Sosiaalipalvelut näkyväksi & sosiaalinen näkökulma esiin! LUOKKARETKI SOSIAALISEN YTIMEEN Kokemuksellinen tutustuminen Lahden sosiaalipalveluihin
SUOMI ERIARVOISTUU! Huono-osaisuus Suomen väkiluku oli 5 465 290 elokuun lopussa 2014. Noin 900 000 suomalaista elää köyhyysriskissä. Kasautuva huono-osaisuus koskee jossain muodossa vähintään 300 000 suomalaista aikuista. Suomessa on tällä hetkellä ihmisiä, jotka edustavat jopa neljättä syrjäytynyttä sukupolvea. Työttömyys Työttömyys on yksi eriarvoisuuden tekijä se syrjäyttää ulkopuolelle. Työttömyys koskettaa Suomessa jo todella isoa osaa ihmisistä Työttömänä oli 197 000 henkilöä elokuun lopussa 2014. Lahden työttömyysaste oli elokuun lopussa 17,3 %. Työttömänä oli 8605 henkilöä, 829 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lamaa edeltäneeseen tilanteeseen, vuoden 2008 elokuuhun verrattuna työttömiä 68 % enemmän. Nuorisotyöttömiä oli 1285 henkilöä, 200 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2008 elokuuhun verrattuna alle 25-vuotiaita työttömiä oli 142 % enemmän. Pitkäaikaistyöttömiä oli 3023 henkilöä, 700 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2008 elokuuhun verrattuna pitkäaikaistyöttömiä oli 103 % enemmän. Suomessa on avoimia työpaikkoja ja työttömäksi jäävälle mahdollista uutta työtä entistä vähemmän tarjolla.
Köyhyys Toimeentulotukea saa Lahdessa 3500 4000 taloutta kuukaudessa. Toimeentulotuen bruttomenot olivat Lahdessa viime vuonna noin 18,7 miljoonaa euroa. Toimeentulotukea saavien määrä on kasvanut Lahdessa lokakuusta 2012 alkaen. Kasvun taustalla on muun muassa lisääntynyt pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys. Yksin asuva henkilö saa ns. toimeentulotuen perusosaa 480,20 kuukaudessa eli 16,01 päivässä Tämän verran henkilölle jää käytettäväksi muuhun elämiseen sen jälkeen, kun asuminen on maksettu. Asunnottomuus Asunnottomuus ei ole vain yksilön, vaan koko yhteisön ja yhteiskunnan ongelma. Aran mukaan vuoden 2013 lopussa koko maassa oli 7 500 asunnotonta. Asunnottomia perheitä oli 420. Asunnottomista joka neljäs oli alle 25-vuotias. Myös naisten osuus asunnottomista oli lähes neljäsosa. Lahdessa oli vuonna 2013 yksin eläviä asunnottomia yhteensä 117, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 57. Nuoria alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 2013 lopussa 34. Ara 2013 Kansalaisbarometri 2011 Karjalainen 2011 Tilastokeskus HYVINVOINTI YHTEISKUNNAN TURVAAMI- NEN VAATII TYÖTÄ JA TEKOJA JOKA PÄIVÄ!
Sosiaalipalveluilla pyritään köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen Sosiaalihuollon tarkoituksena on 1. Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta 2. Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta 3. Turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet 4. Parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä Osallisuus merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä STM
Sosiaalipalvelujen arvot Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Toimitaan oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, asiallisesti ja syrjimättömästi. Palveluiden tuotannossa otetaan huomioon erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tarpeet. Ihmisarvon kunnioittaminen Jokainen ihminen on arvokas ja tärkeä. Kaikilla on samanlaiset oikeudet apuun ja turvaan. Vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. Ihminen ihmiselle asenne asiakaspalvelussa ja työyhteisössä. Luottamuksellisuus Jokainen työntekijä kantaa vastuun omasta toiminnastaan ja tuotettujen palveluiden laadusta. Asiakasta kuunnellaan ja tuetaan vaikeassa elämäntilanteessa. Yhteisöllisyys Asiakkaan osallisuutta vahvistetaan hänen arjessaan ja yhteiskunnassa. Tuetaan asiakkaan omia vaikutusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia tehdä omia valintoja. Jatkuva kehittäminen Avoimuus muutokselle, innostusta ja valmiutta kehittää ja kokeilla uusia toimintatapoja ja malleja. Otetaan kokeilukulttuuri käyttöön.
AIKUISSOSIAALITYÖ Sosiaalikeskuksessa asioi 200 350 asiakasta päivittäin. Aikuissosiaalityön yksikkö sijaitsee Lahden sosiaalikeskuksessa osoitteessa Vapaudenkatu 23 A (4. ja 5. krs.). Toimeentulotukea saa Lahdessa 3500 4000 taloutta kuukaudessa. Aikuissosiaalityön tehtäväkenttää ovat arkielämän hallinta, asuminen ja asunnottomuus, köyhyys ja toimeentuloongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmat, syrjäytyminen ja osallisuus, työttömyyden yksilölliset seuraukset sekä yksinäisyys. Aikuissosiaalityö vastaa kuntalaisten arjessa nouseviin tuen tarpeisiin huolehtimalla sosiaalityön, sosiaalisen luototuksen ja toimeentulotuen palveluiden järjestämisestä. Aikuissosiaalityön palvelut Aikuisväestön sosiaalityö Sosiaalityöntekijöiltä ja sosiaaliohjaajilta saa tukea ja neuvoja elämän erilaisten kriisien kohdatessa. He auttavat asiakasta selviytymään erilaisista vaikeista elämäntilanteista ja tukevat muutoksissa. Tavoitteena on asiakkaan kuntoutumisen, osallisuuden ja elämänhallinnan edistäminen. Sosiaalityöntekijöiden työhön kuuluu: sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalipalveluihin liittyvä ohjaus ja neuvonta asiakkaan kanssa tehtävät suunnitelmat (palvelu-, päihdekuntoutus- ja aktivointisuunnitelmat) asiakkaan työkyvyn arviointiin liittyvä sosiaalisen tilanteen selvittäminen asiantuntijana toiminen asiakas- ja yhteistyöverkostoissa
Toimeentulotuki Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jolla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Tuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen itsenäistä selviytymistä. Sosiaalinen luototus Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnalle lakiin perustuva, vapaaehtoinen tehtävä. Sen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön/perheen itsenäistä suoriutumista. Ketä sosiaalityön tulisi auttaa Lahdessa? Onko syytä priorisoida ja jos, niin millaisiin asioihin tai asiakkaisiin? Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti ja hakemuksen voi toimittaa käsiteltäväksi postitse tai sähköisesti ilman, että tapaa työntekijää. Miten tavoitetaan ne ihmiset, jotka tarvitsevat muutakin kuin kirjeen, joka ilmoittaa hyväksytystä tai hylätystä päätöksestä? Heidät, jotka tarvitsisivat apua ja tukea, mutta eivät jaksa tai pysty sitä vaatimaan? Huolena on, että ne, jotka kipeimmin tarvitsevat apua, jäävät yksin ongelmiensa kanssa. Onko tarpeen kehittää sähköisiä palveluja vai pitäisikö panostaa enemmän ihmisten kohtaamiseen? Pitäisikö myös sosiaalityön toimia verkossa? Millä areenoilla sosiaalityöntekijöiden tulisi kohdata asiakkaita?
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPÄIVYSTYS Sosiaalipäivystys antaa kiireellistä ensiapua lastensuojelu-, perhekriisitilanteissa sekä muissa akuuteissa sosiaalisissa kriisitilanteissa. Päijät-Hämeen sosiaalipäivystys sijaitsee poliisilaitoksella osoitteessa Salininkatu 3. Sosiaalipäivystys hoitaa välttämättömät, kiireelliset sosiaalipalvelut virka-ajan ulkopuolella. Palvelu on tarkoitettu kaikille Päijät- Hämeen kuntien asukkaille (Lahti, Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski, Asikkala, Padasjoki, Orimattila, Myrskylä, Pukkila, Nastola, Sysmä Hartola ja Heinola ja Iitti tulee mukaan 2015) Sosiaalipäivystys toimii kahden eri hätäkeskuksen, kahden eri poliisilaitoksen, yhden sairaanhoitopiirin ja kahden eri pelastuslaitoksen alueella. Sosiaalipäivystys toimii 1.11.2014 lukien kokoaikaisesti virka-ajan ulkopuolella. Asiakastyö yksilöllisissä akuuteissa kriisitilanteissa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet tai muut perheen kriisitilanteet, jotka edellyttävät välitöntä puuttumista huoli alle 18 vuotiaan lapsen turvallisuudesta huoli toisen henkilön selviytymisestä henkinen tuki ohjaus ja neuvonta Auttamistyö onnettomuus ja kriisitilanteissa Yhteistyö ja konsultointi erityisosaamisen tarjoaminen yhteistyökumppaneille verkostoituminen ohjeistuksien ja uusien toimintatapojen luominen akuutteihin kriisitilanteisiin
Perheväkivalta - mitä sitten kun aamulla puoliso vapautuu putkasta ja palaa kotiin? Mistä alaikäinen lapsi saa kriisiapua / kriisitukea virkaajan ulkopuolelle? Sosiaalipäivystyksen arkea: Lapsen olosuhteiden ja huolenpidon selvittäminen ja järjestäminen tilanteissa, jossa lapsen vanhemmat / huoltajat ovat päihtyneitä. Vanhuksen hoidon ja huolenpidon järjestämien ja varmistaminen tilanteissa, joissa esim. omaishoitaja joutuu sairaalahoitoon. Lapsi näpistänyt tavaratalossa Pienryhmäkodin ohjaaja ottaa yhteyttä koska sijoitettu nuori on poistunut luvatta/ jättänyt palaamatta pienryhmäkotiin (hatkannut). Huoltajuusriidat; ilmoituksia huolesta, miten toinen vanhempi selviytyy lapsen hoidosta ja huolenpidosta. Alaikäisten alkoholinkäyttö. Esimerkiksi isompi porukka on kokoontunut yksityisasuntoon alkoholia nauttimaan.
SOSIAALITOIMEN TYÖPAJA Lahden työttömyysaste oli elokuun lopussa 2014 17,3 %. Lahdessa oli työttömänä 8605 henkilöä. Oman työpajan toiminta on tärkeä osa työllistämisprosessia. Sosiaalitoimen työpaja on toiminut vuodesta 1993 ja se sijaitsee osoitteessa Lemminkäisenkatu 4. Vakituiseen henkilökuntaan kuuluu työnjohtaja, verhoilija, putkimies, osaaikainen sosiaaliohjaaja / työtoiminnanohjaaja. Määräaikaisia yksilöohjaajia (työnsuunnittelijoita) on 2-3. Muut pajalla työskentelevät ovat joko palkkatukityössä, työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, koevapaudessa tai kuntoutustuella olevia eli tulevat pajalle sovitusti eri yhteistyötahojen kautta. Osa myös hakeutuu toimintaan omatoimisesti. Työpajalla oli vuoden 2013 aikana 103 eri henkilöä työssä. Pajalla tehdään muun muassa puutöitä, metallitöitä, verhoilua ja remontteja. Oman työpajan toiminta on tärkeä osa työllistämisprosessia. Työpaja 92 ry on muuttanut kaupungin työpajan tiloihin syksyllä 2011.
Mistä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille löytyy tukea tarjoavia työpaikkoja? Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden haasteet elämässä ovat niin vaativia, etteivät he kykene kuntouttavasta työtoiminnasta suoraan avoimille työmarkkinoille. He tarvitsisivat työllistyäkseen enemmän tukea tarjoavia työpaikkoja. Miten estetään se, ettei asiakkaita pidetä liian kauaa "ilmaisena" aputyövoimana kaupungin toimialoilla? Tällä hetkellä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita voidaan sijoittaa omille toimialoille ilmaiseksi. Aiemmin asiakkailla oli mahdollisuus palkkatukityöjaksoon sitten, kun kuntoutuminen oli edennyt hyvin. Nyt palkkatukimahdollisuutta ei ole. Mihin hallintokuntiin omilla toimialoilla asiakkaita sijoitetaan, kun ei voida sijoittaa yhtiöitettyihin "yrityksiin"? Pajojen asiakkaina on mielenterveys- ja päihdeongelmaisia ja heillä voi olla myös rikosrekisteriä. Onko kaupungin vastuulla järjestää pysyvämpää työtä/työtoimintaa niille työnhakijoille, joilla ei ole mahdollisuuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille esim. terveydellisten, kognitiivisten syiden vuoksi? Heillä on alentunut työteho tai suurempi ohjauksen tarve.
KOTIHOIDON TUKIRYHMÄ Kotihoidon tukiryhmä sai 1.1. 31.12.2013 välisenä aikana työtilauksia yhteensä1697 työtilausta: saattamisia 325 ulkoilutusta 1158 asiointiapua 88 kotisiivousta 22 viriketuokioita 19 Kotihoidon tukiryhmän kotipesä sijaitsee osoitteessa Rauhankatu 2. Lehtiojan palveluasunnoissa on lisäksi yksi työpiste (vaatehuoltoa ym.). Helsingin mallin pohjalta kehitetty toiminta alkoi 2009. Vakituinen ohjaaja aloitti maaliskuussa 2013. Työskentely on parityöskentelyyn perustuvaa: seniori + juniori työpari. Työntekijöiksi ohjaudutaan TEtoimiston kautta tai oma-aloitteisesti: työnsuunnittelijoita on 2-4, senioreita 6-10 kuukaudessa ja junioreita 2-6 päivässä. Työ on pääosin kentällä tapahtuvaa toimintaa eli kotihoito esittää työtilaukset. Palvelu on tarkoitettu vain vähävaraisimmille kaupungin kotihoidon asiakkaille.
Millaisena näette kotihoidon tukiryhmän tehtävän ja tarpeen?
MAAHANMUUTTOPALVELUT Maahanmuuttovirasto myönsi vuonna 2013 yhteensä 17 503 oleskelulupaa. Turvapaikanhakijoista turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella sai 1 827 henkilöä. Kiintiöpakolaisia valittiin 746. Lahdessa asui 31.8.2014 4 103 ulkomaan kansalaista yli 120 maasta. Kaupungin pakolaiskiintiö on 20/vuosi. Vuonna 2014 kiintiö on tilapäisesti 40. Maahanmuuttajapalveluissa asioi syyskuussa 136 pakolaistaustaista aikuista, joilla oli 103 lasta. Paluumuuttajia oli asiakkuudessa 69, joilla oli lapsia 19. Maahanmuuttajapalvelut ja Lahden seudun tulkkikeskus toimivat samoissa tiloissa Saimaankadulla. Maahanmuuttajapalveluissa asioi kiintiöpakolaiset ja myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä paluumuuttajat. Lahden seudun tulkkikeskus välittää tulkkaus- ja käännöspalveluja 28 eri kielellä Lahdessa ja sen ympäristössä. Maahanmuuttopalveluihin kuuluu myös Alipi, Alueellinen integraatiopalvelupiste, joka toimii Siirissä. Sen toiminta-aluetta on Päijät- Häme (ei Asikkala) sekä Iitti, Myrskylä ja Pukkila. Alipissa annetaan ohjaus- ja neuvontapalveluja kaikille maahanmuuttajille sekä viranomaisille ja muille tahoille. Yhteydenottoja oli 726 ajalla 1.1.2014 7.10.2014. Maahanmuuttajille järjestetään kotouttamistoimintaa Päijänteenkadun Mamu-tilassa.
Kuka on maahanmuuttaja? Onko kotouttaminen koko kaupungin asia? Hommafoorumilta ja Suomi24:stä poimittua: Täydentävän toimeentulotuen summat ovat kaikille samat ja summien suuruudet ovat sellaiset, että ne riittävät ensisijaisesti käytetyn tavaran ostoon. Kun maassamme on talousasiat muutenkin huonosti, eikö olisi järkevämpää lähettää nämä pakolaiset takaisin omaan maahansa ja auttaa heitä siellä rahallisesti? Viimeistään parinkymmenen vuoden päästä teidänkin vaippojanne vaihtaa todennäköisimmin joku musta, suomea hyvin puhuva mies. Tai sitten ei kukaan. Siinä vaiheessa ehkä viimeistään nolottaa mitä tuli aikoinaan kirjoitettua suomalaisen kulttuurin tuhosta. Suomi auttaa vähemmän kuin muut Euroopan sivistysmaat ja ottaa vastaan pakolaisia vähemmän. Ruotsi ottaa vuodessa enemmän kuin Suomi on ottanut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomi on maailman parinkymmenen rikkaimman maan joukossa. Pakolaiset varmasti saavat suhteellisesti enemmän apua kuin kantaväestö, ja syykin lienee selvä. Jos ei tullessa ole mukana kuin matkalaukku, niin tarvekin on isompi. Mitä mieltä sinä olet? Kuvassa on kiintiöpakolaisperheen peruskalustettu olohuone
APILAKADUN ASUMISPALVELUT Apilakadun asumispalvelujen asukkaat ovat asunnottomia ja päihdeongelmaisia, joilla on myös muita sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia vaikeuksia. Palvelun tarvitsijoilla on päihdekierteen ja sitä kautta omaksutun elämän tavan vuoksi vaikeuksia sopeutua asumaan normaalissa asuinyhteisössä. Apilakadun asumispalveluissa on kaksi osaa: arviointi- ja päivystys ja tukiasunnot. Apilakadun asumispalveluihin sijoittuvien asukkaiden pitää täyttää ARA:n asettamat asukasvalintojen kriteerit. Arviointi- ja päivystys Arviointi- ja päivystys on tarkoitettu asunnottomille moniongelmaisille, joiden asumisen ja elämisen taitoja arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Arviointiin tulevilla on vaikea päihdeongelma, toistuvaa asunnottomuutta ja muuta problematiikkaa elämäntilanteissa. Tukiasunnot Tukiasuntoja on 16 ja niihin haetaan tukiasumisen hakemuslomakkeella. Tukiasunnoissa asuvalta edellytetään omatoimisuutta asumisessa, mutta hän voi saada tukea ja ohjausta asioidensa hoidossa. Asukkaalta edellytetään suostumusta päihteettömyyteen asuessaan tukiasunnossa. Henkilökunta ohjaa ja tukee asiakkaita Arviointi- ja päivystysosastolla on henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Kolmivuorotyössä on kahdeksan lähityöntekijää, kaksi kussakin vuorossa. Lähityöntekijöiden tehtävä on selvittää asukkaan asumisen ja elämän tilanne yhdessä asukkaan ja hänen verkostonsa kanssa sekä ohjata ja tukea
asukasta asumisen ja elämän hallintaan liittyvissä asioissa. Asukkaita opastetaan käyttämään kaupungin palveluja, toimimaan mahdollisimman itsenäisesti ja ottamaan vastuuta asioistaan. Pitääkö asunnottoman alkoholistin raitistua saadakseen asunnon? Asunto ensin -periaatteessa on yksinkertaistettuna kysymys asumisen aseman tunnustamisesta yksilön keskeisenä tarpeena. Perinteisessä palvelujärjestelmässä yksilöiden asuttaminen mallit noudattavat pääsääntöisesti niin kutsuttua portaittaista asuttamismallia, jossa yksilöiden tulee sosiaalisen kuntoutumisen portaissa etenemällä ikään kuin ansaita oikeus omaan kotiin. Asunto ensin -periaate lähtee vastakkaisesta asetelmasta. Sen mukaan asunto on päämäärän sijasta vasta ensimmäinen lähtökohta ja perusedellytys sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle. Asunto ensin sivustoa (Paavo II)
SOSIAALISESTI OSALLISEKSI SOSIAALITYÖLLÄ (SOS II) -HANKE Tavoitteet: Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Vahvistetaan asiakassuunnitelmatyötä Kehitetään osallisuutta tukevia sekä edistäviä työmuotoja Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen Sosiaalisen raportoinnin rakenteiden, tiedon tuottamisen välineiden sekä tapojen mallintaminen Vaikuttavuuden arvioinnin sisällyttäminen asiakassuunnitelmatyöhön www.sos-hanke.fi SOS II hanke on Kaste-ohjelman mukainen aikuissosiaalityön kehittämishanke. Se toimii Väli-Suomen alueella 1.11.2013 31.10.2015. Päijät-Hämeestä hankkeessa ovat mukana Lahden kaupunki sekä peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva. Kehittämistyön koordinoinnista vastaa sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Kehittämisen tarpeet Päijät-Hämeessä aikuissosiaalityön kehittämistarpeet kytkeytyvät uuteen sosiaalihuoltolakiin, jonka on tarkoitus tulla voimaan huhtikuussa 2015. Rakenteellisen tiedon tuottamiselle tarvitaan rakenteita Uusi sosiaalihuoltolakiluonnos edellyttää rakenteellisen tiedontuottamista kunnallisen päätöksenteon tueksi. Aikuissosiaalityössä tarvitaan sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta ja asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista.
Palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia on parannettava Aikuissosiaalityössä on tarve vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä, jotta ne vahvistuisivat aikuissosiaalityön eri prosesseissa. Asiakkaan osallisuuden tulisi vahvistua työskentelyssä niin, että asiakas on aidosti oikea toimija omassa palveluprosessissaan. Nuorten kanssa työskentelyyn tarvitaan uusia menetelmiä Nuorten kanssa työskentely koetaan haasteelliseksi, eikä perinteisillä sosiaalityön menetelmillä välttämättä kohdata nuorta asiakasta Joidenkin nuorten asiakkaiden kohdalla sosiaalitoimen asiakkuus on ylisukupolvista. Aikuissosiaalityöhön on löydettävä uusia työmuotoja, jotta voitaisiin mahdollistaa nuoren asiakkaan pääseminen elämässä eteenpäin. Mihin sosiaalista näkökulmaa ja tietoa tarvitaan? Miten sosiaalinen näkökulma saadaan esiin päätöksenteon agendalle? Mitä aikuissosiaalityön palvelu on? Miten ja millä keinoilla sosiaalityötä pitäisi tehdä? Millaista tietoa tarvitaan aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta? Miten asuinalueiden ja kuntalaisten hyvinvoinnin tiloista voidaan kerätä tietoa ja millaiselle tiedolle on tarvetta?
Muistiinpanot
Muistiinpanot
Luokkaretki perustuu Helsingin Diakonissalaitoksen Luokkaretki laitakaupungille toimintamalliin Toimintamalli on kehitetty sidosryhmäviestintään ja vaikuttamiseen. Luokkaretkien tarkoituksena on viedä päättäjät tutustumaan paikkoihin ja palveluihin, jonne ei muuten tulisi mentyä tai ei edes pääsisi.