ATRIA OYJ:N TOIMITUSJOHTAJAN KIRJE TUOTTAJILLE 1 (5) 26.1.2011. Arvoisa Atrian tuottaja,



Samankaltaiset tiedostot
Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Oyj Tilinpäätös 2012

Q1-Q Q Q4 2012

Atria Oyj Osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Juha Gröhn

1 Asia. 2 Asian vireilletulo. 3 Yrityskaupan osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Naudanlihan tuotannon näkymät. Rakennetukikesäpäivät Jyväskylä

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

H Q Q2 2013

Tuotantotehokkuuden parantaminen HKScanissa. Sami Sivuranta, EVP, Operations

Osavuosikatsaus

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Tulikivi Oyj. Liiketoimintakatsaus. Heikki Vauhkonen

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Yrityskaupan hyväksyminen: Atria Oyj / Kaivon Liha Kaunismaa Oy

Osavuosikatsaus

Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Evira Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Atria Oyj

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola

Atria Oyj Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Atria Oyj Tilinpäätös 2010

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Atria-konserni Katsaus Atria Oyj Osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Juha Gröhn

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel

HKScan hakee 30 miljoonan euron kehittämishyötyjä Ruotsista. Toimitusjohtaja Matti Perkonoja Tiedotustilaisuus Helsingissä , klo 11.

Petri J. Kokko / N-Clean

Capital Markets Day Atria Suomi

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Atria Oyj Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Milloin teillä viimeksi nostettiin yhtiövastikkeita? Energialasku on yksi taloyhtiöiden suurimmista kulueristä. Miten siitä voisi säästää?

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet

Ylimääräinen yhtiökokous

Oriola-KD The Channel for Health

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! , Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012

TILINPÄÄTÖS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Osavuosikatsaus 1-9/

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille

Capital Markets Day Atria Suomi

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 7308/ /2014

Toimitusjohtajan katsaus

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK. sivu 1/7 TEOLLISUUDEN INVESTOINTITIEDUSTELU

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Atria Capital Markets Day Atria Suomi

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka

Atria Oyj Osavuosikatsaus

Energiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa. Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja

Lisää luomulihaa. Luomupäivä Tampere

Yhtiökokous

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä?


Hyvää Suomesta- Saarioisilta Mirja Lonka

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli Suvi Leinonen

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Toimitusjohtaja Päivi Pitkänen

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Osavuosikatsaus 1-9/

Atria Capital Markets Day ohjelma

Yrityksen kehittämisavustus

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS* Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

PTT-ennuste: Metsäsektori

Markkinakehityksestä yleensä

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja

Sisällys. 1 Asia. 2 Asian vireilletulo. Päätös 1 (27) Dnro 436/KKV /2013 Julkinen versio

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Atria Oyj Tilinpäätös Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus

Osavuosikatsaus 1-3/

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Transkriptio:

ATRIA OYJ:N TOIMITUSJOHTAJAN KIRJE TUOTTAJILLE 1 (5) 26.1.2011 Arvoisa Atrian tuottaja, Atria Oyj julkaisi keskiviikkona 26.1.2011 klo 9.00 pörssitiedotteen, jonka sisältö on hyvin tärkeä niin Sinulle naudanlihan tuottajana kuin meille naudanlihan jalostajana ja markkinoijana. Pörssitiedotteessa ilmoitimme, että Atria investoi Kauhajoen nautateurastamoon sekä käynnistää yhteistyön Itä-Suomen nautateurastuksissa Saarioisen kanssa. Virallisen ilmoituksemme mukaan investoimme Kauhajoen nautateurastamon uudistamiseen ja laajentamiseen yhteensä noin 26 miljoonaa euroa ja keskitämme sinne Kuopion tuotantolaitoksemme naudanteurastus ja - leikkuutoiminnot. Lisäksi Atria Oyj ostaa Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy:n osakkeet. Kauppahinta on noin 7 miljoonaa euroa. Tämä päätös on olennaisin osa Atrian tehostamisohjelmaa, jolla parannamme naudanteurastuksen ja - leikkuun tehokkuuttamme ja kilpailukykyä sekä puramme teurastuksen ylikapasiteettiamme. Toisaalta päätöksemme aiheuttaa noin 120 henkilötyövuoden vähennyksen vuoden 2012 loppuun mennessä. Henkilöstön kanssa käydyt yt-neuvottelut olemme saaneet jo päätökseen ja tarjoamme nautateurastamon henkilöstölle työtä Atrian muissa toimipisteissä. Arviomme mukaan tehostamisohjelman toteutus tuo yhtiöllemme noin kuuden miljoonan euron kustannussäästöt vuodessa. Pörssitiedotteemme toinen pääasia on sekin yhtä tärkeä niin naudanlihan tuottajalle kuin sen jalostajallekin. Aloitamme nautateurastuksen yhteistyön Saarioinen Oy:n kanssa, keskuspaikkana yhtiön Jyväskylän teurastamo. Tällä päätöksellä turvaamme sekä kuljetettavien eläinten hyvinvoinnin että kuljetusten kustannustehokkuuden erityisesti Itä-Suomen hankinta-alueella. Tässä kirjeessäni haluan kertoa näihin tärkeisiin ja kauaskantoisiin päätöksiin johtaneet syyt. Vastaan myös samalla niihin keskeisiin kysymyksiin, joita nautateurastamohankkeestamme on esitetty niin yksityisessä kuin julkisessakin keskustelussa. Ennen kuin vastaan kysymyksiin, tuon esiin kaksi taustoittavaa perusasiaa, jotka ohjaavat yhtiömme koko toimintaa, ja näin ollen myös nyt esillä olevia asioita. - Atria on sitoutunut kehittämään toimintaansa kannattavan kasvun periaatteella, jolloin sen toiminnan täytyy olla kilpailukykyistä. Kilpailukyvyn olennainen tekijä on toimintamme tehokkuus niin kustannuksiltaan kuin toiminnoiltaan. Mahdollisimman kannattavana yrityksenä Atria voi myös jatkossa maksaa kilpailukyistä ja kannustavaa tilityshintaa omille tuottajilleen. - Atria on ainoana suomalaisena lihanjalostajana sitoutunut 100-prosenttisesti kotimaisen naudanlihan käyttöön omalla tuotemerkillä myytävissä tuotteissa. Tähän haluamme sitoutua myös jatkossa. Miksi teurastamopäätös on ajankohtainen juuri nyt? Teimme päätöksen uuden nautateurastamon investoinnista sekä teurastus- ja leikkuutoimintojen keskittämistä yhteen tehokkaaseen yksikköön atrialaisen nautaketjun ja myös koko suomalaisen naudanlihan kilpailukyvyn turvaamiseksi. Olemme toki pohtineet päätöstämme ja vaihtoehtoisia ratkaisuja jo kauan, ja annoimme asiasta julkisen tiedotteenkin jo lokakuussa 2010. Suomalaisten naudanlihan kulutus on hieman laskenut jo useamman vuoden ajan, mutta samaan aikaan halvan tuontilihan osuus markkinoilla on lisääntynyt. Viime vuonna tuonti lisääntyi kahdella miljoonalla kilolla yli 17 miljoonaan kiloon. Halpa tuontiliha on suuri haaste naudanjalostuksemme hintakilpailukyvylle, mutta

2 (5) erityisen suuri haaste se on naudanlihan tuottajille. Halpa tuontiliha painaa suomalaisen naudanlihan tuottajahintaa alas. Tämän lisäksi suomalaisilla tuotantotiloilla on suuria kustannuspaineita muun muassa rehunhintojen voimakkaan kallistumisen takia. Jotta atrialainen nautaketju voisi tällaisessa tilanteessa turvata tulevaisuuden toimintansa, Atria teki näinkin radikaalit päätökset, joilla se parantaa koko nautaketjunsa kilpailukykyä ja kannattavuutta pitkälläkin aikavälillä. Atrian teollisen toiminnan näkökulmasta katsottuna investointi- ja keskittämispäätöksellemme on ollut kaksi pääsyytä: - nykyisten teurastamojemme suuret ja välttämättömät investointitarpeet, sekä - nautateurastuksemme merkittävä ylikapasiteetti lähitulevaisuudessa. Mistä teurastuksen suuret investointitarpeet johtuvat? Atria kilpailee Suomessa isojen kansainvälisten kilpailijoiden kanssa yhä enemmän myös hinnalla. Tällöin sen toiminnan tehokkuuden ja kustannustason pitää olla hyvin kilpailukykyinen. Teurastamojen osalta näin ei kaikilta osin ole. Meillä on Suomessa kaksi nautateurastamoa, yksi Kuopiossa ja toinen Kauhajoella. Molemmat teurastamot ovat tämän päivän mittapuulla vanhentumassa niin laitteistoiltaan kuin tiloiltaankin. Teurastamojen kunto sinänsä on hyvä, mutta niiden tuottavuus ja kustannustehokkuus eivät vastaa tämän päivän tarpeita, tulevaisuuden tavoitteista puhumattakaan. Kustannuksemme teurastettua nautakiloa kohden tulisi olla huomattavasti alempi. Vanhentuneiden laitteistojen ja kiinteistöjen osalta olemme tulleet kestämättömään tilanteeseen. Kiinteistöt vaativat jo aivan lähitulevaisuudessa peruskorjausta ja tuotantolaitteistoja pitää uusia tehokkuuden nostamiseksi. Vain näin pystymme lisäämään koko nautaketjun tuottavuutta ja parantamaan sen hintakilpailukykyä. Viimeisimmät isot laiteinvestointimme olemme tehneet 80-luvulla. Osin vanhentunut tekniikka on heikentänyt naudanteurastuksemme tehokkuutta kansainvälisessä vertailussa. Olemme vuosien mittaan investoineet molempiin nautateurastamoihin yhtä vähän. Tämän hetken markkina- ja kilpailutilanne huomioonottaen on perusteltua sanoa, että olemme investoineet niihin viimeisen 20 vuoden aikana liian vähän. Mistä ylikapasiteetti johtuu? Kuten tuottajanamme varmasti jo tiedät, HK Ruokatalo Oy irtisanoi naudanteurastusta koskevan yhteistyösopimuksen. Yhteistyö päättyy näillä näkymin helmikuussa 2012. Sopimuksen loppumisen takia naudanlihan teurastuksemme vähenee 5-7 miljoona kiloa vuodessa. Viime vuonna koko nautateurastuksemme määrä oli noin 40 miljoonaa kiloa, eli vähennys on hyvin merkittävä. Vähenemisen takia meille siis syntyy teurastamoihin huomattava määrä ylikapasiteettia. Koko nautaketjun kannattavuuden turvaamiseksi meidän on pakko sopeuttaa tuotantoa siten, että pystymme teurastamaan naudat mahdollisimman kustannustehokkaasti.

3 (5) Miksi investointi kohdennetaan vain yhteen teurastamoon? Investoiminen kahteen pieneen teurastamoon ja kahden pienen teurastamon ylläpito ei ole kannattavaa ja kustannustehokasta. Se ei poistaisi riittävästi esimerkiksi päällekkäisten toimintojen aiheuttamia kustannuksia. Yksi tehokas ja nykyaikainen teurastamoyksikkö on edullisin ja toimivin ratkaisu kansainväliselläkin tasolla. Paras tapa naudanteurastuksen tehokkuuden lisäämiseksi on toimintojen keskittäminen, jolloin kiinteiden ja muuttuvien kustannusten osuus tuotettua lihakiloa kohden on alhaisin. Yhdessä yksikössä voidaan lisäksi paremmin hyödyntää ja kehittää uutta ja tehokasta tuotantokoneistoa ja muita täydentäviä teknisiä ratkaisuja. Mitä teurastamovaihtoehtoja tutkittiin ja millaisin perustein? Kun käynnistimme projektin naudanteurastuksen säästöjen löytämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi, ensimmäinen havaintomme oli se, että kiinteistöjen peruskorjaustarve on suuri ja tuotantoon tarvitaan merkittäviä, jopa usean kymmenen miljoonan euron investointeja. Lisäksi tiesimme, että teurastettavien nautojen määrä on jo vuoden loppuun 2012 mennessä huomattavasti nykyistä pienempi. Kartoitimme lukuisia vaihtoehtoja ja päädyimme neljään päävaihtoehtoon: - uuden nautateurastamon rakentaminen Nurmon tuotantolaitoksen yhteyteen - investoiminen Kuopion nautateurastamon peruskorjaukseen - investoiminen Kauhajoen nautateurastamon peruskorjaukseen - uuden teurastamon rakentaminen Keski-Suomen alueelle tai olemassa olevien tehdaskiinteistöjen hyödyntäminen Näissä kaikissa vaihtoehdoissa teimme perusteelliset investointilaskelmat laitteiden ja rakentamisen osalta. Lisäksi otimme huomioon hankintaan, kuljetuksiin, teuraseläinten hyvinvointiin, työvoiman saantiin, infrastruktuuriin ja tulevaisuuden laajentumismahdollisuuksiin liittyvät näkökulmat ja kustannukset. Eri vaihtoehtojen hinnat tarkentuivat samalla kun teurastamoiden tekniseen varustukseen ja esimerkiksi automatiikkaan liittyviä tarpeita kyettiin yksilöimään ja tarkentamaan. Miksi investoinnit päätettiin toteuttaa Kauhajoella? Perusteellisen analyysin jälkeen tulimme siihen lopputulokseen, että Kauhajoki on neljästä vaihtoehdosta sekä kustannuksiltaan että riskeiltään kaikkein edullisin. Tuotannolliselta tehokkuudeltaan Kauhajoki on jo valmiiksi kansainvälisellä tasolla. Kuopion teurastamon tehokkuus ei ole samalla tasolla kuin Kauhajoen johtuen paljolti tuotantomenetelmistä. Kuopion kustannukset tuotettua nautakiloa kohden ovat tuntuvasti korkeammat. Keskittämällä nautateurastuksen Kuopioon, investointikustannukset olisivat suuremmat ja vuotuiset säästöt pienemmät kuin Kauhajoki-vaihtoehdossa. Lisäksi tontin sijainti on laajenemismahdollisuuksia ajatellen hyvin epäedullinen. Nurmon vaihtoehto olisi toiminnallisesti paras, mutta se olisi vaatinut liian suuret investoinnit. Uusinvestointi Keski-Suomeen olisi ollut myös liian kallis vaihtoehto. Kahden vanhan teurastamon asteittainen alasajo ja yhden uuden teurastamon ylösajo olisi merkinnyt liian suuria taloudellisia ja toiminnallisia riskejä koko nautaketjun näkökulmasta. Lisäksi pelkästään infrastruktuuriin sekä työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen uudella teurastamopaikkakunnalla liittyvät riskit olisivat olleet liian suuria.

4 (5) Kuinka eläinten hyvinvointi kuljetusten aikana otettiin huomioon päätöstä tehtäessä? Eläinten hyvinvointi kuljetusten aikana on koko Atrian lihateollisuuden menestymisen keskeinen osatekijä. Emme missään olosuhteissa voi toimia eläinten hyvinvoinnin tai sitä kuljetusten aikana säätelevän lainsäädännön vastaisesti. Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi kuljetusten aikana, mutta myös kuljetuskustannusten minimoimiseksi olemme neuvotelleet yhteistyösopimuksen Saarioinen Oy:n kanssa teurastuksesta. Teurastusyhteistyön keskuspaikkana on Saarioisen Jyväskylän teurastamo. Atrian hankkimat naudat teurastetaan siis tulevaisuudessa ainakin kahdessa paikassa, Kauhajoella ja Jyväskylässä? Juuri näin. Atrian hankkimat naudat teurastetaan tulevaisuudessa Kauhajoella ja Jyväskylässä, jolloin kuljetusmatkat eivät missään olosuhteissa aiheuta riskiä nautojen hyvinvoinnille. Kuljetusmatkat joiltakin hankinta-alueilta, esimerkiksi Kaakkois-Suomen alueelta, lyhenevät tuntuvasti teurastuksemme alettua Jyväskylässä. Kaupungin sijainti on kuljetusten kannalta erinomainen. Haluan jo tässä vaiheessa sanoa tuottajillemme, että jatkamme neuvotteluja myös muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Siitä miten yhteistyöneuvottelut etenevät ja missä aikataulussa teurastus siirtyy Kauhajoelle ja Jyväskylään, tiedotamme tuottajiamme välittömästi, kun muutoksista tehdään päätöksiä. Vaikuttavatko nyt tehdyt päätökset niihin kehittämispanostuksiin, joita Atria on tehnyt Itä-Suomen naudanlihantuotantoon? Eivät vaikuta. Atria on ollut laaja-alaisesti kehittämässä naudanlihantuotantoa Itä-Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Näin aiomme toimia myös tulevaisuudessa. Olemme olleet ja olemme edelleenkin rahoittajana useissa kehittämishankkeissa. Tällä hetkellä olemme mukana yksityisrahoittajana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n InnoNauta -hankkeessa. InnoNauta -koulutushankkeessa järjestetään tuottajakoulutusta muun muassa Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella. Hanketta toteutetaan osittain myös Maaningalla. Lisäksi Pohjois-Savossa on käynnistymässä Savonia-ammattikorkeakoulun vetämä pilottihanke, jossa luodaan malli uusien jalostustekniikoiden käytöstä nykyaikaisella maitotilalla. Hankkeella pyritään parantamaan sekä maito- että lihatilojen kannattavuutta. Olemme mukana hankesuunnittelussa ja -rahoituksessa sekä jäsenenä ohjausryhmässä. Panostuksemme Itä-Suomen rehuteollisuuteen ovat myös olleet mittavia. A-Rehun Varkauden tuotantolaitoksella valmistamme kotimaista rehua koko Itä-Suomen käyttöön. Toiminta on lähtenyt niin hyvin käyntiin, että tuotanto on siirtynyt vuoden alusta kolmivuorotyöhön. A-Tuottajat Oy on välittänyt vuosittain Itä-Suomessa yli 20 000 vasikkaa kasvamaan saman alueen nautakasvattamoihin. Kasvattamoiden tarpeet ovat olleet noin 10 prosenttia suuremmat, joita on täydennetty muualta tuoduilla vasikoilla. Panostamme edelleen voimakkaasti alueen naudanlihantuotantoon välittäen vasikat lyhyellä noutoajalla lähialueen kasvattajille.

5 (5) Haluatko tietää lisää tekemistämme teurastamo- ja kuljetuspäätöksistä? Kysy tai ota osaa keskusteluun uudella keskustelupalstallamme. Olemme avanneet A-Tuottajien verkkosivuille keskustelupalstan osoitteessa www.atrianauta.fi. Pääset keskustelupalstalle kirjautumalla tunnuksillasi palveluun. Tällä palstalla voit esittää kysymyksiä koko Atrian johdolle ja käydä keskustelua muiden Atrian tuottajien kanssa nautateurastamon investointiin ja uusiin yhteistyösopimuksiin liittyvissä asioissa. Ota osaa keskusteluun. Tervehtien Matti Tikkakoski toimitusjohtaja Atria Oyj