2.1.29 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund
Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä... 1 2 Eri kulutusluottomuodot... 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa... 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin... 4 5 Kulutusluottojen määrän kehitys... 5 6 Kulutusluottojen kustannukset... 7 7 Pienlainayritysten myöntämät pikaluotot... 8 8 Kulutusluottojen sääntely ja valvonta... 9 9 Kulutusluotoissa hyvä huomioida... 1 antaa tietoa kulutusluottojen myöntäjistä, kulutusluottomuodoista sekä kulutusluottojen määrittelystä tilastoissa. Mukana on myös tietoa kulutusluottojen määrän kehityksestä sekä kustannuksista. Tämän selvityksen on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tutkimusassistentti Johanna Nieminen Finanssialan Keskusliitosta. Selvitys on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla www.fkl.fi. 1
1 Kulutusluotto käsitteenä Käsitteenä kulutusluotto on laaja ja osin myös selkiintymätön. Kulutusluotoista puhutaan lainsäädännössä, tilastoissa ja arkikielessä useilla eri nimikkeillä. Yleisesti kulutusluotoilla tarkoitetaan suhteellisen lyhytaikaisia luottoja, jotka on tarkoitettu kulutushyödykkeiden ja palveluiden hankintojen rahoittamiseen. Kulutusluotolla voidaan rahoittaa esimerkiksi auton, kodinkoneen, matkan tai huonekalujen hankinta. Kulutusluotoilla voidaan myös rahoittaa yllättäviä tilapäisiä menoja. Kulutusluottoja myöntävät tällä hetkellä lukuisat tahot ja uusia luottomuotoja ja kulutusluoton myöntäjiä tulee markkinoille koko ajan lisää. Pankkien ohella kulutusluottoja tarjoavat rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt, kauppojen keskusliikkeet, yksittäiset kauppaliikkeet, matkanjärjestäjät sekä postimyyntiyritykset. Nämä tahot ovat tavallisimmin myös luoton myöntäjiä mutta eivät kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi vaikka luottosopimus tehdäänkin kaupassa, niin todellisuudessa luotonmyöntäjänä on usein pankkikonserniin kuuluva rahoitus- tai luottokorttiyhtiö. Parin viime vuoden aikana markkinoille on tullut myös lyhytaikaisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. 2 Eri kulutusluottomuodot Pankkien myöntämät kulutusluotot Pankit myöntävät vakuudellisia velkakirjalainoja suurempia hankintoja varten kuten auton, moottoripyörän tai veneen hankintaan tai asunnon sisustamiseen. Luotto nostetaan tällöin yleensä kertaluottona eli koko lainasumma yhdellä kertaa. Pankin kulutusluotolle vaaditaan yleensä vakuus. Tililuotto ja luottokorttiluotto Tililuotto on jatkuva kulutusluotto. Tällöin tiliin on liitetty luottoraja eli luottolimiitti. Luotto on luotonottajan jatkuvasti käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka. Tililuottoa voidaan käyttää myös siihen liitetyllä luottokortilla, jolloin luotonottaja maksaa ostamiaan tavaroita ja palveluja eri liikkeissä luottokortilla tiliinsä myönnetyn luottorajan puitteissa. Tililuottoja ja luottokorttiluottoja tarjoavat pankit, rahoitus- ja luottokorttiyhtiöt sekä kaupan keskusliikkeet ja yksittäiset kauppaliikkeet. Myös postimyyntiyritykset tarjoavat tililuottoja. Korttiluotot voidaan jakaa luottokortteihin ja maksuaikakortteihin. Luottokorttiluoton voi maksaa takaisin joko kertasuorituksena tai ennalta sovitun suuruisina kuukausilyhennyksinä. Korkoa maksetaan vain käytetystä luotosta. Kustannukset muodostuvat vuosimaksusta ja maksettavista korkokuluista ja mahdollisista lyhennyskuluista. Maksuaikakortilla saa ostokseen korotonta maksuaikaa esimerkiksi seuraavan kuukauden loppuun saakka. Nykyään yhä useampaan maksuaikakorttiin on myös yhdistettävissä luottolimiitti. 1
Osamaksuluotto Osamaksuluotto on kertaluotto eli yksittäisen tavaran hankintaan otettu luotto. Osamaksurahoituksen käyttö on tavallisinta autokaupassa. Suurin ero tavalliseen velkakirjalainaan on se, että maksettavan esineen omistusoikeus ei siirry heti ostajalle. Osamaksukaupassa kaupan kohteen omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta kun viimeinen osamaksuerä on maksettu. Osamaksukaupan rahoituksen pohjana on kauppiaan ja hänen asiakkaansa välillä solmittu osamaksusopimus. Kauppias siirtää yleensä sopimuksen rahoitusyhtiölle ja ostaja suorittaa kauppahinnan suoraan rahoitusyhtiölle. Pikaluotot Markkinoilla on tällä hetkellä myös useita pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. Pikaluotoilla tarkoitetaan tyypillisesti summaltaan pieniä tai pienehköjä, tavallisimmin alle kolmen kuukauden pituisia kulutusluottoja, joita tarjotaan matkapuhelimen välityksellä tai Internetissä ja joiden saamiseksi ei edellytetä vakuuksia. Pikaluotoissa laina-ajat vaihtelevat viikosta muutamaan kuukauteen ja lainasummat ovat tavallisimmin sadasta kahteensataan euroon ja ne maksetaan takaisin yhdessä tai vain muutamassa erässä. Lisäksi lainoilla ei ole yleensä varsinaista nimelliskorkoa, vaan kaikki lainan kustannukset syntyvät useimmiten muista kuluista, kuten toimitus ja käsittelykuluista sekä palvelu- ja tekstiviestimaksuista. Luotoista perittävät kustannukset suhteessa lainamäärään ovat korkeat. Pikaluottoja tarjoavalta yritykseltä ei edellytetä ennakolta saatua rekisteröintiä tai toimilupaa. 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa Se, mitä kulutusluottoihin on laskettu mukaan, vaihtelee eri tilastoissa. Suomen Pankin Rahoitusmarkkinat -tilastossa kotitalouksien kulutusluottokanta sisältää rahalaitosten myöntämät euromääräiset kulutusluotot sekä kotitalouksille että kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Tämä perustuu Euroopan keskuspankin määrittelemään tiedonkeruuseen, jolloin euroalueen maissa tiedot julkaistaan samalla tavalla. Kulutusluottokantaa kuvaavissa luvuissa ovat mukana talletuspankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntämät velkakirjalainat, talletuspankkien sekä rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden tililuotot ja luottokorttiluotot sekä osamaksuluotot. Suomen Pankin luottokannassa on erityyppisten kulutusluottojen määriä kokevat tiedot laskettu yhteen eikä erittelyä luotonantajasektoreittain tai luottomuodoittain ole. Sen sijaan uusista myönnetyistä kulutusluotoista on Rahoitusmarkkinat -tilastossa saatavissa erikseen tieto sekä myönnetyistä tililuotoista että muista kulutusluotoista. Tällöin tililuotoissa ovat mukana rahalaitosten eli talletuspankkien sekä rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden tililuotot ja luottokorttiluotot. Muissa kulutusluotoissa ovat mukana talletuspankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntämät velkakirjalainat ja osamaksuluotot. Muut kulutusluotot on vielä eritelty koron kiinnitysajaltaan alle vuodeksi ja yli vuodeksi sidottuihin lainoihin. Lisäksi tilastossa on erikseen pelkästään talletuspankkien myöntämien uusien kulutusluottojen määrä. 2
Tilastokeskuksen luottokantatilastossa kulutusluottoja koskeva tilastointi poikkeaa Suomen Pankin vastaavasta. Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusluottokantaa kuvaavissa aikasarjoissa ovat mukana kotitaloudet ilman kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Tilastokeskuksen luottokantatilastosta on saatavissa myös erikseen tietoa kulutusluottokannasta luotonantajasektoreittain. Mukana on erikseen tietoa talletuspankkien, muiden rahoitusta välittävien rahalaitosten kuten pankkien rahoitusyhtiöiden tililuotoista ja luottokorttiluotoista, Eurocardin, Diners Clubin sekä Luottokunnan myöntämistä luottokorttiluotosta. Lisäksi on tieto muiden rahoituslaitosten myöntämistä kulutusluotoista, jossa ovat autoliikkeiden osamaksuluotot sekä postimyyntiyritysten kulutusluotot. Suomen Pankin kulutusluottoja kuvaavassa tilastossa ei ole mukana postimyyntiyrityksiä. Pelkät maksuaikakortit eivät ole mukana Suomen Pankin eivätkä Tilastokeskuksen kulutusluottoja kuvaavissa tilastoissa. Luottokorteista löytyy erikseen tilastotietoa Tilastokeskuksen Luottokorttitilastosta, jossa on tietoa muun muassa luottokorttiostosten määristä. Finanssialan Keskusliiton Pankkien maksujärjestelmät -tilastoissa on tietoa esimerkiksi erityyppisten korttien kappalemääristä, käyttökerroista ja korttiostosten määrästä. Tilastokeskus alkoi tilastoida vuoden 28 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen tietoja pienlainayritysten myöntämistä pikaluotoista osana luottokantatilastoa. Tiedonkeruu sisältää vuoden kunkin neljänneksen aikana myönnetyt uudet luotot, niihin kohdistuneet kulut, keskimääräisen takaisinmaksuajan, asiakaslukumäärän sekä kunkin neljänneksen lopun luottokantatiedon. Tiedot on kerätty pikalainayrityksiltä. Vuoden 28 kolmannella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 48 kappaletta. 3
4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin Talletuspankkien merkitys kulutusluottojen myöntäjinä väheni rahoitusmarkkinoiden vapautumisen jälkeen 198-luvulla, jolloin markkinoille tuli sekä uusia luotonantajia ja rahoituksen välittäjiä, kuten rahoitus- ja luottokorttiyhtiöitä sekä muita rahoituslaitoksia. Kotitalouksien kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin *) 1 % 8 % 3,1 mrd. euroa 4,4 mrd. euroa 1, mrd. 1,7 mrd. euroa euroa 11,7 mrd. euroa 13,3 mrd. euroa Muut rahoituslaitokset (mm. postim yyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) 6 % 4 % Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt 2 % % 31.12.85 31.12.95 31.12.6 31.12.6 31.12.7 3.9.8 Talletuspankit Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kun vielä runsas 2 vuotta sitten lähes 9 prosenttia kotitalouksien kulutusluotoista oli talletuspankkien myöntämiä, oli osuus viime vuoden syyskuun lopussa noin 65 prosenttia. Kaupanteon yhteydessä otettujen kulutusluottojen myöntäminen on siirtynyt yhä enemmän pankkien omiin konserneihin kuuluviin rahoitus- ja luottokorttiyhtiöihin. 198-luvun puolivälin jälkeen rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden ja muiden luotonmyöntäjien kuten postimyyntiyritysten ja autoliikkeiden osamaksurahoituksen osuus on kasvanut. Sen sijaan vuoden 28 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana talletuspankkien myöntämien kulutusluottojen osuus on luotonmyöntäjäryhmittäisessä jakaumassa hivenen kasvanut. 14 12 1 8 6 4 2 Kotitalouksien kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin *) mrd. euroa 3,1,1,3 2,6 4,4,1 1,1 3,2 1, 1, 3,2 1,7 1,1 3,4 5,8 6,3 11,7 1,2 3,5 7, 13,3 1,3 31.12.85 31.12.95 31.12.6 31.12.6 31.12.7 3.9.8 3,4 8,6 Muut rahoituslaitokset (mm. postim yyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt Talletuspankit Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4
5 Kulutusluottojen määrän kehitys Kulutusluottojen kysyntä on viime vuosina ollut vilkasta. Rahalaitosten kulutusluottokanta on kasvanut vuoden 27 marraskuusta vuoden 28 marraskuuhun 8,8 prosenttia eli saman verran kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Vuoden 28 marraskuun lopussa rahalaitosten kulutusluottokanta oli 12,1 miljardia euroa. 14 mrd. euroa Suomen rahalaitosten myöntämät kulutusluotot kotitalouksille *) 12 1 8 6 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Uusia kulutusluottoja nostot vähenivät 28 lokakuun 33 miljoonasta eurosta marraskuun 236 miljoonaan euroon. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suomen rahalaitosten myöntämät uudet kulutusluotot kotitalouksille *) (pl. tililuotot) milj. euroa % 23 24 25 26 27 28 Uudet kulutusluotot (vasen asteikko) Uusien kulutusluottojen keskikorko 7 6 5 4 3 2 1 Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5
Huolimatta kulutusluottojen kasvusta, on kulutusluottojen osuus kotitalouksien koko luottokannasta kuitenkin hivenen laskenut viiden vuoden kuluessa. Laskua on ollut 13,8 prosentista 12,9 prosenttiin. Sen sijaan asuntoluottojen osuus kotitalouksien luottokannasta on entistä merkittävämpi eli 72,3 prosenttia. Opintolainojen osuus on supistunut noin kahteen prosenttiin ja muiden luottojen runsaaseen kymmeneen prosenttiin. Suomen rahalaitosten myöntämien kotitalousluottojen jakauma *) Yhteensä 52,4 milj. euroa 3.11.23 Opintolainat ja muut lainat 18,2 % Yhteensä 93,4 milj. euroa 3.11.28 Opintolainat ja muut lainat 14,8 % Kulutusluotot 13,8 % Asuntolainat 68, % Kulutusluotot 12,9 % Asuntolainat 72,3 % Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Finanssialan Keskusliiton toukokuussa 28 tehdyn säästämistä ja luotonkäyttöä selvittävän kyselytutkimuksen mukaan kulutusluotto on yleisin yksityishenkilön käyttämä luottomuoto. Tutkimuksen mukaan 32 prosentilla 18-74-vuotiaista suomalaisista on kulutusluottoa. Väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin 1,3 miljoonalla kyseiseen ikäryhmään kuuluvalla suomalaisella on kulutusluottoa. Viimeisten yhdeksän vuoden aikana kulutusluoton käyttö on yleistynyt, sillä vuonna 1999 kulutusluottoa oli 28 prosentilla kyselyyn vastanneista. Sen sijaan neljän viimeisen vuoden aikana ei kulutusluotollisten määrässä ole ollut merkittävää muutosta. Kulutusluottotilanne 4 % vastaajista "Onko teillä tällä hetkellä jotain kulutusluottoa? " 35 3 28 3 33 34 34 33 32 32 25 2 15 1 5 1999 21 23 24 25 26 27 28 Lähde: Säästäminen ja luotonkäyttötutkimus, 28 6
6 Kulutusluottojen kustannukset Erityyppisten kulutusluottojen kustannuksissa on huomattavia eroja. Edullisimman kulutusluoton saa pankista vakuudellisena luottona. Yleisen korkotason muutoksista johtuen rahalaitosten uusien kulutusluottosopimusten (pl. tililuotot) korko lähti vuoden 28 syksyllä tapahtuneen nousun jälkeen laskuun vuoden 28 marraskuussa ja oli marraskuussa 28 keskimäärin 5,78 prosenttia, kun se vastaavasti lokakuussa oli keskimäärin 6,27 prosenttia. Rahalaitosten myöntämien tililuottojen ja luottokorttiluottojen korot ovat pankkien myöntämiä kulutusluottoja korkeammat. Uusien myönnettyjen tililuottojen keskikorko oli vuoden 28 marraskuussa 12,33 prosenttia, kun se lokakuussa oli 12,46 prosenttia. 14 Suomen rahalaitosten myöntämien uusien kulutus- ja tililuottojen keskikorot *) % 12 1 8 6 4 2 23 24 25 26 27 28 Uusien kulutusluottojen keskikorko Uusien tililuottojen keskikorko Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Suomen Rahatiedon julkaiseman selvityksen ja Internetissä olevien tietojen perusteella vakuudettomien kulutusluottojen vuosikorot vaihtelevat tällä hetkellä seitsemästä prosentista runsaaseen 3 prosenttiin. Näitä kalliimpia ovat postimyyntiyritysten tililuotot, joissa korot vaihtelevat 2 prosentista runsaaseen 3 prosenttiin. Markkinoilla olevien pikaluottojen todellinen vuosikorko voi nousta useisiin satoihin prosentteihin. Luottokustannukset muodostuvat lainojen lyhytaikaisuudesta ja lainamäärän pienuudesta johtuen suuriksi suhteessa lainamäärään ja nostavat todellista vuosikorkoa. 7
7 Pienlainayritysten myöntämät pikaluotot Myönnettyjen pikaluottojen määristä on tilastotietoa vasta vuoden 28 alusta lähtien. Tilastokeskuksen luottokantatilaston mukaan vuoden 28 kolmannella neljänneksellä uusia pikaluottoja myönnettiin vajaalla 47 miljoonalla eurolla yhteensä vajaat 25 kappaletta. Kumulatiivisesti vuoden alusta lähtien uusia pikaluottoja on myönnetty jo yli 135 miljoonalla eurolla, yhteensä lähes 78 kappaletta. Keskimääräinen pikaluotto oli vuoden 28 kolmannella neljänneksellä suuruudeltaan 19 euroa ja sen takaisinmaksuaika 28 päivää. Uusien pikaluottojen ja asiakkaiden lukumäärät 3 25 kpl 268 696 263 511 246 226 2 196 511 192 68 177 319 15 1 5 Uusien luottojen kappalemäärä Asiakaslukumäärä Lähde: Tilastokeskus, luottokanta Q1/28 Q2/28 Q3/28 Pikaluottokanta ja uudet myönnetyt pikaluotot 5 milj. euroa 42,7 45,7 46,8 4 3 2 1 21, 19,7 23,7 1,2 1,9 11,2 Pikaluottokanta neljänneksen lopussa Lähde: Tilastokeskus, luottokanta Uudet myönnetyt pikaluotot Uusiin pikaluottoihin kohdistuneet kulut Q1/28 Q2/28 Q3/28 8
Pikaluotonottajat maksoivat kolmannen vuosineljänneksen aikana ottamistaan lainoista yhteensä runsaat 11 miljoonaa euroa erilaisia kuluja. Pikaluottoon kohdistuvat kulut olivat siten keskimäärin 24 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Pikaluottotoimialan yhteenlaskettu luottokanta oli neljänneksen lopussa vajaat 24 miljoonaa euroa. Asiakkaiden määrä oli noin 177. Asiakasmäärän osalta on syytä ottaa huomioon, että asiakaslukumäärä sisältää päällekkäisiä havaintoja, koska osa henkilöistä on ottanut pikaluoton neljänneksen aikana useasta yrityksestä. Todellisuudessa pikalainoja ottaneiden määrä on siten kyseistä lukua pienempi. 8 Kulutusluottojen sääntely ja valvonta Tällä hetkellä kulutusluotoista säädellään kulutusluottolain 7 luvussa. Kuluttajansuojalaki sisältää sekä kulutusluottosopimusta että luottojen markkinointia koskevat säännökset. Laki sääntelee kaikkia elinkeinoharjoittajien kuluttajille tarjoamia luottoja. Lain markkinointisäännöksillä on kaksi päätavoitetta eli ehkäistä epäasianmukaisia kuluttajiin kohdistuvia markkinointitoimia sekä saada elinkeinonharjoittajat antamaan markkinoinnissa kuluttajille enemmän tietoja näille tärkeistä asioista. Laki sisältää muun muassa säännöksen todellisen vuosikoron ilmoittamisesta markkinoinnissa sekä säännöksen kulutusluottojen markkinoinnin totuudenmukaisuudesta. Kuluttajaviranomaiset valvovat kulutusluottoja koskevan markkinoinnin laillisuuden toteutumista muun muassa erilaisilla valvontakampanjoilla (Kuluttajaviraston tiedotteet). Kuluttajansuojalain mukaan lainakustannusten vertailua varten on luotontarjoajien ilmoitettava markkinoinnissaan todellinen vuosikorko, joka sisältää koron lisäksi muut luoton myöntäjän perimät maksut kuten järjestelypalkkiot, toimitusmaksut ja lyhennysten yhteydessä perittävät maksut. Todellinen vuosikorko on oltava mukana myös lainatarjouksissa. Kuluttajansuojalain mukaan luotontarjoajan ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa lainan todellista vuosikorkoa, mikäli laina-aika on alle kolme kuukautta ja luoton määrä on alle 168 euroa. Tällaisia luottoja ovat yleisesti markkinoilla olevat pikaluotot. Kuluttajaviranomaisten ohella Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa pankkien ja muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien yhteisöjen toimintaa. Finanssivalvonnan valvonnan alaisia ovat talletuspankit, luottolaitostoimiluvan omaavat rahoitusyhtiöt, Eurocard, Diners club sekä Luottokunta. Sen sijaan postimyyntiyritykset ja pikaluottoja tarjoavat yritykset eivät kuulu Finanssivalvonnan valvonnan alaisuuteen. Oikeusministeriön lokakuussa 27 asettama pikaluottotyöryhmä sai työnsä päätökseen marraskuussa 28 ja esitys pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamisesta ja lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan vuonna 29. Esityksen tavoitteena on pikaluottojen tarjonnassa esiintyvien ongelmien ja epäkohtien poistaminen. Esityksen mukaan todellisen vuosikoron ilmoittamisvelvollisuus ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös lyhytaikaisia ja pieniä luottoja. Näin parannettaisiin kuluttajien mahdollisuuksia saada asianmukaista tietoa pikaluottojen ja muiden lyhytaikaisten luottojen hinnasta sekä verrata näiden luottojen hintaa muiden luottojen hintaan. Muut ehdotukset koskevat muun muassa luotonantajan velvollisuutta todentaa lainanhakijan henkilöllisyys huolellisesti, luotonostoajankohdan rajoittamista ja viivästyskoron määrää. 9
Lisäksi oikeusministeriö on asettanut lokakuussa 28 työryhmän valmistelemaan kulutusluottoja koskevan lainsäädännön muuttamista. Työryhmän tehtävänä on panna kansallisesti täytäntöön uusi kulutusluottodirektiivi ja tehdä luottomarkkinoiden kehittymisen johdosta tarvittavat muut muutokset kulutusluottoja koskevaan lainsäädäntöön. Erityisesti työryhmän on selvitettävä, miten voidaan edistää vastuullisia menettelytapoja luotonannossa ja luottosuhteen kuluessa sekä myös olisiko ja missä laajuudessa kulutusluottojen tarjoaminen perusteltua säätää rekisteröintiä edellyttäväksi elinkeinoksi. Työryhmän on määrä antaa ehdotus lokakuun 29 loppuun mennessä. Uusi kulutusluottodirektiivi on pantava täytäntöön viimeistään 11.5.21. 9 Kulutusluotoissa hyvä huomioida Kotitaloudelle kulutusluotot voivat tarjota joustavan mahdollisuuden menojen tasaamiseen pidemmälle ajalle. Kulutusluottomarkkinoille tulleiden uusien toimijoiden ja luottovaihtoehtojen lisääntymisen myötä kokonaisnäkemyksen saaminen erilaisista luottovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista voi kuitenkin olla luotonottoa harkitsevalle vaikeaa. Kuluttajan on luotonottoa miettiessään erityisen tärkeää vertailla tarjolla olevia vaihtoehtoja ja niiden kokonaiskustannuksia, sillä kustannukset voivat vaihdella merkittävästi luottomuodoittain. Todellinen vuosikorko tarjoaa lähtökohdan kulutusluottojen vertailuun ja luottokustannusten arviointiin. Erityisesti lyhytaikaisissa ja pienissä lainoissa kuten monissa kulutusluotoissa muut luottokustannukset ovat korkoon verrattuna merkityksellisiä ja nostavat todellista vuosikorkoa. Näistä sivukuluista voi muodostua vuoden aikana huomattava menoerä, etenkin jos kulutusluottoja on useita. Monien eri paikoista otettujen kulutusluottojen ottaminen vaikeuttaa usein omien raha-asioiden hallintaa. Useiden kulutusluottojen yhdistäminen, mikäli mahdollista, yhdeksi luotoksi onkin usein järkevä ratkaisu, jolloin oman talouden hallinta helpottuu. Lisätietoja aiheesta löytyy: www.bof.fi: Rahoitusmarkkinat -tilasto www.kuluttajavirasto.fi, lait ja ohjeet, tiedotteet www.fkl.fi: Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä, Asuntorahoitusselvitys, Säästäminenja luotonkäyttötutkimus, Nuorisotutkimus, Hyvän pankkitavan säännöt www.finanssivalvonta.fi: valvottava- ja notifikaatioluettelo www.stat.fi: Luottokantatilasto, Luottokortit 1
FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi 28 12 Helsinki Faksi 2 7934 22 etunimi.sukunimi@fkl.fi http://www.fkl.fi