tunneli (A) + 2,5 m melueste db B5 pitka tunneli (B) + torjunta db 4 Meluntorjuntatarkastelu Tulevien suunnitelmien ja liikenteen kasvun myötä Toralinnan julkisivuille kohdistuvat melutasot nousevat vain hieman (1-2 db). Koska kohteelle on asetettu vaatimus, että melutaso ei saa nousta edes vähäisissä määrin nykyisestä, on tässä tarkasteltu meluntorjuntatoimenpiteitä. 4.1 Tilanne A lyhyt tunneli Tilanne A lyhyt tunneli on meluntorjunnan toteutuksen kannalta haasteellisempi kuin tilanne B pitkä tunneli, vaikka suurin kohdistuva melutaso kasvaa ainoastaan 1 db nykytilanteeseen verrattuna. Liikennemäärien kasvaessa ja tielinjauksen ollessa lähes identtinen nykyisen linjauksen kanssa, lähes ainoa meluntorjuntakeino on melueste Veturitien itäpuolelle mahdollisimman lähelle tietä. Jos halutaan, että melutaso ei kasva nykyisestä missään kohdin Toralinnan läntistä julkisivua, laskennallisesti meluesteen tulisi olla vähintään 2,5 m korkea. Jotta pohjoispäädyssä melutasot eivät nousisi lainkaan nykytilanteeseen verrattuna tulisi tienlaidan meluesteen olla peräti 4,5 m korkea. Tarkastelun laskennalliset tulokset on esitetty liitteessä B4. Suunniteltu 1,2 m korkea melueste torjuu melua vain noin alimman kerroksen kohdalla. 4.2 Tilanne B pitkä tunneli Tilanteen B pitkä tunneli osalta meluntorjunta voidaan toteuttaa kahdella toimenpiteellä: 1. Tunnelin ja sen luiskan laidat tulee vaimentaa EN :1999 luokan A2 (4 7 db) tai paremmin liikennemelua absorboivalla materiaalilla. 2. Aiemman suunnitelman mukainen valoaukko liikenneympyrän kohdalla tulee säilyttää (lähes) umpinaisena maanpintana. Näiden kahden toimenpiteen yhdistelmänä julkisivuille kohdistuvat melutasot vaihtelevat välillä db ennusteliikenteellä laskettuna. Toralinnan pohjoisosassa tilanne

4 (5) paranee laskennallisesti 2 db nykytilanteeseen verrattuna. Eteläosassa melutaso hieman nousee tavoiteliikennemäärissä (enintään vain 0,5 db). Melukartta torjuntatilanteesta on esitetty liitteessä B5. Yhtenä vaihtoehtona suunnittelussa on ollut esillä myös, että valoaukko katettaisiin niin, että siihen jäisi kolme noin 1,2 m x 1,2 m kokoista poistoilma-aukkoa. Aukkojen hattujen yläreuna olisi noin 2 m maanpinnan yläpuolella. Aukkojen kokonaispintaalan ollessa varsin pieni myös niiden melupäästö on varsin pieni. Suosittelemme kuitenkin kanavan vuoraamista mm paksulla mineraalivillalla tai vastaavalla ääntä vaimentavalla materiaalilla kuvan 1 mukaan. Tällöin poistoilma-aukoista kantautuvaa melua saadaan torjuttua niin, että sillä ei ole enää kokonaismelutasojen kannalta merkitystä Toralinnan kohdalla. Kuva 1. Äänenvaimennus tunnelin poistoilmavarauksiin. 5 Johtopäätökset Uusien tielinjausten ja ennusteliikennemäärien laskentatilanteessa melutasot ovat vain 1-2 db suurempia kuin nykytilanteen, sillä keskiäänitaso ei ole erityisen herkkä liikenteen vaihteluille. Esimerkiksi Toralinnan kohdalla Veturien liikennemäärän 23 % kasvu aiheuttaa keskiäänitasoon vain n. 1 db lisäyksen. Kaupungin liikennesuunnittelun mukaan Veturitien liikennemäärän lisääntymisestä 20 % on seurausta Keski-Pasilan kaavoituksesta ja loput liikennemäärän kasvusta liittyy kaupungin yleiseen kasvuun. Keski-Pasilan kaavan tuoma liikennemäärän kasvu on 5% nykyliikenteestä, jolloin Keski-Pasilan kaavan voidaan laskea lisäävän melua vain 0,2 db (=10*log 10(1,05)).

5 (5) Mikäli tavoitellaan, että julkisivuille kohdistuvat melutasot eivät nouse Toralinnan kohdalla vähäisissäkään määrin missään julkisivun osalla, tulisi Veturitiellä suorittaa meluntorjuntatoimenpiteitä joka tapauksessa, myös kaavan jäädessä toteutumatta. Tarkastellut torjuntaratkaisut ovat mittavia suhteessa torjuntavaikutukseen Tilanteen A lyhyt tunneli tapauksessa meluntorjunta vaatii maisemallisesti haasteellisen, korkean ja pitkän meluesteen, jotta melu ei ennustetuilla liikennemäärillä Toralinnan kohdalla nouse. Matalalla meluesteellä saadaan torjuttua melua vain alimmissa kerroksissa. Tilanteessa B pitkä tunneli voidaan tunnelin suunnitteluun sisällytettävillä toimenpiteillä torjua melua niin, että Toralinnan julkisivuun kohdistuvat melutasot eivät nouse nykytilanteesta. Muita mahdollisia ja paremmin ympäristöönsä sopivia meluntorjuntakeinoja, joita Veturitien tällä kohdin on jatkossa syytä tutkia, ovat mm. hiljaiseen päällysteeseen ja ajonopeuksiin kohdistuvat toimet. Liisa Kilpi Nuorempi konsultti, DI Timo Markula Vanhempi konsultti, DI Viitteet 1. Road traffic noise Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:525. Nordic council of ministers. 110 s. Tieliikennemelun laskentamalli. Ohje 6/1993. Ympäristöministeriö, Helsinki 1993.

6 Liite A1 LIIKENNEMÄÄRÄTIEDOT Nolla 2009 (nykylinjaus) tie KAVL raskas-% nopeus, km/h Veturitie kohdalla ,5 % 50 Veturitie etelä - länteen ,5 % Vauhtitie (Veturitie - Nordenskiöldinkatu) ,5 % Veturitie - Pasilankadusta pohjoiseen 100 4,5 % Nordenskiöldinkatu ,5 % Nordenskiöldinkatu Veturiteiden välissä ,5 % Savontie ,5 % Pasilankatu ,0 % A-2035 tavoite (lyhyt tunneli) tie KAVL raskas-% nopeus, km/h Veturitie kohdalla ,5 % 50 Veturitie etelä - länteen ,5 % Vauhtitie (Veturitie - Nordenskiöldinkatu) ,5 % Veturitie - Pasilankadusta pohjoiseen ,5 % Nordenskiöldinkatu ,5 % Nordenskiöldinkatu Veturiteiden välissä ,5 % Savontie ,5 % Pasilankatu ,0 % B-2035 tavoite (pitkä tunneli) tie KAVL raskas-% nopeus, km/h Veturitie, Tunnelin eteläpuoli ,5 % 50 Veturitie kohdalla Tunneli ,5 % Veturitie kohdalla, ramppi pohjoiseen ,5 % Veturitie kohdalla, ramppi etelään ,5 % Veturitie pinta - pohjoisosa ,5 % Nordenskiöldinkatu ,5 % Savontie ,5 % Pasilankatu ,0 %

7 akukon Liite B1 Toralinna Liikennemeluselvitys Tilanne nolla-2009 Julkisivuille kohdistuvat melutasot Päivä (klo 7-22) Keskiäänitaso L Aeq db db db db db db 3D-linja 59 akukon Akukon Oy /LK Cadna/A 4.4 (Nordic) Mittakaava: 1:1000 (A4)

8 akukon Liite B2 Toralinna Liikennemeluselvitys Tilanne A "lyhyt tunneli"-2035 tavoite Julkisivuille kohdistuvat melutasot Päivä (klo 7-22) Keskiäänitaso L Aeq db db db db db db 3D-linja 60 akukon Akukon Oy /LK Cadna/A 4.4 (Nordic) Mittakaava: 1:1000 (A4)

9 akukon Liite B3 Toralinna Liikennemeluselvitys Tilanne B "pitkä tunneli"-2035 tavoite Julkisivuille kohdistuvat melutasot Päivä (klo 7-22) Keskiäänitaso L Aeq db db db db db db 3D-linja akukon Akukon Oy /LK Cadna/A 4.4 (Nordic) Mittakaava: 1:1000 (A4)

10 akukon Liite B4 Toralinna Liikennemeluselvitys Tilanne A "lyhyt tunneli"-2035 tavoite Julkisivuille kohdistuvat melutasot 2,5 korkealla meluesteellä Päivä (klo 7-22) Keskiäänitaso L Aeq db db db db db db 3D-linja 4,5 m korkea melueste alkaa 60 akukon Akukon Oy /LK Cadna/A 4.4 (Nordic) Mittakaava: 1:1000 (A4)

11 akukon Liite B5 Toralinna Liikennemeluselvitys Tilanne B "pitkä tunneli"-2035 tavoite Julkisivuille kohdistuvat melutasot torjuntatoimenpiteiden toteuduttua Päivä (klo 7-22) Keskiäänitaso L Aeq db db db db db db 3D-linja 59 akukon Akukon Oy /LK Cadna/A 4.4 (Nordic) Mittakaava: 1:1000 (A4)

12 Liite C1 3D-OTOKSIA MALLILASKENNASTA LUOTEEN SUUNNASTA Tilanne nolla (nykyinen tielinja), 2009 liikenne Tilanne A-tavoite (lyhyt tunneli), 2035 tavoite liikenne-ennuste Tilanne A-tavoite ja torjuttu (lyhyt tunneli), 2035 tavoite liikenne-ennuste ja 2,5 m korkea este 1,5 m etäisyydellä tien reunasta, pohjoispäädyssä noin 70 m matkalla esteen korkeus on 4,5 m.

13 Liite C2 Tilanne B-tavoite (pitkä tunneli), 2035 tavoite liikenne-ennuste Tilanne B-tavoite ja torjuttu (pitkä tunneli), 2035 tavoite liikenne-ennuste. Torjuntatoimenpiteet: tunnelin akustinen vaimennus ja tunnelin liikenneympyrän valoaukko akustisesti umpinainen.