Uniapnea, minullako?

Uniapnea, minullako?

Sisällys Hoidon myötä alkaa aivan uusi elämä...3 Mitkä ovat uniapnean oireet?...4 Öisin esiintyvät oireet...5 Päivisin esiintyvät oireet...5 Mitä on uniapnea?...6 Obstruktiivinen uniapnea...7 Sentraalinen uniapnea...7 Testaa voiko sinulla olla uniapnea...10 Vesan tarina...12 Diabetes ja uniapnea...15 Tainan tarina... 19 Kohonnut verenpaine ja uniapnea...21 Leilan tarina...23 Uniapnean hoito...26 Akselin tarina...29 Lisätietoja uniapneasta...32 Lähteet...32

Hoidon myötä alkaa aivan uusi elämä (Taina, Uniapnea- ja diabetespotilas) Monet suomalaiset sairastavat kansantaudiksi luokiteltua uniapneaa tietämättään. Suomessa uniapneaa on alettu diagnosoimaan 1970-luvun alussa. Tänään tiedämme, että Suomessa on yli 150 000 uniapneapotilasta, joista 15 000 potilaalla on vaikea tauti, 50 000 potilaalla on keskivaikea ja 85 000 lievä tautimuoto 1). Monet näistä potilaista selittävät oireensa mitä erilaisemmilla selityksillä. Lääkäreiden tulisi olla tietoinen uniapnean oireista, jotta mahdollisimman moni uniapneaa sairastava osattaisiin ohjata unitutkimuksiin. Unen laatu ja sen vaikutus terveyteemme tulisi tunnistaa yhtä tärkeänä osana elämää kuin terveellinen ruoka ja riittävä liikunta. Olemme koonneet tähän oppaaseen ajankohtaista tietoa uniapneasta, sen oireista ja hoidosta. Haluamme rohkaista piilevää uniapneaa sairastavia tunnistamaan oireensa ja hakeutumaan unitutkimuksiin. Uniapnean tunnistaminen ei ole vaikeaa. Jo pienellä kyselytestillä saat alustavia tuloksia siitä, johtuvatko oireesi uniapneasta. Tässä oppaassa neljä uniapneaa sairastavaa potilasta kertovat tarinansa toivomme näiden esimerkkien myötä myös lukijan ymmärtävän uniapnean ilmenemisen erilaisia kasvoja. Yhteistä kaikille potilaille on se, että uniapnean hyvällä hoidolla on mahdollisuus palauttaa virkeys elämään. Mahdollisuus elää elämäsi hereillä! 1) Valtakunnallinen Uniapneaohjelma 2002 2012. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:4. 3

Mitkä ovat uniapnean oireet? Öisin esiintyvät oireet Uniapnean selvimpiä oireita ovat voimakas kuorsaaminen ja hengityskatkokset unen aikana. Hengityskatkokset, jotka voivat kestää muutamasta sekunnista minuuttiin havaitsee usein joku perheenjäsenistä. Joskus nämä hengityskatkokset voivat toistua satoja kertoja yön aikana, mutta aamulla uniapneasta kärsivä muistaa itse vain harvoin nämä hengityskatkokset. Uniapnean oireita ylenmääräinen päiväaikainen väsymys kuorsaus todetut unenaikaiset hengityskatkokset tai epäsäännöllinen hengitys (haukkominen, pitkät hengitystauot, jotka puoliso tai kumppani on huomannut) keskittymisvaikeudet muistivaikeudet aamuiset päänsäryt seksuaaliset toimintahäiriöt Muita öisin esiintyviä oireita ovat toistuvat heräämiset, lukuisat wc:ssä käynnit, tukehtumistuntemukset, painajaiset ja hikoilu. Päivisin esiintyvät oireet Päivisin valveillaoloaikaan voi esiintyä epätavallisen väsymyksen lisäksi päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia, oppimisvaikeuksia ja ärtyisyyttä. Parisuhdeongelmat ovat myös tavallisia. Kuorsaus ja hengityskatkokset heikentävät unen laatua ja voivat myös heikentää seksihaluja ja kykyä. Sairauteen liittyy usein ylipainoa, yleistä masentuneisuutta ja korkeaa verenpainetta. Täysipainoisen unen puute johtaa usein siihen, että uniapneasta kärsivä voi torkahdella kun ei pitäisi tai kun se on suorastaan vaarallista. Tutkimuksissa on havaittu autolla ajoon liittyvät riskit ja niistä voi aiheutua vaaraa uniapneasta kärsivän lisäksi myös sivullisille. 4 5

Mitä on uniapnea? Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö. Siihen liittyy hengityskatkoksia eli apneoita tai vähentynyttä hengitysilmavirtausta eli hypopneaa. Sekä hengityskatkokset että osittainen hengitysteiden tukkeutuminen aiheuttavat havahtumishetkiä, jolloin herää sen verran, että jatkaa hengittämistä vaikka unen keskeytymistä ei välttämättä muistaisikaan. Kun havahtumiset aiheuttavat unen muuttumisen syvästä unesta kevyempään univaiheeseen, unen laatu huononee. Apneat ja hypopneat voivat myös aiheuttaa veren happiarvojen laskua. Satunnaisia lyhyitä unenaikaisia hengityspysähdyksiä esiintyy terveilläkin henkilöillä. Uniapneaoireyhtymästä puhutaankin vasta kun hengityskatkokset ovat vähintään 10 sekunnin mittaisia ja niitä on useita yöunen aikana. Kaikista yleisin uniapnean muoto on obstruktiivinen uniapea. Sitä sairastavalla on hengityskatkoksia, jotka aiheutuvat unen aikaisesta ylähengitysteiden tukkeutumisesta. Kaikki lihaksemme rentoutuvat nukkuessamme, mutta jos ylempien hengitysteiden (nenä, suu, nielu ja kurkunpää) lihakset rentoutuvat liikaa, voivat hengitystiet ahtautua. Kieli ja pehmeät kudokset valahtavat kurkun taakse ja ihminen alkaa kuorsata. Jos hengitystiet ahtautuvat kokonaan, syntyy hengityskatkos. Obstruktiivisen uniapnean tärkein yksittäinen vaaratekijä on lihavuus erityisesti keskivartalolihavuus. Noin 70% uniapneaa sairastavista on ylipainoisia. Lihavuudesta johtuva kaulan alueen runsas rasvakudos aiheuttaa ulkopuolisen puristuksen, joka pienentää nielun läpimittaa ja huonontaa näin hengitystoimintaa. Myös erilaiset anatomiset tekijät, kuten ahdas nielu, suuret risat, pieni alaleuka, suuri kieli ja tukkoinen nenä voivat olla altistavia tekijöitä obstruktiiviselle uniapnealle. Uniapnean esiintyminen on tavallisinta keski-ikäisten miesten keskuudessa. Naisilla esiintyvyys lisääntyy vaihdevuosien jälkeen. Uniapnea kuitenkin yleistyy yhä nuorempien miesten ja naisten keskuudessa sitä myötä, kun nuorten ylipaino lisääntyy. On arvioitu, että ikäryhmässä 30 79 uniapneasta kärsii 4 % kaikista suomalaisista miehistä ja 2 % kaikista suomalaisista naisista. Avoin hengitystie Hengitystie tukkeutunut eli obstruktio Sentraalisessa uniapneassa hengityskatkokset johtuvat aivojen hengityskeskuksen automaattisen säätelyn häiriintymisestä. Sentraalisessa uniapneassa hengitys pysähtyy, mutta ylähengitystiet ovat auki. Sentraalista uniapneaa on 5 10 prosentilla kaikista uniapneaa sairastavista. 6 7

Sentraalista uniapneaa voi esiintyä silloin kun: 1. Olet sairastanut aivoinfarktin 2. Sairastat vaikeaa sydämen vajaatoimintaa. Tällöin puhutaan ns. Cheynes-Stokes -hengityksestä, jossa hengityskatkokset ja nopea puuskainen hengitys vaihtelevat. 3. Olet sairastunut vuoristotautiin. Sentraalista uniapneaa ilmenee korkeassa ilmanalassa. 4. Uniapneatutkimuksissa tulee ilmi, että apneat eivät johdu ylähengitysteiden tukkeutumisesta. Jos henkilöllä on sekä obstruktiivista että sentraalista uniapneaa, hän sairastaa sekamuotoista uniapneaa. Unitutkimuksessa voidaan nähdä saman hengityskatkon aikana ensin sentraalinen apnea, jota seuraavat obstruktiivisen katkoksen ominaisuudet. Toisina öinä saattaa painottua obstruktiivisten katkosten määrä ja toisina sentraalisten katkosten määrä. Unitutkimus tehdään yleensä kotona. Sairaalan poliklinikalta haetaan Embletta -unitutkimuslaite, joka on helppo asettaa paikalleen ohjeiden mukaan. Laitteen kanssa nukutaan yö kotona. Laite rekisteröi unen laadun, happisaturaation sekä heräämiset. Uniapneataudin vaikeutta kuvaa apnea-hypopnea-indeksi (AHI) eli hengityskatkojen ja alentuneen hengityksen vaiheiden lukumäärä nukuttua tuntia kohti. Lievä AHI 5-15/h + lievät oireet Keskivaikea AHI 16-30/h + merkittävät oireet Vaikea AHI yli 30/h + vaikeat oireet Unitutkimus voidaan tehdä kotona Embletta -unitutkimuslaitteella. 8 9

Testaa voiko sinulla olla uniapnea? Kun epäilet oireittesi johtuvan uniapneasta, voit tehdä ensin nämä testit. Jos testit osoittavat, että kyseessä voi olla uniapnea, ota yhteyttä terveyskeskuslääkäriisi, työterveyslääkäriisi tai yksityislääkäriin. Lääkäri arvioi, onko unitutkimukselle tarvetta. Testi 1: Tunnetko oireet? Seuraavien kysymysten avulla voit tunnistaa uniapnean oireita. Onko kumppanisi havainnut, että haukot ilmaa tai lopetat hengittämisen nukkuessasi? Tunnetko usein aamuisin, että et ole nukkunut tarpeeksi? Tunnetko itsesi joskus hyvin väsyneeksi päivän aikana? Puuttuuko sinulta energiaa ja motivaatiota? Onko sinun vaikea keskittyä pidemmäksi hetkeksi? Onko sinulla ylipainoa? Kuorsaatko voimakkaasti? Onko perheessäsi muita, jotka kuorsaavat tai kärsivät uniapneasta? Onko sinulla korkea verenpaine? Onko sinulla ollut aivohalvaus tai sydäninfarkti? Jos vastasit myöntävästi johonkin kysymykseen, sinun kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriisi. Testi 2: Epworth Sleepiness Scale eli ESS-testi. Tämä testi on kansainvälisesti tunnustettu uneliaisuutta mittaava testi, joka auttaa vastamaan siihen, voivatko väsymysoireesi johtua uniapneasta. Testi koostuu joukosta tilanteita, joiden kohdalla arvioit, kuinka todennäköisesti torkahdat tai nukahdat sen sijaan, että tunnet vain itsesi väsyneeksi. Vaikka et olisikaan kokenut mitään näistä tilanteista viime aikoina, yritä päätellä, kuinka reagoisit. Mitä suuremman pistemäärän saat, sen suurempi todennäköisyys, että ongelmasi johtuvat uniapneasta. Valitse seuraavasta asteikosta luku, joka kuvaa parhaiten torkahtamisriskiä kussakin tilanteessa: 0 = ei mitään torkahtamisen riskiä 1 = pieni torkahtamisen riski 2 = kohtalaisen suuri torkahtamisen riski 3 = suuri torkahtamisen riski Tilanne 0 1 2 3 Istun ja luen Katson televisiota Istun tekemättä mitään aktiivisesti (kokous, teatteriesitys jne.) Olen matkustajana tunnin kestävällä automatkalla ilman taukoa Menen pitkäkseni iltapäivällä Istun ja juttelen jonkun kanssa Istun paikallani lounaan jälkeen, jolla en ole nauttinut alkoholia Ajan autoa ja tulen punaisiin valoihin tai liikenne pysähtyy muusta syystä Pistemäärä: Huomaa, että testi ei koskaan korvaa lääkärin tekemää diagnoosia. Jos olet huolissasi nukkumisongelmiesi takia, ota yhteyttä lääkäriisi tai terveyskeskukseen. 10 11

Vesa Kun Vesa 42-vuotiaana sai kuulla sairastavansa uniapneaa, oli hänen ainoana reaktionaan suuri helpotus. Jo alle 20-vuotiaana hänelle oli huomauteltu äänekkäästä kuorsaamisesta ja armeijassa tupakaverit valittivat, etteivät saaneet nukuttua hänen kuorsauksensa vuoksi. Tuohon aikaan Vesa ei suinkaan ollut ylipainoinen vaan hoikassa ja kovassa kunnossa, Cooperin testissäkin meni 12 minuutissa 3400 metriä. Mutta kuorsaaminen vain jatkui ja päiväväsymystä alkoi pikkuhiljaa ilmetä. Opintojensa loppuvaiheessa Vesa kävi ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön lääkärin luona kertomassa voimakkaasta kuorsauksestaan, mutta lääkärin suhtautuminen oli kevyttä eikä hän Vesan arvailujen mukaan ollut tuolloin, 80-luvulla, ehkä vielä kuullutkaan uniapneasta. Lääkärin mielestä kaikki ihmiset kuorsaavat, mutta varmuuden vuoksi hän lähetti Vesan nielurisaleikkaukseen, josta ei kuitenkaan ollut juurikaan apua. Vuosia kului ja Vesan huono unenlaatu rassasi niin häntä itseään kuin vaimoakin. Kun torkahtelut kesken työpäivän alkoivat haitata, päätti Vesa uudestaan hakea apua vai- 12 vaansa. Eniten pelästyttivät kesken autonajoa tulleet väsymyskohtaukset, joista selvittiin vain kuljettajaa vaihtamalla. Lopulta Vesan kuorsaus otettiinkin vakavasti, hän pääsi tutkimuksiin ja vihdoinkin hänellä diagnosoitiin uniapnea, jota hän oman epäilynsä mukaan oli sairastanut jo ehkäpä kymmeniä vuosia. Oma-aloitteisuus pätee monessa asiassa ja niin tässäkin. Siksi Vesa hakeutui pian diagnoosin saatuaan sopeutumisvalmennuskursseille. Hengitysliitto Helin järjestämä kaksiviikkoinen kurssi seurantajaksoineen oli sopiva tietopaketti kaikesta tähän sairauteen liittyvästä. Kurssin aikana sai kokeilla monenlaisia eri liikuntamuotoja, jolloin oli helpompaa löytää se itselleen sopivin. Eikä vähäisintä suinkaan ollut samassa tilanteessa olevien kurssikavereitten antama vertaistuki. Monille diagnoosi oli tullut yllätyksenä eivätkä he tunteneet ketään, jolla olisi ollut sama sairaus ja jonka kanssa olisi voinut keskustella tilanteesta. Nyt 46-vuotiaana Vesan elämä on melkoisen hektistä. Vaativa työ IT-alalla vie hänet kokouksiin ympäri maailmaa 50 100 päivänä vuodessa. CPAP-laite kulkee säännöllisesti mukana matkoilla vaikka viekin jonkin verran tilaa matkalaukussa. Joskus tullissa sitä on tarkasteltu lähemmin, mutta aina se on mukaan tullut. Hänelle ei tulisi mieleenkään lähteä matkaan ilman laitettaan, sillä vireystaso laskisi dramaattisesti eikä työpanos vastaisi hänen tasoaan. Vesa kertoo olevansa nyt kaiken kaikkiaan paljon pirteämpi kuin 13

ennen CPAP-laitteen käyttöä. Hän nukkuu yönsä hyvin ja herää aamuisin pirteänä. Motivaatiota lisää tietysti se, että nyt myös vaimo voi nukkua yönsä paremmin kun ei tarvitse herätellä kuorsaavaa miestänsä. Tällä hetkellä Vesan painoindeksi on yli 30, mutta ylipainoa hän ei pidä oman uniapneansa aiheuttajana, olihan se hänellä todennäköisesti jo silloin kun ylimääräistä rasvaa ei kehosta löytynyt etsimälläkään. Painonpudotusta hän kokeilee vaihtelevasti, pyrkii syömään terveellisesti ja tennismailat otetaan käyttöön aina silloin kun niille on aikaa. Vaativan työn ohella ei sentään vapaa-ajasta voi ottaa itselleen stressiä ja suorituspaineita vaan silloin rentoudutaan. Vesan elämä on nyt mallillaan ja hän voi hyvin. Hän on täysin sinut vaivansa kanssa ja tyytyväinen CPAP-hoitoon. Alkuhankaluuksia toki oli, ennen kuin sopiva maski löytyi ja myös nuhaa esiintyi kunnes hän keksi pyytää laitteeseensa kosteuttajan. Sen jälkeen ei ole ollut minkäänlaisia hankaluuksia. Itsensä kaltaisia kuorsaajia Vesa haluaa rohkaista selvityttämään, onko kyseessä uniapnea. Kaikki kuorsaushan ei suinkaan viittaa uniapneaan, mutta liian moni hengityskatkoksista kärsivä jää diagnosoimatta. Ja kuitenkin elämänlaatu paranee huomattavasti kun sairauteen saa hoidon. Oireiden kanssa ei kannata jäädä kärvistelemään, on tämä sen verran vakava sairaus hoitamattomana, hän tietää. n Diabetes ja uniapnea On hyvin tiedostettu se, että ylipainoisella on suurempi riski kohonneeseen verenpaineeseen, sokeriaineenvaihdunta häiriöille sekä insuliiniresistenssille. Ylipaino ja varsinkin keskivartalolihavuus on myös suurin syy obstruktiivisen uniapnean muodostumiselle. Obstruktiivinen uniapnean on todettu myös olevan riskitekijä kohonneeseen verenpaineeseen ja lisääntyneeseen riskiin saada sydäninfarkti. Uniapneaa on usein ylipainoisella, diabetesta tai sydänja verisuonisairauksia sairastavalla. Nämä kaikki kolme sairautta usein linkittyvät toisiinsa. Hengitysliitto Heli järjestää uniapnea potilaille sopeutumisvalmennuskursseja omissa kurssikeskuksissaan. Katso lisätietoja: www.heli.f Diabetes on vakava ja nopeasti kasvava terveysongelma. Maailmanlaajuisesti diabetespotilaita arvioidaan olevan noin 246 miljoonaa, Suomessa diabetekseen on sairastuneita on 230 000. Monissa maissa diabetekseen liittyvät sairaudet ovat suurimpia kuolemaan johtavia tauteja. Diabetes mellitus on aineenvaihduntasairaus, jolle on ominaista insuliinin eritysongelmasta, insuliinin vajaatoiminnasta tai molemmista johtuva korkea verensokeritaso (hyperglykemia). 14 15

Diabetes jaetaan yleisimmin kolmeen eri muotoon. Tyyppi 1 diabetes mellitukselle on ominaista absoluuttinen insuliininpuute ja insuliinia tuottavien betasolujen kato. Tyyppi 1 diabetesta esiintyy yleensä alle 30-vuotiailla, joiden keho lakkaa tuottamasta insuliinia. Se edustaa noin 10 prosenttia kaikista diabetestapauksista ja sairautta hoidetaan päivittäisillä insuliinipistoksilla. Noin 85 90 prosenttia Euroopan väestön diabetestapauksista on ehkäistävissä olevaa 2 tyypin diabetesta. Sairauden syynä on joko se, että keho tuottaa vähemmän insuliinia kuin mitä tarvitaan tai keho ei vastaa tuottamaansa insuliiniin asianmukaisesti. Tyyppi 2 diabetes on yleensä elämäntyyliin liittyvä ja sitä esiintyy usein lähisuvussa. Sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä ovat ikä ja liikalihavuus. Monilla diabetespotilailla on perinteisesti liikalihavuutta vyötärön ja lantion alueella. Sairaus diagnostisoidaan tyypillisesti yli 40-vuotilailla henkilöillä ja sairastumisriski kasvaa iän myötä. On havaittu, että univajaus ja unen huono laatu aiheuttavat huomattavia muutoksia verensokerin aineenvaihdunnassa mukaan lukien vähentynyt glukoositoleranssi ja insuliiniherkkyys. Univajauksen on todettu vaikuttavan ruokahaluun vaikuttavaan hormonieritykseen. Se korreloi lisääntyneeseen näläntunteeseen, joka voi puolestaan johtaa ylensyömiseen ja painonnousuun. Painonnousu puolestaan johtaa usein liikalihavuuteen, joka liittyy huomattavassa määrin obstruktiiviseen uniapneaan on syntynyt noidankehä. Valvomisella voi olla vakavia seurauksia. Valvomisen yhteydessä henkilön sokerinsietokyky vähenee. Terveillä ihmisillä kehittyy osittainen insuliiniresistenssi jo viikon aikana, jos hän nukkuu vain viisi tuntia yössä. Valvominen vaikuttaa myös ruokahalua lisäävään leptiinihormoniin niin, että erityisesti rasvan ja hiilihydraattien nälkä kasvaa. Ylipaino lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Raskausajan diabetes on tilapäinen diabeteksen muoto. Siihen sairastutaan raskauden aikana, jolloin eri hormonit estävät kehon luonnollisesti tuottamaa insuliinia toimimasta oikein. Usein tämän hoidoksi riittää terveellinen ruokavalio. Jatkuva valvominen kehittää terveellekin ihmiselle osittaisen insuliiniresistenssin. 16 17

Koska liikalihavuus on hyvin usein yhteinen tekijä potilailla, joilla on unenaikaisia hengityshäiröitä ja insuliiniresistenssiä, syyksi on esitetty liikalihavuutta. Nykyään on kuitenkin yhä enemmän tutkimuksia, joiden mukaan obstruktiivisella uniapnealla ja insuliiniresistenssillä on erillinen yhteys. Kansainvälinen diabetetesorganisaatio (IDF) julkaisi hiljattain raportin 1), jonka mukaan potilailta, joiden epäillään sairastavan uniapneaa, pitäisi tutkia myös mahdollinen 2 tyypin diabetes. Tutkimusten mukaan jopa 40 %:lla uniapneaa sairastavista olisi myös diabetes. Ja päinvastoin jopa puolet diabetesta sairastavista kärsii myös uniapneasta. Molempiin sairauksiin liittyy myös kohonnutta verenpainetta, sydänsairauksia sekä riski sydäninfarktiin. On tärkeää olla tietoinen, että 2 tyypin diabetes ja uniapnea usein ilmenevät yhdessä. Obstruktiivisen uniapnean hoito CPAP-laitteella voi olla tärkeää myös, jotta diabetes pysyisi hallinnassa. On havaittu, että insuliiniherkkyys on parantunut merkittävästi sen jälkeen kun on saatu vain kaksi vuorokautta CPAP-hoitoa 2). Kun obstruktiivista uniapneaa on hoidettu CPAP-laitteella, on havaittu, että systeeminen keskiverenpaine on laskenut jopa 10mmHg. 3) Terveyden hallinnassa hyvä yöuni on yhtä tärkeää kuin hyvä ravinto ja liikunta. Viitteet: 1) IDF Consensus Statement on Sleep Apnea and Type 2 Diabetes. International Diabetes Federation. 2008. 2) Harch et al. (2004) 3) Becker et al., (2003) Taina Taina teki 3-vuorotyötä trukinkuljettajana kun hänellä 15 vuotta sitten todettiin uniapnea. Tuolloin 45-vuotias Taina oli päivisin jatkuvasti väsynyt ja tarvitsi jopa kolmet päiväunet. Taina luuli syyksi viisi vuotta aikaisemmin todetun diabeteksen sekä epäsäännöllisen työnsä. Diabetesta hoitavalle lääkärille Taina kuitenkin huomasi valittaa päiväväsymyksestään ja tämä lähetti hänet välittömästi sairaalaan unitutkimuksiin. Taina tunsi itsensä liian terveeksi olemaan sairaalassa ja mainitsikin tästä hoitajille. Mutta kun yö oli nukuttu tutkimuslaitteen kanssa ja vaikea uniapnea, yli 200 hengityskatkosta yössä, todettu, muuttui vähättely järkytykseksi. Tämäkin vielä, eikö diabeteksessa nyt olisi ihan tarpeeksi yhdelle ihmiselle, hän tuumi. Myös CPAP-laitteen käyttöönotto-ohjaukseen Taina pääsi sairaalaan. Se olikin hänen kohdallaan onni, sillä hän kertoi ensimmäisten reaktioittensa olleen hyvin voimakkaita ja hän kiskoi maskia jatkuvasti pois kasvoiltaan. Tuolloin laitteet toki olivatkin suurempia ja äänekkäämpiä ja tottuminen niihin siksi nykyistä hankalampaa. Mutta hoitajalla riitti kärsivällisyyttä, Taina tottui kasvoillaan olevaan maskiin ja sai nukuttua loppuyönsä hyvin. Eikä hänellä ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia CPAP-laitteensa kanssa tämän jälkeen vaan Taina käyttää sitä säännöllisesti joka yö. Tällä hetkellä vuorossa on jo toinen, uudempi laitemalli ja ensi vuonna se on luvattu vaihtaa vieläkin modernimpaan ja ennenkaikkea pienempään. Hoidon aloitettuaan Taina huomasi piristyneensä jo kahdessa viikossa. Päiväunet saivat jäädä ja niiden sijaan tekikin mieli siivota komeroita ja touhuta kaikkea mahdollista. Ja hyvin pian kontrollissa huomattiin, että myös diabetes oli entistä paremmin tasapainossa ja on ollut siitä lähtien. Kuntoaan Taina hoitaa uimalla ja käymässä vesijuoksussa. Painoindeksi on edelleen kolmenkympin paikkeilla, mutta hän 18 19

Kohonnut verenpaine ja uniapnea Verenpaine nousee yleensä iän myötä. Myös ylipainon myötä verenpainearvot kasvavat. Perinnöllisellä alttiudella ja elintavoilla on vaikutusta verenpainearvoihin. Kohonnut verenpaine lisää merkittävästi sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan, aivoinfarktin ja munuaissairauksien riskiä. Ihanteellinen verenpaine on alle 120/ 80 mmhg. Verenpaine on kohonnut, jos systolinen paine on 140 mmhg tai diastolinen paine 90 mmhg. kertoo kiinteytyneensä huomattavasti liikuntaharrastuksensa myötä. Painonpudotusta hän pitää erittäin tärkeänä ja on päättänyt tehdä nyt kaikkensa, että saa kiloja pois. Viime vuonna eläkkeelle jäänyt Taina ehtiikin nyt harrastaa vesiliikuntaa 3 kertaa viikossa. Sitä hän suosittelee kaikille kaltaisilleen, joiden nivelet eivät kestä rajuja liikuntamuotoja. Diabeteshoitajaltaan Taina saa uusinta tietoa niin diabeteksesta kuin uniapneasta. Hän on myös osallistunut vuosien myötä muutamalle diabeteskurssille. Siellä osallistujille on varsinkin viime aikoina painotettu, että ylipainoisen diabeetikon päiväväsymykseen saattaa olla syynä 20 uniapnea. Eli heti jos sitä epäilee, kannattaa mennä unitutkimuksiin. Uniapnea on salakavala kaveri, jota varsinkaan naiset eivät osaa epäillä. Tainan mukaan ei kannata lainkaan masentua, jos saa uniapnea-diagnoosin. Päinvastoin, hoidon myötä alkaa aivan uusi elämä. Hän onkin hyvä esimerkki siitä, ettei CPAP-laite todellakaan häiritse perhe-elämää. Kun Tainalla todettiin uniapnea, hän oli sinkku, mutta vaihtoi siviilisäätyään 5 vuotta sitten. Mies on tuntenut hänet vain sellaisena kuin hän nykyisin on eli naisena, joka juuri ennen nukahtamistaan laittaa maskin kasvoilleen. Ja herää aamuisin pirteänä. n Kohonnutta verenpainetta voivat aiheuttaa mm: uniapnea krooninen munuaissairaus pitkäaikainen kortisonihoito sepelvaltimotauti kilpirauhasen toimintahäiriöt 21

Obstruktiivinen uniapnea ja kohonnut verenpaine Yli 50 prosentilla uniapneaa sairastavista on kohonnut verenpaine. Ylipainoisilla uniapnean esiintyvyys on niin suurta, että uniapneaa olisi syytä epäillä kenellä tahansa, jolla on kohonnut verenpaine ja painoindeksi yli 27 kg/m. 1) Normaalin levollisen yöunen aikana verenpainearvot laskevat, sydämen syketaajuus laskee ja edellä mainittujen säätelyyn vaikuttavan sympaattisen hermoston aktiivisuus pienenee. Yöuni on tarkoitettu elimistön lepotilaksi. Hengityskatkosten (apneoiden) ja veren happiarvojen laskun on osoitettu stimuloivan voimakkaasti sympaattisen hermoston toimintaa ja tämä taas kohottaa verenpainetta. Tutkijoiden mukaan tämä johtaa ennen pitkää kauttaaltaan korkeampaan verenpainetasoon, kun elimistö on jatkuvassa heräämistilassa. On osoitettu, että mitä vaikeampiasteinen uniapnea, sitä korkeampi verenpaine. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on myös raportoitu, että jatkuvalla ja tehokkaalla positiivisella ylipainehoidolla (CPAP) on vaikutusta sekä yö- että päiväaikaisten verenpainearvojen alenemiseen kohonnutta verenpainetta sairastavilla uniapneetikoilla. Kohonneesta verenpaineesta saattaa tulla tehokkaalla CPAP-hoidolla helpommin hoidettava. 1) National Institutes of Health. The Seventh Report of the Joint National Commitee on Prevention, Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure. Leila Viisi vuotta sitten tuolloin 55-vuotiaalla Leilalla oli monta poskiontelotulehdusta peräkkäin ja niiden vuoksi hän joutui käymään lääkärissä tiheään tahtiin. Kun vaiva vain uusiutui, oli hoitava lääkäri jo vähän ihmeissään ennen kuin Leila huomasi mainita, että hän kuulemma kuorsaa. Lääkäri kirjoitti saman tien lähetteen uniapneatutkimuksiin ja puolen vuoden kuluttua Leila sai kuulla sairastavansa vaikeaa uniapneaa. Hänelle diagnoosi oli täysi yllätys. Hän ei tiennyt entuudestaan mitään uniapneasta, muisti vain lukeneensa, että se on vaarallista ja nyt se oli hänellä. Omasta mielestään nopea käyttökoulutus tuossa tilanteessa meni täysin toisesta korvasta ulos, niin järkyttynyt hän oli. Niinpä ensimmäinen yö CPAPlaitteen kanssa sujui täydessä paniikissa, hän kun ei muistanut kuulleensa, että letkun ilma-aukoista virtaa ilmaa ulos. Oli vähällä, ettei hän tukinnut ilmaaukkoja teipillä kun luuli letkun vuotavan. Nykyään Leila on täysin sinut niin uniapnean kuin CPAP-laitteensa kanssa. Hän sanookin, että nukahtamisesta maski naamalla on tullut hänelle rituaali. Jos hän joskus nukkuu mökkivierailulla yhden yön ilman laitetta, ei uneen niin vaan pääsekään ilman tuttua hurinaa. Leila lukee mielellään sängyssä ja laittaa maskin kasvoilleen vasta samalla kun sammuttaa valot. Ja nukahtaa melkein saman tien vaikka ennen CPAPia kärsi kovastikin nukahtamisvaikeuksista. Ja jos ennen oli vaikea nukahtaa vaikka miten väsytti, niin aamut olivatkin sitten aivan kauheita. Hän oli itse laittanut päiväväsymyksensä sen piikkiin, ettei saanut illalla unta. Mutta nyt hän kokee olevansa aamuisin pirteämpi ja päivällä jaksavansa enemmän vaikka ei nukkuisikaan sen enempää kuin ennenkään. Mitään tarvetta päiväunille hänellä ei ole viikonlopun 22 23

vapaapäivinä niin kuin hän on kuullut monella ikätoverillaan olevan. Laihduttaminen ei ole Leilalta onnistunut vaan hänen painoindeksinsä on päinvastoin noussut niiden viiden vuoden aikana, joina hän on tiennyt sairastavansa uniapneaa. Diagnoosin jälkeen hän yritti vakavissaan laihduttaa, mutta se tuntui ylivoimaiselta urakalta samaan aikaan kun piti sopeutua yllättävään sairauteen. Nykyisin hän ei vahdi enää vaakaa, syömisiään kylläkin ja yrittää harrastaa liikuntaa niin paljon kuin pystyy sen aiheuttamatta stressiä. Sinuiksi uniapnean kanssa Leila tuli vasta päästyään Hengitysliiton järjestämään kuntoutukseen. Vasta siellä hän ymmärsi, mistä on kysymys ja miten tärkeää uniapnean oikeanlainen hoito on. Kuntoutuksessa hän vakuuttui siitä, että käyttää CPAP-laitetta vakituisesti. Hän kertoo, että kurssilla oli muitakin, joilla oli aika hatarat tiedot sairaudestaan ja jotkut olivat kehuen kertoneetkin, että riisuvat CPAPlaitteen aina pois aamuyöllä muutaman tunnin unien jälkeen. Kurssin käytyään kaikki vakuuttuivat ylipainehoidon tehosta. 24 Saamaansa vertaistukea Leila pitää käännekohtana suhtautumisessaan sairauteensa. Hänestä oli erittäin helpottavaa tavata eri-ikäisiä naisia ja miehiä, jotka olivat samassa tilanteessa hänen kanssaan. Laitteiden ja maskien vertailu, pitkät kahdenkeskiset keskustelut ja yhteinen huumori auttoivat pahimman yli. Ja nykyään hän ei enää edes muista, että on sairas vaan pitää CPAP-laitetta itsestäänselvyytenä. Leilan paikkakunnalla uniapneakontrollissa käydään kahden vuoden välein, mikä on hänen mielestään aivan liian harvoin. Leila itse huolehtii CPAP-laitteestaan kiitettävästi, mutta epäilee, että kaikkien kohdalla ei näin ole. Sen vuoksi hänestä olisi tärkeää, että joku vilkaisisi laitetta ja maskia vähintään kerran vuodessa. Ja jos huomauttamisen aihetta on, saisi käyttäjä tarkennetut ohjeet. Kuntoutuksessa Leila nimittäin huomasi, etteivät yksinelelevät keski-ikäiset miehet välttämättä ottaneet laitteen pesuohjeita tosissaan ja epäilee, että tällaisten laitteitten käyttäjät altistuvat turhille bakteereille. Tässä tiheämmät kontrollit toimisivat ennaltaehkäisevästi. Nyt 60 täyttänyt Leila on edelleen mukana työelämässä eikä suunnittelekaan jäävänsä eläkkeelle vielä moneen vuoteen. Hän on mielestään täysin työkykyinen ja virkeä jaksamaan vaativassa työssään. Hän sanookin, ettei uniapnea suinkaan ole mikään tuomio vaan päinvastoin sen diagnosointi ja ajoissa saatu hoito ovat auttaneet häntä pysymään työkykyisenä. Tuskin olisin enää töissä, jos en olisi saanut CPAP-laitetta avukseni ajoissa, hän tuumii. Päiväväsyminen olisi vain pahentunut ja sen myötä olisi varmaan myös elämänilo ja -laatu vähentyneet mittavasti elleivät kohtalokkaasti. n 25

Uniapnean hoito Lievästä uniapneasta kärsivälle suositellaan usein ensin elämäntapamuutoksia kuten painon pudottamista, tupakoinnin lopettamista, alkoholin käytön vähentämistä sekä selällään nukkumisen välttämistä. Pudota painoa Painon pudottaminen on ylipainoiselle ehkä tärkein vaihe uniapneasta aiheutuvien ongelmien korjaamiseksi, mutta sillä estetään pitkällä aikavälillä myös näiden ongelmien syntyminen. Uniapneasta kärsivillä painonpudotus merkitsee usein tilanteen huomattavaa parantumista. Ongelmien väheneminen painon pudottamisen myötä johtuu osittain siitä, että hengitysteiden seinämistä häviää rasvaa ja siten ilma pääsee kulkemaan paremmin. Painonpudotus vaikuttaa myönteisesti myös lihaksiin, jotka tukevat nielua ja huolehtivat siitä, että se pysyy auki. Vaikeasta uniapneasta kärsivän voi olla päiväväsymyksensä vuoksi vaikeaa tehdä mitään ylipainolleen. Silloin keskitytään ensisijaisesti hengityskatkosten hoitamiseen ja vasta hoidon auttaessa on painonpudotuksen vuoro. Lopeta tupakointi Tupakoivien nenä ja nielu tulee usein ahtaammaksi limakalvojen turpoamisen ja limanmuodostuksen takia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kuorsaukseen liittyvät ongelmat ovat tupakoivilla kaksi kertaa tavallisempia kuin niillä, jotka eivät tupakoi. Uniapneasta kärsivälle suositellaan aina tupakoinnin lopettamista. Opettele nukkumaan kyljelläsi Kuorsaus ja hengityskatkokset pahenevat usein selällään nukuttaessa. Hengityskatkosten määrä vähenee monilla uniapneapotilailla, kun he nukkuvat kyljellään tai mahallaan. Selällään nukkumista voidaan estää esim. ompelemalla tennispallo pieneen taskuun pyjaman selkäpuolelle tai yrittämällä nukkua pieni, pehmeällä materiaalilla täytetty reppu selässä. CPAP-hoito CPAP-hoito on tällä hetkellä ensisijainen hoitomuoto vaikeaan tai keskivaikeaan uniapneaan. Menetelmää suositellaan myös henkilöille, joilla on runsaasti ylipainoa ja/tai jokin sydän- ja verisuonitauti. CPAP on lyhenne sanoista Continuous Positive Airway Pressure ja sitä kutsutaan myös jatkuvaksi ylipainehoidoksi. CPAP-hoidossa käytetään nukkuessa maskia eli nenä-, sierain- tai kokokasvomaskia. Siihen ohjataan letkun ja ylipainehoitolaitteen avulla kevyesti paineistettua ilmaa, joka pitää ylemmät hengitystiet avoimina. Vältä alkoholia Alkoholi saa aikaan nielun lihasten rentoutumista, jolloin nielu tulee ahtaammaksi. Siksi alkoholi voi sekä aiheuttaa että pahentaa kuorsaukseen liittyviä ongelmia. Uniapneapotilaalla alkoholin aiheuttama rentoutuminen saa myös aikaan sen, että keho reagoi hengityskatkoksiin hitaammin, jolloin niitä esiintyy enemmän ja ne ovat pidempiä. CPAP-laite. 26 27

CPAP-laitteita on sekä kiinteäpaineisia että automaattisääteisiä. Kiinteäpaineiseen CPAP-laitteeseen määritellään kullekin sopiva hoitopaine, jota laite puhaltaa ja joka riittää pitämään ylähengitystiet unen aikana auki. Yleensä tämä paineen määrittely tehdään automaattisääteisellä laitteella APAP. APAP (automatic positive airway pressure) eli automaattisääteisillä ylipainehoitolaitteilla hoidetaan myös obstruktiivista uniapneaa. Tälläinen laite laskee jatkuvasti parhaan hoitopaineen yöunen aikana. CPAP-hoito edellyttää perusteellista unitutkimusta ja oikean maskin ja ylipainehoitolaitteen kokeilua. Hoito on hyvin tehokasta. Potilaat huomaavat yleensä nopeasti, kuinka heidän unen- ja elämänlaatunsa paranevat. Akseli Akseli oli vasta 24-vuotias saadessaan tietää sairastavansa keskivaikeaa uniapneaa. Hän oli itse hakeutunut tutkimuksiin, koska toisella hänen vanhemmistaan oli hieman aikaisemmin todettu rakenteellisesta syystä johtuva uniapnea. Työterveyslääkäri lähetti kuitenkin nuoren miehen kotiin saatesanoinaan Se on ylipainoisten rekkakuskien tauti, ei sitä sinulla ole. Akseli palasi työpaikalleen vuorokausirytmiä sekoittavaan kaksivuorotyöhönsä pettyneenä siihen, ettei saanutkaan apua sitä hakiessaan. Kuorsauskisko Kuorsauskisko tai apneakisko ovat nimityksiä erityiselle hampaissa pidettävälle kojeelle, jonka avulla alaleukaa vedetään nukuttaessa eteenpäin. Kun alaleuka pysyy edempänä (noin 0,5 cm tavallista edempänä), kieli ja pehmeä kitalaki eivät pääse tukkimaan hengitysteitä. Kisko on usein ensisijainen vaihtoehto hoidettaessa kuorsausongelmia, joihin ei liity uniapnean oireita, mutta sitä käytetään myös uniapneapotilaiden hoidossa. Kuorsauskiskon saamiseksi on hakeuduttava lääkärin lähetteellä erikoishammaslääkärin vastaanotolle. Leikkaushoito Aikaisemmin leikkaus oli usein ensisijainen hoitokeino uniapnean hoidossa, mutta tällä hetkellä leikkaushoitoon turvaudutaan harvemmin. Tavallisimmassa leikkausmenetelmässä poistetaan kudosta nielusta ja kitalaesta hengitysteiden laajentamiseksi. Leikkaus on vaihtoehtona myös, jos hengitysvaikeudet riippuvat suurentuneista nielurisoista tai siitä, että nenän takana oleva kitarisa vie liikaa tilaa Koska Akseli oli jatkuvasti suurimman osan hereilläoloajastaan väsynyt, hänellä oli muistikatkoksia ja aloitekyvyttömyyttä, hän oli itse melko varma, että sukurasitus oli osunut hänenkin kohdalleen. Väsymys ei ehkä johtunutkaan kaksivuorotyöstä niin kuin hän oli aikaisemmin arvaillut vaan siihen saattoikin olla lääketieteellinen selitys. Lopulta lähiterveyskeskuksesta löytyi lääkäri, joka ei kyseenalaistanut Akselin omaa epäilystä potilaan nuoresta iästä huolimatta ja hän pääsi tutkimuksiin muutamassa kuukaudessa. Diagnoosiin Akseli ei suhtautunut suinkaan dramaattisesti, koska oli melko varma sen saavansa. Ja tulihan nyt selitys hänen jatkuvaan päiväväsymykseensä. Hän sai laitteen käyttökoulutuksen samalla kuin diagnoosinkin ja palasi kotiin CPAP-laitteen kanssa. Omasta mielestään tuo hoito-ohjaus ja tuki riittivät hänelle, koska hän oli jo valmiiksi hoitomyönteinen ja tutustunut laitteeseen vanhempiensa kotona. Mutta samalla hän miettii, miltähän sama diagnoosi olisi mahtanut tuntua, jos ei asiasta olisi ollut mitään tietoja aikaisemmin. Ja miten järkyttynyt hän olisikaan mahtanut olla, jos olisi saanut diagnoosin salamana kirkkaalta taivaalta ja sitten hänet olisi lähetetty lyhyen valmennuksen jälkeen selviytymään yksin CPAP-laitteen kanssa 24-vuotiaana. 28 29

Akselilla CPAP-laitteen käyttö on sujunut alusta lähtien erinomaisesti eikä hän sano kokeneensa minkäänlaisia haittavaikutuksia ellei sellaiseksi lasketa sitä, että joskus aamuisin kasvoissa näkyy maskin jättämiä jälkiä. Ne kuitenkin häipyvät nopeasti pois. Alussa hän myös sai kondensoitunutta vettä nenäänsä, koska oli laittanut kostuttimeen vettä yli sallitun määrän ennen kuin oppi annostelemaan sen oikein. Nyt, pari vuotta diagnoosin jälkeen, Akseli kokee CPAPin käytön edelleenkin helpoksi. Ainoaksi ikäväksi seikaksi hän löytää laitteen vesisäiliön täyttämisen päivittäin raikkaalla vedellä, se kun tahtoo välillä nuorelta mieheltä unohtua. Maskia hän ei puhdista päivittäin, mutta mielestään tarpeeksi usein kuitenkin. Akseli toteaa olevansa nyt päivisin pirteämpi kuin muutaman vuosi sitten. Hän arvelee yöuniensa lyhentyneen, mutta nukkuu edelleen viikonloppuisin helposti 12 tuntia. Ero entiseen onkin siinä, että ennen tuollai- 30 sen 12 tuntisenkin yön jälkeen hän heräsi väsyneenä, nyt ei. Kontrolliväli on hänen paikkakunnallaan 1 vuosi ja sairaalaan voi olla yhteydessä milloin tahansa, jos laiteongelmia syntyy tai haluaa varaosia. Itse kontrolli tapahtuu siten, että huoltomies purkaa laitteesta muistikortin ja laittaa uuden tilalle. Terveydenhoitohenkilökuntaa tapaa vain, jos muistikortin mukaan siihen on aihetta. Kutsua tällaiseen tapaamiseen Akseli ei ole saanut, vaikka hän sitä itse toivoi laittamalla kirjallisen kyselyn mahdollisuuteensa hammaskiskoon. Sitä hän haluaisi kokeilla CPAPhoidon ohella, koska uskoo siitä olevan apua hieman liian takana olevan alaleukansa asettumiseen oikeampaan asentoon. Hoitava lääkäri oli kertonut diagnoosin yhteydessä korjaavasta leukaleikkauksesta, mutta Akselia ajatus siihen menosta ei kiehdo ainakaan toistaiseksi. Tyttöystävä on suhtautunut CPAP-laitteen käyttöön myönteisesti ja sanookin kuuntelevansa mieluummin laitteen tasaista hurinaa kuin satunnaisia korahduksia, kuorsausta ja pe- lottavia hengityskatkoksia. Samassa sängyssä nukutaan niin kuin ennen diagnoosiakin, nyt vain molempien uni on rauhallisempaa. n Akselin painoindeksi diagnoosin aikoihin oli 23,8 ja tätä nykyä vain 21,9, joten hän on esimerkki siitä, ettei uniapnea ole todellakaan lihavien rekkakuskien tauti. 31

Lisätietoja uniapneasta: Filha ry (Finnish Lung Health Association). http://www.filha.fi/suomi/ Hengitysliitto HELI ry, http://www.hengitysliitto.fi Suomen Uniapneayhdistys ry, http://www.uniliitto.fi/uniapneayhdistys Uniliitto ry, http://www.uniliitto.fi www.uniapnea.fi Lähteet: Becker HF, Jerrentrup A, Ploch T, Grote L, Penzel T, Sullivan CE, Peter JH. Effect of nasal continuous positive airway pressure treatment on blood pressure in patients with obstructive sleep apnea. Circulation 2003, 107:68-73 Harch I, Schahin S, Radespiel-Troger M, Weintz O, Jahreiss H, Fuchs F, Wiest G, Hahn E, Lohmann T, Konturek P and Ficker J. CPAP treatment rapidly improves Insulin Sensitivity in Patients with OSAS. American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 2003, Vol 169, N. 2, January 2004. Duodecim terveyskirjasto. Kohonnut verenpaine 29.6.2006. Saatavilla www-muodossa <URL:http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_ artikkeli=hoi04010 The IDF Consensus Statement on Sleep Apnoea and Type 2 Diabetes. Kaneko Y, Floras J, Usui K et al. Cardiovascular Effects of Continuos Positive Airway Pressure in Patients with Heart Failure and Obstructive Sleep Apnea. The New England Journal of Medicine 2003; Vol 348; No. 13: 1233-1241. Kantola I. Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Duodecim 2004; 120:1583-1588. Maasilta P, Pietinalho A. Uniapnea haaste terveydenhuollolle. Suomen lääkärilehti 2004; 48: 4701 05. National Institutes of Health. The Seventh Report of the Joint National Commitee on Prevention, Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure. Nieto F, Young T, Lind B et al. Association of Sleep-Disordered Breathing, Sleep Apnea, and Hypertension in a Large Community-Based Study. Jama 2000; Vol 284; No. 14: 1829-1836. Seppä J, Tuomilehto H, Kokkarinen J. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Duodecim 2007; 123: 88 94. Valtakunnallinen Uniapneaohjelma 2002 2012. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:4. Young et al. NRJM 1993. 32

Julkaisija: ResMed Finland Taivalmäki 9 02200 ESPOO Puh: 09 8676 820 Fax: 09 8676 8222 S-posti: info@resmed.fi www.resmed.fi 5/2009