Hyvinvointia työstä. HTTHK ja työssä jatkaminen.

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä HTTHK ja työssä jatkaminen

2 Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Panu Oksa, dosentti Ylilääkäri Työterveyslaitos Tampere HTTHK ja työssä jatkaminen

3 Esityksen sisältö Taustaa: yritykset, ihmiset Raamit: lainsäädäntö Teoriaa: prevention tasot, monet toimijat Työterveysyhteistyö Sisällön tuotosta kiitos myös Kari-Pekka Martimolle ja Jari Stengårdille

4 Esittäjän nimi

5 Yrityksien määrä 2009 Työterveyshuollon Kela-korvaus v yrittäjälle => TTH kattavuus <10%* * Rantahalvarin raportti Esittäjän nimi

6 Yritysten henkilöstö 2009 Esittäjän nimi Esittäjän nimi

7 ETK:n taskutilasto

8 Työ ja terveys Suomessa 2012 Joka 6. rakentajalla yli 3 kk kestänyt sairaus, vika tai vamma Joka 3:lla se haittasi työtä Työpaikan johto on kiinnostunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista melko tai hyvin paljon 54% Yli 3 vi sairasloman jälkeen 26% sai liian vähän tai ei lainkaan tukea työterveyshuollolta Työoloihin tehty tai suunniteltu muutoksia työhön paluun helpottamiseksi rakentajille 13 ja 6% kaikkia alat 26 ja 11%

9 HTTHK ja työssä jatkaminen

10 HTTHK ja työssä jatkaminen

11 HTTHK ja työssä jatkaminen

12 Sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutokset Työnantajan pitää ilmoittaa työterveyshuoltoon kun työntekijän sairausloma on kestänyt 30pv Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden (60pv) kuluessa Aiemmin 4kk KELA:n kuntoutustarvearvio Työterveyshuollon arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, kun sairausloma on kestänyt 90pv => 30/60/90 päivän sääntö

13 Sairauden ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä PRIMAARI- PREVENTIO JA PROMOOTIO SEKUNDAARI- PREVENTIO TERTIAARI- PREVENTIO TERVEYS/ SAIRAUS Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. painonhallinta, työturvallisuus, liikunta, päihteet, tuki (työ)elämän kriiseissä Sairauden (esim. DM, masennus, liikuntaelinvaivat) tai sen esiasteiden varhaista tunnistamista ja hoitoa, esim. lääkehoito, vuorovaikutuksellinen tuki Sairauden pahenemisen estämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä, esim. lääkinnällinen kuntoutus TYÖ- KYVYTTÖ- MYYS Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. työn sujuvuus ja koettu mielekkyys, osaamisen kehittäminen, työyhteisön ilmapiiri, yksilön voimavarat ja niihin liittyvä tuki Työkyvyn heikentymisen varhaista tunnistamista ja siihen puuttumista, esim. sairauspoissaoloseuranta, presenteismi Työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemistä, esim. työhön paluun ja työssä pärjäämisen tuki, ammatillinen kuntoutus KP Martimo: Tukea työssä jatkamiseen

14 Työterveyshuollon asema Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Kuntoutuspalvelut Sosiaalivakuutus / Työhallinto TTH Työntekijä Työnantaja HTTHK ja työssä jatkaminen

15 Työterveysyhteistyö ANSAINTA- LOGIIKKA TERVEYDEN- HUOLLON PARADIGMA TTH-LAKI JA HTTHK KELAN KORVAUS- KÄYTÄNTÖ Neuvonta ja ohjaus PERINTEET HTTHK ja työssä jatkaminen Tarvearvio Seuranta Toiminnan kehittäminen HENKILÖSTÖ- POLITIIKKA Neuvonta ja ohjaus Työkyvyn tuki EA-valmius REKRYTOINTI PEREHDYTYS AMMATTITAIDON YLLÄPITO Toimintasuunnitelma Työpaikkaselvitys OSAAMINEN JA AMMATTITAIDON Terveystarkastukset YLLÄPITO Sairaanhoito Esimiesvalmennus PÄIVITTÄIS- JOHTAMINEN HANKINNAT LIIKETOIMINNAN KEHITYS PALKITSEMINEN YHTEISTYÖKUMPPANIT TYÖSUOJELU

16 Työterveysyhteistyö VNA 708/ Käytännössä tämä tarkoittaa sovittuja tapaamisia toiminnan suunnittelemiseksi ja toteutumisen arvioimiseksi Mahdollisimman suoria yhteyksiä työterveyshuollosta työpaikalle ja takaisin Työpaikalta tämä edellyttää aktiivisuutta, valmiutta keskusteluun, sopimista vastuista ja rooleista

17 Työterveysyhteistyön mahdollisuudet Työkyvyttömyyseläkeriskin hallinnassa Sairauspoissaolojen hallinnassa Työhön liittyvien terveys- ja turvallisuusriskien hallinnassa Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä Yrityskuvan kehittämisessä

18 Yhdessä sovittavia käytäntöjä varhaisen tuen toimintamalli sairauspoissaolojen seurantakäytäntö, työhön paluun tuki, työkokeilu tai uudelleensijoitus, lakisääteinen puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen ( alkaen)

19 Merkkejä varhaisen tuen tarpeesta Työsuorituksen heikentyminen Työn laadun huonontuminen Työntekijällä on ongelmia sitoutua työaikoihin Vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä Erimielisyydet työtehtävistä tai työskentelytavoista Huolimattomuus tai välinpitämättömyys Päihtyneenä tai krapulaisena esiintyminen Omituinen tai muuttunut käytös Muut työntekijät ovat huolestuneita työntekijästä Lisääntyneet ristiriidat työyhteisön jäsenten kesken

20 Sairauspoissaolojen seuranta Työnantajan omaseuranta HR kertyvä tieto sairauslomista Työterveyshuoltoon kertyvä tieto Ulkopuoliset sairauslomat Työntekijän lupa Poissaolojen kesto ja lukumäärä Sairauskohtaiset syyt Yksityisyyden suoja pienet työpaikat harvinaiset sairaudet Yhteys työhön

21 Ei -lääketieteelliset sairasloman tarvetta aiheuttavat työpaikkaan liittyvät tekijät Kendall ym. 2009, Back letter 2010 Kokemus työn stressaavuudesta Alhainen työtyytyväisyys Huono työorganisaatio Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut, todelliset tai molemmat) Heikot vaikutusmahdollisuudet Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana) Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin

22 Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010 KP Martimo: Tukea työssä jatkamiseen

23 Työhön paluun tuki Esimies-alaiskeskustelut Työterveysneuvottelu Pelisäännöt kaikkien tiedossa Milloin/millä perusteella Kuka tekee aloitteen Esimies, työterveyshuolto, työntekijä Osallistujat Luottamusmies tms. tukihenkilö Mistä keskustellaan Työkyvystä, työn muokkausmahdollisuuksista Muistio Valmiit lomakkeet Allekirjoitetaan Kaikille osapuolille kopio

24 Työkyvyttömyysriskeihin vaikuttaminen Vaivan alkuvaiheessa Jos potilaalla on työhön liittyviä ongelmia, yhteys esimieheen, arvioidaan korvaavan työn mahdollisuus, arvioidaan työnantajalta saatava tuki, sovitaan aika tarkempaan arvioon myöhemmin Työkyvyttömyysriskin arviointi Työkyvyttömyyden alkuvaiheessa (>2 viikkoa) Alustava lista työhön liittyvistä ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista sekä sovitaan työpaikkakäynti Työkyvyttömyys pitkittyy (>3-4 viikkoa) ja merkittäviä työhön liittyviä ongelmia aikaisemmissa vaiheissa Räätälöidään työn muokkaukset todettujen työn asettamien vaatimusten, työympäristön ja esimiehen sekä työkavereiden tuen perusteella Tarvittaessa työterveysneuvottelu

25 Korvaava työ Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön siksi työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Teknologiateollisuuden työehtosopimus

26 Onko työtä mahdollista muokata? Apuvälineet Työtehtävien rajaaminen Työtahdin muuttaminen Töiden järjesteleminen uudelleen Aikataulutuksen muutos Työnjako muutetaan Toinen työpiste Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen Etätyö 11/9/14 26

27 Työkyvyn tuki on tuloksellista johto osallistuu tavoitteiden määrittelyyn ja toimintaan esimiehiä koulutetaan työkykyasioiden käsittelyyn jatkuvasti: työkykyasioiden puheeksi otto ja sairauspoissaoloseuranta toteutuvat paremmin työpaikka osallistuu työkykyä ylläpitävään toimintaan, varhaiskuntoutukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen: työntekijäkohtaiset vaikutukset työkykyyn ja työhön paluuseen saavutetaan vain, jos työpaikan panos, sitoutuminen ja osallistuminen ovat merkittävät tukitoimia osataan räätälöidä tapaus- ja tilannekohtaisesti: työhön paluun erilaisilla tukitoimilla voidaan lyhentää työkyvyttömyyden kestoa ja tukea työssä pysymistä.

28 Ammatillisen kuntoutuksen prosessi Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa toisenlaiseen työhön siirtymällä ja että henkilö itse on motivoitunut Kuntoutuksen muodot Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn työhön, uusi työ) Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua) Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammattitai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto) Elinkeinotuki Työeläkevakuutusyhtiöstä saatavissa puhelimitse neuvontaa

29 Osa-aikainen työssä jatkaminen verrattuna sairauslomaan liikuntaelinvaivoissa Lyhennettyä työpäivää tai viikkoa tehneet palasivat 8 päivää aikaisemmin töihin kuin sairauslomalla olleet (12 verrattuna 20 päivää) Vuoden seurannassa osasairausvapaalla olleilla 4 % vähemmän sairauslomapäiviä kuin sairauslomalla olleilla (16 % verrattuna 20 %) Useilla mittareilla katsottuna osa-aikainen työskentely sairausloman sijaan ei aiheuttanut mitään haittaa terveydelle Viikari-Juntura ym. 2012

30 Jäljellä olevan työkyvyn arviointi Työntekijän oma arvio Esimiehen arvio Kliininen tutkimus (työterveyslääkäri) Konsultaatiot (erikoislääkärit, erikoissairaanhoito) Toimintakyky mittaukset (työfysioterapeutti) Suunnattu työpaikkaselvitys (havainnointi, mittaukset) Sykevälivaihtelu- muut erikoistutkimukset

31 Riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen tekeminen Malli A (yhdistetty) Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys tehdään yhdistettynä ja yhteistyössä työpaikan ja tth:n kesken. (Tämä sopii suurin yrityksiin varsinkin jos on oma työterveyshuolto Sekä pienyrityksille=pira) Malli B (riskinarviointipainotteinen) Työpaikka tekee kattavan riskinarvioinnin. Tth tekee sitä täydentäviä työpaikkaselvityksiä. (Tämä sopii silloin kun jostain syystä työterveyshuollon toiminta on rajoitettua) Malli C (työpaikkaselvitys painotteinen) Tth tekee kattavan työpaikkaselvityksen. Työpaikka tekee täydentäviä riskinarviointeja. (Tämä sopisi parhaiten pk-yrityksille) Lisäksi voidaan tehdä yksilökohtaisia ja syventäviä suunnattuja työpaikkaselvityksiä Esittäjän nimi

32 Pira "Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta" on: A4-kokoinen kansio jossa opas sekä lomakkeina: riskien tunnistuslista, riskien hallinta suunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon työpaikkakäynti raportti kemikaaliluettelo vuosikello ja välilehtiä = mahdollisuus laittaa kansioon muutakin aiheeseen kuuluvaa (esim.käyttöturvallisuustiedotteet)) mukana muistitikku sisältää oppaan ja lomakkeet myös sähköisesti täytettävässä muodossa Myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Panu Oksa / Työterveyslaitos / Panu Oksa

33 TYÖPAIKAN VAARATEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN & ARVIOINTI TYÖTURVALLISUUSLAKI (738/2002) 8 3 ja 4 mom. 10 Selvitettävä, tunnistettava ja poistettava/arvioitava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä, työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät: 1) tapaturmavaara ja muu terveyden menettämisen vaara (TTurvL 5 luku) 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit, työperäiset sairaudet 3) henkilökohtaiset edellytykset 4) työn kuormitustekijät 5) lisääntymisterveys TYÖTERVEYSHUOLTOLAKI (1383/2001) 12 Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein/menetelmin: 1) työpaikan altisteet 2) työn kuormittavuus 3) työjärjestelyt 4) tapaturma- ja väkivaltavaara 5) työstä erityinen sairastumisvaara (VNA 1485/01) Panu Oksa / Työterveyslaitos / Esittäjän nimi

34 Vastuista työnantaja vastaa turvallisuustoiminnasta työnantaja vastaa riittävän laajan työterveyshuollon järjestämisestä => työnantaja vastaa kokonaisuuden hallinnasta pitää olla perillä eri toimijoiden osaamisesta ja vaatia esim. työterveyshuollolta tarvitsemaansa asiantuntijatoimintaa tarvittaessa pitää tehdä ratkaisuja tilanteen parantamiseksi valmius maksaa asiantuntijuudesta Panu Oksa / Työterveyslaitos / Esittäjän nimi

35 Yhteistyö Pa Esittäjän nimi

36 HTTHK ja työssä jatkaminen

37 Osatyökykyiset työssä -ohjelman toimintakonsepti (STM 2013) Kiitos!