1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? Vastaajien määrä: 1028 0% 5% 10% 15% 20% 25% Keskusta 25,88% Kokoomus 19,65% Kristillisdemokraatit 1,85% Perussuomalaiset 11,67% Ruotsalainen Kansanpuolue 4,09% Sosialidemokraatit 18,87% Vasemmistoliitto 8,66% Vihreät 5,16% Jokin muu (esim. sitoutumaton) 4,18% 2. Kotikuntanne asukasmäärä Vastaajien määrä: 1028 0% 10% 20% 30% 40% 50% Alle 20 000 53,31% 20 00050 000 Yli 50 000 20,43% 26,26% 3. Vastaajan sukupuoli Vastaajien määrä: 1028
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Nainen 33,75% Mies 66,25% 4. Vastaajan ikä Vastaajien määrä: 1028 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Alle 35 vuotta 6,13% 3549 vuotta 5059 vuotta 27,33% 29,67% 60 vuotta tai vanhempi 36,96% 5. Minkä vaalipiirin alueella kotikuntanne sijaitsee? Vastaajien määrä: 1028
0% 2,5% 5% 7,5% 10% 12,5% 15% 17,5% Helsingin vaalipiirin 2,24% Hämeen vaalipiirin 6,42% Lapin vaalipiirin 7,3% Oulun vaalipiirin 14,2% Pirkanmaan vaalipiirin 17,7% Satakunnan vaalipiirin 6,91% Uudenmaan vaalipiirin 17,12% Vaasan vaalipiirin 12,35% VarsinaisSuomen vaalipiirin 12,06% KeskiSuomen vaalipiirin 3,7% 6. Seuraava hallitus on ottanut talouspolitiikkansa lähtökohdaksi valtiovarainministeriön (VM) arvion, jonka mukaan kuntatalouden menoja on pienennettävä 2 miljardilla eurolla. Pidättekö VM:n arviota oikeana ja hyväksyttekö hallituksen sopeutuslinjan? Vastaajien määrä: 1005 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% Kyllä, kuntataloudesta on leikattava 2 miljardia euroa, jotta kuntien tulot ja menot saadaan tasapainoon. 53,63% Hyväksyn leikkaukset, mutta niiden on oltava huomattavasti pienempiä, esimerkiksi miljardin euron luokkaa. 30,75% Kuntataloudessa ei pidä toteuttaa nyt säästöjä, koska rahoitusmarkkinoilta on saatavissa edullisesti velkarahaa elvytykseen. 15,72%
7. Voitte halutessanne kommentoida kuntatalouden 2 miljardin säästötavoitetta sanallisesti. Jos haluatte, että voimme siteerata teitä nimellänne, voitte kirjoittaa nimenne, puolueenne ja kotikuntanne avoimen vastauksen loppuun. Vastaajien määrä: 349 Kuntien perustehtäviä ei voi leikata loputtomiin. Niiden resursointi on myös pidettävä realistisella tasolla. On itsensä huijaamista kuvitella, että leikkaamalla peruspalveluista ja sotepalvelusta, että saataisiin säästöjä. Päinvastoin. Jos emme nyt hoida ja ennaltaehkäise ongelmia, tulee niistä vielä isompi lasku meidän nenän eteen. Tulevien sukupuolvien taakkaa pitää myös miettiä, ei vain omaa ideologiaansa. VM voisi miettiä miten saadaan verovuodot tukittua, jottei tarvitsisi ehdotella tälläisiä säätöjä. Jos pienennetään kuntien valtionosuuksia pitää poistaa tehtäviä. Kunnissa talous on jo nyt erittäin tiukalla. Säästöt kohdistuvat sotepalveluihin sekä lapsiin ja nuoriin, sillä sote ja koulutus vievät suurimman osan minkä tahansa kunnan budjetista. Näistä säästämällä ilman todellisia rakenteellisia uudistuksia ja investointeja luomme tilanteita, joissa tulevaisuuden lasku kasvaa. Kuntataloutta ei voi yksin laittaa maksumieheksi. Parempi olisi purkaa ensin normeja ja katsoa, mihin niillä päästään. Tiukka talouslinjaus kuntiin johtaa eittämättä verotuksen kiristämiseen. Kuntasektori on paisunut liian suureksi ja on selvää, ettei avoimen sektorin työssäkäyvien työntekijöiden kantokyky ei enää kestä jatkuvasti paisuvaa julkista sektoria. Maaseudulla pitää pystyä pitämään kaikki palvelut. Se niitä säästöjä tuo, ettei kaikkia siirretä Helsinkiin. Siis kunnathan joutuvat jokatapauksessa,joko ottamaan velkaa,tai sitten nostamaan veroäyriään.ei kuntien talouksissa mitään löysää ole,korkeintaan joitakin virkoja voisi lakkauttaa. Jos kunnan perustehtävistä kuten terveydenhuolto, opetus ja päivähoito säästetään merkittävästi tai lakkautetaan palveluja, kostautuvat niiden aiheuttamat ongelmat tulevaisuudessa vain kalliimpina. Jo nyt kunnissa toimitaan lakisääteisten palvelujen osalta lain sallimissa minirajoissa, joten palvelut ovat jo nyt kärsineet. Mielenkiintoiseksi jää, mitä palveluita, lakisääteisiä tai vapaaehtoisia, Sipilän hallitus aikoo kunnilta karsia. Tässä vaiheessa on mahdoton ottaa kantaa luvun 2 mrd summaan, koska ehdotuksia siitä mihin muutokset kohdituisivat ei ole. On ehdottomasti vältettävä kaavamaisia muutoksia ilman, että niiden vaikkavuutta arvioidaan. Kuntien menojen kasvuvauhti on pysyvästi tulojen kasvuvauhtia nopeampaa. Väestön ikääntyminen lisää menopaineita jatkuvasti. Kuntien tulot eivät myöskään riitä kattamaan kuntien investointeja (vuosikate). Leikkaus ja toimintojen uudelleenjärjestely ja tehostamistarve on selvä. Leikkaukset on tehtävä kuntien tehtäviä vähentämällä. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsittava. Valtava summa eikä ole helppo löytää helppoja kohteita ainakaan ilman isoja rakenneuudistuksia. Kuitenkaan ei ole mahdollista elää velaksi, se siirtää vain ongelmat eteenpäin seuraaville sukupolville. Kyllähän kuntataloudessa on jossain tehtävissä leikkausvaraa, eli monia asioita tehdään kun asetukset määrää niin, vaikkei edes tarvetta olisikaan koko palvelulle. Leikkaukset edellyttävät kuntien tehtävien karsimista. Jos leikataan pelkästään valtionosuuksia, niin veronkorotukset jäävät taas kerran kuntien tehtäväksi hallituksen saamattomuuden takia. Jos se on fakta niin sitten on yritettävä. MUTTA on sanottava, että mikäli valtio ei olisi leikannut niin paljon kunnilta kuin mitä se on jo nyt tehnyt, niin kuntien taloudet olisivat tasapainossa. Tämä tavoite edellyttää sitä, että kunnille säädettyä lainsaadäntö tulee purkaa. Normitalkoot, kuten Juha Sipilä on asiaa kuvanut. Säästöt eivät onnistu muuten kuin lainsäädäntöä keventämällä ja näin antamalla kunnalle lisää vapauksia palveluiden mahdollisimman järkevään tuottamiseen / ostamiseen. Hallituksen pitää huolehtia valtion menojen järkeistämisestä, kuntatalouden säästöt vaihtelevat kunnittain ei kaikkien kuntien tarvitse leikata jos valtio ei siirrä ongelmiaan kunnille. Valtion pitää huolehtia että lainsäädäntö ei estä ja vaikeuta kuntien huolehtimista taloudestaan.
suurituloisille suuremmat verot! Vääristä paikoista kun säästää, tulee yleensä kalliimmaksi. Ei ole järkevää tehdä uudisrakennuksia tai vuokrata kalliilla hinnalla yhdistyneessä kunnassa, vaikka kunnan omistuksessa on riittävästi tiloja ja rakennuksia, sijaitsevat vain eri päissä kuntaa. Toivottavasti muissa kunnissa ollaan viisaampia! Kuntien rahoitusta on valtion puolelta leikattu jo aiemmin, tehtävät eivät kuitenkan vähentyneet. Tämä on mahdoton tilanne. Myös kuntien tehtäviä on vähennettävä, muuten ajat tulevat olemaan haastavia. Kuntapuolella on todella mahdollisuuksia merkittäviin kustannussäästöihin palvelujen laatua heikentämättä. Tavoite on viisi prosenttia kokonaismenoista. Neljälle vuodelle asetettu tavoite pitäisi olla pikku juttu. Jos kuntataloudesta leikataan tuo 2 miljardia täytyy kuntien velvoitteita karsia sama määrä. Kuntien ongelma on huono johtaminen ja tehoton palvelutuotanto mukaanlukien byrokratia jota kunnanisät vielä omilla päätöksillään mieluusti lisäävät. Kun rahaa ei ole niin sopeutumista alkaa kummasti tapahtumaan. Nykyinen tilanne on seurausta siitä, että sopeutustoimia ei ole aloitettu, kun niiden välttämättömyydestä puhuttiin. Kuntien lakisääteisiä velvoitteita päin vastoin lisättiin. Nyt on yksinkertaisesti pakko toimia. Jari Andersson Hallituksen pj, Sastamala Kuntatalouteen on pesiytynyt ogranisaatio ja päällikkövimma, joten suurilla kaupungeilla on strategiapäällikkö ja erilaisia kehitys ja projektijohtajia. Karsimisten tulee tapahtua näistä hallintoorganisaatioista ja turhasta tekemisestä. On keskityttävä perustoimintojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä investointeihin. Elimme edellisellä hallituskaudella vastaavasti "liian leveästi", joten leikkaus on paikallaan. Siitä tulisi leikata vielä enemmän, varsinkin sotealueella on paljon jäykkyyttä. Nyt on ratkaisujen aika!8 ei jatkuvaa velaksi elämistä Kuntien lakisääteisiä velvoitteita on purettava. Muuten ei onnistu. Säätöt ovat tarpeen, mutta ilman suuria lainsäädännön muutoksia ja huomattavia toimintatapojen muutoksia (esim. sote ja kuntauudistukset) ei säästöt onnistu. Kunnat toimivat tälläkin hetkellä hoitotakuiden ja muiden normien rajoilla, lomautetaan ja säästetään. Suuret säästöt eivät onnistu ilman suuria uudistuksia. Uudistukset pitää tehdä ensin, sitten voidaan puhua säästöistä. Valtion kunnalle säätämiä tehtäviä lopetettava samassa suhteessa. Perverssi. Valtion leikkauksia siirrettiin jo viime hallituskaudella kuntien kannettavaksi. Valtionosuudet ovat jo pitkään laahanneet jäljessä, jos ne suhteuttaa valtion kunnille siirtämiin tehtäviin. Nyt on oikea aika elvyttää, ei leikata. Leikkauksia ei voida tehdä ainakaan palveluiden suhteen, ihmiset jäävät jo nyt ilman palveluita, mutta väliportaanjohtoa ja kaikenlaisia asiantuntijoita ja suunnittelijoita vähentämällä saadaan kankisnkertaiset säästöt pakoista ja työajoista. Suorittavilta työntekijöiltä kuluu valtavasti aikaa kun joutuu pitkin työviikkoa hyppäämään milloin kenenkin pikkukihon toinen toistaan tärkeämissä ja joutenpäiviäisissä palavereissa, jotka voisi hoitaa isokiho sähköisesti. Säästömäärä voi olla vähän pienempi, jos säästöt ovat OIKEITA Jos hallitus ei pysty kertomaan mistä tehtävistä ja velvoitteista kunnat voivat luopua ei 2 miljardin leikkaaminen onnistu. Leikkaukset jotta tavoiteeseen päästään kohdistuvat koulutukseen ja/tai sosiaali ja terveystoimeen. Sivistys, tekninen, liikunta ym. niistä luopuminen vaikka kokonaan ei riitä. Energia ja vesihuolto, kadut ym. on jokatapauksessa kunnan huolehdittava. Pekka Järvinen Valkeakoski Liian kauan valtio on kurittanut kuntia siirtämällä sen velvollisuuksia kuntien harteille ja samaan aikaan systemaattisesti vähentänyt VO maksuja. Toki kaikkien on osallistuttava talkoisiin, mutta tapa jolla jokainen osallistuu pitäisi olla tasapuolisempi kaikin puolin.
Erittäin heikosti muotoiltu kysymys. Jos kuntataloudesta leikataan 2 miljardia, se ei varsinaisesti edesauta KUNTATALOUDEN tasapainoa. VM:n ja hallitusneuvottelijoiden leikkaustavoite on täydellisen epärealistinen. Sen toteuttaminen vaatisi ensin keskeisimpien menokohtien lainsäädännön purkamista esimerkiksi terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja koulutuksessa. Säästöjen toteuttaminen ilman rakenteellisia uudistuksia lyhyessä ajassa tarkoittaisi myös hyvinvointivaltion alasajamista. Esimerkiksi Hämeenlinnassa tavoite tarkoittaisi n. 20 miljoonan säästöjä eli noin 400 työntekijän irtisanomista. Vertailun vuoksi kaupunki on saanut aikaan vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen noin 16 miljoonan vuotuisen tuottavuushyödyn kuuden vuoden aikana, valtavan työn kautta. VM:n kaavailemat leikkaukset aiheuttaisivat maahan kymmeniä tuhansia työttömiä lisää, BKT:n romahtamisen ja velkasuhteen heikentymisen entisestään. Todennäköisesti kunnat tosin joutuisivat kohottamaan veroprosenttiaan valtionosuusleikkausten edessä 12 prosenttiyksikköä, mikä ei liene tarkoitus. Ministeriön ja hallituksen olisi viisasta keskittyä nyt rakenteellisten muutosten ja velvoitteiden karsimisen kunnolliseen suunnitteluun, eikä sisällöttömään leikkauskiimaan. Kunnat ja kuntataloudesta on jo nyt säästetty liikaa, kuntien velvoitteet monilta osin jää laadun osalta surkeaksi! Kuten mm. vanhus ja terveydenhoito sekä Teknisen puolen palvelut. Elikä noi on kuntalaisten ja kunnan kannalta ydintoimintoja joita Ei saa rapauttaa, teknisen puolen rapauttaminen lisää korjausvelkaa jonka kunnat joutuvat jatkossa maksamaan todella kalliisti! Säästöt valtion toiminnasta esim. ministeriöistä 2080% väestä pois, ELY AVI tms yhteen, puolitetaan kehitysapu ja yritystuet, maksu ulkomaalaisille opiskelijoille, oman asunnon verovapaa myynti ja korkovähennys pois ym. Leikkaukset on suoritettava kuntien tehtäviä karsien. Kuntien sosiaali ja terveyspalvelut tulee turvata. Hallituksen pitäisi tukea kaikkia toimia, joilla työn tuottavuutta voidaan nostaa, esim digitalisaatio, automaatio ja toimintaprosessien parantaminen esim liinauksen kautta. Tärkeimpiä yksittäisiä asioita ovat metropolikaupungin luominen, riittävän suurien sotealueitten luominen ja STM:n merkittävästi nykyistä paremman ohjausvallan käyttö mm sairaalainvestointien suhteen. Kunnat on pakotettuja jatkuvasti lisäämään henkilöstöä, valtion määräämien uusien tehtävien täyttämiseksi. Tietotekniikan ja autonatisoinnin tarkoituksena on ollut vähentää työtä, paperia ja henkilöstöä, muelestäni tämä ei ole kovinkaan hyvin onnistunut. Kunnilta turha byrokratia pois. Ainakin puolet on tehtävä kuntien tehtäviä karsimalla. Säästötoimenpiteistä tulee tehdä selkeät ja realistiset laskelmat. Hyväksyn 2 miljardin leikkaukset, mikäli talous ja työllisyys paranevat merkittävästi. Valtio on tähän mennessä jo ihan liikaa kurittanut kuntia lisäämällä tehtäviä antamatta rahaa niiden suorittamiseen ja lisäksi vielä leikannut valtionosuuksia. Mm tästä syystä kunnat joutuvat nostamaan veroprosenttiaan, joka ei ole progressiivinen ja siksi kohdentuu rankemmin köyhiin kuntalaisiin. Siis toisin kuin valtionvero. Kuntataloudessa on valtava kehittämisen potenttiaali tuottavuuden lisäämiseksi. Kun verotulot laskee on reilua hakea tuottavuus järjestelmää parantamalla kuin lisää rahaa veronmaksajilta lypsämällä. Nyt on aika siirtää kuntatehokkuuden vitsit vanhanaikaisiksi. Suomen valtio on yhtä kuin Suomen kunnat. Jos kuntatalouden leikkaukset ovat kahden miljardin luokkaa, kohdistuvat leikkaukset varhaiskasvatuksen, opetukseen ja terveydenhuoltoon. Muualta ei löydy leikattavaa kuntataloudesta. Tilanne on järkyttävä oravanpyörä, koska palveluiden alasajo tulee Isänmaallemme tosi kalliiksi. Kaikessa tuotannollisessa toiminnassa on tehostamisen varaa ja tämä koskee myös kunnallista alaa. Asioita voi tehdä tehokkaammin ja paremmin oppimisen ja uuden tekniikan kautta. Kokemus voi kertoa, että jotkut asiat ovat vähemmän tärkeitä, mutta kokemus myös kertoo, että ovella on uusia asioita, mitkä pitäisi ottaa
haltuun. BKT on ollut alavireinen ja pitää muistaa, että kunnat ja muut julkisyhteisöt omalta osaltaan luovat BKT:tä. Ankarat leikkaukset jo puhtaasti kansantaloudellisesta syystä veisi tätä BKT:tä entistä hurjempaan syöksylaskuun.viisasto olisi nyt toimia maltilla, kehittää toimintoja ja sitten kun kansantalous näyttää selvempiä elpymisen merkkejä, on syytä mitettiä sitä, pitäisikö kuinka iso tuloista käyttää velan kokonaismäärän pienentämiseen. Kaupunkimme menot ovat paisuneet suhteessa verotuloihin, 2 miljoonan säästö ei ole meille mahdoton koko kuntatalouteen suhteutettuna, jos tahtoa ja talkoohenkeä löytyy. Palkat ovat nousseet suhteessa yksityispuoleen 1% verran enemmän, mikä tarkoittaa euroina 1,5 miljoonaa. Organisaation uudistus, mikä meillä on käynnissä, toivottavasti tuo tarvittavan säästötavoitteen. Siis Kuntataloudesta on säästettävä, mutta aidosti tehtäviä vähentämällä. Kunnissa näyttää olevan vallassa rohmuamisen mieliala. Mikään järkevä säästöesitys ei mene läpi. Kouluja lakkautetaan, mutta kukaan ei tuo lukuja pöytään paljonko säästöjä tulee ja mistä ne tulee. Rakennetaan paloasemia, vaikka paloasemalta käsin ei ainuttakaan tulipaloa ole sammutettu ja tuskin koskaan sammutetaankaan. Maita ostellaan keskeltä metsää kovalla hinnalla sen enempää valmistelussa keltään kysymättä. Rakennetaan lisää lastentarhoja, vaikka pitäisi huolehtia vanhuksista asukaslukujen vähentyessä. Kirjastoauto ostetaan ja kirjastoon tehdään remonttia sadoilla tuhansilla, vaikka tänä päivänä netissä on jo enenevästi tarjolla sähkoisiä kirjoja. Kirjojen lukeminen on muotia netissä, ei kirjastossa. Säästöistä ei ole oikeastaan edes lupa puhua, ettei joudu huonoon valoon. Vanhusten ja sairaiden asiat unohdetaan tahallaan jne. Kuntatasolla suu säkkiä myöden, eli kaikki löysät pois, turhat rakennukset, seinien ylläpidosta ei kannata maksaa. Kouluja tiiviimmin, keskitetään, samoin terveysasemia Näillä kaiken maailman leikkauksilla leikataan tavallisen kansan hyvinvointia koska joudutaan jotenkin menot maksaa niin kansa ne maksaa. Ei kunta! Tämä on sitä kansan kusetusta mitä arkkaadian mäen porukka on tehnyt kymmeniä vuosia. Ongelma on se että vaikka kunnan tehtäviä karsitaan kuten jo Kataisen hallitus yritti, niin lupa vähentää tehtäviä kunnassa ei tarkoita että paikallispoliitikot niitä oikeasti päättäen vähentävät. Kaikki koetaan saavutettuna etuna. Kunnilta on vähennettävä velvoitteita ja tehtäviä samassa suhteessa, Säästöjä pitäisi saada ensisijaisesti rakenteellisilla muutoksilla esim. soteuudistuksella. Säästötavoite on ok, jos velvoitteita puretaan vähintään saman verran Muita vaihtoehtoja ei ole. Kuntien tehtäviä on karsittava ja siten saada kuntien menopaineita rajattua. Sote rahoituksella on saavutettava kustannussäästöjä. Liian suuria pienten kuntien talous ei kestä 2 miljardin tavoitteita. Myös huomioitava että eivät kunnat ole aiheuttaneetkaan valtion talouden suurta velkaa. Säästöt kohdistuisivat kunnissa yhteiskunnan tärkeimpiin tukipilaireihin, hoitoon, hoivaan ja koulutukseen. En kannata näistä leikkaamista. Kunnissa on eletty kuin pellossa, mikä ei voi enää jatkua. Veroprosenttia ei voida enää nostaa. Kuntatalouden lakisääteisiä menoja on lisätty 2000luvulla reilulla 2 mrd. :a. Nuo ratkaisut omalta osaltaan ovat lisänneet julkisen talouden alijäämää ja kuntatalouden ongelmia ja siinä ohessa tiukoin määräyksin estänyt tehokkaan toiminnan suunnittelua. Samaan aikaan uutta lainsäädäntöä laadittaessa ei vanhoja käytäntöjä ja säädöstöä ole muutettu vastaamaan uutta tilannetta esim. vähentämällä tai kokonaan poistamalla tehtäviä, joita uudet lainmukaiset käytännöt korvaavat. Päällekkäisyydet toiminnassa ovat lisääntyneet. Kunnissa tehdään paljon päällekkäisiä tehtäviä, jotka voitaisiin järkeistää. Myös kuntien ja valtion päällekkäiset tehtävät pitää ottaa tarkkaan syyniin. Monia tehtäviä joita kunnat tekevät tällä hetkellä voitaisiin yhdistää valtion laitosten tehtäväkenttään. Säästöt saadaan aikaiseksi kun kuntien velvoitteita puretaan jajulkisten työntekijöiden lomat asetetaan yksityisen tasolle.
Nyt pitää säästää, sillä tulevaisuudessa olisi joka tapauksessa säästettävä. Ei kannata lykätä. Tämä tarkoittaa muutoksia palveluihin. On oltava tarkkana, mitkä palvelut tulee säilyttää lähipalveluina. kuntatalouden säästöt on helposti saavutettavissa leikkaamalla kohtuuttomaksi tulleita velvoitteita Pieniä kuntia rokotetaan liikaa ja valtionavustukset otetaan jo valmiiksi köyhimmiltä kunnilta...pitäisikö hieman miettiä keneltä otetaan ja kenelle annetaan...kaikki ei vaan halua keskittää ja muuttaa Etelä Suomen suurkaupunkeihin...maallakin on elämää!!! Kuntien velvoitteita on vähennettävä vastaavasti. Leikkaustarpeen arvioinnissa täytyy myös katsoa kuntien tehtävät ja samalla tehdä myös niihin leikkaukset, jotta saadaan kyseinen summa poistettua kuntien harteilta. Leikkauksissa täytyy ottaa kuitenkin huomioon se, että ne eivät suoranaisesti kohdistu koulutukseen, sos. ja terveydenhuoltoon. Mitä pitempään "syömme enemmän kuin tienaamme", sen kipeämpiä leikkauksia on tehtävä. vastausvaihtoehdot ovat aika mahdottomat. Mitään niistä en voi allekirjoittaa. Leikkaaminen tarkoittanee menojen karsimista leikkaamalla so. lakkauttamalla toimintoja, kun huomattavat säästöt, sopiva sana on ehkä sopeutukset on saatavissa leikkaamalla ja tehostamalla tuottavuutta korjaavasti. Samalla voidaan lainottaakin toimintaa, kunhan raha käytetään investointeihin eikä ns. syömävelkana. Se on maksettava pois hyvänä aikana, jotta on varaa velkaantua seuraavan kriisin aikana. Suomen julkinen velka ei ole mitenkään poikkeuksellisen suuri (Saksa 80, Italia 120 %) Perutaan yhteisöveron leikkaukset, joka valui osingon saajille. On ulkoistettava rohkeasti ja vähennettävä lainsäädännöllä velvotteita. Mieluiten näkisin että kuntataloudesta ei tarvitsisi supistaa sillä taloudellisia vaikeuksia on suurella osalla kunnista. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä pitää karsia reilusti mikäli säästötavoite on 2 miljardia. Velkaelvytystä en tässä vaiheessa kannata. Leikkauksia tehtäessä on purettava kuntien tehtäväkenttää vastaavasti, muutoin kunnat ajautuvat talousvaikeuksiin. Julkisella sektorilla on löysää ja palkat sekä lomat suuret verrattuna yksityiseen, sekä pienyrittäjiin. Miljardi kunnilta, toinen miljardi pitäisi leikata valtion muista menoista. Kuntien tehtäviä pitää vähentää, ei valtionosuuden leikkausta kunnat kestä. Kunnilta on poistettava turhia tehtäviä. Kunnan pitää siirtää toiminnan painopistettä tilaajasuuntaan ja supistaa näin sekä tuottaja että hallintoorganisaatiotaan. Tämä vaatii myös kuntarakenneuudistusta eli vähintään 50 000 asukkaan tilaaja osin tuottajakuntia. Sosiaali ja terveyspalveluilla tarvitaan vielä suurempi tilaajatuottaja, 510 koko maahan. Jos tehdään leikkauksia niin silloin pitää myös karsia kunnan tehtäviä. Kuntauudistus on toteutettava pikimmiten. Kunnan minimikoko n. 25 000 as saaristoa ja Lappia lukuunottamatta. Maakuntien määrä puolitettava. Esim. Ympäristöpalvelut on palautettava valtion viranomaisille (aville). Selvitettävä muut keskitettävät nykyisin kunnilla olevat palvelut. Tämä parantaa myös kuntalaisten oikeusturvan tasoa kun säädösten tulkinta yhtenäistyy ja valituskierteet saadaan katkaistua kun saadaan asiantunteva päätös nopeahkosti, joka pitää. Enemmän säästetään kun poistetaan yksityisten tervedenhuoltopalveluiden kelaosuus joko osittain tai kokonaan. Silloin saadaan myös maksukykyiset vastaamaan perusterveydenhuollon kustannuksista. Säästö satoja miljoonia ellei miljardiluokkaa? Samoin yhteisövero lienee palautettava entiselle tasolle. Näin saadaan enemmän liikkumavaraa myös kuntatalouteen ja toimet kohdistuvat maksukyvyn omaaviin. Maataloustuet ja maatalousbyrokratiasta on mahdollisuus leikata paljon! On täysin käsittämätöntä ajaa kunnat vararikon partaalle lisäämällä kuntien tehtäviä ja samaan aikaan vaatia suurempia säästöjä. Samalla kun leikkauksia tehdään kuntien tehtäviä tulee karsia. Toteutuu, kun tehdään rohkeasti soteuudistus ja huolehditaan siinä yhteydess' turhan byrokratian purkamisesta. Puretaan sääntelyä jolloin henkilöstöä voidaan vähentää. Kahden miljardin säästöt tarkoittavat tosi isoja leikkauksia kuntapalveluihin. Oleellista on saada kulujen kasvu pysähtymään.
Kuntataloudesta on leikattava enemmän ja sen tulee tapahtua siten, että valmistelua eivät johda ne kansanedustajat, joilla on merkittäviä posteja kunnissa, kuntayhtymissä, maakunnissa tai Kuntaliitossa Säästöt on toteutettava siten, että kunnille osoitettuja tehtäviä samalla karsitaan, vaikka se pahalta tuntuukin. Sellainen kuntien valtionosuuksista säästäminen, jossa samalla kuntien pitää tehdä kaikki entiset asiat ja vielä vähän päälle, ei ole mistään kotoisin. Kun taloutta laitetaan kuntoon, se kuntoonlaittaminen koskee myös kuntia. Esim. koulupuolella on paljon asioita joiden kuntoon saattamisella työtä voidaan tehostaa. On vielä paljon kouluja joita käytetaan 6 tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa ja alle 200 päivää vuodessa. Ei tällaiseen tuhlauksessa ole mitään järkeä. Kunnissa on säästetty jo viimeiset 20 vuotta. Toki verotuotto on kasvanut, mutta kunnilta edellytetään aina enemmän toimintoja. Meillä on varaa kaikkeen siihen, mitä tarvitsemme, kun olemme valmiit leikkaamaan siitä, mitä emme tarvitse, Mika Ebeling Korkea aika, mutta vaatii että tehtäviä oikeasti karsitaan nykyisestä eikä vain sysätä nykyisiä kuntien piikkiin valtionosuuksia leikkaamalla. Hoidettava pääosin rakenteellisten muutosten avulla Kulttuuripalvelut, poislukien kirjastot, ovat harkinnanvaraisia. On siirryttävä maakuntateatterimalliin ja maakunnallisiin orkestereihin, kaupunginteattereiden / kaupunginorkestereiden sijasta, koska nimenomaan taide on se inhimillisen toiminnan sektori, jossa markkinatalous takaa parhaan lopputuloksen. Nimenomaan kuntataloudessa säästöjä on haettava harkinnanvaraisista menoista, joita kulttuurin ohella ovat myös erilaiset vastikkeettomat avustukset, erityisesti kunnallinen puoiluetuki ja järjestysavustuksiksi naamioitu piilopuoluetuki. Kuntien työntejkijöiden 5 vuoden muutosturva kuntaliitoksissa on poistettava. Tärkeää on panostaa koulutukseen sekä lasten ja nuorten palveluihin, jotta sivuunjäämiskehitys voidaan ehkäistä ajoissa. Säästöt ovat paikallaan, mutta ne pitää tehdä järkevästi. Esim. palvelujen tuottaminen edullisemmin sekä ennalta ehkäisevien toimiin talouden tervehdyttämiseksi. Myös kuntien tuottamista lakisääteisistä palveluista on karsittava. Poistetaan ns. Pekkaspäivät jolloin näiltä päiviltä ei makseta palkkaa. Valtio on lisännyt kuntien velvotteita joten niihin loppu. hyväksyn leikkaukset pitkällä aikavälillä kun samalla käydään läpi kuntien tehtävien karsinta, joka merkitsee sekä EU:n että Suomen säännösten tiukkaa arviointia. Kunnille tehtäviä sälytetty vuosien saatossa liikaa. Varmasti säästötalkoisiin on kaikkien osallistuttava. Se, mistä tuo leikkaus tehdään, onkin vaikeampi juttu. Suurin menoerä on sos.terveys ja siellä taas palvelujen tarve kasvaa. Pitöökö leikkauksissa sitten mennä työntekijöiden kukkarolle. Toki, esim. lomaetuja voisi jillitysti leikata. Säästäminen itsessään laskusuhdanteessa ei ole taloustieteen näkökulmasta järkevää. Jos ja kun reaaliset säästöpäätökset laitetaan kuntien tehtäväksi, tulee jälki olemaan kamalaa. Järkevämpää olisi tehdä finanssipoliittiset liikkeet valtakunnantasolla, koska valtion talouspoliittinen liikkumavara on huomattavasti kuntien mahdollisuuksia suurempi. Kun kunnat eivät itse halua ja kykenee sopeuttamaan talouttaa on se tehtävä kunnan ulkopuolisella ohjauksella. Kunnissa on satoja työpaikkoja jotka on tehty sopiville ei päteville. Nämä työpaikat voidaan sopeuttaa. Kuntataloudesta ei voi leikata, ellei vähennetä kuntien pakollisia tehtäviä. Normien ja velvoitten purkamisen kautta kaikki ei ole leikkauksia. Leikkaukset pitää tehdä jälkipainotteisesti. Talous ei käänny nousuun jos kotimarkkinoiden kulutuksesta leikataan nyt. Päin vastoin, erityisesti pienet palvelutuottajat kärsivät. Hallituksen pitää päättää, mitkä nykyisistä palveluista lopetetaan tai heikennetään, koska suurin osa kuntien menoista on hallituksen/eduskunnan säätämiä. Velkakierre on saatava kansantaloudessa katkaistua.
Leikataan vain, mutta kuntien tehtäviä on vähennettävä saman verran. Maan edellinen hallitus ajoi Suomen aivan kuralle, kun se ei saanut aikaan uudistuksia ja muutenkin päätöksenteko oli vaikeaa. NYt on pakko tehdä leikkauksia tai pyytää Kreikan tavoin tukipaketteja EU:lta. Se on pakko. Hallinto kärsii tehottomuudesta ja jokaisen yksikön tulee miettiä tehokkuuttaan. Osaaminen voi olla kapeutunut, joten keskittäminen siltä osin, kun osaaminen ei riitä, pitää tehdä. Maailma on muuttunut moniulotteisemmaksi. Meiltä on leikattu jo paljon valtionavustuksia. Kyllä se pohja kohta putoaa kokonaisuudessaan pois, jos työpaikkoja ei synny.. Käsitykseni mukaan tässä tilanteessa velkaelvytys on järkevämpää kuin julkisen talouden sopeuttaminen. Jos kuitenkin sopeuttamista on tehtävä, tulee sen tapahtua hyvätuloisten veroja korottamalla eikä menoja leikkaamalla. Menoista leikkaaminen heikentää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta ja kaventaa demokratian alaa. Jo edellinen hallitus leikkasi kuntataloudesta niin, että kuntien normaalin palveluntuotannon ylläpitäminen tuli mahdottomaksi. Lisäleikkaukset johtavat eri palveluiden lakkauttamiseen tai huomattavasti heikennettyyn mm. koulu ja terveyspalveluiden tasoon. On epätodennäköistä että Keskusta Kokoomus PS hallitus pystyisi toteuttamaan tarvittavia kuntahallinnon uudistuksia. suurin osa kunnista ei tällä hetkelläkään pysty hoitamaan lakisääteisiä velvoitteitaan kunnialla. valtiovallan tulee päinvastoin karsia kunnilta niille viimeisen 25vuoden ajan sysättyjä lakisääteisiä toimintoja. Rahoja voi vähentää vain, jos tehtävät vähenevät. rahaa jaetaa sos puolelle liian herkästi kuntien yhdistymstä edistettävä poistamalla irtisanomissuoja ja laittamalla kahden vuoden takaisinottovelvollsuus valtion tapaan Taloustilanne on vaativa. Julkiseen puoleen kohdistuvat leikkaukset syövät pienituloisten perkeiden ja keskituloisten mahdollisuuksia terveyden ja sairaanhoitoon. Hyvinvointierot ovat jo nyt tunnistettavissa. Syrjäytymisen lisääntyminen leikkauksien kautta huolettaa suuresti. Julkisella puolella työskentelevät matalapalkkaalan naiset. On kohtuutonta kohdentaa sinne valtakunnan rajuimpia säästöjä. Hallintoon edelleenkin säästöpainetta ja kansanedustajien pudokasetuuksiin rajausta. Puoluetukia kohtuullistamaan. 0,5 miljardin leikkaus saattaisi olla realistinen. Kunnilta pitää ottaa myös pois tehtäviä. Kaksi miljardia ei ole toteutettavissa pelkän tehostamisen kautta, jos mistään ei oikeasti luovuta. Syömävelkaa ei pidä ottaa, ei myöskään korjausvelkaa kasvattamalla. Ei ole nähtävissä sellaista tulevaisuutta, jossa nyt otettava lisävelka pystyttäisiin talouskasvun avulla maksamaan takaisin. Aikaisemmin katsoin että leikkaaminen ei todellakaan auta, mutta koska tähän asti on leikkaukset jätetty tekemättä kannattaa kokeilla ainakin joistakin toimintatavoista "leikkaamista". Sipilä on tosin tähdentänyt että leikkaaminen ei ole päivän sana, vaan uudenlainen toimintakulttuuri ja toimintatavat. Valtiovallan päätökset edellisen hallituskauden aikana olivat kuntataloudelle todella raskaita.yhteisöveronalennus oli yksi niistä.työnantajille siirrettiin n.1miljardi suoraa verotuloa joka oli kunnilta pois.tämä lahjoitus meni firmojen osakkaille osingonjakona ei työpaikkojen lisäyksenä kuten sitä perusteltiin.suomessa on nyt yhteisen rintaman aika saada maa nousuun.on saatava kuriin rusinat pullasta meininki lisäksi on huolehdittava omasta kansasta eikä EU:n kratastovi maista.kuntien tulisi saada osuus myös pääomatulojen verotuksesta Pitkäaikaisena kaupunginvaltuutettuna katson, että kuntia ei voi eikä saa enää kurjistaa maan hallitusten toimesta. Viime vuodet ovat olleet raskaita niin päättäjille kuin kuntalaisille johtuen jatkuvista kuntataloutta rapauttavista päätöksistä, joita edellinen hallitus ja nyt uusi hallitus aikovat tehdä. Aila DündarJärvinen, kaupunginvaltuutettu ( sd ) Tampere Säästötaivoite on realistinen, jos valtio huojentaa kuntien lakisääteisten tehtävien taakkaa. VM:n arvio on hyvä lähtkohta Kuntataloudesta voidaan leikata 2 mrd, mutta se edellyttää, että joidenkin palvelujen subjektiivista oikeutta on
purettava. Jos puututaan edelleen kuntien valtionosuuksiin, niiden leikkaukset on jaksotettava usean vuoden ajalle. Kuntien on katsottava palveluketjut ja prosessit läpi ja mietittävä/otettava käyttöön aivan uusia lähestymistapoja palvelujen järjestämiseen esim lakisääteisissä palveluissa ja subjetiiviset oikeudet kuitenkin huomioiden. Kunnilta on hyvin vaikea löytää noin paljon leikattavaa. Enemmänkin pitäisi etsiä rakenteellisia uudistuksia kuten tehtävien karsimisia ja yhteistyötä kuntien välillä jne., joilla säästöjä saadaan aikaan. Ymmärrän siis, että sopeuttamista tarvitaan, mutta sana leikkaus on väärä. Rakenneuudistusten on tultava valtion puolelta eikä siten, että vähennetään vain kunnilta avustuksia. Suurin hyöty kaiketi isot kunnat. Henkilösektorilla muutoksia ja yhditämisiä muiden kuntien kanssa. Kunnilta on säästetty jo niin paljon. Valtionosuusleikkaukset ovat vieneet veronkorotuksen tuoman lisän kuntatalouteen. Uusia velvotteita mm. 30071000 PV TYÖTTÖMÄNÄ OLLEIDEN TYÖMARKKINTUKI TULEE KUNNILLE KALLIIKSI. Kuntiin on viime vuosina kohdistunut voimakas säästöpaine. Valtio ei ole vähentänyt kuntiin kohdistuvia velvoitteita luvatun mukaisesti, vaan päinvastoin kuntien maksuosuudet ovat lisääntyneet. Jos ja kun kuntien toimintaa on tehostettava ja valtion budjettia leikattava, on kunnille annettava myös riittävät toimintavapaudet toimintansa järjestämiseksi. Esimerkiksi työllisyydenhoidossa työmarkkinatuen kuntaosuuden siirto kuntien maksettavaksi jo 300 päivää työttömänä olleiden osalta on kasvattanut kuntien menoja, mutta samaan aikaan kuntien autonomia työllisyyspalvelujen järjestämisessä ei ole kasvanut. Velaksi voidaan investoida jos investoinnit ovat hyötysuhteeltaan hyviä ja kokonaistaloudellisesti perusteltuja. Tämä toimii elvytyksenä. Karrikoidusti sanottuna käyttömenoihin sen sijaan ei ole perusteltua ottaa lainaa. Se lienee vähimmäisvaatimus. Voitaisiin tehdä lainsäädäntöä purkamalla uusimmista kunnille lisärasituksia aiheuttaneista laeista alkaen aina sinne asti, että kaksi miljardia tulee täytteen. Sen lisäksi pitäisi purkaa kuntien turhan suureksi, hyvinä vuosina, kasvanutta henkilökuntaa. Liikaa virkamiehiä, viiden vuoden irtisanomissuoja järjettömyyden huippu. Yrjö Schafeitel, Tampereen kaupunginvaltuuston vpj Nyt on tärkeä ymmärtää että kaikkien on pystyttävä antamaa periksi jostain saavutetusta edusta. 5% palkanalennus julkisella sektorilla työskentelevien osalta sekä ylipitkien lomien lyhentäminen mm. 1vkolla/vuosi, ovat asioita jotka voidaan tässä taloustilanteessa toteuttaa. Pelkästään näillä toimenpiteillä on 2 miljardin säästötavoitteesta kuntatalouteen saavutettu n. 1 miljardi. (Jussi Viljanen Kaupunginhallituksen Pj.(kok) Orivesi) Käsittääkseni leikkauksia ei tule niin kuin "ennen Juustolla" Rakenteita täytyy muuttaa ja palveluja järkeistää. Sosiaali ja etenkään terveydenhuollolle ei tule asettaa enää mitään säästötavoitteita. Jos sellaisia asetetaan valtiovallan toimesta, niin samalla kansalaisille/kuntalaisille tulee myös ilmoittaa se, että jatkossa hoidon laadusta tingitään tietoisesti. Ei ole niin tärkeää, että sairaudenhoito olisi laadukasta, asukkaiden hoidon tarpeeseen kiireellisyysnäkökohdat huomioiden vastaavaa taikka edes koulutetun henkilöstön avulla hoidettavaa. Kunnat maksaa jo veroja. Pienet kunnat jo ahdingossa kun kaikki lakisääteiset pitää toteuttaa niin paljon muulle ei jää rahaa. Henkilöstö pieni sektoreilla, tietämys asioista pitäisi olla hyvin laaja. Kuntataloudesta ei pitäisi leikata. Toimintaa tehostamalla helppo säästää 2miljardia. Saman verran velvoitteita pois jotta kunnat pystyy tavoitteen saavuttamaan. Kuntien tehtäviä karsittava, työn tuottavuutta/kustannustehokkuutta parannettava. Soten säästöt. Aikataulu toimenpiteille/ leikkauksille oltava realistinen.
Tavoite on vaikea toteuttaa ja vaatii pidemmän kuin yhden vaalikauden. Ilmeisesti lakisääteisiä tai normitettuja päätöksiä on vaikea toteuttaa. Nopeasti toteutettuna uhkana on työttömyyden kasvu ja sosiosekonomisten erojen merkittävä lisääntyminen väestöryhmien välillä. Kuntien väliset veroprosenttierot karkaavat eikä niiden nostamisella kyetä ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa ikääntyvissä kunnissa. Säästö tavoite tarkoittaisi Kokemäellä yli 2 miljoonaa euroa, jolloin henkilöstömenoista pitää säästää n. 1 miljoona ja kuluista ( investoinneista ) n. 1 miljoona vuositasolla! Tämä on täysin mahdollista, jos samalla valtiontaloudessa säästetään ministeriöiden henkilökunnassa ja ely keskuksissa vähintään 6 7 % vuositasolla! Mikko Laiho,PS, Kokemäki Leikkaukset on tehtävä palveluita vähentämällä eikä vain valtionosuutta leikkaamalla. Suurin osa kunnan menoista syntyy palkoista. Koska palkkoihin ja etuihin koskeminen on tabu, niin säästöt kohdistuvat kaikkialle muualle. kuntien velvoitteita karsia Meidän kunta on saanut valtion rahaa hyvin vähän jos ollenkkan. Kuntatyöntekijöiden issuojan pudottaminen normaalille tasolle mahdollistaa järkevät kuntaliitokset. Virkamiesten ym. julkisen alan työntekijöiden lomaoikeuksien pudottamien normaalille tasolle lauantait lomapäiviksi. Ari Korhonen PS, Sotkamo En tiedä mikä hallituksen sopeutuslinja on. Kuntien säästötavoitteet ovat kohtuuttomia. Nyt jo mennään äärirajoilla, tehtäviä tulee lisää, samoin säännöksiä ja ohjeita, mutta ei ole ajateltu miten nämä tehtävät hoidetaan ja millä rahalla. Viranhaltijat ja työntekijät ovat työmäärän ja erilaisten selvitysvelvotteiden vuoksi uupumispisteessä. Kyllä jostakin muusta pitää säästää... Huonoja kokemuksia viime hallituksen toimista kun kuntatalouksien menoleikkauksien seurauksena piti myös tehtäviä vähentää, mutta niitä tulikin lisää. Vastausvaihtoehdoista puuttui "Hyväksyn menoleikkaukset, jos myös kuntien tehtävät vähenevät". Suomen talous vaatii nyt tiukkoja toimenpiteitä selvitäkseen talouden vaikeuksista. Emme voi enää elää tällä tavoin,sillä edessämme on Kreikan kohtalo ellei mitään tehdä. Kunnat ovat jo tiukoilla ja valtio siirtää näin säästöt itseltään osin kuntien murheeksi. Uusia velvoitteita kunnille ei voi asettaa samaan aikaan kun edellytetään kunnilta säästöjä. Esim työttömyydestä aiheutuneita kuluja ei saisi sysätä kuntien niskoille. Tosin velvoitteet lisäävät kuntien aktiivisuutta työttömien työllistämisessä. Kunnat elävät tälläkin hetkellä niukoin varoin. Omassa kunnassa tehdään tällä hetkellä säästöpolitiikkaa, pakolliset investoinnit hoidetaan, mutta esim. lisähenkilökuntaa ei palkata. Kuntalaiset ja kunnan työntekijät ovat kovilla. Tästä ei ole varaa nipistää. Ihmisen pitää tulla aina ensin. Toki maltillinen pitää olla, mutta uskon ennaltaehkäisevään työhön ja siihen, että kun palvelut ovat kunnossa ja ajan tasalla, vaikutus ihmisen elinkaareen ja hänen pärjäämiseensä on suuri ja tätä kautta säästöjä tulee esim. sairaanhoitomenoissa ja kuntoutusmenoissa myöhemmin. Ne ovat iso potti kunnan taloudessa. Kiitos kyselystä. Olen valtuutettu,kaupunginhallituksen varajäsen,sotelautakunnan pitkäaikainen jäsen,vammaisneuvoston kaupunginhallituksen edustaja,sakunnan sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen. Joten leikkaukset tuntuvat kipeiltä. Meillä on paljon palveluja jotka ovat lakisääteisiä eikä niitä voi olla antamatta. Erikoissairaanhoidon osalta meillä on liian suuret kulut. Pitkäaikaistyöttömien mukaan ottaminen niin vanhus kuin koulu ja päiväkotien yhteyteen. Säästäisi valtiolle takaisin maksu velvoitettakin. Kotipalvelu kaipaa paljon lisää käsiä eikä kaikkien tarvitse on korkeastikoulutettuja. Ulkoilutukseen ja yleensä seuranpitoon sopisi moni jolla ei ole työtä tai itsellä seuraa. Tarve on,sitä ei voi kiistää.aloitus ajankohta myöhaissyntyinen.kaupunkit ja kunnat ovat itse,erikoisesti johtavat viranhaltijat ja koulujen rehtorit jne suorittaneet lisäyksiä henkilökuntaan omien tarpeiden mukaan.luottamushenkilöistä on liikaa julkisella puolella toimessa ja erikoisesti asiantuntijat kouluissa olevat.vanhemmat kunnioittaa näitä arvoja liikaa ja aika monet muutkin,tavallinen yhteiskunnallinen vaikuttaja joutuu
muuttamaan mielipiteensä hyvin usein,asiantuntijoiden mukaan. Kuntatalouden sopeutus tulisi tehdä niin, että pienituloiset eivät joudu kärsimään kohtuuttomasti. Menot on saatava tulojen mahdollistamalle tasolle. Vastikkeettoman rahan jakamisesta on siirrytävä vastuullisempaan ja osallistavampaan suuntaan. Kuntalaisilla/kansalaisilla on oikeuksien lisäksi oltava myös velvollisuuksia. Hallinnon ja palvelujen tuotannon rakenteita ja resursseja on tarkasteltava kriittisesti, ostoosaamista kehitettävä, työehtosopimuksiin ja työaikoihin on voitava tehdä tarvittavia ja välttämättömiä muutoksia ellei haluta, että palvelut osittain tai kokonaan ulkoistetaan. Virkamiehiä tarvitaan vain tehtäviin, joissa käytetään virkavaltaa. Niitä on oikeastaan kuntapuolellakin aika vähän. "Turhia" kunnille annettuja tehtäviä ja byrokratiaa on karsittava. Ainakin kotikunnassani Turussa Tarvittavat säästöt saataisiin helposti siirtymällä moniportaisesta (79 porrasta ja lisäksi kalliita sivuportaita, jotka ovat vain kulueriä) hiedarkisesta hallinnosta kaksiportaiseen tiedolla johtamiseen, jossa olisi vain päätöksentekotaso ja tuottajataso, joka toteuttaisi sille annetut tehtävät itsenäisesti kuin yritys. Jarmo Laivoranta Turku Kysymys on sopeuttamisesta, jossa on oltava paljon muitakin elementtejä kuin menoleikkaukset: esim. prosessien parantaminen, turhan byrokratian vähentäminen, uusien tulojen etsiminen Viiden vuoden irtisanomissuojaa on muutettava vähintään (1) vuodeksi, jotta päästään Samalle tai lähes samalle tasolle yksityisen puolen kanssa. Säästöjä syntyy kun ei perusteta projektisuojatyöpaikkoja. Säästötavoite on oikeaa suuruusluokkaa. Kuntien viimeaikainen raju velkaantuminen on saatava loppumaan. Ei ole oikein, että nautimme palveluista ja jätämme osan laskua tulevien veronmaksajien maksettavaksi. Raimo Hentelä(sd), Kokkola Jos tehdään, niin karsimalla kuntien tehtäviä joka onkin ongelmallisempi juttu. Kahden miljardin leikkaus tarkoittaisi sitä, että kunnat joutuvat maksamaan valtionvelkaa kahdesti, koska valtionosuudet ovat pienentyneet nimenomaan valtion maksuvaikeuksien takia. Toisaalta kuntien tehtäviä ei pystytä karsimaan niin paljon, että tuon 2 mrd suuruinen leikkaus onnistuu. Leikkausten vastineeksi pitää saada kuntien lakisääteisiä velvoitteita huomattavasti vähennettyä. Leikkauksista puhuminen sopeutuksen yhteydessä on harhaanjohtavaa. Tuloja on mahdollista lisätä kuntaveroa nostamalla. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet teveydenhoidossa ja esim. Nuorten työllistämisessä ovat tuottavia toimenpiteitä tulevaisuudessa. Investoinnit nyt ovat myös järkeviä alhaisen korkotason ja kustannustason johdosta. Mikko Viitanen, vasemmistoliitto, Oulu Säästötavoitteiden tueksi kuntia koskevaa säätelyä tulee purkaa, eikä uusia velvoitteita aseteta ilman kustannuskompensaatiota. Leikkaukset ovat välttämättömiä, mutta valitettavasti leikkaukset tulevat väistämättä koskettamaan Sipilän hallituksen johdolla eniten lapsiperheitä, eläkeläisiä, työttömiä ja sairaita, jotka tarvitsevat paljon sosiaali ja terveyspalveluita. Kotikaupungissamme on liian suuri virkakoneisto (yli 6000 palkallista). Verraten samansuuruisiin kuntiin, toiset pärjäävät puolella määrällä. Osasyy on varmasti kaksikielisyyden riesa, mutta myös hallitsemattoman maahanmuuton vuoksi, on jouduttu palkkaamaan virkailijoita hoitamaan mamujen asioita. Kunta ei saa eikä voi olla suojatyöpaikka kenellekään, vaan nyt on aika pistää vapaamatkustajat ulos ja karsia hallintoa kovalla kädellä. Nykymalli ei ole kestävä rahoituksen kannalta. Terveydenhoitoa pitää muuttaa enemmän vakuutuspohjaiseen suuntaan. Elintasosairauksista pitää ottaa enemmän yksilön vastuuta. Jos mennään äärimmäisiin leikkauksiin terveyspalveluissa, niin ainoastaan alaikäisten ilmaiset terveyspalvelut tulee taata lailla. Opettajien ja hallintovirkamiesten palkkoja pitää laskea noin 10 % yksikköä nykyisestä. Kiintiöt ja rajoitukset, joilla säädellään joidenkin työntekijöiden määrä jossain paikassa on poistettava liikaa byrokratiaa ja kuluja
aiheuttamasta. Subjektiivinen päivähoitooikeus on lopetettava sosialistena etuutena, joka lisää yksipuolisesti kunnan kustannuksia. Ville Kartaslammi, Perussuomalaiset, Ikaalinen. Päätettäessä kuntatalouden 2 miljardin säästöistä on parempi kertarytinä kuin jatkuva kitinä. Martti Turunen Kokoomus Kuusamo Kuntatalous on jo nyt niin ahtaalla että jos vielä tehdään lisäleikkauksia niin palveluita kuntalaisille ei kyetä lainmukaisena toteuttamaan. Kärsijöinä on aina kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Kuntasäästöt ei voi aiheuttaa kuntaveron nostopaineita. Mikäli valtion osuutta kuntataloudessa vähennetään on seurauksena kuntaveron nosto tai kunnallisten pallveluiden pois ottaminen niiltä, joille ne ovat välttämättömiä. Eli pienituloisilta, sairailta, vammaisilta jne. Hyvätuloiset voivat hankkia tarvitsemansa palvelut myös vapailta markkinoilta. Vaihtoehtona on myös tietenkin harkinnanvaraisuuden lisääminen, mutta vaarana on epätasaarvoisuus. Tehtävät on suurimmalta osin hoidettava, mutta tehtävien hoidon tapoja voi järkevöittää ja sujuvoittaa ja siten alentaa kustannuksia. Mm. tietoärjestelmien hajanaisuudesta johtuu turhia kuluja. Pelkillä leikkaamisella ei saada aikaiseksi hyvää lopputulosta. Tässä tilanteessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja monenlaista tehostamista sekä tehtävien uudelleenarviointia ja priorisointia. Tulot ja menot on saatava tasapainoon, jatkuva velanotto ja kohta nousevat korot on kohtalokas tie. Koulutuksen ja sosiaali ja terveydenhoitosektorin palveluista ei pidä liikaa säästää, jotta laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä mahdollisuus tasaarvoiseen kohteluun pystytään turvaamaan ja palveluita edelleen kehittämään. Kuntien palvelujen leikkaamisen sijasta pitäisi vahvistaa kuntien rahoitusta esimerkiksi verottamalla pääomatuloja samalla tavalla kuin muitakin tuloja, myös kuntaverotuksessa. Jos erilaiset pääomaverot olisivat Suomessa EU:n keskitasoa, kertyisi kunnissa yli 2 miljardia lisää tuloja. Kuntatalouden määrärahoja pitää lisätä, koska palvelujen tarpeet ovat kasvaneet. Nykyisellä rahoituksella ei kyetä hoitamaan kunnolla edes lakisääteisiä tehtäviä, esimerkiksi vanhuspalveluissa. Yrjö Hakanen, SKP, Helsinki Kuntien tarve ja mahdollisuus tasapainottaa talouttaan vaihtelee suuresti sen mukaan, mikä on kunnan saamien valtionosuuksien osuus tuloista. Vuotuista ylijäämää tekeviltä kunnilta on mahdollista leikata. Leikkaus ei mahdollinen kunnalta, joka jo saneerannut. Kahden miljardin leikkaus tasaisesti otettuna kunnilta johtaa kriisikuntamenettelyihin. Omassa kunnassani käyttömenot on saatu laskusuuntaan, veroprosentit yli Lapin keskiarvon ja silti edes vuosikatetta ei onnistuta saamaan positiiviseksi. Valtionosuuksia saamme noin 20 % kaikista tuloistamme. Emme kykene omin toimin säästämään summaa joka vaadittaisiin 2 MRD:n valtionosuusleikkausten tasaisessa jaossa. Kunnat ovat säästäneet ja sopeuttaneet toimintojaan jo niin paljon, että ainoastaan lakimuutoksilla voidaan supistaa lisää vrt. esim. subjektiivinen päivähoitooikeus. Omassa kunnassa on jo nostettu kiinteistäveroa, verotus 22.25%,veismaksua nostettu. Terveyspalvelut ostetaan toisesta kunnasta. Nyt jo siis keskimääräistä kallimpaa asumista täällä. Pitää myös poistaa jotain tehtäviä kokonaan. Tai antaa tuo terveydenhuolto vaatimuksineen valtion maksettavaksi. Tilanne alkaa olla melkein kaikissa kunnissa kestämätön,koska valtio lisää kokajan kuntien tehtäviä osoittamatta kuitenkaan rahaa tehtävien hoitoon. Kuntatalouden menot eivät pienene 2 miljardilla eurolla jos vain valtionosuuksia leikataan. Tarvitaan huomattava joukko päätöksiä kuntien velvoitteiden vähentämiseksi. Kun lakisääteiset "pakkotyöt" karsitaan vähemmäksi, pienenevät myös palkkakustannukset ja turhaa viranomaisholhousta voidaan vähentää. No työtähän se on turhakin työ. Arto Okkonen, Keskusta, Kajaani Vastausvaihtoehto on kolmesta paras, mutta kysehän ei ole kuntien tulojen ja menojen tasapainoon saattamisesta vaan julkisen sektorin menojen tasapainoon saattamisesta. Kyseiset säästöt tuovat merkittävän
lisähaasteen kuntien talouden tasapainottamiseen, koska tuo tarkoittaa lisäsäästöjä, kun oletus on, että tulot eivät merkittävästi kasva. Kuntien velvoitteisiin on myös tässä kohtaa puututtava. Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden lisääminen ovat avainkysymyksiä. Pystytäänkö esimerkiksi kuntasektorin lomista (38 arkipv 15 vuoden työsuhteen jälkeen) tai lomarahoista edes vähän tinkimään siinäpä kysymys. Valtaosa kunnista on pa jo nyt eikä palveluissa ole kiristämisen varaa. Tärkeämpää on tehtävien karsinta. Kunnille on sälytetty liian paljon lakiin perustuvia tehtäviä, ne lisäävät myös henkilökuntaa kunnissa, esimerkiksi kotihoidossa jossa toimin perushoitajan tehtävässä ( v. 1974 2015 ) tullut sinne yläpäähän toimialajohtaja, tiimivastaava, vastaava sairaanhoitaja, sairaanhoitaja,työnjakaja jotka valvovat että siellä alatasolla tulee työt tehtyä. Liikaa asiantuntijoita josta tulee määräyksiä. Ennen sai käyttää tervettä maalaisjärkeä ja työt tuli tehtyä paljon jouhevammin kaikki on nyt jäykkää ja säädeltyä. Työt ei hoidu kunnolla ja hoidettavat kärsii. Jutella ei saa juuri asiakkaan kanssa, valvotaan että selviytyy itse. Kotihoitoon pitäisi panostaa mutta siellä yläpäässä ei ymmärretä miten asiat hoidetaan, eikä välitetä. Työnjohtoon pitäisi panostaa. Älypuhelin jolla meitä johdetaan ja valvotaan jokaista liikettä luullaan olevan ainoa autuaaksi tekevä kapine. Ritva Muittari Viitasaari Suomen keskusta Säästötavoite tulee tehdä normeja purkamalla, eli kuntien tehtäviä vähentämällä. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on leikattava vastaavalla summalla. Mistä enää leikataan? On kuntia jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin. Sieltä ei voi enää leikata ilman että perusterveydenhuolto kärsii. Nyt ollaaan jo äärirajoilla joissakin kunnissa. Pienten kuntien ponnistelutjärjestää lähipalveluitaan einyt juurikaan kestäisi lisärasituksia. Kuntien menoja on kasvatettu useamman vuoden ajan valtion taholta. Tämä on tapahtunut määräämällä hyvin tarkkoja tehtäviä. Mielestäni kunnille pitäisi antaa enemmän vastuuta hoitaa omat tehtävänsä sellaisella tavalla, joka on juuri tälle kunnalle ominaista ja edullista. Kaikille kunnille ei sama malli sovi. Tapio Tulenheimo Kokoomus Kangasala Menojen ja tulojen pitää olla tasapainossa. Velaksi ei voida jatkuvasti elää, koska jossain vaiheessa tulee maksun aika. Kuvaavana esimerkkinä on Kreikka, jonka rahat ovat mm. IMF:n mukaan loppumassa. Säästötavoite on tarpeellinen ja saavutettavissa Pääomatulojen saattaminen kunnallisverotuksen piiriin toisi kunnille lähes 2 miljardia euroa lisätuloa vuodessa. Olli Savela, vasemmistoliitto, Hyvinkää Säästöistä ei pidä puhua koska nehän ovat todellisuudesta leikkauksia eli kokonaan poistoja. Kuntataloudessa ei ole mahdollista säästää, ellei valtio ota itse hoitaakseen kunnille sälytettyjä monia kalliita kustannuksia. Lakisäädettyjä tehtäviä pitää karsia niin että tuo leikkaus on mahdollista Toki leikkauksia pitää tehdä, mutta kuntien ei pidä olla leikattavien palveluiden maksumiehenä. Koska olemme jo seitsemän vuotta syöneet enemmän kuin tienaamme, eli velkaantuneet noin 68 mrd euroa lisää joka vuosi, on selvää että meidän täytyy sopeuttaa palvelutuotantomme vastaamaan sitä mihin meillä on varaa. Ja tämä sopeutus täytyy tehdä kuntien lakisääteisiin palveluihin ja byrokratian, jäykkyyden ja sääntelyn purkamiseen. Kuntatalouden 2 miljardin leikkaukset johtavat kuntaverojen ja asiakasmaksujen korotuksiin. Kuntavero ei ole progressiivinen, eikä pääomatuloista tarvitse maksaa kuntaveroa. Näin hallitus on siirtämässä vastuuta hyvinvointivaltion rahoituksesta pieni ja keskituloisille ja suurituloiset pääsevät kuin koirat veräjästä. Aki Nummelin Vasemmistoliitto Pori Vuonna 1970 kunnat pärjäsivät viisi kertaa pienemmällä lakisääteisten velvoitteiden määrällä. Yleensä uusimmasta päästä velvoitteita karsimalla saadaan resurssit riittämää kuntien tärkeimpiin perustehtäviin. On otettava mallia entisaikojen keveistä organisaatioista, joissa byrokratia oli vähäisempää. Heikki Luoto, PS, Tampere
Valtion ja kuntien taloutta voidaan tarkastella, mutta muualta Euroopasta on nähtävissä, miten rajut leikkaukset julkiseen talouteen ovat vain syventäneet ja pahentaneet lamaa ja talouden syöksykierrettä. Palveluita voidaan tietenkin kehittää, palveluketjuja joustavoittaa, päällekkäisiä toimintoja poistaa ja sitä kautta löytää taloudellisia hyötyjä. Hallinnon keventäminen kaikilla tasoilla, puoluekirjojen avulla tehtyjen virkanimitysten poistaminen (ainakin Turussa tätä harrastetaan paljonkin), turhien johtovirkojen perustaminen kavereille, suojatyöpaikkojen karsiminen ja keverien konsulttifirmojen käyttäminen kunnan toiminnan "kehittämiseen" ovat asioita, joihin tulee puuttua. Harmaan talouden kitkentä, palveluiden ulkoistaminen monikansallisille yrityksille jotka kantavat veronsa veroparatiiseihin, verojenkierto sekä verokikkailut ylipäänsä ovat asioita, joihin pitäisi vihdoin puuttua. Mirka Muukkonen, Vas, Turku Kuntatalous on vaikeuksissa jo nyt. Nyt ei oikein enää teidetä, mistä pitäisi "säästää".liian suuret leikkaukset kohdistuvat palveluihin, joista etenkin kärsivät vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset sekä lapset ja nuoret, sillä leikkaukset kohdistuisivat myös koulutukseen. Eriarvoisuus vain lisääntyy nykyisestä. Leikkauksen ehtona on, että valtio vähentää kuntien velvoitteita. Nopeisiin palveluleikkauksiin ei voida mennä yhtäkkiä. Kunnat joutuvat ahdinkoon, jos valtionosuuksia vähennetään, mutta palvelu vaatimukset ovat ennallaan.. 2 miljardin menoja voidaan vähentää, jos vastaava määrä kuntien velvoitteista siirretään joko valtiolle tai poistetaan kokonaan. Isossa mittakaavassa on ymmärrettävää, että leikkauksia on tehtävä. Toivoisin kuitenkin myös tehtävien vähenevän. Lisäksi leikkausten pitäisi kohdistua niin, että ne kunnat, jotka ovat jo valtionosuusuudistuksen ja edellisten leikkausten yhteydessä menettäneet paljon pääsisivät nyt vähemmällä. Muutoin sopeutustahti kunnissa nousee mahdottomaksi. Eduskunta ja hallitus ovat viimeisten 10 vuoden aikana lisänneet kuntien lakisääteisiä tehtäviä valtavasti. Erityisesti tämä koskee sosiaali ja terveystoimea. Normeja on pakko purkaa, jotta edellytettävät säästöt saadaan aikaiseksi. Kahden miljardin euron säästöjen kohdistaminen kuntatalouteen tarkoittaa huomattavaa kunnallisten palveluiden alasajoa. Jo päättyneellä vaalikaudella kuntien valtionosuuksia vähennettiin huomattavasti ja uudet säästöt vaikeuttavat kuntatalouden tilannetta entisestään. Säästötavoitetta ei ole mahdollista toteuttaa ilman, että se vaikuttaisi huomattavasti ihmisten arkipäivään. Voidaan leikata kunnilta, jos kuntien tehtäviä samalla reilusti vähennetään! kunnilta tehtäviä vähntämällä.turha pyrokratia pois Kuntien tilanne on todella vaikea, etenkin kun työttömyys on noussut. Esimerkiksi Oulun kaupunki maksaa tänä vuonna sakkoa pitkäaikaistyöttömyydestä valtiolle 22 milj. Euroa, siis yhden veroprosentin verra. Summa on kaksinkertaistunut vuodessa. Valtion rahat Tetoimistoisista ovat kuitenkin loppuneet jo huhtikuun lopussa, joten valtio on vetäytynyt täysin omasta vastuustaan palkkatukityöllistämisessä. Jos leikkauksia tulee, kunnat joutuvat nostamaan verojaan ja se johtaa tuloerojen kasvuun. Olisi viisaampaa laittaa raippavero meille keskituloisille, esim. Yli 30.000 euroa ansaitseville. Kuntaveron korotuksilla veronkiristys tapahtuu epäoikeudenmukaisesti. Köyhien kuntien verotus on jo nyt paljon korkeampi. Anne Huotari, Oulu Kuntien on keskityttävä lakisääteisten peruspalvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen. Koulutuksesta ja hoivasta ei pidä leikata. Vuosien varrella kertynyt liikaa rönsyjä, jotka on syytä karsia. Osan näistä eilakisääteisistä paveluista järjestöt tai yksityiset tuottaisivat paljon tehokkaammin. Kuntien on samalla kun leikkaavat joitain toimintoja elvytettävä laittamalla infraa kuntoon, jotta saadaan uutta työtä ja yritystoimintaa. Ahti Ruoppila, Sdp, Jyväskylä
kuntien on paljolti keskityttävä pakollisiin menoihin ja esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn. Toisaalta täytyy pitää huoli, että julkisesta taloudesta vähenevä rahamäärä saataisiin tuottamaan elinkeinoelämän työllisyyteen, kaikkein tärkeintä on purkaa työllistämisessä kannustusloukot, tämä tehdään mm. byrokratiaa karsimalla, Juha Vuorio, PS, Oulu Kunnan palvelutuotannossa olisi lähes joka sektorilla tilaa rakenteellisille uudistuksille, jotka järkevöittäisivät kulurakennetta/kehitystä. Mekaaninen leikkaaminen hidastaa talouskasvua ja toisaalta 90luvun laman jäljiltä tiedämme, miten suuria, vuosikymmeniä jatkuvia kustannuksia tuo esim. lastensuojelusta, nuorten palveluista, perusterveydenhoidosta jne. tehtävät leikkaukset. Sopeutus ja rakenneuudistukset pitää tehdä ymmärtäen, että budjettivaikutukset eivät näy kvartaaleittain. Hanna Kuntsi, SDP, Sipoo Periaatteessa 2 mrd säästölista on sinänsä oikeasuuntainen, sillä veroeurot eivät tällä huoltosuhteella ja julkisen talouden henkilöstömäärällä tule riittämään. Mutta ellei kuntien tehtäviä radikaalisti tulla eduskunnan ja valtion taholta vähentämään nykyisestä yli 500: sta on tehtävä mahdoton toteuttaa kunnissa ilman rajua veroäyrien korotuksia. Tämähän on suorastaan hölmöläisen peitonjatketta valtio muka säästää ja ei kiristä verotusta, mutta kuntien on pakko hengissäpysymiseksi korottaa rajusti eli useita senttejä veroäyrejään ja se jo mikä eriarvoistaa kuntia entisestään, Toki tämä voi olla vihoviimeinen " keppi" ajaa pikkukunnat ns, vapaaehtoisella pakolla yhteen. Yhdessä tehtävä myös etupainotteisesti eli heti rakenteelliset korjaukset kuten Sote uudistus kuntoon. T. Kimmo Karjalainen Kuusamo ja PS Mielestäni pelkästään kuntien ei pidä sopeuttaa menojaan vaan myös valtion pitää ehdottomasti sopeuttaa menojaan. Myös EU:n maksuja pitää kriittisesti tutkia. Kuntien hallinnosta on mahdollista vähentää työntekijöitä kunnan palvelujen siitä kärsimättä merkittävästi. Terveydenhoidon ja sivistystoimen toimintaan ei saa tehdä merkittäviä leikkauksia. Lapualla ei ole mahdollisuuksia leikkauksiin. Joudumme pakon edessä rakentamaan 20 milj. koulu,päiväkoti ja keskuskeittiökompleksin. Tätä rakentamista ei voi siirtää, koska sisäilmaongelmat koulussa ovat hälyyttäviä. Yksi koulu on väistötiloissa ja sielläkin on ilmennyt sisäilmaongelmia. Samoin keskuskeittiö on ehdottomasti uusittava yhä kasvavan tarpeen vuoksi. Keittiö on myös nykyaikaistettava kustannuksien minimoimiseksi. Päiväkotikin on ehdottomasti tarpeen. Uusi päiväkoti vähentää "ryhmisten" määrää ja vähentää siten kustännuksia. Kuntataloutta on kiristetty ja henkilöstön tehokkuutta parannettu jatkuvasti 90luvun vaihteesta lähtien. Lisäleikkaukset johtavat julkisten peruspalvelujen romahtamiseen kunnissa ja palvelujen voimakkaaseen yksityistämiseen. Kehitys johtaa pitemmällä aikajanalla kustannusten nousuun ja sen maksumiehinä ovat viime kädessä kuntalaiset. Kari Yksjärvi Jyväskylä Vas Osa kunnista on jo aloittanut menoleikkaukset ja saanut tuloksia aikaan. Tulevien leikkausten pitää kohdistua tasapuolisesti niihin kuntiin, jotka eivät ole vielä aloittaneet taloutensa tasapainotusta. Jari Haapaniemi, Kokoomus, Nokia Rajujen säästöjen sijaan tulisi pohtia miten rakenteita kyettäisiin uudistamaan ja toimintoja tehostamaan. Esimerkiksi kuntien ja valtion työntekijöiltä voisi löytyä ideoita työnsä tehostamiseksi. Säästöjä on pohdittava tarkoin, sillä ne eivät saisi aiheuttaa kulujen lisäystä toisaalla. Kuntataloudesta säästettiin viime hallituskaudella voimakkaasti leikkaamalla kuntien valtionosuuksia ja laskemalla yhteisöveroa, jonka tuotosta osa tulee kunnille. Kunnat ovat olleet säästökuurilla jo vuosia, joten jos vielä leikataan kuntien rahoitusta, joudutaan kaikki ottamaan palveluista ja se aiheuttaa pidemmällä aikavälillä vain kustannusten nousua. Kestävämpää olisi nyt investoida ennaltaehkäiseviin palveluihin, ja pyrkiä palvelutarpeen pienentämiseen. Monia hyviä esimerkkejä löytyy eri puolilta Suomea. Matias Mäkynen (sd.)
Vaasa Kuntien tehtäviä pitää karsia vastaavalla summalla. Esim. kuntien yhdistymisessä turvataan työntekijöille työpaikat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Jos liitetään edelleen uusi kunta, suoja on taas viisi vuotta. Seuraava kuntaliitos takaa taas 5 vuotta. Ei näin voi olla, tyhmää touhua. Kaikesta joudutaan tinkimään. Kunnat hoitavat osansa, jos velvotteita vähennetään. Niitä kyllä löydetään, jos pidetään ministeriön vastuuihmisten näpit erossa päätöksen teosta. Eihän kukaan suostu luopumaan omasta mielestä tärkeistä asioista. Paperin pyörittäminen voidaan puolittaa. Uutisista en ole kuullut yhtään leikkausaikomusta / leikkausten tarvetta, joka kohdistuisi mitenkään maatalouden elinkeinoalaan. Myös sen toimialan tulisi osallistua talkoisiin maamme talouden pelastamiseksi. Maatalouden tuet tietääkseni ovat 2.2 mrd luokkaa / vuosi. Niitä tukia maksetaan kuten subjektiivisia etuuksia, tai tarveharkintaa ennestään vauraalle ja omistavalle saajalle. Säästöohjelman pitää koskea myös ko alaa, kuten tulee koskemaan sairaanhoitoa, sivistystointa, vanhuksia laitoksissa sekä eläkeetuuksien saajia. Tasaarvo? Seppo Numminen, SDP Rauma Valtion pitää ensin leikkausten sijaan toteuttaa viime vaalikauden lupaukset kuntien tehtävien karsimisesta niin, että kuntien menot vähenevät sillä luvatulla miljardilla. Leikkausten sijaan pitää tehdä rakennemuutoksia, joilla palveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla (vihdoin digitalisaation hyödyntäminen prosesseja uusimalla, ei vain vanhojen prosessien sähköistämistä!). tehtäviä pitää karsia, ja ihmisten omavastuuta lisätä kuitenkin siten että turvataan heikoimpien toimeentulo. Säästöt tehtävä sekä leikkauksilla, velvoitteiden vähentämisellä ja toimintatapojen uudistuksilla niin, että kokonaisvaikutus on 2 mrd. Koko kuntatalous on pahasti pöhöttynyt On leikattava myös muualta kuin kuntataloudesta. Eli karsittava lopultakin kuntien tehtäviä. Edellisen hallituksen piti leikata kuntien menoja miljardilla eurolla. Toisin kävi. Uusia velvoitteita muodostettiin noin 300 miljoonan euron edestä, jonka johdosta kuntien taloustilanne heikkeni entisestään. Tässä on toimittu tietoisesti siten, että kuntien tilanne heikkenee, jolloin ne ovat pakotettuja nostamaan kunnallisveroa, joka on tosiasiassa pitkälti tasavero. Näin valtio säästyy veronkorotuksilta ja eduskunta välttyy ikäviltä veronkorotuspäätöksiltä. Toinen syy kuntien rasitteiden lisäämiseen on varmaan kuntien "pakottaminen" kuntaliitoksiin, kun virallisista pakkoliitoksista luovuttiin. Tälläinen pelleily ei johda mihinkään hyvään. Kuntaliitosten tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Kiristyksen on kerta kaikkiaan loputtava. Jos kuntien tehtäviä lisätään niin niille on annettava tarpeelliset resurssit. Jos tehtäviä karsitaan niin kuntalaisten peruspalvelut on turvattava kaikissa olosuhteissa. Juha Malmi, Perussuomalaiset, Vantaa. Liiallisen sääntelyn purkamisella voidaan jo tehdä huomattavia säästöjä. Kuntien tekemät innovatiiviset ratkaisut palvelujen tuottamiseksi itse tai yksityissektorilta ostaen voivat tuoda mittavia säästöjä. Valtion avut kunnille on leikattu jo ihan tarpeeksi, ei ole paljon mistä säästää/leikata. Kuntataloutta on jo nyt kiristetty niin rajusti, että kahden miljardin lisäleikkaukset tuntuisivat keskeisissä hyvinvointi ja koulutuspalveluissa liian voimakkaasti saavutettuun hyötyyn nähden. Näistä koituisi jatkoon kallis lasku, liian lyhyellä tähtäimellä ei pidä leikata, rakenneuudistukset ovat asia erikseen. Vielä ei ole tiedossa miten uusi hallitus järjestää soteasian. Sen ratkaisut voivat suurestikin vaikuttaa kuinka rahat tulevat valtio/kunnat. Odotellaan! kaikki riipuu siitä mitä velvotteita kunnille listätään jos ja kun samaan aikaan ollaan valtionosuuksia leikkaamassa jos velvoitteet kunnilta vähenee niin samassa juoksussa voidaan tarpeettomia toimintoja ajaa alas ja päinvastoin... Täysin hanurista. Hallituksessa vaan on nytkin se velkaantumisen aiheuttanut puolue eli kokoomus. Urpilaisen ja Kataisen Kreikka paketti ajoi valtion ahtaalle ja siitä seurauksena kuntien kiristynyt tilanne, jatkumoa tälle tulee olemaan vielä vuosia eteenpäin eikä Kreikka saa talouttaan sille sektorille, että pystyisi velkoja maksamaan takaisin.
Kuntatalous tarvitsee kiperästi rakenteellisia uudistuksia, joiden asiantuntijoina voisivat parhaimmillaan toimia työntekijät. Juustohöyläys samantasoisena eri sektoreilta ei ole järkevää, vaan monia hyviä käytäntöjä esim ennaltaehkäisyn osalta voidaan menettää. Minna Sorsa, Vihreät, Ylöjärvi Viimeistään nyt on toteutettava säästöt. Varmasti ollaan jo myöhässä monta vuotta. Säästäminen olisi pitänyt aloittaa jo viime vuosikymmenellä. Toivon, että tässä vielä onnistutaan. Pahoin pelkään, että mennään 1990luvun laman syvyiseen kuiluun. Nyt ei onneksi sentään myydä valuuttavekkuleita pankkien asiakkaille. Tämä yhteiskunta ei kestä jatkuvaa menojen lisääntymistä. Joskus on ratkaistu tehtävä ja turha on niitä siirtää ja yllä pitää tarpeettomia päällekkäisiä organisaatioita. Valtion ydintehtävät sekä työnjako kuntien ja valtion välillä on selkiytettävä. Sivistysvaltion ydintehtävänä on huolehtia lapsistaan, vanhuksistaan, työttömistään, sairaistaan ja muista apua ja hoivaa tarvitsevista. Valtion ydintehtäviä ei ole verovaroin kustantaa tuulivoiman tariffitukea, hyvin toimeentulevien kulttuuripalveluita jne. Raskas ja kallis autoritäärinen hallintokulttuurimme on aika uudistaa kevyeksi, ketteräksi ja ihmislähtöiseksi. Kuntien hoitamiin perustehtäviin on valtionhallinnon osoitettava riittävä rahoitus. Eliisa Panttila, ps, Teuva Leikkaukset ja suunnanmuutokset tuottavat tulosta pikkuhiljaa. Valtionvarainministeriön on otettava haaste vastaan ja esitettävä eri vaihtoehtoja. Soten rahoitusmalli ja sen vaikutukset kuntatalouteen on oltava selvillä ennen Soteratkaisusta päättämistä. Hallinto on vuosien varrella paisunut, myös politiikassa. Toimintojen tehostamiseen on kuntasektorilla toki varaa ja mahdollisuuksia. Koen sen kuitenkin olevan eri asia kuin yleisessä kielenkäytössä olevat 'leikkaukset'. Kunnissa on tarvetta tehdä elvyttäviä toimia vaikka velkarahoituksellakin, koska muutoin kasvatamme korjausvelkaa. Se erääntyy maksettavaksi tulevina vuosina aivan samoin kuin rahallinenkin velka. Esimerkiksi infraan kohdistuville elvytystoimilla kuitenkin parannetaan työllisyyttä, mikä merkitsee kansantalouden pyörien parempaa pyörimistä. Ja samalla se merkitsee vastikkeettoman (?) työllisyysrahoituksen pienemistä. Reijo Kahelin, vas. Orivesi Hävittäjiin on kyllä rahaa yllin kyllin, mutta entäs vanhukset ja lapset? Niihinkö ei enää euroja riitäkkään? Kai Muukkonen vas.valkeakoski Säästöjä on tehtävä, mutta samalla myös valtion on otettava vahvempi rooli esimerkiksi kuntauudistuksen läpiviennissä. Oli hölmöyttä luopua mahdollisuudesta käyttää pakkoliitoksia keinona toteuttaa kuntauudistusta edellisellä vaalikaudella. Tosi tuskinpa Sipilällä riittää rohkeutta tarttua tähän, erityisesti keskustalle epämieluisaan keinoon. Eemeli Peltonen, SDP, Järvenpää Talostieteen asiantuntijat ovat erilaisten tutkimusten perusteella havainneet, ettei järjetön juustohöyläys enää toimi jos on koskaan toiminutkaan. Ennalta ehkäisy ja järkevä sijoittaminen työpaikkojen luomiseksi on tulevaisuuteen suuntaavaa politiikkaa. Lapsiin ja nuoriin on järkevää sijoittaa pitämällä koulut ja päiväkodit kunnossa. Tarvittaessa rakennetaan uutta, korjausrakentaminen tehdään huolellisesti! Ikäihmisten laadukkaisiin palveluihin on myös syytä sijoittaa. Jokainen ikääntynyt tarvitsee ihmisarvoisen ja tarvittaessa riittävän hoivan loppuun saakka. Maaseudun talkootyö on käytetty loppuun. Työn arvostuksessa on aikamoinen ristiriita jos eläkeläisenä, liikuntaharrastuksen muodossa pääsen noin 8000 euroa parempaan tulokseen kuin sikafarmarit ammatikseen vuonna 2014. Selvyyden vuoksi kerrottakoon, että käytin metsästä hankkimani puutavaran lämmitykseen ja säästin näin noin 2500 3000 euroa/vuosi polttoöljy ja sähkökustannuksissa. Maaseudun Tulevaisuuden uutinen kertoi, että heidän keskimääräinen tuloksensa oli noin 5300 euroa miinuksella. En lainkaan ihmettele että maakunta on täynnä tyhjillään olevia sikaloita. Kaikkein älykkäin säästökeino on paluumuutto maaseudulle. Helsingissä asuinhuoneistojen neliöhinta on suuruusluokkaa 4300 euroa/m2. Kaskisissa tarjottiin kokonaista huoneistoa 17000 eurolla. Akateeminen älykkyys on kateissa ellei ymmärretän käyttää tuota 200000 300000 euron hinnaneroa säästökeinona ja muuttamista maaseudulle. Säästösyistä ei edellisen siirron yhteidessä tarvitsi mennä kenenkään kukkarolle, vaan asutustaajamien asuinkustannukset ja ko. kustannusten myötä syntynyt sosiaalikustannusten vyöry alkaisi vähitellen palautua
kohtuutasolle. Näin säästöä tapahtuisi myöskin mm. asunto ja sosiaalituissa. Myös työn arvostus on ristiriitaista kun verrataan tuottavan työn ja palveluammattien tuntipalkkoja. Miettikäähän mistä löydätte eurot asutustaajamien eritasoristeysten tuleviin korjauskustannuksiin? Terve tuloa maalle! Olen myöskin huomannut, että tarpeettoman paljon pienemmille kunnille ns. keskuskunnat sälyttävät kustannusvastuita yksinomaan talousarvioiden laadinnassa tapahtuvalla " kynänän käytöllä" ns. yli ja alibudjetointi ja molempia samanaikaisesti. Kuntien valtionosuuksia on jo vähennetty niin merkittävästi, että Kuntaliitto pitää rahoitusperiaatteen toteutuminen kyseenalaisena. 2 miljardin lisäsäästöillä saadaan vain vielä huonommin toimivia palveluita. 1 miljardin säästötavoite vain toteutukseen leikkaamalla tasaisesti kuntien peruspalveluista. Henkilöstömenoista aloitettava ja sitten palvelupuolen supistuksilla. Kuka määrittää ison ongelman. Toiset kunnat on jo säästänyt ja toiset eläneet kuin pellossa. Inbesparingar är av nöden, men de måste göras klokt. Det går att spara inom sjuk och hälsovården utan att någon lider. Satsningar ska göras på mat, motion och hälsa. Många sjukdomar som nu sköts med dyra kronikermediciner går att sköta genom mat, motion och livsstil. Kuntien taloudesta soten osuus on erittäin merkittävä. Säästöt tulee toteuttaa siten, että asiansa tehokkaasti ja tuottavasti hoitaneet voivat jatkaa kevyellä organisaatiollaan. Sen sijaan suurimpien kaupunkikuntien tulee hoikentaa organisaationsa tehokkaammaksi ja ottaa mallia naapuriensa tehokkaista tavoista. Kalevi Nevala, kesk, Liminka Kuntataloudessa tulee ensisijaisesti tehdä rakenteellisia uudistuksia ja toteuttaa palveluja paremmin, tehokkaammin ja laadukkaammin. Säästöjen hakeminen vain palvelutasoa heikentämällä johtaa suurempiin kustannuksiin tulevaisuudessa. Parhaiten ovat pärjänneet ne kunnat, jotka ovat satsanneet ennaltaehkäisyyn, vaikka kustannus hetkellisesti olisikin suurempi. Oskari Sundström Vihreät Raasepori Helppoa ei tule olemaan, mutta nykytilanteessa pakon sanelema. Olemme jo nyt leikanneet kuluista noin 25milj. Lisäleikkaus olisi noin 20milj., jos kunnanvaltionosuudet putoaa 2miljardia Sen leikkaaminen on mahdotonta. Veroja ei voida enää korottaa. Olemme nyt erittäin hankalassa tilanteessa, jos toiminnan velvoitteet eivät vähene. 2 miljardin euron säästöjä ei tarvitse tehdä yksinomaan leikkauksin, vaan ennen kaikkea tehostamalla toimintaa, luopumalla turhasta byrokratiasta ja keskittymällä ennaltaehkäisyyn tulipalojen sammuttamisen sijasta. monet säästöt kohdistuvat juuri vähäosaisempaan väestöön, siksi säästöt eivät toimi aina oikein Toivottavasti ei tule liikaa uusia, kustannuksia lisääviä velvoitteita kunnille. Säästötavoitteet aiheuttavat lisää ongelmia, kulutuskysyntä laskee työttömyys lisääntyy verotulot pienenevätkonkurssit lisääntyvät. Ainoastaan verotuksen lisääminen ja veropohjan laajentaminen olisivat käyttökelpoisia keinoja. Byrokratian vähentäminen = vähemmän viranhaltijoita. Siitä se säästö tulee. Toinen kysymys on sitten se, mitä käyttöä tälle reserviin siirtyvälle "ylijäämäporukalle" on. Puskien niittoa tienvarsilta? Teuvo Roskala (ps) Kankaanpää Julkiset menot koostuvat pääasiassa palkoista ja tulonsiirroista. Laskusuhdanteessa leikkaaminen vähentää kokonaiskysyntää, heikentää yritysten toimintamahdollisuuksia, lisää työttömyyttä sekä siitä aiheutuvia suoria ja epäsuoria menoja, laskee verotuloja jne. Peruspalveluiden heikentämisellä uusinnetaan 1990 luvun virheet, joista maksetaan kovaa hintaa edelleen. Leikata ja säästää tietysti voi jonkin verran lopettamalla yhteistyö verovuotoja aiheuttavien ja julkisilla varoilla operoivien yritysten kanssa. Irma Taavela, Vasemmistoliitto, Hämeenlinna