Hyvinvointia työstä
Työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja
Esityksen sisältö Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja mahdollisuudet Työterveysyhteistyön edellytykset ja yhteistyön rakenteet Mitkä on työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden edellytykset? Työkyvyttömyyden ehkäisy ja työhön paluun tuki työterveyshuollon ja kuntoutuksen tuella TULES, mielenterveys työkyvyttömyyden syinä Työkyvyttömyyden riskitekijät Kuntoutusyhteistyö
Työterveyshuoltolain tavoite Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työyhteisön toimintaa
Työterveysyhteistyön mahdollisuudet Työkyvyttömyyseläkeriskin hallinnassa Sairauspoissaolojen hallinnassa Työhön liittyvien terveys- ja turvallisuusriskien hallinnassa Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä Yrityskuvan kehittämisessä
Työterveyshuollosta lisäarvoa työterveysyhteistyöllä Mihin organisaatio toiminnallaan pyrkii? Mikä on henkilöstön rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa? Mitkä henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaarantaa yrityksen päämäärien saavuttamisen? selvillä olemisen periaate Mitkä näistä riskeistä liittyvät terveyteen, työkykyyn, turvallisuuteen, hyvinvointiin tai työnantajakuvaan? varautumisen periaate Miten työterveysyhteistyössä on sovittu henkilöstöriskien hallinnasta? osallistumisen periaate
Työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytykset TYÖTERVEYS- TOIMINTA -tavoitteet Työterveyshuollon panokset ja toiminta Työterveysyhteistyö -toimintamallit Työpaikan panokset ja toiminta VAIKUTUKSET yhteinen seuranta KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Työterveyshuollon kustannukset ja Kelan korvaukset 724 M 395 /tt 44 % KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Kelan sairausvakuutustilasto 2013 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
KP Martimo: Työterveysyhteistyö Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2014 23.4.2015
KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
TERVEYDENTILA (vaiva tai sairaus) ELIMISTÖN RAKENTEET JA TOIMINNOT TOIMINTA- KYKY OSALLISTUMINEN ( esim. työelämään) = TYÖKYKY YMPÄRISTÖ- TEKIJÄT HENKILÖKOHTAISET TEKIJÄT KONTEKSTI ICF/WHO KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Työterveyshuollon asema Kuntoutuspalvelut Erikoissairaanhoito Sosiaalivakuutus / Työhallinto KUNTOUTUS TTH TERVEYDEN- HUOLTO Perusterveydenhuolto Työnantaja TYÖELÄMÄ Työntekijä KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Lääkärin toteamien sairauslomien (>3pv) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiinny Riskitekijä Elämäntapatekijät -Ylipaino (BMI 25-30) -Lihavuus (BMI >30) -Entinen tupakoitsija -Nykyinen tupakoitsija -Runsas alkoholinkäyttö -Liikunnan puute Työelämän laatutekijät -Työ yksipuolista -Huonot vaikutusmahdollisuudet -Huonot osallistumismahdollisuudet -Huono työtoverituki -Ristiriitoja esimiehen kanssa Miehet (n=1490) 1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48 1,79 2,08 2,50 2,01 1,82 Naiset (n=4952) 1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18 1,61 1,57 1,65 1,52 1,30 Vahtera et al. 1999 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Työkyvyttömyyden riskejä työpaikalla Työpaikkaan liittyvät tekijät Kokemus työn stressaavuudesta Alhainen työtyytyväisyys Huono työorganisaatio Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut, todelliset tai molemmat) Heikot vaikutusmahdollisuudet Kendall ym. 2009, Back letter 2010 Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana) Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin
Sairauslomalta työhön paluuta tukevien toimenpiteiden vaikuttavuus Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä Mahdollisuus muokattuun työhön Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannushyödystä Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään Ergonominen työpaikkakäynti Franche et al, J Occup Rehab 2005
Yksilöiden lukumäärä Mielenterveysongelmien jatkumo MIELEN TERVEYS HENKINEN PAHOINVOINTI MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Oireiden vakavuus Mykletun 2010
Liikuntaelinvaivat ovat yleisiä Edellisen kuukauden aikana eri kehon osissa kipua kokeneiden osuus kaikista vastaajista KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4. 2015
Liikuntaelinkivut viimeisen kk:n aikana ja tämänhetkinen työkyky 60 50 % 40 30 20 1997 2000 2003 2006 2009 10 0 Niska-hartiat Olkapäät tai käsivarret Ranteet tai sormet Selkä 20 Lonkat tai jalat Työkyky alentunut Työ ja terveys Suomessa 1997-2009 (N=11 000) / Miranda ym KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Liikuntaelinkivut ja alentuneen työkyvyn riski Alentuneen työkyvyn riski Analyyseissä huomioitu ikä, sukupuoli, koulutus, ylipaino, pitkäaikaiset sairaudet, työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus (Työ ja terveys Suomessa / Miranda ym ) KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
USKOMUKSET EIVÄT AINA PIDÄ PAIKKAANSA! Kaikki liikuntaelinvaivat aiheutuvat työstä. Liikuntaelinvaiva johtuu aina vauriosta tai sairaudesta. Työ on aina pahaksi liikuntaelinvaivoissa. Liikuntaelinvaivat paranevat vain levolla ja sairauslomalla. Itse asiassa liikuntaelinvaivat aiheutuvat työstä vain harvoin. - Ne ovat yleisiä työelämässä ja sen ulkopuolella. - Joissakin töissä oireet voivat haitata enemmän, mutta se ei tarkoita, että työ ne aiheuttaisi. Tämä on totta vain harvoin! - Useimmiten vaivan syynä on vain vähäinen tai ei mitään vauriota tai sairautta. - Röntgen- tai laboratoriotutkimuksissa ei yleensä löydy mitään oireita selittävää. Useimmiten ei pidä paikkaansa! - Työ voi tuntua vaikealta oireiden vuoksi, mutta sopivassa työssä jatkaminen ei aiheuta mitään pysyvää vauriota. Ei pidä paikkaansa! - Useimmiten parasta hoitoa suositusten mukaan on palata tavanomaisiin päivittäisiin toimiin mahdollisimman pian. - Useimmat jatkavat työssään vaivoista huolimatta tai palaavat sinne muutaman sairauslomapäivän jälkeen, vaikka oireet jatkuisivatkin. - Pitkäaikainen sairausloma on erittäin harvoin hyödyllinen. Liikuntaelinvaivoissa ei saa palata töihin ennen kuin on täysin oireeton. Ei pidä paikkaansa! - Sopiva työ kuntouttaa ja työhön paluu lyhyen sairausloman jälkeen on tärkeä osa kuntoutumista. Jokaisella on oikeus palata töihin ja saada tukea mahdollisimman varhain oireet huomioiden. - Sairauslomalta voi palata töihin myös ennen sairausloman päättymistä, kun asiasta sopii työnantajan ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa. Sairauslomatodistus on vain suositus poissaolon pituudesta. TULE kuntoon, Mehiläinen Työelämäpalvelut 2011
Oireiden kanssa työssä ja sairauslomalla Terveys Tuottavuus Terve työntekijä, normaali tuottavuus Normaali tuottavuus SAIRAUS- POISSA- OLO- KYNNYS Tuottavuus alenee, kun haitta työssä kasvaa SAIRAUSLOMA ALKAA Tuottavuus on nolla Haittaa työssä sairauslomalta palaamisen jälkeen TYÖHÖN PALUU Sairaus Sairausloman vuoksi menetetty työaika Aika Kimmo Räsänen 2005 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Oireiden kanssa työssä ja sairauslomalla Terveys Tuottavuus Terve työntekijä, normaali tuottavuus Normaali tuottavuus SAIRAUS- POISSA- OLO- KYNNYS Tuottavuus alenee, kun haitta työssä kasvaa SAIRAUSLOMA ALKAA Tuottavuus on nolla Haittaa työssä sairauslomalta palaamisen jälkeen TYÖHÖN PALUU Sairaus Sairausloman vuoksi menetetty työaika Aika Kimmo Räsänen 2005 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Absence from work due to diseases and injuries in relation to theoretical work time Sweden Finland Denmark Norway Lähde: Pohjoismaiset työnantajajärjestöt/ek 2013 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaolojen kattava tilastointi ja raportointi (toimintamalli sovitaan työpaikan ja työterveyshuollon välillä) Tavoite on seurata reaaliaikaisesti vähintään pitkiä ja pitkittyviä sairauslomia Työterveyshuolto hoitaa tai koordinoi sairauden hoitoa sairausloman alusta lähtien, tavoitteena turvallinen työhönpaluu Käynnistää työhön paluun tukemisen Keinoina mm. työterveysneuvottelu, työn muokkaaminen, työkokeilu ja ammatillinen kuntoutus Työssä selviytymistä seurataan ja tuetaan työhönpaluun jälkeen
Työkyvyttömyyskustannusten johtaminen Sairauspoissaolojen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden raportointi, toimenpiteet ja seuranta Esimiesten koulutus, tuki, vastuuttaminen ja palkitseminen Työkyvyttömyys- ja tapaturmakustannukset näkyviksi Työkyvyttömyyden hallintamallit työpaikalla Työn kehittäminen työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyönä työssä jatkamisen mahdollistamiseksi Työterveysyhteistyö Työterveyskustannukset muuttuvat investoinniksi Työeläkejärjestelmä voi tukea yritysten työkyvyttömyyskustannusten johtamista mm. koulutuksella
Työkyvyttömyyden ehkäisy Työterveyshuollon käytettävissä on sekä lakiin että tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen Työn muokkaus sopivammaksi ennen sairauslomatarvetta (Martimo ym. 2010, Shiri ym. 2011) Työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (Viikari- Juntura 2012, Shiri ym. 2013) Subjektiivinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen (laki) Yhdessä sovittu varhaisen tuen toimintamalli 60 %:n korvauksen saamiseksi TTH:n kustannuksista (laki) 30-60-90 päivän sääntö (laki)
Mahdollisuuksia työkyvyttömyyden ehkäisyyn työterveysyhteistyössä Työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy työhön ja työympäristöön vaikuttamalla Varhaisen tuen mallien sopiminen työpaikoille Varhainen tuki terveystarkastuksissa ja sairaanhoitokäynneillä Kattava sairauspoissaoloseuranta Case management (yksilöllinen ja tavoitteellinen tuki) Osasairauspäiväraha Tilapäiset työjärjestelyt/korvaava työ 30/60/90 päivän säännön mukaiset toimenpiteet Kuntoutustarpeen arviointi (ammatillinen ja lääkinnällinen) Yhteistyö muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja vakuutuslaitosten kanssa
Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset ( 30/60/90 ) 1.6.2012 alkaen 30: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (30) ajan, ellei työntekijä ole erikseen kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista 60: Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta (aikaisemmin 4 kk) 90: Sairauspäivärahan maksamisen edellytykseksi asetetaan työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Jäljellä olevan työkyvyn arviointi Mitkä sairauteen tai sen hoitoon liittyvät tekijät estävät (potilaan mielestä) palaamista työhön? Keskeneräiset tutkimukset, hoidot tai valitusprosessi, ristiriitaiset hoito-ohjeet tai tiedot sairaudesta Mitä työssä pitäisi muuttua, että työntekijä voisi (mielestään) palata sinne sairautensa kanssa? Työvaatimukset, työaika, työaltisteet, työmäärä, työkaverit, työmatka, esimiehen toiminta Mitkä toimeentuloon/työntekijään liittyvät seikat estävät palaamista työhön? KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Työn muokkausmahdollisuuksien arviointi Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu? Mistä hän suoriutuu ongelmitta? Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja kuinka vakavia? Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä suoriutumisesta? Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen ongelmiin Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus Seuranta KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Kuntoutus Perustuu lääketieteelliseen arvioon Lähtökohtana aina kuntoutussuunnitelma Tavoitteena onnistunut muutosprosessi, jonka tuloksena paranee Työ- ja toimintakyky Elämänhallinta Toiminnassa moniammatillinen ja monitieteinen tuki sekä asiakaskeskeisyys
Ammatillisen kuntoutuksen prosessi Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa toisenlaiseen työhön siirtymällä ja että henkilö itse on motivoitunut Kuntoutuksen muodot Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn työhön, uusi työ) Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua) Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammattitai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto) Elinkeinotuki Työeläkevakuutusyhtiöstä saatavissa puhelimitse neuvontaa
Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Työterveysyhteistyön tavat Työpaikan toimenpiteet Terveydellisen merkityksen arviointi Työolosuhdeselvitys Toimenpideehdotukset Seuranta Työ(olo- suhde)- selvitys Merkityksen arviointi terveydelle ja työkyvylle Tilanneanalyysi Ratkaisuehdotukset Kokeilut Seuranta Arviointi KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015
Summa summarum Työterveyshuollolla on terveydenhuollossa oma erityistehtävänsä, joka ei ole työikäisten sairaanhoito Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen työpaikoille ja organisaatiotasolle Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla ovat lisääntyneet, mutta lisäksi tarvitaan yhteistyötä ja työnjakoa muun terveydenhuollon kanssa Työterveyshuollon ensisijainen vaikutuksen kohde tulisi olla työpaikka ja työelämä Vaikuttavuutta ei saada ilman työpaikkojen sitoutumista sovittuihin toimintatapoihin
KIITOS! kari-pekka.martimo@ttl.fi KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015