Hyvinvointia työstä. KP Martimo: TTH johtamisen tukena.

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä KP Martimo: TTH johtamisen tukena

2 Työterveyshuolto johtamisen tukena Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Työterveysyhteistyö palvelukeskuksen johtaja KP Martimo: TTH johtamisen tukena

3 Työterveysyhteistyön kehittämispalvelut Työterveyshuolloille Palveluprosessien laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen Työterveysyhteistyön kehittämiseen Työpaikoille Työterveysyhteistyön kehittämiseen Työterveyspalveluiden tuottajan valintaan Työkyvyttömyyden vähentämiseen KP Martimo: TTH johtamisen tukena

4 Työterveysyhteistyön sparraus Onko yrityksessä epävarmuutta työterveyshuollon sisällön ja palvelujen laadun suhteen? Vaikuttaako työterveyshuollon asiakas tyytymättömältä ja voi siksi olla kohta entinen asiakas? Johtaako yhteistyötä palveluntuottajan business vai asiakkaan tarpeet? Harkitseeko yritys kilpailuttamista? Tuntuuko, että työterveyshuollosta ei irtoa mitään uusia ehdotuksia? Onko yritys oikeasti sitoutunut työterveysyhteistyöhön? Mistä uutta puhtia molemmille osapuolille?

5 Helsingin Sanomat /5/15 5

6 Esityksen sisältö Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja mahdollisuudet Työterveysyhteistyön edellytykset ja yhteistyön rakenteet Mitkä on työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön toiminnan vaikuttavuuden edellytykset? Työkyvyttömyyden ehkäisy ja työhön paluun tuki työterveyshuollon ja esimiesten yhteistyönä TULES, mielenterveys työkyvyttömyyden syinä Työkyvyttömyyden riskitekijät Työhyvinvoinnin edistäminen

7

8 Työterveyshuoltolain tavoite Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työyhteisön toimintaa

9 Työterveysyhteistyön mahdollisuudet Työkyvyttömyyseläkeriskin hallinnassa Sairauspoissaolojen hallinnassa Työhön liittyvien terveys- ja turvallisuusriskien hallinnassa Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä Työnantajakuvan kehittämisessä

10 Työterveyshuollosta lisäarvoa työterveysyhteistyöllä Mihin organisaatio toiminnallaan pyrkii? Mikä on henkilöstön rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa? Mitkä henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaarantaa yrityksen päämäärien saavuttamisen? selvillä olemisen periaate Mitkä näistä riskeistä liittyvät terveyteen, työkykyyn, turvallisuuteen, hyvinvointiin tai työnantajakuvaan? varautumisen periaate Miten työterveysyhteistyössä on sovittu henkilöstöriskien hallinnasta? osallistumisen periaate

11 Työterveysyhteistyö ja vaikuttavuus ORGANISAATION STRATEGIA JA ARVOT ESIMIEHET JA TYÖNTEKIJÄT TTH HR TS? Vaikuttavuus KP Martimo: Työterveysyhteistyö

12 Kelan sairausvakuutustilasto 2013 KP Martimo: TTH johtamisen tukena

13 Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2014 KP Martimo: TTH johtamisen tukena

14 TERVEYDENTILA (vaiva tai sairaus) ELIMISTÖN RAKENTEET JA TOIMINNOT TOIMINTA- KYKY OSALLISTUMINEN ( esim. työelämään) = TYÖKYKY YMPÄRISTÖ- TEKIJÄT HENKILÖKOHTAISET TEKIJÄT KONTEKSTI ICF/WHO KP Martimo: TTH johtamisen tukena

15 Työterveyshuollon asema Kuntoutuspalvelut Erikoissairaanhoito Sosiaalivakuutus / Työhallinto KUNTOUTUS TTH TERVEYDEN- HUOLTO Perusterveydenhuolto Työnantaja TYÖELÄMÄ Työntekijä KP Martimo: TTH johtamisen tukena

16 Sairauslomalta työhön paluuta tukevien toimenpiteiden vaikuttavuus Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä Mahdollisuus muokattuun työhön Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannushyödystä Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään Ergonominen työpaikkakäynti Franche et al, J Occup Rehab 2005

17 Lääkärin toteamien sairauslomien (>3pv) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiinny Riskitekijä Elämäntapatekijät -Ylipaino (BMI 25-30) -Lihavuus (BMI >30) -Entinen tupakoitsija -Nykyinen tupakoitsija -Runsas alkoholinkäyttö -Liikunnan puute Työelämän laatutekijät -Työ yksipuolista -Huonot vaikutusmahdollisuudet -Huonot osallistumismahdollisuudet -Huono työtoverituki -Ristiriitoja esimiehen kanssa Miehet (n=1490) 1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48 1,79 2,08 2,50 2,01 1,82 Naiset (n=4952) 1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18 1,61 1,57 1,65 1,52 1,30 Vahtera et al KP Martimo: TTH johtamisen tukena

18 Työkyvyttömyyden riskejä työpaikalla Työpaikkaan liittyvät tekijät Kokemus työn stressaavuudesta Alhainen työtyytyväisyys Huono työorganisaatio Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut, todelliset tai molemmat) Heikot vaikutusmahdollisuudet Kendall ym. 2009, Back letter 2010 Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana) Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin

19 Yksilöiden lukumäärä Mielenterveysongelmien jatkumo MIELEN TERVEYS HENKINEN PAHOINVOINTI MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Oireiden vakavuus Mykletun 2010

20 Liikuntaelinvaivat ovat yleisiä Edellisen kuukauden aikana eri kehon osissa kipua kokeneiden osuus kaikista vastaajista KP Martimo: TTH johtamisen tukena

21 Oireiden kanssa työssä ja sairauslomalla Terveys Tuottavuus Terve työntekijä, normaali tuottavuus Normaali tuottavuus SAIRAUS- POISSA- OLO- KYNNYS Tuottavuus alenee, kun haitta työssä kasvaa SAIRAUSLOMA ALKAA Tuottavuus on nolla Haittaa työssä sairauslomalta palaamisen jälkeen TYÖHÖN PALUU Sairaus Sairausloman vuoksi menetetty työaika Aika Kimmo Räsänen 2005 KP Martimo: TTH johtamisen tukena

22 Oireiden kanssa työssä ja sairauslomalla Terveys Tuottavuus Terve työntekijä, normaali tuottavuus Normaali tuottavuus SAIRAUS- POISSA- OLO- KYNNYS Tuottavuus alenee, kun haitta työssä kasvaa SAIRAUSLOMA ALKAA Tuottavuus on nolla Haittaa työssä sairauslomalta palaamisen jälkeen TYÖHÖN PALUU Sairaus Sairausloman vuoksi menetetty työaika Aika Kimmo Räsänen 2005 KP Martimo: TTH johtamisen tukena

23 Työkyvyttömyysriskeihin vaikuttaminen Vaivan alkuvaiheessa Jos potilaalla on työhön liittyviä ongelmia, yhteys esimieheen, arvioidaan korvaavan työn mahdollisuus, arvioidaan työnantajalta saatava tuki, sovitaan aika tarkempaan arvioon myöhemmin Työkyvyttömyysriskin arviointi Työkyvyttömyyden alkuvaiheessa (>2 viikkoa) Alustava lista työhön liittyvistä ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista sekä sovitaan työpaikkakäynti Työkyvyttömyys pitkittyy (>3-4 viikkoa) ja merkittäviä työhön liittyviä ongelmia aikaisemmissa vaiheissa Räätälöidään työn muokkaukset todettujen työn asettamien vaatimusten, työympäristön ja esimiehen sekä työkavereiden tuen perusteella Tarvittaessa työterveysneuvottelu

24 Työkyvyttömyyden ehkäisy Työterveyshuollon käytettävissä on sekä lakiin että tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen Työn muokkaus sopivammaksi ennen sairauslomatarvetta (Martimo ym. 2010, Shiri ym. 2011) Työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (Viikari- Juntura 2012, Shiri ym. 2013) Subjektiivinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen (laki) Yhdessä sovittu varhaisen tuen toimintamalli 60 %:n korvauksen saamiseksi TTH:n kustannuksista (laki) päivän sääntö (laki)

25 Mahdollisuuksia työkyvyttömyyden ehkäisyyn työterveysyhteistyössä Työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy työhön ja työympäristöön vaikuttamalla Varhaisen tuen mallien sopiminen työpaikoille Varhainen tuki terveystarkastuksissa ja sairaanhoitokäynneillä Kattava sairauspoissaoloseuranta Case management (yksilöllinen ja tavoitteellinen tuki) Osasairauspäiväraha Tilapäiset työjärjestelyt/korvaava työ 30/60/90 päivän säännön mukaiset toimenpiteet Kuntoutustarpeen arviointi (ammatillinen ja lääkinnällinen) Yhteistyö muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja vakuutuslaitosten kanssa

26 Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset ( 30/60/90 ) alkaen 30: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (30) ajan, ellei työntekijä ole erikseen kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista 60: Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta (aikaisemmin 4 kk) 90: Sairauspäivärahan maksamisen edellytykseksi asetetaan työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. KP Martimo: TTH johtamisen tukena

27 Jäljellä olevan työkyvyn arviointi Mitkä sairauteen tai sen hoitoon liittyvät tekijät estävät (potilaan mielestä) palaamista työhön? Keskeneräiset tutkimukset, hoidot tai valitusprosessi, ristiriitaiset hoito-ohjeet tai tiedot sairaudesta Mitä työssä pitäisi muuttua, että työntekijä voisi (mielestään) palata sinne sairautensa kanssa? Työvaatimukset, työaika, työaltisteet, työmäärä, työkaverit, työmatka, esimiehen toiminta Mitkä toimeentuloon/työntekijään liittyvät seikat estävät palaamista työhön? KP Martimo: TTH johtamisen tukena

28 Työn muokkausmahdollisuuksien arviointi Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu? Mistä hän suoriutuu ongelmitta? Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja kuinka vakavia? Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä suoriutumisesta? Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen ongelmiin Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus Seuranta KP Martimo: TTH johtamisen tukena

29 Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010 KP Martimo: TTH johtamisen tukena

30 Suorituksen johtaminen EIKÖ TIEDÄ TAVOITTEITA? EIKÖ OSAA? EIKÖ VIITSI? EIKÖ PYSTY? EIKÖ KYKENE? Perustehtävän selkiyttäminen Osaamisen täydentäminen Hallinnolliset toimenpiteet Työjärjestelyt ja/tai työvälineet Työjärjestelyt ja/tai työterveyshuolto VARHAISEN TUEN MALLI KP Martimo: TTH johtamisen tukena

31 Sairauden vs. työkyvyttömyyden preventio PRIMAARI- PREVENTIO JA PROMOOTIO SEKUNDAARI- PREVENTIO TERTIAARI- PREVENTIO TERVEYS/ SAIRAUS Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. painonhallinta, työturvallisuus, liikunta, päihteet, tuki (työ)elämän kriiseissä Sairauden (esim. DM, masennus, liikuntaelinvaivat) tai sen esiasteiden varhaista tunnistamista ja hoitoa, esim. lääkehoito, vuorovaikutuksellinen tuki Sairauden pahenemisen estämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä, esim. lääkinnällinen kuntoutus TYÖ- KYVYTTÖ- MYYS Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. työn sujuvuus ja koettu mielekkyys, osaamisen kehittäminen, työyhteisön ilmapiiri, yksilön voimavarat ja niihin liittyvä varhainen tuki Työkyvyn heikentymisen varhaista tunnistamista ja siihen puuttumista, esim. sairauspoissaoloseuranta, presenteismi Työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemistä, esim. työhön paluun ja työssä pärjäämisen tuki, ammatillinen kuntoutus KP Martimo: TFT:n mahdollisuudet

32 Työn mielekkyyden ja työhalujen muutossuunnan balanssi Vuonna 2012 tilanne pysynyt ennallaan 57 %:n mielestä (30 % v. 1992) Työolobarometri, TEM 2012 KP Martimo: Työhyvinvoinnista

33 Työnteko ja sen mielekkyys Perusmotiiveiltaan ihmistä voi kuvata yhteisössä itseään toteuttavaksi taitajaksi. Parhaimmillaan työ merkitsee tekijälleen syvää, vaivatonta uppoutumista tehtävään, jolloin palkitseva tunne nousee työstä itsestään. Uupumisen ja työongelmien voi olettaa alkavan siellä, missä taitamisen toteuttaminen tavalla tai toisella estyy. Juha Antila, Työpoliittinen tutkimus sarja, n:ro 305, 2006

34 Mikä työssä motivoi? KP Martimo: Työhyvinvoinnista

35 Kohdehyvinvointi (Mäkitalo 2005) Onnistuminen tärkeäksi muodostuneella työn osa-alueella antaa voimia vaikka työtä olisi paljonkin, kun taas epäonnistuminen uuvuttaa vaikka työmäärä olisi kohtuullinen. Yhteinen työn kohde ja tarkoitus Tulos työntekijä Työn henkilökohtainen mieli (jokin osa yhteisestä työn kohteesta) onnistuminen hyvinvointi voimia epäonnistuminen pahoinvointi väsyminen

36 Miten työhyvinvointia voidaan edistää? Työ saa olla kohtuullisen kovaakin, kunhan työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja työn sisältö mielekäs. Jos työn sisältö ja sen tekeminen ovat keskenään ristiriidassa, se aiheuttaa kyynisyyttä ja pettymystä tehden arjen raskaaksi. Ihmisillä on tarve päästä vaikuttamaan oman elämänsä asioihin; jos tämä tarve törmää monilla työpaikoilla vallitseviin perinteisiin byrokraattisiin rajoihin, seurauksena on yhteentörmäys ja tyytymättömyys. Juha Antila, Työpoliittinen tutkimus sarja, n:ro 305, 2006

37 Häiriökuormitus - Häiriöt ovat eri työprosesseissa erilaisia, esim. viivytykset, virheet, keskeytykset, sekaannukset, konfliktit, särkymiset, ongelmat jne. - Häiriöt näkyvät yleensä tekijöiden (ja asiakkaiden) reaktioissa: ärsyyntyminen, huolestuminen, turhautuminen, kiirehtiminen, äänen voimakkuus, hiljaisuus - Pitkään jatkuneita häiriöitä voidaan alkaa pitää toiminnan normaalikulkuna ja niitä saatetaan peittää, vähätellä, hävetä - Häiriöt aiheuttavat monenlaista ylimääräistä työtä sekä fyysistä ja psykososiaalista kuormittumista - Häiriön ja muutosten välillä on osoitettavissa yhteys J. Mäkitalo 2006

38 Muuttuvat työt ja organisaatiot TYÖ ENNEN (ad n luvulle): Pitkät vakiintuneen toiminnan vaiheet, lyhyet ohimenevät muutosvaiheet TYÖ NYT (n luvulta alk.): Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkään keskeneräiset muutosvaiheet J. Mäkitalo/2005

39 Kiireen ilmeneminen KP Martimo: Työhyvinvoinnista

40 Mitä kiireestä aiheutuu? KP Martimo: Työhyvinvoinnista

41 Työhyvinvointi vs. tuottavuus Määritetään ja vähennetään työhön ja työntekijöihin liittyviä riskejä ja kuormituksia TYÖ- HYVIN- VOINTI Tuottavuus ja asiakkaiden tyytyväisyys VAI Työt sujuvat Tuottavuus ja asiakastyytyväisyys TYÖ- HYVIN- VOINTI Selvitettävä työn sujuvuuden häiriöitä ja kehitettävä työtä

42 Työhyvinvoinnin edistäminen arjessa (Kirsti Launis, TTP-päivät 00) ASIOIDEN YHTEINEN TYÖSTÄMINEN Keskustellaan yhdessä ongelmista ja niiden poistamisesta, kerätään yhteistä kokemusta. TOTEAVA, ETEENTULEVIA ONGELMIA RATKAISEVA TYÖTAPA Selvitetään ja analysoidaan yhdessä ongelmien syitä ja kokeillaan sekä tutkitaan uusia ratkaisuvaihtoehtoja aktiivisesti ennakoiden. TUTKIVA, SYITÄ ETSIVÄ JA ENNAKOIVA TYÖTAPA Yksittäinen työntekijä miettii työnsä ongelmia ja etsii ratkaisuja tilanne kerrallaan Yksittäinen työntekijä tutkii omaa työtään ja yrittää etsiä sekä ennakoida oman alansa uusia ratkaisuja YKSINTYÖSKENTELY KP Martimo: Työhyvinvoinnista

43 Työterveysyhteistyön tavat Työpaikan toimenpiteet Terveydellisen merkityksen arviointi Työolosuhdeselvitys Toimenpideehdotukset Seuranta Työ(olo- suhde)- selvitys Merkityksen arviointi terveydelle ja työkyvylle Tilanneanalyysi Ratkaisuehdotukset Kokeilut Seuranta Arviointi KP Martimo: TTH johtamisen tukena

44 Työhyvinvoinnin kysymykset Milloin koette työssänne työhyvinvointia? Mikä uhkaa työhyvinvointianne? Minkälaisia muutoksia työssänne on tapahtunut ja miten ne ovat vaikuttaneet työhyvinvointiinne? Onko työssänne toistuvia häiriöitä, jotka haittaavat työnne sujumista? Mikä estää/lisää työssänne onnistumista ja siitä innostumista?

45 Kuinka usein sinulla on seuraavien väittämien kaltaisia tunteita tai ajatuksia ( en koskaan päivittäin )? Tunnen olevani täynnä energiaa, kun teen työtäni. Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni. Olen innostunut työstäni. Työni inspiroi minua. Aamulla herättyäni minusta tuntuu hyvältä lähteä töihin. Tunnen tyydytystä, kun olen syventynyt työhöni. Olen ylpeä työstäni. Olen täysin uppoutunut työhöni. Kun työskentelen, työ vie minut mukanaan. /tyonimu 45

46 Lopuksi Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen työpaikoille ja organisaatiotasolle Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla ovat lisääntyneet Työterveyshuollon ensisijainen vaikutuksen kohde tulisi olla työpaikka ja työelämä Vaikuttavuutta ei saada ilman työpaikkojen sitoutumista sovittuihin toimintatapoihin Työn hyvin tekemisen mahdollisuudet yhdistävät työhyvinvoinnin ja tuottavuuden Terveyden ja yleisen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää, mutta työhyvinvointi edistyy työtä kehittämällä Hyvällä johtamisella tuetaan myös henkilöstön työhyvinvointia

47 TYÖ TEKIJÄÄNSÄ KIITTÄÄ!