KOTKAN KANTASATAMA YMPÄRISTÖMELUSELVITYS. Akukon Oy. Benoît Gouatarbès Timo Markula

Transkriptio

1 11-1 KOTKAN KANTASATAMA YMÄRISTÖMELUSELVITYS Benoît Gouatarbès Timo Markula Akukon Oy Helsinki 2/2015

2 11-1 1(11)+liitteet DI Benoît Gouatarbès, DI Timo Markula Kotkan Kantasatama Tilaaja: Kotkan kaupinki, Kaupunkisuunnittelu Tilaus: Yhteyshenkilö: Marja Kukkonen YMÄRISTÖMELUSELVITYS Tiivistelmä Kotkan Kantasataman alueen ympäristömelun mallilaskenta tehtiin suunnitellulle uudelle maankäytölle. Tulokset on esitetty melukarttoina sekä piha-alueille että julkisivuille kohdistuvina melutasoina. Lisäksi on annettu asemakaavavaatimusta vastaava A-äänitasoerotus ΔL As eri julkisivuilla myöhemmin tarvittavaa eri rakenneosien äänieristyksen mitoitusta varten. Äänieristysvaatimuksia tarkasteltiin tilanteessa, jossa alueen kaikkien mahdollisten melulähteiden (laivat, katuliikenne ja Kotkamills) aiheuttama kokonaismelu on otettu huomioon. Laivamelun erityispiirteet (pienitaajuinen melu) on otettu huomioon ja se tulee edelleen ottaa huomioon julkisivurakenteita suunniteltaessa. Suunnittelualueen asuinrakennusten (sis. Ankkuri-kortteli) ja hotellien osalta A- äänitasoerotusvaatimus laivamelua vastaan ΔL As vaihtelee eri julkisivuilla välillä db. Suurin ΔL As esiintyy välilaiturin asuinrakennuksen julkisivuilla. Suurin vaatimus 35 db asettaa tiukan vaatimuksen ulkoseinien ja varsinkin ikkunoiden äänieristykselle. Liike- ja huvi- sekä viihdepalvelurakennusten osalta äänitasoerotusvaatimusta ei ole esitetty, koska sisätilojen suunnitelmat ja käyttötarkoitukset ovat vielä avoinna. iha-alueilla selvitystulosten avulla voidaan tunnistaa alueet, joissa on tarvetta suunnitella tarkemmin meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon monia niihin vaikuttavia seikkoja laivamelun erityispiirteistä johtuen. Erillinen meluntorjuntaselvitys, joka kohdistuu suunnittelualueeseen, on lähes aina tarpeellinen. Akukon Oy Hiomotie 19, HELSINKI Y-tunnus uh akustiikka audiovisual melu

3 11-1 2(11) Sisällysluettelo 1 Tausta Melun mallilaskenta Laskenta- ja maastomalli Laskentasuureet ja -pisteet Melulähteet Satama Tieliikenne Raideliikenne Teollisuus Laskentatilanteet Laskentatulokset Melukartat Laivamelun erityispiirteet Laivamelun ominaisuudet Äänieristystavoitteet Julkisivuihin kohdistuva melu ja äänieristysvaatimus Tulosten tarkastelu Laivamelu Liikennemelu Rakenteiden äänieristyksen mitoitus iha-alueille kohdistuva melu Johtopäätökset...10 Liitteet A Liite A1: Liite A2: Liitteet B Liite B1: Liite B2: Melukartat Katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamillisin sahan ja tukkikentän toiminta (sis. junaliikenne) päiväaikaiset A-keskiäänitasot L Aeq,7-22 yöaikaiset A-keskiäänitasot L Aeq,22-7 Melukartat Laivat (risteily ja roro) + katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamillisin sahan ja tukkikentän toiminta (sis. junaliikenne). päiväaikaiset A-keskiäänitasot L Aeq,7-22 yöaikaiset A-keskiäänitasot L Aeq,22-7

4 11-1 3(11) 1 Tausta Kotkan Kantasataman aluetta kaavoitetaan liike- ja asuinkäyttöön. Alueelle on tarkoitus rakentaa muotikauppaan keskittyvä outlet-keskus, liiketiloja, ravintoloita, kaksi hotellia, tiloja huvi- ja viihdepalveluita varten sekä asuinrakennuksia. Suunnittelualue sijaitsee Kotkansaaren pohjoisosassa välilaiturin ja itälaiturin alueilla Merikeskus Vellamon ja Kotkamillsin tehtaan välillä. Nykyisin suurin osa suunnittelualueesta on satama-aluetta, josta Itälaiturin pohjoisosa on jatkossakin tarkoitus säilyttää satamakäytössä. Itälaiturissa on varattu roro- ja risteilylaivoille. Asemakaavan muutosta varten Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelu on antanut toimeksiannon selvittää alueen ympäristömelu. Laivojen pienitaajuisen melun lisäksi selvityksessä tulee ottaa huomioon suunnittelualueen rakennusten julkisivuille ja oleskelualueille kantautuva tieliikennemelu, pääosin satamaan ja tehtaalle johtavan Satamakadun raskaasta liikenteestä, sekä teollisuusmelu (Kotkamills). Ulkomelun yleiset ohjearvot (keskiäänitaso L Aeq) oleskelualueilla (esim. pihat ja parvekkeet) ovat db päivällä (klo 7 22) ja db yöllä (klo 22 7) [1]. Uusilla asuinalueilla yöaikainen ohjearvo on db. Ohjearvot asuintiloissa sisällä ovat 35 db päivällä ja 30 db yöllä. Tässä raportissa on esitetty Kotkan Kantasataman alueen ympäristömelun mallilaskennan tulokset suunnitellussa maankäyttötilanteessa. Lisäksi olennaisena tuloksena on annettu asemakaavavaatimusta vastaava suositus A-äänitasoerotukseksi eri julkisivuilla niiden osien äänieristyksen mitoitusta varten. 2 Melun mallilaskenta 2.1 Laskenta- ja maastomalli Ympäristömelun laskennat tehtiin Datakustik CADNA/A 4.5 tietokoneohjelmalla käyttäen kolmea yhteispohjoismaista ympäristömelun laskentamallia: katuliikenne: tieliikennemelun laskentamalli [1] junaliikenne: raideliikennemelun laskentamalli [2] laivat ja teollisuus: teollisuuden ympäristömelun laskentamalli [3] Kolmiulotteiseen tietokonemalliin syötettiin alueen maaston korkeuskäyrät, rakennusten sijainnit ja korkeudet sekä liikenneväylien sijainnit ja korkeustiedot. Rakennusten korkeustiedot ja sijainnit syötettiin malliin käyttäen lähtötietoina asemakaavapiirustuksia (Masterplan ja luonnospäivitys , AHR Architects Ltd.) ja kantakartta-aineistoa (Kotkan kaupunki). 2.2 Laskentasuureet ja -pisteet Laskentasuureena on tavallinen A-keskiäänitaso L Aeq sekä päivä- (klo 7-22) että yöajalle (klo 22-7). Selvityksen tulokset eli lasketut melutasot esitetään sekä julkisivuihin kohdistuvina että pihoilla esiintyvinä melutasoina.

5 11-1 4(11) ihojen äänitasot ovat kokonaismelutasoja siinä mielessä, että ne sisältävät kaikki heijastukset kovista pystypinnoista kuten talojen ulkoseinistä. Tällainen laskentatulos edustaa ulkotilojen melua. Seinän itsensä heijastusta ei oteta huomioon rakennuksen julkisivuun kohdistuvaa melutasoa arvioitaessa. Julkisivuihin kohdistuvan melun ohjearvot koskevat melua, josta heijastuksen osuus on poistettu. Siten aivan seinän lähellä ohjearvoihin verrattava äänitaso on n. 3 db pienempi kuin mitä melukartta näyttää. Sen sijaan julkisivujen laskentapisteiden tuloksissa äänitaso on suoraan julkisivulle kohdistuva melutaso. Melukartan laskenta tehtiin käyttäen 5 5 m 2 suuruisia laskentaruutuja. Laskentapisteet sijaitsivat tavalliseen tapaan 2 m korkeudella maanpinnasta. Lähimpien rakennusten julkisivujen melutasojakautumat laskettiin siten, että laskentapisteitä sijoitettiin kunkin kerroksen korkeudelle ja vaakasuunnassa enintään 10 m välein. 2.3 Melulähteet Satama Nykyisin suurin osa suunnittelualueesta on satama-aluetta, josta Itälaiturin pohjoisosa on edelleenkin tarkoitus säilyttää satamakäytössä. Itälaituria on suunniteltu roro- ja risteilylaivojen käyttöön. Laivat käyttävät apukonettaan laiturissa ollessaan tuottaakseen käyttövoiman ilmanvaihtoon, lämmitykseen, valaistukseen jne. On kuitenkin huomattava, että mahdollinen siirtyminen maasähkön käyttöön tulevaisuudessa ei välttämättä vähennä laivojen melua juuri lainkaan. Suurella osalla matkustajalaivoista ja käytännössä kaikilla risteilijöillä merkittävimmät melulähteet liittyvät ilmanvaihtoon, ja ne ovat käynnissä käyttövoiman lähteestä riippumatta. Tämä melu on pienitaajuista ja se leviää joka suuntaan laivan ympäristöön korkealla sijaitsevasta savupiipusta johtuen. ienitaajuinen melu koetaan usein häiritseväksi sisätiloissa etenkin yöaikana. Rakennusten julkisivut eristävät huonosti pienitaajuista melua ja lisäksi huonemoodit (huoneen mittoihin liittyvät seisovat aallot) voivat edelleen korostaa samoja taajuuksia. Välilaiturissa sijaitsevat asuinrakennukset ovat alle 100 m etäisyydellä Itälaiturin risteilylaivasta, joka voi viipyä laiturissa koko yön. Satamasta aiheutuu roro-laivojen osalta niiden apukoneiden lisäksi vetomestareiden melua. Vetomestareita käytetään konttien ja rekan perävaunujen purkamisessa ja lastaamisessa. Mallilaskennassa sijoitettiin melultaan keskimääräinen risteilylaiva Itälaiturin luoteisosaan (keula koilliseen päin) ja roro-laiva Itälaiturin pohjoisosaan (keula itään päin). Koska tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa laivojen aikatauluista, niiden oletettiin olevan laiturissa päivällä % koko päiväajasta (7-22) ja yöllä 100% koko yöajasta (22-7). On epätodennäköistä että kaikki laivat ovat koko päiväajan laiturissa. % laituriaika arvioitiin todennäköisemmäksi ja siten melulaskennassa edustavammaksi kuin koko päiväaika. Oletuksen vaikutus koko päivän keskiäänitasoon on 3 db.

6 11-1 5(11) Laivan asennolla on hieman vaikutusta, sillä tyypillisesti laivan tärkeimmät melulähteet ovat takaosassa: savupiipussa tai sen läheisyydessä. Laskennassa käytetty laivojen sijoittelu edustaa melun kannalta pahinta tapausta. Toimistomme on mitannut lukuisissa eri Suomen satamissa risteily- ja roro-laivojen melupäästöjä vuodesta 1997 lähtien. Kaikkien mitattujen laivojen keskimääräinen melupäästö (energiakeskiarvona laskettu A-äänitehotaso L WA) on: risteilylaiva roro-laiva L WA = 106 db L WA = 108 db Laskennassa on otettu huomioon myös sataman työkoneet eli lähinnä vetomestarit, jotka liikuttelevat roro-laivalla kuljetettavia rekkojen perävaunuja itälaiturin pohjoisalueella. Roro-laivaan liittyvästä toiminnasta ei ole saatu tietoja. Niiden osalta vetomestareita oletettiin käytettävän päivän aikana seuraavasti: kaksi vetomestaria kumpikin toiminnassa 6 tuntia. Työskentelevän vetomestarin melupäästö (energiakeskiarvona laskettu A-äänitehotaso L WA) on: L WA = 110 db Roro-laivan ramppikolinaa, joka voi syntyä laivan rampin kolahtaessa laiturin rakenteeseen ajoneuvojen purun ja lastauksen aikana, ei ole otettu huomioon. Ramppikolinaa ei esinny aina ja se on suhteellisen helppo torjua lähes kokonaan melko yksinkertaisilla toimenpiteillä. Hietasen sataman etelälaiturin toiminnasta ei ole saatu tietoja, joten siitä mahdollisesti aiheutuva melu kantasataman suunnittelualueella ei sisälly tämän selvityksen tuloksiin Tieliikenne Laskennassa otettiin huomioon suunnittelu- ja Kotkamillisin alueelle johtava liikenne (Satamakatu, Salakuljettajantie, Tornatorintie ja Ruukinkatu). Merkittävin lähde on Satamakatu siinä kulkevan raskaan liikenteen vuoksi. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee asuinrakennuksia Satamakadun varrella, mm. ns. Ankkuri-kortteli Satamakadun ja Ruukinkadun lounaisnurkassa. Muita teitä, kuten esimerkiksi tontille johtavia katuja tai kauempana olevia teitä, ei otettu mukaan laskentaan. Niiden melulla ei ole merkittävää vaikutusta kokonaismeluun suunnittelualueen rakennusten ja pihojen kohdalla. Laskennassa käytetyt liikennetiedot vastaavat ennustetilannetta vuodelle 2030 (Strafica, saatu ). Nämä liikennetiedot sisältävät satamaan ja Kotkamillsin tehtaaseen liittyvän raskaan liikenteen. Ajonopeutena käytettiin koko alueella km/h. äiväajan osuudeksi vuorokausiliikenteestä oletettiin tavalliseen tapaan 90%. Todettakoon, että melutasot eivät ole herkkiä liikenteen vaihteluille. Esimerkiksi % kasvu liikennemäärissä aiheuttaa melutasoon vain 1,8 db lisäyksen.

7 11-1 6(11) Raideliikenne Teollisuus Tukkijunia tulee Kotkamillsin saha-alueelle tehtaalle nykyisin neljä kertaa kuukaudessa. Junat ovat kymmenen vaunun mittaisia. Laskentatilanteeseen asetettiin yksi juna päiväajalle. Teollisuusmelun osalta merkittävin tekijä lienee Kotkamillsin tehtaan saha-alueen toiminta. Tiukan aikataulun ja vuodenajan sääolosuhteiden takia tässä selvityksessä ei voitu mitata ja määrittää kaikkien merkittävien yksittäisten melulähteiden melupäästöjä. Kotkamillsin sahan ja tukkikentän toiminnan aiheuttaman melun mallilaskennan lähtötietoina käytettiin melupäästötietoja vastaavista toiminnoista, joita on mitattu aikaisemmissa teollisuusmelun selvityksissä muissa kohteissa. Meluisimpia lähteitä ovat sahan kuljetin ja moottorit sekä työkoneet. Kotkamillsin sahan ja tukkikentän alueet sijaitsevat suunnittelualueen kaakkoispuolella. Työkoneiden ajot jakautuvat kahteen pääalueeseen, jotka ovat tasaamo ja tukkilajittelu/saha. Toiminta tapahtuu kahdessa työvuorossa klo 6-23 välillä. Työkoneiden tyypit ja niiden toiminta-ajat sekä sahan melulähteiden laskennassa käytetyt tiedot on lueteltu taulukossa 1. Taulukko 1. Laskennassa käytetyt tiedot: sahan melulähteiden äänitehotasot L WA [db] sekä työkoneiden toiminta-ajat. lähde LWA aika / määrä päivä lajittelukuljetin h 2 h lajittelukuljettimen moottori, alku h 2 h lajittelukuljettimen moottori, loppu h 2 h trukit tasaamon alueella (2 kpl) h 2 h Highlift tukkilajittelu/saha-alueella (3 kpl) h 2 h yö Vuonna 2011 tehtyjen melumittausten tulosten perusteella [5] Kotkamillsin tehtaiden muun toiminnan aiheuttama melu ei vaikuta kokonaismeluun suunnittelualueella. Sitä ei siksi otettu mukaan laskentaan. 2.4 Laskentatilanteet Tässä selvityksessä tarkasteltiin seuraavia kahta eri laskentatilannetta, joiden tulokset (päivä ja yö erikseen) on esitetty melukarttoina. Laskentatilanteet ovat: VE1 VE2 katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamillsin sahan ja tukkikentän toiminta (sis. junaliikenne) laivat (risteily ja roro) + katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamillsin sahan ja tukkikentän toiminta (sis. junaliikenne)

8 11-1 7(11) 3 Laskentatulokset 3.1 Melukartat Ennusteliikenteen 2030 sekä Kotkamillsin sahan ja tukkikentän toiminnan aiheuttaman kokonaismelun A-keskiäänitasot on esitetty liitteiden A1 ja A2 melukartoissa: Liite A1 VE1 päiväaikaiset A-keskiäänitasot L Aeq,7-22 Liite A2 VE1 yöaikaiset A-keskiäänitasot L Aeq,22-7 Laivojen (risteily ja roro), ennusteliikenteen 2030 sekä Kotkamillsin sahan ja tukkikentän toiminnan aiheuttaman kokonaismelun A-keskiäänitasot on esitetty liitteiden B1 ja B2 melukartoissa: Liite B1 VE2 päiväaikaiset A-keskiäänitasot L Aeq,7-22 Liite B2 VE2 yöaikaiset A-keskiäänitasot L Aeq,22-7 ihojen äänitasojen lisäksi liitteissä on esitetty rakennusten julkisivuille kohdistuvat melutasot. Julkisivuihin kohdistuvat melutasot on laskettu kerroskohtaisesti. Rakennusten seinillä olevat kahdeksankulmaiset tunnukset ilmoittavat suurimman kyseisillä julkisivuilla esiintyvän keskiäänitason L Aeq. 4 Laivamelun erityispiirteet 4.1 Laivamelun ominaisuudet Laivojen melu saattaa aiheuttaa ongelmia lähimpien asuinrakennusten sataman puoleisten julkisivujen kohdalla. Äänieristyksen kannalta haastavinta on, että laivamelun spektrin muoto poikkeaa tuntuvasti muiden tavallisten ympäristömelun lajien, kuten auto-, juna- ja lentoliikenteen meluspektreistä. Laivamelu on erityisen pienitaajuista. ienitaajuisen melun aiheuttaa laivojen apukone, joka on käynnissä koko satamassa oleskelun ajan. Apukone on pääkonetta pienempi mutta kuitenkin suhteellisen suuri dieselmoottori, jonka voimalla tuotetaan laivan satamassa tarvitsema sähkö, mm. lämmitystä, valaistusta ja ilmanvaihtoa varten. Apukone sijaitsee laivan konehuoneessa ja sen melu tulee suurimmaksi osaksi ulos pakoputken suusta, joka yleensä sijaitsee savupiipun huipulla. Matala- eli pienitaajuinen melu on erityisen hankalaa siksi, että rakennusten julkisivut eristävät sitä selvästi huonommin kuin esim. tavallista tieliikennemelua. Toinen melun haitallisuutta korostava seikka on, että laivojen apukoneen melu sisältää tyypillisesti vain yhtä tai muutamaa yksittäistä taajuutta eli se on luonteeltaan kapeakaistaista. Tällaista melua pidetään häiritsevämpänä kuin tavallista spektriltään tasaisempaa melua. 4.2 Äänieristystavoitteet Ympäristömelun yleiset ohjearvot sisällä varsinaisissa asuinhuoneissa (mm. olo- ja makuuhuone) ovat päivällä 35 db ja yöllä 30 db [1]. STM:n asumisterveysohjeessa on lisäksi erikseen annettu yöaikaiselle musiikkimelulle ohjearvoksi 25 db [6].

9 11-1 8(11) Musiikkimelun tiukempaa ohjearvoa perustellaan sillä, että asuntoihin kuuluva ja terveyshaittaa aiheuttava musiikkimelu on yleensä pienitaajuista melua. Tämä johtuu kahdesta syystä: sähköisesti vahvistetussa musiikissa on tavallisesti voimakas pienitaajuinen osuus ja rakennusten äänieristys on pienillä taajuuksilla heikompi kuin keskitaajuusalueella. Tämän lisäksi pientaajuisen melun katsotaan olevan häiritsevämpää kuin tavallinen melu, esimerkiksi silloin, kun se on kapeakaistaista. Musiikkimelun ominaisuudet muistuttavat siten monessa suhteessa tässä käsiteltävää laivojen melua. Musiikki- ja laivamelun periaatteellisen samankaltaisuuden perusteella laivojen melun haitallisuutta on syytä arvioida käyttäen tiukennettua ohjearvoa 25 db. Voitaisiin ajatella yhtä hyvin, että 25 db ohjearvo vastaa 5 db kapeakaistakorjauksella kiristettyä tavallista ohjearvoa. Asumisterveysohjeessakin todetaan, että jos musiikkimelulle käytetään tätä tiukempaa ohjearvoa, siihen ei enää erikseen käytetä kapeakaista- tai impulssikorjausta. Kaavoituksessa esitettävä äänieristysvaatimus määritellään julkisivuun kohdistuvan melun A-äänitason ja sisämelun A-äänitason tavoitearvon erotuksena. Tarkemmin A- äänitasoerotus DL A edustaa äänieristystä nimettyä ympäristömelun lajia, kuten tieliikennemelua vastaan. Kohteissa, joissa laivojen melu on otettava erityisesti huomioon, voidaan määrittää äänitasoerotus laivamelua vastaan DL As = DL A + 5 db jossa DL A on tavalliseen tapaan, tavalliseen sisämelun ohjearvoon perustuva äänitasoerostus ja 5 db seuraa edellä esitetystä sisämelun tiukemmasta ohjearvosta. Tunnuksen alaindeksin kirjaimen s voidaan tulkita tulevan vaikkapa sanoista satama tai ship. 4.3 Julkisivuihin kohdistuva melu ja äänieristysvaatimus Tulosten tarkastelu tehdään vain suunnittelualueen asuinrakennusten ja hotellien kohdalla. Näissä yöaikaisen sisämelun sallittu äänitaso on 25 db, kun laivamelua esiintyy. Liike- sekä huvi- ja viihdepalvelurakennusten kohdalla laskentatuloksia ei ole tarkasteltu, koska sisätilojen suunnitelmia ja käyttötarkoitusta ei ole vielä lyöty lukkoon. Äänieristysvaatimuksia tarkastellaan VE2:n tilanteessa, jossa alueen kaikkien mahdollisten melulähteiden vaikutus on otettu huomioon. 5 Tulosten tarkastelu 5.1 Laivamelu Välilaiturin asuinrakennuksen julkisivuilla lasketut A-keskiäänitasot L Aeq ovat suurimmillaan 59 db yöllä, kun molemmat laivat (risteily ja roro) yöpyvät Itälaiturissa koko yön (ks. liite B2). Tämä vastaa pahinta mahdollista tilannetta. Laivojen melu on hallitsevaa muuhun meluun verrattuna. Välilaiturin asuinrakennuksille suositellaan kaavavaatimusta: A-äänitasoerotus laivamelua vastaan DL As = 35 db.

10 11-1 9(11) Satamakadun ja Salakuljettajantien välisen alueen asuinrakennusten ja hotellin julkisivuille lasketut A-keskiäänitasot L Aeq ovat suurimmillaan db yöllä, kun molemmat laivat (risteily ja roro) yöpyvät itälaiturissa. Satamakadun ja Salakuljettajantien välisen alueen asuinrakennuksille ja hotellille suositellaan kaavavaatimusta: A-äänitasoerotus laivamelua vastaan DL As = 30 db. Samaa vaatimusta, DL As = 30 db, suositellaan käytettäväksi Ankkuri-korttelin (Satamakadun ja Ruukinkadun risteyksen lounaisnurkka) Ruukinkadun ja Satamakadun puoleisilla julkisivuilla sekä ohjoislaiturin hotellin julkisivuilla. 5.2 Liikennemelu Tieliikennemelu ei aseta laivamelua tiukempia äänieristysvaatimuksia Välilaiturin asuinrakennuksille, pohjoislaiturin hotellille ja Satamakadun ja Salakuljettajantien välisen alueen asuinrakennuksille. 5.3 Rakenteiden äänieristyksen mitoitus Julkisivun äänieristystavoite tai vaatimus DL A ei vielä kerro minkälainen rakenne on äänieristykseltään riittävä, koska toteutuva A-äänitasoerotus ei ole pelkästään rakenteen äänieristyksen ominaisuus vaan ulkomelun ja eri julkisivuosien rakenteiden yhteinen ominaisuus. Rakenteen eristysominaisuuksia edustaa ilmaäänieristysluku R A, joka on eri käsite ja eri suure kuin äänitasoero DL A. Myös niiden lukuarvot ovat erisuuria. Seuraava hankaluus on, että julkisivurakenteiden suunnittelussa laivojen melulle ei voida käyttää tavanomaista tieliikennemelulle pätevää ilmaäänieristyslukua R Atr (= R w + C tr), koska se perustuu tyypilliseen katuliikenteen melun spektriin. Laivamelulle pätevän ilmaäänieristysluvun R As laskennassa tulee ottaa huomioon laivamelun pienitaajuinen spektri. YM:n mitoitusopas [7] ei ota huomioon laivamelun pienitaajuista spektriä. Toimistomme aiemmat laivamelueristyksen laskelmat osoittavat, että laivamelun eristysluvun R As lukuarvo on usein noin 6 db pienempi kuin tavallisen liikennemelun eristysluvun R Atr. Tämä tarkoittaa sitä, että rakenneyhdistelmän tieliikennemelun äänieristysluvun R Atr on oltava vähintään 6 db suurempi kuin laivamelun eristysluvun R As vaatimus. Esimerkiksi jos vaadittava DL AS on 30 db ja R As on db, sopiva rakenne on sellainen, jonka R Atr ³ db. Julkisivun äänieristyksen mitoitus on tehtävä huonetilakohtaisesti ja tulokset voivat vaihdella suuresti riippuen vaadittavasta A-äänitasoerosta eli julkisivuun kohdistuvasta melutasosta ja sisätilan käyttötarkoituksesta. Ulkoseinien ja ikkunarakenteiden todellista äänieristystä on verrattava vaatimukseen suunnitelmien myöhemmässä vaiheessa. Vaikka päivän aikana tieliikennemelu on suurempaa kuin laivamelu, on syytä tehdä julkisivuäänieristyksen mitoitus nimenomaan laivamelua vastaan, käyttäen äänitasoerotusta DL As, koska yöaikainen laivamelu ja sen pienitaajuisuus ovat tärkein mahdollisesti meluhaittoja aiheuttava tekijä.

11 (11) 5.4 iha-alueille kohdistuva melu Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot asumiseen käytettävillä alueilla ovat db päivällä ja db yöllä [1]. äivän ohjearvo db alittuu Välilaiturin sisäpihoilla myös, kun molemmat laivat ovat laiturissa. Vastaavasti päivän ohjearvo alittuu Satamakadun ja Salakuljettajantien länsiosassa hotellin ja asuinrakennusten välillä sekä Ankkurin korttelin sisäpihoilla. Yöllä db ohjearvo ylittyy osittain välilaiturin pihoilla laivojen melun takia. Kun laivat eivät ole laiturissa yön aikana, yön ohjearvo alittuu välilaiturin pihoilla. Yön ohjearvo alittuu Satamakadun ja Salakuljettajantien länsiosassa hotellin ja asuinrakennusten välillä sekä Ankkuri-korttelin sisäpihoilla myös laivojen ollessa laiturissa koko yön. 6 Johtopäätökset Tässä selvityksessä esitettyjen tulosten avulla pystytään mm. määrittelemään sopivat rakennusten ulkovaipan äänieristysvaatimukset etenkin asuinalueilla ottaen huomioon pienitaajuinen laivamelu. Melukartat toimivat apuvälineenä tilaajalle. Sisämelun kannalta yleisin meluntorjuntoimenpide on julkisivun riittävä äänieristyskyky. Julkisivun eri osien äänieristys on mitoitettava huonetilakohtaisesti myöhemmässä rakennusten suunnitteluvaiheessa. Suunnittelualueen asuinkortteleissa (Välilaituri, ohjoislaituri, Satamakadun ja Salakuljettajantien välinen alue sekä Ankkurin kortteli) suositellaan, että julkisivun eri osien äänieristyksen mitoitus tehdään erityisesti laivamelua vastaan käyttäen äänitasoerotusta DL As. Liike- sekä huvi- ja viihdepalvelurakennusten kohdalla laskentatuloksia ei ole tarkasteltu, koska sisätilojen suunnitelmia ja käyttötarkoitusta ei ole vielä päätetty. Ulkomelun kannalta mahdollisesti tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet tarvitsevat aina yksityiskohtaisen suunnittelun (mahdollisesti tarkennettu meluselvitys rajatulta alueelta), jonka avulla pystytään arvioimaan esim. meluesteiden ja melumuureina käytettävien rakennusmassojen riittävyys melun torjumiseksi pihoilla. Tarkemmassa kohdeselvityksessä tulee mm. optimoida sijainti, geometria, rakenne, kustannukset jne. Benoît Gouatarbès DI Timo Markula DI Viitteet 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, N:o 993/1992. Helsinki 1992.

12 (11) 2. Road traffic noise Nordic rediction Method. TemaNord 1996:5. Nordic council of ministers. 110 s. Tieliikennemelun laskentamalli. Ohje 6/1993. Ympäristöministeriö, Helsinki Raideliikennemelun laskentamalli. Ympäristöopas 97. Ympäristöministeriö, Helsinki s. 4. KRAGH J, ANDERSEN B & JACOBSEN J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby s. + liitt. 35 s. 5. Kotkamills Oy Kotkan tehtaan melumittaukset Raportti 16ENN Q öyry Finland Oy, Espoo Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Helsinki Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen. Ympäristöopas 108. Ympäristöministeriö, Helsinki 2003.

13 akukon 11-1 Liite A1 Kotkan Kantasatama Ympäristömeluselvitys Vellamo Hotel Casino VE1 Katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamills sahan ja tukkikentän toiminta äivä (klo 7-22) keskiäänitaso L Aeq db... db... db... db... db db db db Mittakaava: 1:20 (A3) Outlet Tornatorintie Museum Outlet Retail Hotel Ruukinkatu Salakuljettajantie 59 Cinema Satamakatu Kotkamills Tasaamo Kotkamills Tukkilajittelu ja saha akukon Akukon Oy Cadna/A 4.5 (Nordic), Kotka 0.6.cna

14 akukon 11-1 Liite A2 Kotkan Kantasatama Ympäristömeluselvitys Vellamo Hotel Casino VE1 Katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamills sahan ja tukkikentän toiminta Yö (klo 22-7) keskiäänitaso L Aeq db... db... db... db... db db db db Mittakaava: 1:20 (A3) Outlet Tornatorintie Museum Outlet Retail 62 Hotel Ruukinkatu Salakuljettajantie Cinema Satamakatu Kotkamills Tasaamo Kotkamills Tukkilajittelu ja saha akukon Akukon Oy Cadna/A 4.5 (Nordic), Kotka 0.6.cna

15 akukon 11-1 Liite B1 Kotkan Kantasatama Ympäristömeluselvitys Vellamo Hotel Casino risteilylaiva roro-laiva VE2 Laivat + katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamills sahan ja tukkikentän toiminta äivä (klo 7-22) keskiäänitaso L Aeq db... db... db... db... db db db db Mittakaava: 1:20 (A3) Outlet Tornatorintie Museum Outlet Retail Hotel Ruukinkatu Salakuljettajantie 59 Cinema Satamakatu Kotkamills Tasaamo Kotkamills Tukkilajittelu ja saha akukon Akukon Oy Cadna/A 4.5 (Nordic), Kotka 0.6.cna

16 akukon 11-1 Liite B2 Kotkan Kantasatama Ympäristömeluselvitys Vellamo Hotel 32 Casino risteilylaiva roro-laiva VE2 Laivat + katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamills sahan ja tukkikentän toiminta Yö (klo 22-7) keskiäänitaso L Aeq db... db... db... db... db db db db Mittakaava: 1:20 (A3) Outlet Tornatorintie Museum Outlet Retail 62 Hotel Ruukinkatu Salakuljettajantie Cinema Satamakatu Kotkamills Tasaamo Kotkamills Tukkilajittelu ja saha akukon Akukon Oy Cadna/A 4.5 (Nordic), Kotka 0.6.cna