Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 6. Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava LUOTTAMUKSELLINEN, VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25370P002

mukainen Naturaarviointi 1 (57) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Natura-arviointi ja siitä annettu lausunto... 1 2.1 YVA-menettelyn Natura-arviointi... 1 2.2 Kainuun Ely-keskuksen lausunto... 2 3 Aineisto ja menetelmät... 3 3.1 Lainsäädäntö... 3 3.2 Natura-arviointi... 4 3.3 Arvioinnin kriteerit... 5 3.4 Aineisto... 7 3.4.1 Maastoselvitykset... 7 3.4.2 Muu arviointia tukeva aineisto... 7 3.5 Epävarmuudet... 8 4 Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava ja vaikutusmekanismit... 9 4.1 Sijainti ja alueen yleiskuvaus... 9 4.2 Metsälamminkankaan osayleiskaava-alue... 9 4.2.1 Yleistä... 9 4.2.2 Tuulivoimapuiston rakenteet... 9 4.2.3 Sähkönsiirto... 10 4.2.4 Kaavan kokonaisrakenne... 10 4.3 Vaikutusmekanismit... 11 4.3.1 Sähkönsiirto... 11 4.3.2 Tuulipuisto... 13 4.4 Vaikutusalue... 14 5 Muut lähialueen hankkeet ja suunnitelmat... 16 6 Natura-arviointi... 17 6.1 Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800)... 17 6.1.1 Yleistä... 17 6.1.2 Suojeluperusteet... 17 6.2 Arvio hankkeen vaikutuksista Natura-alueen luontotyyppeihin... 19 6.3 Arvio hankkeen vaikutuksista luontodirektiivin liitteen II lajeihin... 20 6.3.1 Arvioidut vaikutukset saukkoon... 20 6.3.2 Arvioidut vaikutukset metsäpeuraan... 20 6.4 Arvio hankkeen vaikutuksista lintudirektiivin liitteen I lintuihin... 21 6.4.1 Yleistä... 21

mukainen Naturaarviointi 2 (57) Kärkkäinen Jari 6.4.2 Kaakkuri... 23 6.4.3 Kalatiira... 24 6.4.4 Kapustarinta... 25 6.4.5 Kuikka... 26 6.4.6 Kurki... 27 6.4.7 Lapinpöllö... 27 6.4.8 Laulujoutsen... 28 6.4.9 Maakotka... 28 6.4.10 Metso... 29 6.4.11 Muuttohaukka... 30 6.4.12 Sinisuohaukka... 30 6.4.13 Suokukko... 31 6.4.14 Suopöllö... 32 6.4.15 Sääksi... 32 6.4.16 Vesipääsky... 33 6.5 Arvio hankkeen vaikutuksista muuttolintuihin... 34 6.5.1 Jouhisorsa... 34 6.5.2 Jänkäkurppa... 34 6.5.3 Metsähanhi... 35 6.5.4 Mustaviklo... 36 6.5.5 Nuolihaukka... 36 6.6 Arvio hankkeen vaikutukset muihin luontotyyppien ominaislintulajeja... 37 6.7 Vaikutukset Natura-alueen eheyteen... 37 6.8 Rimpineva-Matilanneva (FI1200923)... 37 6.8.1 Yleistä... 37 6.8.2 Suojeluperusteet... 38 6.9 Arvio hankkeen vaikutuksista Natura-alueen luontotyyppeihin... 39 6.10 Arvio hankkeen vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin... 40 6.10.1 Ampuhaukka... 42 6.10.2 Kaakkuri... 42 6.10.3 Kalatiira... 43 6.10.4 Kapustarinta... 43 6.10.5 Kurki... 43 6.10.6 Laulujoutsen... 44 6.10.7 Liro... 44 6.10.8 Muuttohaukka... 45

mukainen Naturaarviointi 3 (57) Kärkkäinen Jari 6.10.9 Sinisuohaukka... 45 6.10.10 Suokukko... 46 6.10.11 Suopöllö... 46 6.10.12 Vesipääsky... 47 6.11 Arvio hankkeen vaikutukset muuttolintuihin... 47 6.11.1 Jouhisorsa... 47 6.11.2 Jänkäkurppa... 48 6.11.3 Metsähanhi... 48 6.11.4 Nuolihaukka... 48 6.11.5 Tuulihaukka... 49 6.12 Arvio hankkeen vaikutukset muihin luontotyyppien ominaislintulajeja... 49 6.13 Vaikutukset Natura-alueen eheyteen... 49 7 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa... 50 8 Lieventävät toimenpiteet... 50 9 Yhteenveto... 51 10 Lähteet ja kirjallisuus... 51 Liite Pesivien kaakkureiden törmäysriskit Pohjakartat Maanmittauslaitos 2015 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2014 Natura-luontotyypit Metsähallitus SutiGis -paikkatietoaineistot 2014

1 (54) Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 JOHDANTO Tämä työ on Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan LSL 65 :n mukainen Naturaarviointi. Natura-arvioinnissa arvioidaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan mahdolliset vaikutukset Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800) ja Rimpineva-Matilanneva (FI1200923) Natura-alueiden luontoarvoille. Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800) Natura-aluetta, joka sijaitsee aivan hankealueen koillisrajalla sekä Rimpineva-Matilanneva (FI1200923) Natura-alueetta on kaava-alueen eteläpuolella. Vaalan kunnanvaltuusto päätti alueen kaavoittamisesta 12.12.2013. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville 14.11.2014 alkaen. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Vaalan kunnanvaltuusto. Osayleiskaava mahdollistaa tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen MRL:n 77a :n perusteella. Natura-arviointi perustuu Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnokseen. Arviointi pohjautuu Sweco Ympäristö Oy: n (2014) laatimaan YVA -vaiheessa laadittuun Naturaarviointiin. Arvioinnissa on huomioitu sähkönsiirtolinja, jota ei käsitellä yleiskaavassa. Natura-arvioinnin ovat laatineet FM biologit FM Ville Suorsa, FM Minna Tuomala ja FM Jari Kärkkäinen :stä. Törmäyslaskelmista ja pääosin vaikutusarvioinnista lintuihin on vastannut Karri Kuitunen Ympäristötutkimus Karri Kuitusesta. 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN NATURA-ARVIOINTI JA SIITÄ ANNETTU LAUSUNTO 2.1 YVA-menettelyn Natura-arviointi Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset selvitettiin YVA-lain ja YVA-asetuksen (458/1994, 458/2006) mukaisella ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. YVA-ohjelma oli nähtävillä 9.12.2013-17.1.2014 ja YVA-selostus 6.10. - 12.11.2014. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä oli mukana seuraavat vaihtoehdot (VE): - VE0: Hanketta ei toteuteta - VE1: Alueelle toteutetaan 15 tuulivoimalaa (38 75 MW) - VE2: Alueelle toteutetaan 27 tuulivoimalaa (68 135 MW) Sähköverkkoon liitytään Vuolijoen sähköasemalla. Puiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20 kv maakaapelein. Sähkönsiirtolinjan pituus on noin 30 km. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn liittyen SWECO ympäristö Oy laati hankkeesta Naturaarvioinnin (päivätty 15.9.2014). Kainuun Ely-keskus antoi Natura-arvioinnista lausunnon 11.2.2015 (KAIELY/26/07.04/2013).

2 (54) Natura-arvioinnissa todetut vaikutukset Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800) Natura-alueen osalta ovat - Suojeluperusteisille luontotyypeille koituu paikallisia ja merkitykseltään vähäisiä vaikutuksia vaihtoehdossa VE2. Vaihtoehtoja VE0 ja VE1 ei käsitellä. - Saukkoon ei kohdistu vaikutuksia. - Merkittävyydeltään vähäisiä heikentäviä vaikutuksia kohdistuu kaakkuriin, kurkeen, kapustarintaan, metsoon, suopöllöön, laulujoutseneen, sinisuohaukkaan, metsähanheen ja muuttohaukka, maakotkaan ja kalasääkseen. - Vaihtoehdossa 2 häiriö voi karkottaa Iso-Rankku -suolla pesiviä pareja (kaakkuri, kapustarinta, kurki, metso ja suopöllö) ja aiheuttaa kohonneen törmäysriskin suurille petolinnuille. - Johtopäätöksessä todetaan, että hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia Natura-alueen kokonaisuuteen. - Haitallisten vaikutusten lieventämiseksi esitetään, että voimalat nro 24, 25 ja 27 siirretään kauemmaksi Natura-alueesta. - Yhteisvaikutukset Piiparimäen - Lammaslamminkankaan tuulivoimalahankkeen kanssa ei muodostu. Natura-arvioinnissa esitetyt vaikutukset Rimpineva-Matilanneva (FI1200923) Natura-alueen osalta ovat - Luontotyyppeihin aapasuot ja puustoiset suot vähäisiä paikallisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat voimajohtopylvään pystyttämisestä suolle. - Suojeluperusteisiin lintuihin arvioidaan vaikutukset oleva vähäiset, koska voimajohtolinja sijoittuu olemassa olevan linjan yhteyteen. - Yhteisvaikutukset Piiparimäen - Lammaslamminkankaan tuulivoimalahankkeen kanssa ei muodostu. 2.2 Kainuun Ely-keskuksen lausunto Lausunnon mukaan arvioinnissa oli puutteita. Kainuun Ely-keskus näkemys vaikutuksista ja niiden merkityksestä Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI1200800) Natura-alueen osalta: - Luontotyyppinen suhteen arviointi on pintapuolinen, mutta Ely-keskus pitää niitä riittävän tarkkana. - Saukon arviointi on oikean suuntainen. - Arvioinnissa ei ole käytetty tuoreita tietoa (Natura-tietokantapäivitystieto). - Kaakkuriselvitys puuttui lähtöluettelosta. - Pesimälinnuston käytetty laskentamenettely ei ole kuvattu. Tuloksissa ei ollut eritelty Naturaalueen osuutta ja havainnot tulisi esittää kartalla.

3 (54) - Törmäysriskianalyysissä tulisi arvioida, missä määrin riski kohdistuu Natura-alueella pesivään tai levähtävään lajistoon. - Törmäysriskitulkintaa pitää selventää. - Hankevaihtoehtojen vertailu ja lievennyskeinojen vaikuttavuusarviointi puuttuivat. - Lisäksi yhteisvaikutusten osalta pitää huomioida Piiparimäen - Lammaslamminkankaan tuulivoimalahankkeen Natura-arvioinnin täydennys (Pöyry 27.10.2014). Rimpineva-Matilanneva (FI1200923) Natura-alueen osalta: - Luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutusarviointi on riittävä. Luontotyyppeihin aapasuot ja puustoiset suot koituu paikallisia ja merkitykseltään vähäisiä vaikutuksia. - Linnustovaikutuksia on täydennettävä. Arvioinnissa on huomioitavat uudet linnustotiedot, on arvioida uudestaan lajikohtaisesti törmäysriskivoimajohtoon. - Linnustoarvioinnissa on huomioitavat matalalla lentävät lajit ja törmäysriskin kasvu korkeussuunnassa. Samoin arviointiin on lisättävä, missä määräin Natura-alueella pesivät ja levähtävät linnut lentävät Oulujärvelle tai Oulujärven ja Natura-alueen väliin jäävälle peltoalueelle. - Yhteisvaikutuksia tulee tarkastella yksityiskohtaisemmin. 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Lainsäädäntö Luonnonsuojelualain 64 :n todetaan, että Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset: kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, ovat luonteeltaan heikentäviä, laadultaan merkittäviä ja ennalta arvioiden todennäköisiä. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

4 (54) Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä (ns. priorisoitu luontotyyppi) tai liitteessä II tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia lajeja (ns. priorisoitu laji), noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. Mikäli suojeluperusteina olevia luontoarvoja joudutaan merkittävästi heikentämään, on ympäristöministeriön kompensoitava heikennys. Heikentyvän alueen tilalle on esimerkiksi etsittävä korvaava alue (vastaavat suojeluperusteet, lajit ja luontotyypit) luonnonmaantieteellisesti samalta alueelta. Kompensaatioalue on käytännössä heikennyksen vuoksi poistuvaa aluetta laajempi alue. Kompensaatiotoimet on oltava keskeisiltä osiltaan toteutettuna ennen toisen alueen suojeluarvojen heikentämisen tapahtumista. Ympäristöministeriö valmistelee ehdotukset uusista alueista ja vie ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi. 3.2 Natura-arviointi Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita Natura-arviointi koskee ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ne ovat: erityisten suojelutoimien alueilla (SAC) ja SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai luontodirektiivin liitteen II lajeja tai erityisistä suojelualueilla (SPA) lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Heikentämistä arvioitaessa huomioidaan luontotyypin tai lajin suotuisaan suojelutasoon kohdistuvat muutokset sekä hankkeen vaikutus Natura 2000-verkoston eheyteen ja koskemattomuuteen, millä tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Heikentyminen voi olla luontotyypin tai lajin elinympäristön fyysistä rappeutumista tai lajin kohdalla yksilöihin kohdistuvaa häiriövaikutusta tai yksilöiden menetyksiä. Merkittävyyden arvioinnissa keskitytään mahdollisen muutoksen laajuuteen, joka suhteutetaan alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Todennäköisyyttä harkittaessa arviointiin on ryhdyttävä, mikäli merkittävät heikentävät vaikutukset ovat todennäköisiä. Arviointivelvollisuus koskee valtioneuvoston päätöksissä lintudirektiivin mukaisiksi SPA-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita, luontodirektiivin mukaisiksi SAC/SCI-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita sekä Natura 2000-verkostoon jo sisällytettyjä alueita. Arvioinnin piiriin kuuluvat myös sellaiset alueet, joista komissio ilmoittaa käynnistävänsä neuvottelut alueen liittämisestä Natura 2000 -verkostoon (LsL 67 ). Arviointivelvollisuus kohdistuu vain alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajistoon. SPA-alueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Natura-tietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SAC/SCI-alueilla ei arvioida

5 (54) vaikutuksia lintudirektiivin mukaiseen lajistoon lajikohtaisesti, mutta luontotyyppien ominaislajistoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan. Tarkka vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura-aluetta, johon hanke tai suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa. Natura-arvioinnissa kuitenkin peilataan myös hankkeen merkitystä ja vaikutuksia koko Natura-alueen ja sen eheyden kannalta. Lisäksi arvioidaan vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. 3.3 Arvioinnin kriteerit Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa (Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset) todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa. Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Vaikutusten suuruutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla, joka kuvaa luontotyypin heikentyvän tai häviävän pinta-alan osuutta tai lajin heikentyvää tai häviävää yksilömäärää suhteessa Natura-alueen luontotyypin pinta-alaan tai lajimäärään (taulukko 1) (Jokimäki & Hamari 2007, soveltaen). Taulukko 1. Vaikutusten suuruuden luokitus ja käytetty kriteeristö. Vaikutuksen suuruus Erittäin suuri vaikutus Kriteerit Vaikutus kohdistuu yli 10 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 10 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Voimakas vaikutus Vaikutus kohdistuu 3 10 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai 3 10 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Kohtalainen vaikutus Lievä vaikutus Vaikutus kohdistuu yli 1 %, mutta alle 3 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 1 %, mutta alle 3 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Vaikutus kohdistuu alle 1 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai alle 1 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Ei vaikutusta Ei muutoksia tai muutokset kohdistuvat erittäin pieneen osaan (alle 0,1 %) luontotyypistä tai Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta.

6 (54) Vaikutusten todennäköisyyttä on arvioitu seuraavan luokituksen mukaisesti: varma, erittäin todennäköinen, todennäköinen, odotettavissa, ennakoitavissa ja epätodennäköinen sekä erittäin epätodennäköinen. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty myös apuna vaikutusten merkittävyyden luokitusta ja arviointia alueen luontoarvoille soveltuviin kriteereihin (taulukko 2). Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tai hanke tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi suojeluperusteita heikentäviä. Tällöin suunnitelma tai hanke heikentää luontotyyppiä tai lajia siten, että luontotyyppi tai laji häviää pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura-alueen eheyteen (koskemattomuus). Alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin, eikä se siten tarkoita koskemattomuutta sanan kirjaimellisessa tai fyysisessä merkityksessä. Taulukko 2. Vaikutusten merkittävyyden luokitus ja käytetty kriteeristö (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys Suuri merkittävyys Kriteerit Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin /lajin katoamiseen lyhyellä aikavälillä. Kohtalainen merkittävyys Hanke heikentää kohtalaisesti suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen pitkällä aikavälillä Vähäinen merkittävyys Merkityksetön Hankkeella on vähäisiä vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin. Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3. kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. Komission tulkintaohjeessa todetaan että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä, että voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Tämä korostaa, että hanke tai suunnitelma ei saa uhata alueen koskemattomuutta eli koko Natura alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Myös niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 3.

7 (54) Taulukko 3. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys Merkittävä kielteinen vaikutus Kohtalaisen kielteinen vaikutus Vähäinen kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia Kriteerit Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan. Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. 3.4 Aineisto 3.4.1 Maastoselvitykset Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-menettelyä ja Natura-arviointia varten on laadittu seuraavat maastokartoitukseen pohjautuvat selvitykset: - Hyyryläinen, V., 2013a. Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä lintujen syysmuutonseuranta 15.8. 15.10.2013. - Hyyryläinen, V., 2013b. Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn Natura-arviointiin (Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet) liittyvä pesimälinnustokartoitus 15.5. 25.6.2014. - Hyyryläinen, V., 2014a. Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä lintujen kevätmuutonseuranta 1.4. 31.5.2014. - Hyyryläinen, V., 2014b. Vaalan Metsälamminkankaan tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5. 25.6.2014. Loppuraportti. - SITO Oy 2014: Tuulivoimapuiston sähkönsiirtoreitin ympäristöselvitys. 3.4.2 Muu arviointia tukeva aineisto Arviointi perustuu pääasiassa virallisten Natura-tietolomakkeiden tietoihin sekä Natura-alueiden tietokantapäivityksiin liittyvä tieto (Kainuun ELY-keskus 4.5.2015). Arvioinnissa on tukeuduttu myös arvioinnin tekijöiden asiantuntemukseen ja kokemukseen suojeluperusteissa mainittujen lajien ja luontotyyppien levinneisyydestä, ekologiasta ja käyttäytymisestä. Arvioinnissa on hyödynnetty seuraavia selvityksiä tai tietolähteitä: - Arvio Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista metsäpeurojen elinympäristöihin ja alueiden käyttöön. 30.4.2015 (Jaakkola 2015). - Ely-keskuksen ja Metsähallituksen tiedot vastuulajien (maakotka, muuttohaukka) pesäpaikoista. - Euroopan ympäristöviraston Natura -tietokanta (European Environment Agency 2014)

8 (54) - Helsingin yliopiston rengastustoimiston tiedot kalasääsken ja muiden petolintujen pesäpaikoista. - Kaakkurilausunto, 16.2.2015 (Ruuskanen 2015a). - Kaakkuriparin pesimisaikaiset lennot, 15.3.2015 (Ruuskanen 2015b). - Kaakkuriselvitys, 10.12.2013 (Ruuskanen 2013). - Kainuun Ely-keskuksen lausunto täydennetystä Natura-arvioinnista, Piiparinmäki- Lammaslamminkankaan (nyk. Piiparinmäen-Murtomäen) tuulivoimapuistohanke. Dro KAIELY/27/07.01/2013. 20.3.2015. - Lausunto Vaalan Kuvaja - Rumala - Iso-Rankku -alueen kaakkureista (Gavia stellata). 16.2.2015 (Helo 2015): - Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Naturaarvioinnissa (Söderman 2003). - Metsähallituksen SutiGis -paikkatietoaineisto Natura -luontotyyppitiedoista. - Metsähallitus Laatumaa, Piiparinmäen tuulipuisto. Törmäsenrimpi-Kolkanneva. Täydennetty Natura-arviointi. 15.10.2014 (Pöyry Finland Oy 2014a). - Metsähallitus Laatumaa, Piiparinmäki-Lammaslamminkangas. Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-arviointi (Pöyry Finland Oy 2014b). - Metsähallitus Laatumaa, Piiparinmäki-Lammaslamminkankgas. Rimpineva-Matilannevan Naturaarviointi (Pöyry Finland Oy 2014c). - Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi (Sweco Ympäristö Oy 2014). - Natura 2000 -luontotyyppiopas (Airaksinen & Karttunen 2001) - OIVA -ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. - Pesivien kaakkureiden törmäysriskit (liite 1). - Raportti luontodirektiivin toimeenpanosta Suomessa 2001 2006 (Ympäristöministeriö 2011). - Uhanalaisten eliölajien esiintymistiedot Kainuun ELY-keskukselta (2013). - Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvityksen linnustokartoitukseen liittyvä törmäysriskianalyysi (Hyyryläinen 2014c). 3.5 Epävarmuudet Natura-tietolomakkeilla mainittujen pesimälajien tai suojeluperusteissa mainituille luontotyypeille ominaisten lajien reviirien sijoittuminen Rimpineva-Matilannevan Natura-alueelta ei kaikilta osin ole tiedossa (Sweco Ympäristö Oy 2014). Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueen linnustoa on erikseen selvitetty (Hyyryläinen, 2014b). Seurannoissa havaittujen lintujen määrä on aina vain otos lintujen todellisesta määrästä. Myös seurantajakson ajoitus asettaa omat rajoituksensa. Natura-luontotyypit alueelta ovat tiedossa ja rakentamisen vaikutusalueella on käyty maastossa Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien ja Rimpineva-Matilannevan Natura-alueilla, joten lähtötietoihin ei tältä osin liity suurta epävarmuutta (Sweco Ympäristö Oy 2014).

9 (54) 4 METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA JA VAIKUTUSMEKANISMIT 4.1 Sijainti ja alueen yleiskuvaus Vaalan Metsälamminkankaan osayleiskaava-alue sijaitsee Oulujärven eteläpuolella noin 27 km Vaalan keskustasta etelään. Alue on pääosin metsätalouskäytössä ja kaava-alue on laajasti ojitettu. Korkokuvaltaan maasto on pääosin alavaa tai loivasti kumpuilevaa. Suurimmat korkeuserot ovat alueen koillisosassa, missä korkeusero on enimmillään noin kahdeksan metriä noin 150 metrin matkalla, maaston korkeus vaihtelee lännestä itään 130 165 metriä mpy. Tällä alueella esiintyy myös hiekkaista maaperää. Kuva 1. Kaava-alue sijaitsee Oulujärvestä länteen ja Vaalan kunnan keskustasta noin 30 km etelään. 4.2 Metsälamminkankaan osayleiskaava-alue 4.2.1 Yleistä Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 760 ha. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. 4.2.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 27 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv

10 (54) maakaapeli), puistomuuntamoista sekä 110 kv sähköasemasta. Hankkeessa rakennetaan uusi 110 kv siirtolinja Vuolijoelle, joka kulkee olemassa olevan 400 kv voimalinjan varrella. 110 kv siirtolinja toteutetaan ilmajohtona. Kaavan selvitykset on laadittu voimalamallilla, joka koostuu noin 144 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 131 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. 4.2.3 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kv) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin 20 45 kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyypillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin metri. Kaapeliojat sijoitetaan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään valtakunnan verkkoon Fingrid Oyj:n Vuolijoen sähköasemalla. Sähkönsiirto Vuolijoen sähköasemalle suunnitellaan toteutettavaksi rakentamalla uusi 110 kv:n ilmajohto alueen halki kulkevan Fingrid Oyj:n 400 kv:n johdon Pyhänselkä Vuolijoki rinnalle. Puiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20 kv maakaapelein. Sähkönsiirtolinjan pituus on noin 30 km. 4.2.4 Kaavan kokonaisrakenne Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle (M-1). Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähkö-aseman sijainti. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta se siirretään edelleen kantaverkkoon. Kaavassa kaksi suoaluetta on osoitettu luo-1 merkinnällä sekä dyynikohde on luo-2 merkinnällä. Kaavaalueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, joka on osoitettu sm-merkinnällä.

11 (54) Kuva 2. Ote osayleiskaavan luonnoskartasta. 4.3 Vaikutusmekanismit 4.3.1 Sähkönsiirto Tuulivoimahankkeet sähkönsiirtoyhteyksineen saattavat aiheuttaa suoria ja/tai välillisiä vaikutuksia hankealueiden ja mahdollisesti niiden lähiympäristön eliöstölle. Suoria ja välillisiä vaikutuksia aiheutuu Rimpineva-Matilanneva Natura-alueelle, sillä uusi 100 kv siirtolinja sijoittuu olemassa olevan 400 kv voimalinjan viereen, joka menee osittain Natura-alueella. Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueelle kohdistuu vain välillisiä vaikutuksia, koska itse Naturaalueelle ei tulla sijoittamaan voimajohtoon liittyviä rakenteita. Voimajohtohankkeen vaikutukset Natura-alueiden kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä eläimistöön eivät ulotu kauas voimajohtoreitiltä. Voimajohdon rakentaminen alkaa yleensä puuston poistamisella johtoalueelta. Rimpineva-Matilanneva Natura-alue, joille voimajohto suoraan sijoittuu, on luonteeltaan vähäpuustoinen suoalue, joilla puuston poistamisen tarve on selvästi vähäisempi tavanomaiseen metsämaastoon verrattuna.

12 (54) Seuraavassa vaiheessa voimajohtoalueelle kuljetetaan pylväsrakenteita varastoon / maastoon jaettavaksi. Materiaalin jakaminen pylväspaikoille suoritetaan pääsääntöisesti metsätraktoreilla. Perustusvaiheessa pylväiden betoniset perustuselementit ja pylvästä tukevat harusankkurit kaivetaan pylväspaikoille noin kahden metrin syvyyteen. Pylväsvälit ovat maaston profiilista ja jännitetasosta riippuen noin 200 450 metriä. Tarvittaessa perustuksia vahvistetaan paaluttamalla tai maanvaihdolla kantavaan maaperään saakka. Kaivutyö tapahtuu harustetulla pylväsrakenteella vinoneliön muotoisen alueen kulmissa. Yhden pylvään perustamisen aiheuttama kaivuala on yhteensä alle 200 neliömetriä. Lisäksi pylvään maadoittamiseksi johtoaukealle kaivetaan maadoituselektrodit. Maadoitukset estävät ihmisille ja ympäristölle haitallisten jännitteiden syntymisen ja leviämisen ympäristöön. Harustetut pylväät pystytetään autonosturilla tai huonoissa maasto-olosuhteissa telatraktorilla vetämällä. Työssä käytettävät koneet ovat perustusvaiheessa pääosin tela-alustaisia kaivinkoneita ja pylväs- ja johdintyövaiheissa autonostureita ja kuormatraktoreita sekä telatraktoreita. Pääsääntöisesti liikkuminen tapahtuu voimajohdolle johtavilla teillä ja johtoaukealla, jolle voidaan tehdä tilapäisiä teitä ja siltoja. Rakentamisaikana koneiden liikkumisesta aiheutuu voimajohtoreitin alueella ja sen välittömässä lähiympäristössä kasvillisuuden kulumista sekä maaperän tiivistymistä. Vaikutukset ilmenevät Naturaalueilla tai niiden ulkopuolella mahdollisina hydrologisina muutoksina ja muutosten vaikutuksena Natura-alueen luontotyyppien edustavuuteen ja lajiston kasvuolosuhteisiin. Tavanomaisessa metsämaastossa puustolle aiheutuvat vaikutukset ovat pylväspaikoilla ja voimajohtoaukealla ovat pysyviä koko voimajohdon toiminta-ajan, sillä voimajohtoaukea raivataan säännöllisin väliajoin ja reunavyöhyke latvotaan. Vähäpuustoisilla suoalueilla raivaamistarvetta ei juuri muodostu, koska puuston kasvu on erittäin hidasta. Voimajohtojen kunnossapito vaatii säännöllisiä tarkastuksia ja kunnossapitotöitä. Tarkistukset tehdään noin 1-3 vuoden välein. Tarkistukset tehdään johtoalueella liikkuen tai lentäen, jolloin maaperä ei kulu. Voimajohtoalueen reunapuuston korkeutta voidaan tarkastella myös laserkeilausaineiston avulla. Rakentamisaikana Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin eläimiin kohdistuu häiriövaikutuksia, jotka ilmenevät rakentamisesta aiheutuvana meluna sekä mm. ihmisten ja koneiden liikkumisena voimajohtoreitin alueella. Voimajohdon rakentamiseen tarvittava rakentamisaika on 12 18 kuukautta, jonka jälkeen meluvaikutuksia ei enää ilmene. Rakentamisaikataulun onnistumiseen vaikuttavat sääolosuhteet. Häiriövaikutukset voivat ilmetä myös karkottavina, jolloin eläinten häiriönsietokynnys ylittyy ja ne välttelevät liikkumista voimajohtoreitin alueella. Rakennustöiden jälkeen voimajohtoreitillä esiintyvät suoluontotyypit pääsevät palautumaan kohti luonnontilaa. Pylväiden perustusten kohdalla palautuminen ei pääse tapahtumaan täysin samoin kuin pylväspaikkojen ulkopuolella johtuen muutoksista maaperän ominaisuuksissa (turvemaan poisto ja mahdollisten soramassojen tuonti) ja vesitaloudessa. Kasvillisuus voi kuitenkin kehittyä kohti lähialueiden kasvupaikkatyyppiä edustavaan suuntaan. Valmiista voimajohdosta voi aiheutua törmäysvaikutuksia Natura-alueilla esiintyvään, luontotyypeille ominaiseen lintulajistoon. Törmäysvaikutukset ilmenevät lintujen törmäyskuolleisuutena, jolla voi olla suoria vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon. Lintuihin kohdistuvat törmäysvaikutukset ulottuvat koko voimajohdon käyttöiän ajalle, joka on noin 50 70 vuotta. Perusparannuksilla käyttöikää on mahdollista jatkaa 20 30 vuodella. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston jälkeen voimajohdot

13 (54) voidaan jättää paikalleen tukemaan paikallisen verkon sähkönjakelua, jolloin vaikutusten kesto pitenee. Voimajohtohankkeen suoria vaikutuksia voivat olla esimerkiksi: Natura-alueiden suojeluperusteena olevien luontotyyppien pinta-alan kaventuminen, niiden edustavuuden heikkeneminen tai kasvilajien kasvuolosuhteiden muuttuminen. Lintujen ja eläinten elinympäristöjen pinta-alan väheneminen tai niiden laadun muuttuminen. Lintujen törmäykset voimajohtoon. Voimajohdon rakentamisesta aiheutuva melu ja häiriö tai huoltotöistä aiheutuva melu ja häiriö. Epäsuoriksi ja välillisiksi vaikutuksiksi voidaan lukea esimerkiksi: Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten heijastuminen lintujen ja muiden eläinten elinympäristöihin. Voimajohdon rakentamisesta aiheutuva maaperän tiivistyminen saattaa vaikuttaa pinta- ja pohjavesien virtaussuuntiin, joilla saattaa olla vaikutusta valuma-alueen alempien osien kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ja eläinten elinympäristöihin. 4.3.2 Tuulipuisto Natura-alueen ulkopuolelle sijoittuvilla ojitus-, hakkuu- ja maarakennustoimenpiteillä voi olla vaikutusta Natura-alueen luontotyyppeihin silloin kun maaperän muokkausta vaativia toimenpiteitä suoritetaan suojeluperusteena mainitun Natura-luontotyypin lähellä (esim. hakkuut) tai suoluontotyyppien kohdalla Natura-alueen valuma-alueella. Vaikutuksen merkittävyys määräytyy maaperäolosuhteiden sekä maarakennustöiden laajuuden mukaisesti. Vaikutukset ilmenevät Naturaalueen ulkopuolella tapahtuvan rakentamisen aiheuttamina mahdollisina hydrologisina muutoksina, ja muutosten vaikutuksena Natura-alueen luontotyyppien edustavuuteen sekä lajien kasvuolosuhteisiin. Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin eläimiin ja lintuihin kohdistuu häiriövaikutuksia, jotka ilmenevät rakentamisesta aiheutuvana meluna sekä mm. ihmisten ja koneiden liikkumisena tuulivoimapuiston rakennustyömaalla ja sähkönsiirtoreittien alueella sekä rakennustyömaille johtavien kulkureittien varrella. Häiriövaikutukset voivat ilmetä myös karkottavina, jolloin lintujen tai muiden eläinten häiriönsietokynnys ylittyy ja ne välttelevät liikkumista tuulivoimapuiston alueella tai sen läheisyydessä. Tuulivoimapuiston häiriövaikutukset ovat yleensä voimakkaimmillaan hankkeen rakennusvaiheen aikana, ja ne ilmenevät lievempinä tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei suoraan vaikuta Natura-alueella esiintyvien lajien tai niiden suojeluperusteena mainittujen lajien elinympäristöihin, koska Natura-alueelle tai sen lähiympäristöön ei osoiteta rakentamista. Tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa kuitenkin välillisesti vaikuttaa esim. tiettyjen Natura-alueen suojeluperusteena mainittujen lintujen reviireihin, jotka voivat ulottua tuulivoimapuiston hankealueelle. Natura-alueella esiintyvään ja sen suojeluperusteena mainittuun linnustoon sekä Natura-alueella levähtäväksi mainittuun linnustoon saattaa kohdistua myös suoria törmäys- ja estevaikutuksia. Törmäysvaikutukset ilmenevät lintujen törmäyskuolleisuutena, jolla voi olla suoria vaikutuksia Naturaalueella esiintyvään linnustoon. Estevaikutukset ilmenevät lintujen lentoreittien muutoksena muuttoreiteillä ja lintujen kerääntyessä esim. Natura-alueella sijaitseville levähdyspaikoille.

14 (54) Estevaikutuksia voi ilmetä myös lintujen pesimäkauden aikana, lintujen liikkuessa pesäpaikan ja saalistus- tai ruokailualueiden välillä. Tuulivoimahankkeiden vaikutukset Natura-alueen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä eläimistöön (pl. linnut) eivät yleensä ulotu kauas rakennuspaikoilta, vaikutukset ovat usein hyvin paikallisia ja ilmenevät pääasiassa hankkeen rakennusvaiheen aikana. Lintuihin kohdistuvat vaikutukset ulottuvat sen sijaan huomattavasti laajemmalle alueelle lintujen liikkeistä johtuen, ja ajoittuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Hankkeen suoria vaikutuksia voivat olla esimerkiksi: Natura-alueen suojeluperusteena olevien luontotyyppien pinta-alan kaventuminen, niiden edustavuuden heikkeneminen tai kasvilajien kasvuolosuhteiden muuttuminen Lintujen ja eläinten elinympäristöjen pinta-alan väheneminen tai niiden laadun muuttuminen Lintujen törmäykset tuulivoimaloihin tai muihin tuulivoimapuiston rakenteisiin Tuulivoimapuiston aiheuttamat estevaikutukset lintujen muuttoreiteillä, ruokailu- ja pesimäalueiden välillä tai lintujen lepäilyalueiden lähistöllä Parantuvan tieverkoston myötä lisääntyvä liikenne ja sen aiheuttamat häiriövaikutukset linnustoon ja eläimistöön sekä kasvillisuuden kuluminen liikkumisen lisääntyessä Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva melu ja häiriö sekä tuulivoimapuiston toiminnan aikainen lapojen pyörimisestä tai huoltotöistä aiheutuva melu ja häiriö Epäsuoriksi ja välillisiksi vaikutuksiksi voidaan lukea esimerkiksi: Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten heijastuminen lintujen ja muiden eläinten elinympäristöihin Tuulivoimapuiston rakentamisen ja muuttuvien elinympäristöjen myötä alueen lintu- ja eläinpopulaatioista saattaa siirtyä yksilöitä alueen ulkopuolelle, jotka saattavat vaikuttaa tuloalueen kilpailutilanteeseen Tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa vaikuttaa pinta- ja pohjavesien virtaussuuntiin, joilla saattaa olla vaikutusta valuma-alueen alempien osien kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ja eläinten elinympäristöihin 4.4 Vaikutusalue Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen kannalta merkittävin Natura-alue on hankealueen pohjoispuolelle sijoittuva Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet ((FI1200800) Natura-alue. Natura-alueelle ei tulla sijoittamaan tuulivoimaloita tai mitään muitakaan hankkeeseen liittyviä rakenteita. Sähkönsiirtoa varten rakennettava 110 kv voimajohto sijoittuu vähän matkaa Rimpineva-Matilannevan Natura-alueelle olemassa olevan 400 kv voimalinjan pohjoispuolelle. Natura-alueelle rakennetaan voimajohdon rakenteita. Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat mahdolliset suorat vaikutukset ulottuvat vain hankkeessa tapahtuvan rakentamisen lähiympäristöön. Suoria vaikutuksia muodostuu Rimpineva- Matilannevan Natura-alueella, voimajohdon rakentamisen yhteydessä. Epäsuorat kasvillisuusvaikutukset voivat olla rakentamisen, maan muokkauksen ja ojituksien aiheuttamia muutoksia vesitaloudessa, jolla voi olla vaikutusta kasvillisuuteen myös ympäröivillä alueilla. Tuulivoimalan rakentamisessa epäsuorat vaikutukset eivät yleensä ulotu laajalle.

15 (54) Tuulivoimapuiston linnustovaikutusten osalta vaikutusalueen tarkka rajaaminen on usein hankalaa ja monimutkaista. Lajista riippuen lintujen ruokailu- ja saalistusalueet voivat olla laajoja ja koostua useista erilaisista elinympäristöistä. Muuttavaan linnustoon kohdistuvan vaikutusalueen rajaaminen on vielä huomattavasti hankalampaa, koska vaikutukset saattavat ulottua koko muuttoreitin varrelle ja myös lajin pesimäalueille saakka. Näin ollen linnustoon kohdistuvien vaikutusten osalta tarkkaa vaikutusalueen rajaamista ei voida tehdä. Mahdollisia linnustovaikutuksia on kuitenkin tarkasteltu siten, että osa Natura-alueen suojeluperusteena esitetyistä lajeista liikkuisi ajoittain ruokailulennoillaan Natura-alueelta rannikon suuntaan, jolloin niiden täytyisi lentää Isokankaan tuulivoimapuiston läpi. Näin ollen Natura-alueen suojeluperusteisiin sekä muuhun alueella elävään lintulajistoon voisi kohdistua hankkeesta törmäys- ja estevaikutuksia. Periaatteessa kaikkien Naturaalueella elävien lintulajien riski törmätä Isokankaan alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin kasvaa, mutta vaikutusten arvioidaan kohdistuvan voimakkaimpina Natura-alueen länsiosissa Ison Saarisuon ja Ison Heposuon alueella eläviin lintuihin. Tuulivoimapuiston mahdolliset vaikutukset Natura-alueelle ajoittuvat hankkeen rakentamisen ja toiminnan sekä tuulivoimaloiden purkamisen ajalle. Merkittävimmät vaikutukset (esim. lintujen törmäysvaikutukset sekä häiriö- ja estevaikutukset) ulottuvat tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Tuulivoimapuiston toiminta-aika on noin 25 50 vuotta. Melua kantautuu tuulivoimapuiston toiminnan aikaan Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura- alueelle melumallinnuksen mukaan. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu 35 db ulottuu Iso-Rankun suolle noin 1,6 km etäisyydelle tuulivoimapuistosta sekä Kivirimmen alueelle. Natura-alueen kokonaisalasta 35 db:n meluvyöhyke kattaa noin 3,6 % ja 45 db:n meluvyöhyke noin 0,3 %. Kuva 3. Tuulivoimaloiden melu ulottuu Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura- alueen Iso-Rankun suolle.

16 (54) Kuva 4. Tuulivoimaloiden melu ulottuu myös Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura- alueen Kivirimmen alueelle. 5 MUUT LÄHIALUEEN HANKKEET JA SUUNNITELMAT Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa on parhaillaan käynnissä useita tuulivoimahankkeita. Lähin hanke on Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuisto. Piiparinmäen alue (pohjoinen osa) sijoittuu Pyhännän ja Kajaanin alueille ja Murtomäen alue (eteläinen osa) Kajaanin ja Vieremän alueille. Metsälamminkankaan alue sijoittuu hieman yli 10 kilometrin etäisyydelle Piiparinmäen tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Piiparinmäen-Murtomäen tuulipuistohankkeen kokonaisuuteen kuuluu yhteensä 81 tuulivoimalaa, joista Piiparinmäen alueella on 43 voimalaa, ja Murtomäen alueella 38 voimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi Piiparinmäen tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan 1-2 sähköasemaa, joihin tuulivoimalat liitetään 30 kv maakaapeleilla. Lisäksi Kajaanin kaupungissa ja Pyhännän kunnassa sijaitsevalla Ison Pajusuolla aloitettavalla turvetuotannolla on mahdollisesti vaikutusta metsäpeuran esiintymiseen Pyhännän-Vieremän- Kajaanin-Vaalan seudulla, johon on muodostumassa metsäpeuran populaatiokeskittymä. Iso Pajusuo on potentiaalinen peuran vasomisalue. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi 19.9.2012 (n:o 98/12/1) Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotannon aloittamiselle. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut luvan 23.4.2015 (Muu päätös 1064/2015).