TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA



Samankaltaiset tiedostot
TYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen

MASENNUSPERUSTEISELTA SAIRAUSLOMALTA TYÖELÄMÄOSALLISEKSI

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

työssä selviytymisen tukena Itellassa

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, itella Y-tunnus:

Takuusäätiön osahanke Kysy rahasta -chat

Onnistuneesti työhön ammatillisella kuntoutuksella

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät Keva Sanna Pesonen

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Aktiivisen tuen avaimet

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Masentuneen henkilön tarina toimistotyössä Vantaalla

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

Työhönvalmennuksen prosessikortit

Työterveyshuoltopalvelujen yhteishankinnan kehittämisprosessi Kotityöpalveluyhdistyksessä Kristina Rajala

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Mielenterveys työelämässä

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Tervetuloa Kainuuseen! OTE maakunnassa -Polut kuntoon -hanketoimijat

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Transkriptio:

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1

Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011) Tavoitteena kehittää ja arvioida toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea masennusperusteisella sairauslomalla olevien työntekijöiden työhön paluuta Yhteistyötahot: työterveyshuollot, työnantajat, hoitotahot, muut toimijatahot Toimintamallit: yksilöllinen ohjaus ja neuvonta, ryhmäkuntoutus (vertaistuki), verkostoyhteistyö, työpaikoille ulottuva tuki (työhön palaaja ja esimies) 24.5.2011 2

Asiakkaat (n=38) Naisia 92 % 24-39 vuotta 45 % 40-58-vuotta 55 % (iän keskiarvo 40,55) Naimaton 37 % Parisuhteessa 37 % Eronnut/leski 26 % Ylioppilas 50 % Ei ammattikoulutusta 11 % Kurssi/oppisop./ammattikoulu 26 % Ammattiopisto 34 % Yliopisto tai korkeakoulu 29 % Sairausloman kesto ennen projektiin tuloa: 53 % yli vuoden, keskiarvo 17 kuukautta. Aiempia sairauslomia masennuksen vuoksi 63 %. 24.5.2011 3

Asiakkaat (jatkuu) Muu mielenterveysongelma 27 % Fyysinen sairaus 62 % Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde 97 % Julkinen sektori 79 % Yksityinen sektori 21 % Masennus on työperäistä (oma arvio) 88 % Halukkuus palata omaan työhön (asteikko 0-10) 0: 45 % Halukkuus vaihtaa työpaikkaa (asteikko 0-10) 10: 50 % Arvioi, ettei pysty jatkamaan työssään vuottakaan 66 % 24.5.2011 4

Arviointiaineistot Kaikkiaan projektissa saatiin kontakti 46:een asiakkaaseen. Heistä 38 osallistui projektiin ja täytti alkukyselyn. Seurantakyselyyn vastanneita 6.4.2011 mennessä 25 (66 %). Haastattelut: - 5 asiakasta - 3 työterveyshuollon edustajaa - 3 esimiestä Joitakin haastatteluja tullaan vielä tekemään. 24.5.2011 5

Elämäntilanne seurannassa (n=34) N % Työelämäsuuntautunut 23 68 Entinen työ 7 21 Uusi työ 8 23 Työkokeilussa 2 6 Koulutuksessa 6 18 Muu tilanne 11 32 Sairausloma 6 18 Työkyvyttömyyseläke 5 14 Yhteensä 34 100 24.5.2011 6

Masennusoireet ja työkyky Masennusoireet Työkyky (deps-seula, 10 (asteikko 0-10) kysymystä, asteikot 0-3) Keskiarvo Vaihteluväli Keskiarvo Vaihteluväli Alku 17,62 8-26 3,70 0-9 Seuranta 11,68 0-27 5,80 0-10 24.5.2011 7

Vaikuttanut työhön paluuseen paljon % Oma motivaatio työhön 81 Projektin kuntoutusneuvojan tuki 81 Perheen tai ystävien tuki 75 Terapia 56 Hoito ja lääkitys 50 Projektin vertaisryhmän tuki 50 Työpaikalla tehdyt muutokset 46 Esimieheltä saatu tuki 31 Työyhteisön tuki 13 24.5.2011 8

Kannanotot projektin hyötyihin, % Samaa EOS Eri mieltä mieltä Sain uusia voimavaroja ja tietoa masennuksen kanssa selviytymisestä 92 8 0 Itseluottamukseni on vahvistunut 84 4 12 Projektiin osallistuminen on muuttanut käsityksiäni masennuksesta ja työhön paluusta 80 12 8 Tunnen olevani entistä tasavertaisempi muiden ihmisten kanssa 76 8 16 Elämäntilanteeni on parantunut 64 8 28 Projektilta saatu tuki on auttanut toteuttamaan tavoitteeni 63 29 8 24.5.2011 9

Palautetta: oppi itsestä ja työstä (avovastauksia) Projektin aikana oivalsin, että toipuminen vie aikaa, eikä minun tarvitse olla enää "ylienerginen täydellinen suorittaja" työelämässä. Ei ole minun vastuullani, jos työtä on liikaa eikä siitä selviydy normaalin työajan puitteissa. Itsestäni: minä riitän elämässä tällaisenakin; itseluottamukseni lisääntyi, luottamukseni elämän mahdollisuuksiin lisääntyi. Työelämästä: omien voimavarojeni rajojen selkiintymistä suhteessa työni kasvaviin vaatimuksiin, ei ole "tarvinnut sairastua vielä enemmän. Olen nyt itselleni armollisempi. Osaan nyt hyväksyä heikkouteni, vaikka työmäärää tekisi mieli edelleen ahnehtia. 24.5.2011 10

Palautetta: vertaistuen merkitys (avovastauksia) On "terveellistä" nähdä/olla tekemisissä muiden "vertaisten" kanssa; en ollut ainoa, jolla "lehmä ojassa" -> auttoi itseni hyväksynnässä. Ryhmän vertaistuki oli mahtavaa. Ajatus minulle siitä, että masennuksesta voi ja saa puhua vapaasti toisten ryhmäläisten kanssa oli ihanaa. Tukiverkko, perhe, ystävät, projektiryhmä. On voinut kertoa masennuksestaan esim. ryhmässä. Ryhmässä saatu tuki esim. opiskelijaksi lähtemiseen oli tärkeää. Itsetunto koheni, kun kuului johonkin ryhmään ja sai hyviä neuvoja ja tsemppiä. Myös se, että näki kuinka muillakin on samanlaisia ongelmia, näytti sen, ettei ole yksin näiden ongelmien kanssa. 24.5.2011 11

Palautetta: mitä lisää? (Avovastauksia) Olisin toivonut saavani tietoa (tietystä ammattikoulusta, JP) jo aiemmin. Olisi ollut hyvä, jos olisi voitu laskea tarkka rahamäärä, jolla pitää tulla toimeen eläkkeelle jäämisen jälkeen. Nyt tilanne tuli kuitenkin yllätyksenä ja toimeentulo on erittäin heikkoa. Ehkäpä olisi voinut toiminta jatkua pitempään. Kun on masennus-uupumuksenkin kehitys pitkä prosessi. 24.5.2011 12

Palautetta: mitä lisää? (Avovastauksia, jatkuu) Kelalla pitäisi olla henkilö, joka neuvoisi valituksen ym. tekemisissä. Henkilön pitäisi olla toimistossa läsnä eikä puhelimitse tai s-postitse tavoitettavissa. Masentunut tarvitsee henkilökohtaista avustamista ja kohtaamista. Työterveyshuoltoa pitäisi kouluttaa ja asennekasvattaa riittävästi hoitamaan ja ymmärtämään masennuksen muuttuvaa luonnetta. Ei saa antaa periksi liian helposti. Sosiaalityöntekijän tuki jäi puuttumaan. 24.5.2011 13

Palautetta projektikokonaisuudesta (avovastauksia). Toivon, että vastaavat projektit saavat/voivat jatkaa. Tarvetta varmasti on! Näistä projekteista ja niiden avusta olisi hyvä rummuttaa mediassa enemmän. Tämä projekti oli itselleni ällistyttävä kokemus siitä, että ihan vieraat ihmiset välittävät ja että keinoja löytyy! En edes tiennyt, että on mahdollista olla muutakin kuin joko terve duunari tai sairas työkyvytön. Tilanteeni ilman tätä projektia olisi luultavasti todella surkea. Tuen pitäisi olla pitkäaikaista ja kaikkien saatavilla. 24.5.2011 14

Palautetta projektikokonaisuudesta (avovastauksia, jatkuu). Se, että on päässyt päivittäin käsittelemään itseään koskevia tärkeitä asioita. Ryhmästä on saanut hyvää vertaistukea. Pomo on ollut kannustava koko pitkän ajanjakson. Tärkeää olisi muistaa edetä hitaasti työhön palatessa. Vaikka tuntuu, että voimat ovat palautuneet, pitkän poissaolon jälkeen ei jaksa heti paahtaa samaa tahtia. Työhön paluu mahdollisti toivon paremmasta. Hieno kokemus, hyvät taitavat ryhmän vetäjät. "Elämä on kaunis matka tulevaisuuteen. Kiitos tuesta! 24.5.2011 15