1 LUPAPÄÄTÖS Nro 125/10/1 Dnro PSAVI/121/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Kemin kromiittikaivoksen ja rikastamon ympäristö- ja vesitalouslupa sekä toiminnan aloittamislupa, Keminmaa Outokumpu Chrome Oy Kemin kaivos 94101 Kemi
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 5 Yhteenveto toiminnan laajennuksesta ja sen vaikutuksesta päästöihin... 5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SELVITYKSET, YVA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 6 Ympäristövaikutusten arviointi... 7 Kaavoitustilanne... 7 TOIMINTA... 8 Yleiskuvaus toiminnasta... 8 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 8 Kaivos ja rikastamo... 9 Maanalainen kaivos... 9 Rikastamo... 9 Rikastusprosessi... 10 Rikasteiden varastointi ja toimitus Tornioon... 11 Rikastamon laajennus... 12 Kemikaalit ja muut aineet... 12 Räjähdysaineet... 13 Polttoaineiden käyttö ja varastointi... 13 Energiantuotanto... 14 Urakoitsijoiden alueen jätevesien käsittely, jätehuolto ja polttoaineiden hankkiminen... 14 Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus... 14 Talousvesi... 14 Rikastamon käyttövesi... 14 Maanalaisen kaivoksen käyttövesi... 15 Jäteveden puhdistus... 15 Läjitysalueet... 15 Sivukivi... 16 Palakivi... 16 Rikastushiekka... 16 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma... 17 Jätealueiden käytöstä poistaminen ja jälkihoito ja tarvittava vakuus... 21 Jätealueen vastaava hoitaja... 21 Jätehuolto... 21 Liikennejärjestelyt... 21 Toiminnan loppuminen... 22 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus... 23 Sähköenergia... 24 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 24 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 24 Päästöt pintavesiin... 24 Rikastushiekan ja sivukiven läjityksen päästöt... 26 Päästöt ilmaan... 27 Energiantuotanto, koneet ja laitteet... 27 Louhinnan ja rikastusprosessien päästöt ja niiden rajoittaminen... 28 Kaivosalueella käytetyt hajapölypäästöjen hallintamenetelmät... 29 Melu ja tärinä... 29 LAITOS JA SEN YMPÄRISTÖ... 29 Sääolot ja alueen hydrologia... 29 Alueen luonto ja suojelukohteet... 30 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 30 Vesistön tila ja käyttö... 30 Veden laatu... 30 Vesistön käyttökelpoisuus... 31
Kalatalous... 31 Maaperä ja pohjavesiolot... 31 Ilman laatu... 31 Muut kuormittavat toiminnat... 31 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 32 Vaikutus luontoon, luonnonsuojeluarvoihin ja pohjavesiin... 32 Arvio laajennuksen vaikutuksista vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 esitettyyn vesien tilaa koskevaan seurantaohjelmaan... 32 Vaikutus pintavesiin... 33 Vaikutus pohjaveteen ja sen pinnan korkeuteen... 35 Vaikutus maaperään ja kasvillisuuteen... 35 Päästöt ilmaan... 35 Bioindikaattoritutkimukset... 36 Ravintokasvien raskasmetallipitoisuudet... 36 Ilmaan menevien päästöjen vaikutus... 37 Arvio kaivostoiminnan vaikutuksesta ihmisten terveyteen... 37 Melun ja tärinän vaikutukset... 38 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 38 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 38 Ympäristövaikutusten arviointimenettely... 39 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 39 Käyttötarkkailu... 39 Päästö- ja vaikutustarkkailu... 39 Raportointi... 40 Laadunvarmistus... 41 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 41 Toimet onnettomuuksien ja häiriöiden estämiseksi... 41 Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana... 41 Poikkeuksellisessa tilanteessa syntyvät päästöt ja niiden tarkkailu... 41 Ympäristövahinkovakuutus... 42 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 42 Kalasto ja kalastus... 42 Korvaukset ja vakuudet... 42 ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI JA TARKKAILUOHJELMAKSI... 42 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 43 Lupahakemuksen täydennykset... 43 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 43 Lausunnot... 43 Muistutukset ja mielipiteet... 47 Hakijan kuuleminen ja vastine... 48 Neuvottelut ja katselmukset... 51 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 51 KÄSITTELYRATKAISU... 51 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 51 VESITALOUSLUPARATKAISU... 51 TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU... 52 LUPAMÄÄRÄYKSET... 52 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 52 Päästöt pintavesiin... 52 Päästöt ilmaan... 52 Melu ja tärinä... 53 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 54 Varastointi... 56 Polttoaineiden jakelu ja varastointi... 56 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 57 Energiatehokkuus... 57 Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja... 57 3
Vesitalousluvan määräys... 58 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 58 Kalanistutusvelvoite... 58 Kaivannaisjätteen jätealueita koskeva vakuus... 58 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 59 RATKAISUN PERUSTELUT... 59 Käsittelyratkaisun perustelut... 59 Ympäristölupa... 59 Vesitalouslupa... 60 Lupamääräysten perustelut... 61 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 65 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 66 Päätöksen voimassaolo... 66 Lupamääräysten tarkistaminen... 66 Korvattavat päätökset... 66 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 66 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 66 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 66 Ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 67 Vesitaloushankkeen töidenaloittamislupa... 67 Peruste toiminnan aloittamiselle ja sen vakuus... 67 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 67 KÄSITTELYMAKSU... 68 Ratkaisu... 68 Perustelut... 68 Oikeusohje... 69 MUUTOKSENHAKU... 70 4
5 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Outokumpu Chrome Oy on 29.10.2009 ympäristölupavirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa kaivoksen ja rikastamon toiminnan laajentamiseen. Samalla on haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Hakija on esittänyt ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle vakuudeksi konsernitakausta. Yhteenveto toiminnan laajennuksesta ja sen vaikutuksesta päästö ihin Nykyinen toiminta Laajennus Kaivos Maanalainen kaivos, avolouhoksia 83 ha Louhintaa jatketaan syvemmälle, kaivoksen pinta-ala ei kasva Louhintamäärä 1 300 000 t/v 2 700 000 t/v Rakennukset 5 700 m 2 Laajennus noin 6 000 m 2 lisää Rikastamon tuotantokapasiteetti 650 000 t/v 1 300 000 t/v Sivukivien läjitys Läjitysalueita 150 ha Ei uusia läjitysalueita, myös vanhojen läjitysalueiden kivet tullaan sijoittamaan maanalaiseen kaivokseen Palakiven määrä 160 000 t/v 270 000 t/v Sivukivien määrä 400 000 t/v 1 000 000 t/v Rikastushiekka-altaat 290 ha Altaita ei rakenneta lisää Rikastushiekkamäärä 500 000 t/v, altaisiin sijoitettu 1 100 000 t/v tähän mennessä 8,7 Mt Käyttöveden määrä 2 600 000 m 3 /v 5 000 000 m 3 /v Energiamäärä 40 000 MWh/v 80 000 MWh/v Liikenne Autokuljetuksia 45 kpl/vrk tai junakuljetuksia 2 kpl/vrk Autokuljetuksia 90 kpl/vrk tai junakuljetuksia 4 kpl/vrk Maanalaisen kaivoksen laajennuksen vaikutukset ovat varsin vähäiset. Vaikutukset ympäristöön näkyvät lähinnä sivukivikasojen nopeampana hyödyntämisenä louhostäytöissä. Ilmapäästöistä kaasumaiset päästöt lisääntyvät hiukan johtuen lisääntyvästä polttoaineen kulutuksesta. Vesipäästöihin vaikutusta on lähinnä lisääntyvänä typpimääränä johtuen kasvavasta räjähdysaineiden käytöstä. Rikastamon pöly- ja kaasumaiset päästöt kasvavat, mutta kasvu ei ole merkittävä. Kasvu johtuu suuremmasta käsiteltävästä materiaalimäärästä ja lisääntyvästä polttoaineen kulutuksesta. Päästöt vesiin eivät oleellisesti muutu. Rikastushiekkaa ja palakiveä syntyy noin kaksinkertainen määrä nykyiseen toimintaan verrattuna. Palakivi käytetään maanalaisen kaivoksen louhostäyttöihin. Laajennus kasvattaa jonkin verran jätteiden määrää. Jätevedenpuhdistamon kautta johdettavan veden määrä lisääntyy, mutta ei merkittävästi. Alueelta hajapäästöinä leviävän pölyn määrän ei arvioida lisääntyvän.
6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kaivos ja rikastamo sijaitsevat Keminmaan kunnan Lautiosaaren kylässä. Kaivoksen alueen kiinteistötunnukset ovat Elijärvi 241-406-84-0 ja 241-406-88-14. Keminmaan ja Kemin keskustaan on kaivokselta noin 7,5 km. Kemin kaupungin raja kulkee lähimmillään noin 2 km:n etäisyydellä kaivoksesta. Kulkuyhteys kaivokselle on valtatie 4:ltä, Kemin kohdalta maantietä 19561 pitkin. Maantien lisäksi kaivokselle tulee liittymärautatie Kemi-Tornio radalta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on velvoittanut päätöksellään nro 77/02/1 20.11.2002 AvestaPolarit Chrome Oy:n toimittamaan hakemuksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi ympäristölupavirastoon 1.12.2008 mennessä. Yhtiöjärjestelyjen myötä AvestaPolarit Chrome Oy:n nimi on muuttunut Outokumpu Chrome Oy:ksi. Ympäristölupavirasto on 6.4.2009 antamallaan päätöksellään nro 24/09/1 pidentänyt ympäristöluvassa nro 77/02/1 asetettua ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen määräaikaa siten, että Outokumpu Chrome Oy:n on toimitettava hakemus ympäristölupavirastoon viimeistään 1.11.2009. Ympäristönsuojelulain 28 3 momentin mukaiseen toiminnan olennaiseen muuttamiseen (tuotannon nosto) ja uuden rikastamon toimintaan on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee kaivostoimintaa ja rikastamoa koskevan ympäristölupa-asian. Toimintakokonaisuuteen kuuluvien erilaisten toimintojen lupa-asia käsitellään yhdessä samassa viranomaisessa, jonka toimivalta määräytyy pääasiallisen toiminnan perusteella. TOIMINTAA KOSKEV AT L UV AT, SELVITYKSET, YV A J A ALUEEN KAAV OI- TUSTILANNE Toimintaa koskevat tällä hetkellä seuraavat ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset luvat: Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 20.11.2002 antamallaan päätöksellä nro 77/02/1 myöntänyt AvestaPolarit Chrome Oy:n Kemin kaivokselle ympäristö- ja vesitalousluvan. Vaasan Hallinto-oikeus on 12.3.2004 antanut päätöksen nro 04/0088/3. Valitus on hylätty. Korkein hallinto-oikeus on 28.5.2005 antanut päätöksen 2139. Ympäristölupaviraston tekemää pääasiaratkaisua ei muutettu.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 2.5.2003 antamallaan päätöksellä nro 37/03/1 muuttanut Kemin kaivokselle myönnetyn ympäristö- ja vesitalousluvan räjäytystöiden suorittamista koskevaa lupamääräystä. Vaasan hallinto-oikeus on 12.3.2004 antamallaan päätöksellä hylännyt tehdyn valituksen ja Korkein hallinto-oikeus on 28.8.2005 antamallaan päätöksellä, taltionumero 2140 päättänyt, että ympäristölupaviraston tekemää pääasiaratkaisua ei muutettu. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 6.2.2004 antamallaan päätöksellä nro 17/04/1 myöntänyt Kemin kromiittikaivoksen uudelle rikastushiekkaaltaalle 7 ympäristöluvan. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 13.4.2005 antanut päätöksen nro 27/05/1 Kemin kaivoksen tekemän Kemin kromiittikaivoksen johdettavan jäteveden happipitoisuuden nostamista ja typpipitoisuuden vähentämistä koskevasta selvityksestä. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 13.4.2005 antamallaan päätöksellä nro 28/05/1 muuttanut Kemin kaivokselle myönnetyn ympäristö- ja vesitalousluvan rikastushiekka-altaiden peittämistä koskevaa lupamääräystä. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 13.4.2005 antanut päätöksen nro 29/05/1 Kemin kromiittikaivoksen ja rikastamon rikastushiekka- ja selkeytysaltaiden patojen suotovesien vähentämistä koskevasta selvityksestä. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 10.8.2005 antamallaan päätöksellä nro 78/05/1 myöntänyt ympäristöluvan Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksen nestekaasulämmityslaitokselle. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 27.6.2006 antamallaan päätöksellä nro 65/06/1 muuttanut Kemin kaivokselle myönnetyn ympäristö- ja vesitalouslupaa rikasteen varastoinnin osalta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 6.4.2009 antamallaan päätöksellä nro 24/09/1 myöhentänyt Kemin kaivokselle myönnetyn ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamisajankohtaa. 7 Ympäristövaikutusten arviointi Kaivoksen laajentamishankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tarkoittama arviointimenettely. Lapin ympäristökeskus on 13.10.2009 antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Arviointiselostus liitteineen on hakemuksen liitteenä. Lausunnossa on todettu, että lupahakemukseen on tarpeen selvittää kaivoksen toiminnan vaikutus pohjaveden korkeuteen. Selvityksessä on otettava huomioon hydrologiset olosuhteet ja niiden vaihtelu sekä mahdollisten vaikutusten merkitys ympäristön kannalta ottaen huomioon erityisesti läheisten suoalueiden hydrologia. Selvityksessä tulee arvioida onko lisäselvityksille tai laajemmalle seurannalle tarvetta. Kaivoksen on selvitettävä sen aiheuttamien päästöjen vaikutukset metsän kasvuun ja hyödyntämiseen. Kaavoitustilanne Alueella on voimassa maakuntakaavana ympäristöministeriön 25.2.2003 vahvistama Länsi-Lapin seutukaava.
Alueella on voimassa Keminmaan yleiskaava, jossa kaivosalue on merkitty teollisuusalueeksi. Kaivoksen ympäristö on siinä merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. 8 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksella louhitaan kromiittimalmia, joka rikastetaan alueella olevassa rikastamossa kromiittirikasteiksi, jotka käytetään ferrokromin tuotannon raaka-aineina. Kromiittimalmiesiintymä löydettiin vuonna 1959. Malmin louhinta ja rikasteiden tuotanto käynnistyi vuonna 1967. Kaivoksen toiminta-aikana louhitun malmin määrä on ollut noin 35 Mt, jonka lisäksi sivukiveä on louhittu noin 130 Mt. Malmia louhitaan vuonna 2005 avatussa maanalaisessa kaivoksessa. Kaivoksen todennetut malmivarat ovat noin 38 Mt, jonka lisäksi tarkemmin tutkimatonta mineraalivarantoa on yli 85 Mt (tilanne 1.1.2008). Malmiesiintymä on noin 3 km pitkä, keskimääräisen paksuuden ollessa 40 m. Malmion on todettu ulottuvan yli 1,3 km:n syvyyteen. Kaivospiirin pinta-ala on 916 ha. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Kaivos tuottaa kromiittirikasteita saman yhtiön Torniossa olevalle ferrokromitehtaalle. Kaivoksen päätuotteet ovat pala- ja hienorikaste. Rikastamolla käsitellään kromiittimalmia keskimäärin 1,2 Mt vuodessa. Rikasteiden kokonaistuotanto on vaihdellut 580 000 640 000 tonnin välillä vuodessa. Siitä palarikasteen osuus on ollut noin 200 000 t/v ja hienorikasteen noin 400 000 t/v. Rikastusprosessin sivutuotteena syntyy vuosittain noin 160 000 tonnia palakiveä, jota hyödynnetään kaivostäytössä, kuten myös kaivokselta syntyvää sivukivilouhetta. Malmin rikastuksessa syntyy vuosittain myös noin 500 000 tonnia loppusijoitettavaa rikastushiekkaa. Tuotantoluvut vuosilta 2003 2008 ja tuotanto laajennuksen jälkeen ovat seuraavat: 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Laajennuksen jälkeen Malmi [t] 1 101803 1 211590 1 149809 1 166985 1 204586 1 324780 2 700 000 Palarikaste [t] 209 611 202 572 184 937 199 944 198 568 226 190 400 000 Hienorikaste [t] 339 429 377 208 386 166 348 769 357 533 387 354 850 000 Sivukivi [t] 3 985452 3 421674 560 607 269 638 407 096 497 628 1 000 000 Palakivi [t] 88 069 79 652 87 075 131 842 140 979 158 578 270 000 Rikastushiekka [t] 465 967 544 892 490 081 492 918 509 211 500 565 1 100 000 Maanpoisto [m 3 ] 26 573 66 041 - - - - Maanpäällisistä sivukivikasoista on myyty ulos lisäksi vaihtelevia määriä sivukivilouhetta. Vuonna 2008 sivukiveä myytiin noin 22 000 tonnia. Maanalaisen kaivoksen toiminta on mitoitettu noin 2 700 000 tonnin vuotuiselle louhintamäärälle. Rikastamon tuotannon tämän hetkinen maksimi-
kapasiteetti on 1 300 000 tonnia malmia ja noin 650 000 tonnia kromirikastetta vuodessa. Laajennuksessa myös rikastamon tuotanto nostetaan vastaamaan kaivoksen tuotantoa. Malmin keskimääräinen Cr 2 O 3 -pitoisuus on noin 26 %. Palarikasteen Cr 2 O 3 -pitoisuus on 34 36 % ja hienorikasteen 43 45 %. Kromiittirikasteet sisältävät seuraavia aineita: 9 Yhdiste palarikaste (paino-%) hienorikaste (paino-%) Cr 2 O 3 35,5 45 SiO 2 11,3 3,6 Al 2 O 3 12,4 13,6 MgO 15,0 10,8 Fe TOT 14,2 19,0 CaO 1,4 0,4 Kaivos ja rikastamo Maanalainen kaivos Rikastamo Vuodesta 2006 lähtien kaikki louhinta on tapahtunut maanalaisessa kaivoksessa. Louhintamenetelmänä käytetään poikittaista pengertäyttölouhintaa. Louhintakokemuksen karttuessa voi käytettävä menetelmä muuttua. Louhosten mitat ovat: korkeus 25 m, pituus 10 50 m ja leveys 12 20 m. Louhittu malmi kuljetetaan kuorma-autoilla maanalaisiin kaatonousuihin, joista malmi syötetään edelleen esimurskaukseen maanalaiselle murskaamolle. Esimurskattu malmi kuljetetaan hihnakuljettimella maanalaisiin esimurskesiiloihin. Tyhjiin lastatut louhokset täytetään kovettuvalla sivukivitäytteellä tai pelkällä sivukivellä ja palakivellä. Tuotantolouhinnassa louhittavan sivukiven lisäksi sivukiveä otetaan maan päällä sijaitsevista sivukivikasoista, joista se kuljetetaan täyttönousujen kautta louhoksiin. Täytön kovetus tehdään maan päällä lietetyllä sideaineella, joka kuljetetaan putkissa tai sivukivikuormissa louhokseen. Sideaineina käytettiin lentotuhkaa vuonna 2008 noin 4 300 t, masuunikuonaa noin 2 500 t ja sementtiä 1 200 t. Tuotannon suunniteltu kaksinkertaistaminen kasvattaa sivukiven louhintamäärää, mutta täyttömäärät kasvavat myös vastaavassa suhteessa. Vanhoja sivukivikasoja hyödynnetään louhostäytöissä myös tulevina vuosina. Louhittu kromiittimalmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Malmin rikastus perustuu kromiitin ja sivukiven ominaispainoeroihin. Rikastusprosessi toimii keskeytymättömässä kolmivuorossa. Rikastusprosessi jaetaan kolmeen vaiheeseen: malminkäsittely ja murskaus, palarikastus sekä jauhatus ja hienorikastus.
10 Rikastusprosessi Malminkäsittely ja murskaus Malmi esimurskataan maanalaisessa kaivoksessa sijaitsevassa murskaamossa. Esimurskattu malmi nostetaan hissillä maan pinnalla sijaitseviin siiloihin mittataskuun. Siilojen kapasiteetti on 6 000 tonnia. Maanpäällisistä siiloista malmi siirretään hihnakuljettimella risteysaseman kautta murskaamoon, jossa malmi kuivaseulotaan sekä sekundäärimurskataan kartiomurskaimilla. Murskaamolla malmi seulotaan kahteen jakeeseen: alle 10 mm:n malmi menee suoraan malmin välivarastoon hienorikastamon syötteeksi, yli 10 mm:n kappalekoon malmi on palarikastusprosessin syötettä. Murskaamon laitteet ovat koteloidut pölyn poiston vuoksi ja poistoilma puhdistetaan märkäpesurilla. Palarikastus Murskaamolta tuleva kappalekooltaan 10 100 mm:in malmi erotetaan kolmeksi tuotteeksi kaksivaiheisessa raskasväliaine-erotuksessa. Malmista erotetaan palakivi, palarikaste sekä välituote. Palarikastusprosessissa ei käytetä kemikaaleja, paitsi veden selkeyttämiseen tarvittavaa flokkulanttia. Malmi pesuseulotaan ennen erotusprosessia. Tavoitteena on pestä kivien pinnasta pois hienoaines, joka vaikuttaa epäedullisesti erotusprosessin dynamiikkaan. Malmi syötetään kaksivaiheiseen erotusprosessiin. Ensimmäisessä vaiheessa malmista erotetaan palakivi ja toisessa vaiheessa palarikaste ja välituote. Erottimina toimivat sink-float rumpuerottimet, joissa käytetään väliaineena piirauta-vesilietettä. Ensimmäisessä rummussa tiheys on 3,0 3,2 kg/l ja toisessa rummussa 3,4 3,65 kg/l. Riippuen syötettävän malmin tiheydestä kappaleet joko kelluvat seoksen pinnalla tai uppoavat siinä. Uponnut jae sisältää kromiittia enemmän kuin kelluva jae. Kummankin rummun jälkeen on väliaineseulonta, jossa pestään piirauta pois kivien pinnoilta. Piirauta puhdistetaan magneettierottimilla ja palautetaan prosessiin. Piirauta on kaasu-atomisoimalla valmistettua hienoa jauhetta, joka sisältää 15 % piitä ja 85 % rautaa. Vuosittain piirautaa kuluu noin 100 tonnia. Palakivi palautetaan pääosin maanalaisen kaivoksen louhosten täyttöihin. Palakiveä voidaan myös käyttää maisemointitarkoituksiin sekä patojen verhoiluun. Palarikastuksen välituote menee murskaamolle kolmannen vaiheen murskaukseen, josta syntyvä 0/25 mm:n aines on yhdessä kuivaseulotun alle 10 mm:n materiaalin kanssa hienorikastamon syötettä. Palarikaste varastoidaan hallivarastoon odottamaan toimittamista Tornion ferrokromitehtaalle. Palarikastamon syöttö on vuositasolla noin 800 000 tonnia, josta tuotetaan Cr 2 O 3 -pitoisuudeltaan 35,5 % palarikastetta noin 200 000 tonnia sekä Cr 2 O 3 -pitoisuudeltaan 7,0 % palakiveä noin 150 000 tonnia. Jauhatus ja hienorikastus Murskauksessa seulottu hienoaines sekä murskattu välituote varastoidaan ns. murskevarastossa, josta se syötetään jauhatuksen kautta hienorikastusprosessiin. Jauhatuksessa ja hienorikastuksessa ei käytetä muita kemikaaleja kuin veden selkeytykseen tarvittavaa flokkulanttia.
Malmi jauhetaan märkäjauhatuspiirissä, johon kuuluvat tanko- ja kuulamylly sekä luokitusseulat. Jauhinkappaleina käytetään terästankoja sekä -kuulia. Jauhettu malmiliete (0/700 µm) rikastetaan mineraalien ominaispainoeroihin perustuvilla märkäerotusmenetelmillä hienorikasteeksi. Ensimmäisen vaiheen rikastus tapahtuu Reichert-kartioerottimilla ja toisen vaiheen rikastus spiraalierottimilla. Laajennuksen jälkeen rikastuksessa siirrytään kokonaan spiraalierottimiin. Rikaste suodatetaan rumpusuotimilla ja varastoidaan hallivarastoon toimitusta varten. Rikasteen loppukosteus on 3 5 %. Prosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan ja sijoitetaan rikastushiekka-altaaseen. Täyttyneet altaat peitetään ja maisemoidaan. Hienorikastamon syöte on vuositasolla noin 900 000 tonnia, josta tuotetaan 45 %-Cr 2 O 3 hienorikastetta noin 400 000 tonnia sekä 12 %-Cr 2 O 3 rikastushiekkaa noin 500 000 tonnia. Prosessivaiheet ja kapasiteetit laajennuksen jälkeen ovat: 11 Malmi 2 700 000 t/v 26.0 %-Cr2O3 Murskaamo - käyntiaste 80 % - teho 385 t/h Mursk. hienot 1040000 t/v 25,3 %-Cr2O3 PR-syöttö 1 660 000 t/v 26,5 %-Cr2O3 Välituote 950 000 t/v 28,3 %-Cr2O3 Palarikastamo - käyntiaste 80 % - teho 231 t/h PR-lieju 40 000 t/v 18,0 %-Cr2O3 Palarikaste 400 000 t/v 35,5 %- Cr2O3 Palakivi 270 000 t/v 8,0 %-Cr2O3 Murskevarasto 40000 t HR-syöttö 1 990 000 t/v 26,7 %-Cr2O3 Hienorikastamo - käyntiaste 94 % - teho 242 t/h - myllyt 300 t/h Hienorikaste 850 000 t/v 45,0 %-Cr2O3 Rikastushiekka 1180000 t/v 13,2 %-Cr2O3 Rikasteiden varastointi ja toimitus Tornioon Rikasteet varastoidaan halleihin, joissa varastoitavan rikasteen määrä on enintään 20 000 tonnia/halli. Halleista ne kuljetetaan autoilla ferrokromitehtaan varastosiiloihin. Jatkossa kuljetus myös rautateitse on mahdollista. Tuotantovarmuussyistä rikasteiden minimivarastotaso on noin kuukauden ferrokromitehtaan tarve. Näin ollen rikasteita joudutaan varastoimaan ulos tuotevarastokentälle. Pala- ja hienorikastevarastojen koko vaihtelee vuoden aikana. Rikasteita varastoidaan noin yhden kuukauden tuotantoa vastaava määrä muun muassa laiterikkojen varalta. Normaalituotannossa käytetään sisävarastoja mahdollisimman paljon. Ulkovarastoinnin määrää rajoitetaan varastoihin sitoutuvan pääoman, rikasteiden rapautumisen sekä pakkasaikana lumen ja jään vuoksi. Ulkovarastointi on normaalia toimintaa kaivoksella. Hienorikastekasaa kastellaan kesällä. Palarikaste ei pölyä ulkona varastoitaessa.
Kromirikasteiden ulkovarastoinnista ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle, koska niistä ei liukene haitallisia metalleja sade- tai sadetusvesiin. Kromiitti rikasteet ovat matalan jalostusarvon tuotteita eikä uusien varastorakennusten rakentaminen niitä varten ole mielekästä tai kannattavaa. 12 Rikastamon laajennus Laajennuksessa rikastamon tuotanto kaksinkertaistuu, mutta rikastusmenetelmät pysyisivät nykyisenlaisina. Rakennettava rakennusten kokonaisneliömäärä on noin 6 000 m 2, josta murskevaraston osuus on lähes puolet. Murskaamon ja palarikastamon omat lämpökeskukset jäävät pois käytöstä ja laitokset liitetään kaukolämpöön. Laajennuksessa hyödynnetään nykyisiä rakennuksia. Uudet rakennukset sijoittuvat vanhojen viereen. Murskaamon kattoa korotetaan sekä nykyisiä prosessilaitteita kunnostetaan ja päivitetään. Palarikastamon laitekanta korvataan suuremmilla laiteyksiköillä, jolloin mm. erotusrumpujen koko kasvaa. Tätä varten olemassa olevaa rakennusta laajennetaan etelä- ja itäsuuntaan. Murskatulle malmille eli hienorikastamon syötteelle rakennetaan uusi suurempi välivarasto. Jauhinmyllyjen koko kasvaa, ja niitä varten rakennetaan uusi erillinen jauhimo. Spiraalierottimien määrä kasvaa, ja ne sijoitetaan uuteen spiraalirikastamoon. Tilavaraukset uusille pala- ja hienorikastevarastoille ovat nykyisten rikastehallien läheisyydessä niiden itäpuolella. Nykyinen huoltola-ruokalarakennus muutetaan huoltolaksi, ja sen viereen rakennetaan uusi erillinen ruokalarakennus. Uusi ulkovarastorakennus rakennetaan vastaavanlaisten nykyisten varastojen itäpuolelle. Laajennuksen vuoksi rikasteita joudutaan varastoimaan ulkona tuotevarastokentällä normaalia suurempia määriä. Tilapäisesti varastoitavien rikasteiden määrä riippuu laajennuksesta johtuvan toiminnan väliaikaisen keskeytyksen pituudesta. Nykyisten suunnitelmien mukaan toiminta keskeytyisi palarikastamolla noin neljäksi kuukaudeksi ja hienorikastamolla noin kahdeksi kuukaudeksi. Laajennuksen jälkeen tehdasalueen liikennöintireitit eivät muutu merkittävästi ja nykyisiä kulkureittejä hyödynnetään mahdollisimman paljon. Rikastevarastojen, lastausalueiden ja kulkuyhteyksien sijoittelussa huomioidaan jatkossa mahdollisuus sekä kisko- että kumipyöräkaluston käyttöön rikastekuljetuksissa. Kemikaalit ja muut aineet Rikastusprosessissa ei käytetä kemikaaleja malmin varsinaiseen käsittelyyn. Piirautaa käytetään palarikastuksessa väliaineena. Piirautajauheen hienonemisesta johtuen sitä lisätään prosessiin viikoittain. Flokkulantteja käytetään pala- ja hienorikastamon käyttöveden puhdistuksessa. Glygolia käytetään palarikastamolla kuljettimien jäätymisenestoon. Pölynsidontaliuosta käytetään ajoreittien pölyämisen vähentämiseen kesäaikana. Tiesuolaa käytetään talvella liukkauden torjunnassa.
Käytettävien kemikaalien ja muiden aineiden kulutus vuodessa ja arvioitu käyttömäärä laajennuksen jälkeen on: 13 Kemikaali / aine Nykyinen kulutus tonnia Laajennuksen jälkeinen kulutus tonnia Piirauta 99 200 Flokkulantit 10 20 Glykoli 10 15 Pölynsidontaliuos 150 150 Tiesuola (liukkauden esto) 56 56 Lentotuhka (kovettuva kaivostäyttö) 6 100 12 000 Masuunikuona (kovettuva kaivostäyttö) 2 900 5 800 Sementti (kovettuva kaivostäyttö ja ruiskubetonointi) 1 150 2 300 Kiihdytin natronvesilasi (ruiskubetonointi) 220 500 Räjähdysaineet Käytettävä räjähdysainemäärä on vähentynyt toiminnan siirryttyä maanalaiseen louhintaan. Louhinnassa käytettävää Kemiitti-räjähdysainetta on käytetty noin 650 t vuoden 2008 aikana. Laajennuksen jälkeen räjähdysaineita käytetään noin 1 500 t vuodessa. Kemiitin lisäksi alueella käytetään vuosittain noin 90 t muita räjähdysaineita, kuten Kemixiä, ANFO:a ja aniittia. Räjähdysaineet varastoidaan kaivoksessa olevassa räjähdysainevarastossa. Polttoaineiden käyttö ja varastointi Kaivosalueella käytetään raskasta polttoöljyä tilojen lämmityksessä ja kevyttä polttoöljyä lähinnä erilaisten koneiden ja laitteiden polttoaineena. Maanalaiseen louhintaan siirtyminen on vähentänyt kevyen polttoöljyn kulutuksen malmin ja sivukiven kuljetustarpeen vähentyessä. Vuonna 2005 maanalaisen kaivoksen lämmittämisessä raskas polttoöljy korvattiin nestekaasulla. Nykyiset polttoaineiden kulutukset ja ennuste laajennusten jälkeiselle kulutukselle on: Polttoaine käyttö 2008 Käyttö laajennuksen jälkeen raskas polttoöljy (t) 342 400 kevyt polttoöljy (m 3 ) 1 560 2 500 nestekaasu (t) 477 600 Kaivosalueella sijaitsevia polttoainesäiliöitä on 21 ja niiden yhteistilavuus on noin 415 m 3. Polttoainesäiliöistä 12 on varustettu suoja-altaalla ja viisi on asfaltoiduilla alueilla, joilla on öljynerotuskaivot. Neljällä polttoainesäiliöllä ei ole suoja-allasta. Näistä kaksi tulee poistumaan käytöstä (murskaamon ja palarikastamon säiliöt) laajennuksen käyttöönoton jälkeen.
14 Energiantuotanto Kaivoksella on vuonna 2000 käyttöönotettu raskasta polttoöljyä käyttävä lämpökeskus, jossa on polttoaineteholtaan 1,4 MW:n höyrykattila ja 1,5 MW:n keskuslämmityskattila. Kattiloilla on yhteinen 24 metriä korkea piippu. Lämpökeskuksen teho on mitoitettu siten, että myös murskaamon ja palarikastamon lämmitys on mahdollista kytkeä keskuslämmityksen piiriin. Tällä hetkellä näillä yksiköillä on erillinen lämmöntuotantojärjestelmä. Kevyellä polttoöljyllä toimivien lämminilmakehittimien polttoainetehot ovat murskaamolla 0,32 ja 0,407 MW ja palarikastamolla 0,292 ja 0,157 MW. Hakija omistaa lämpökeskuksen, mutta käyttövastuu on Fortum Oy:llä. Lämpökeskuksen kapasiteetti riittää myös suunnitellun laajennuksen tarpeisiin. Maanalaiset tilat lämmitetään nestekaasua käyttävällä lämpökeskuksella. Toiminnalla on oma ympäristölupa (nro 78/05/1, 10.8.2005), joka on esitetty sisällytettäväksi sellaisenaan Kemin kaivoksen lupaan. Urakoitsijoi den alueen jätevesien käsittel y, jät ehuolto ja polttoaineiden han k- kiminen Urakoitsijoiden saniteettijätevedet käsitellään seuraavasti: neljällä urakoitsijalla on umpikaivot ja ne tyhjennetään loka-autoilla säännöllisesti, yhdellä urakoitsijalla ei synny jätevesiä ja yksi johtaa vedet kaivoon. Kaluston huoltopisteessä syntyvät vedet urakoitsijat käsitelevät seuraavasti: yksi johtaa vedet öljynerotuskaivon kautta viemäriin, yksi johtaa vedet umpisäiliöön ja yhden kalusto pestään pihalla, jossa ei ole erillisiä kaivoja. Jätehuolto on toteutettu seuraavasti: kaikkien urakoitsijoiden ongelmajätteet toimitetaan käsittelyyn, sekajätteet toimitetaan käsiteltäväksi ja metalliromu kierrätetään. Jätehuollon kirjapitoa ei ole kaikilla, osa saa vuosiraportin jätteiden hakijalta. Neljä urakoitsijaa on nimennyt vastuuhenkilöt ja kaksi ei. Polttoaineen tankkaukset toteutetaan seuraavasti: neljä urakoitsijaa käyttää Nesteen tankkauspistettä ja kahdella lisäksi siirrettäviä kaksivaippaisia säiliöitä, kahdella urakoitsijalla ei ole tankkauspistettä tai siirrettäviä säiliöitä. Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Talousvesi Kaivosalueella tarvittava talousvesi tulee kunnallisesta vesijohtoverkostosta. Talousveden tarve on vuosittain noin 15 000 m 3. Mahdollisessa laajennuksessa talousveden kulutus kasvaa henkilömäärien suhteessa. Rikastamon käyttövesi Rikastamon vuotuinen prosessiveden tarve on noin 2 500 000 m 3. Veden kulutus on tasaista ympäri vuoden ja vuorokauden. Rikastusprosessin vesi on lähes kokonaan selkeytysaltaalta 5 pumpattavaa kiertovettä. Prosessin
käytön varmistamiseksi pumppaushäiriöissä yms. kaivos ostaa lisäksi vettä Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaiden makeavesikanavasta tarpeen mukaan (vuonna 2008 16 109 m 3 ). Rikastusprosessissa tarvittava prosessivesi pumpataan rikastushiekan mukana rikastushiekka- ja selkeytysaltaille. Rikastushiekka-altaista vesi johdetaan ylivuotona selkeytysaltaaseen 4 ja siitä altaaseen 5. Vettä pumpataan altaasta 5 takaisin prosessivedeksi vuosittain noin 2 500 000 m 3. Tarvittaessa vettä johdetaan ylivuotona Iso-Ruonaojaan ilmastusportaan kautta. Ylivuodon määrä vaihtelee suuresti vuosittain, suurimmillaan se on ollut yli 1 milj. kuutiometriä vuodessa. Talviaikaan ylijuoksutettavan veden määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. 15 Maanalaisen kaivoksen käyttövesi Maanalaisessa louhinnassa tarvittavan veden määrä on noin 100 000 m 3 vuodessa. Vettä tarvitaan porauksessa, kairauksessa, pumppujen tiivistysvetenä sekä kasteluun ja tilojen puhdistukseen. Maanalaisessa louhinnassa tarvittava käyttövesi otetaan Viianmaan avolouhoksesta. Myös Nuottijärven-Surmanojan avolouhosta käytetään jatkossa vesivarastona. Laajennuksen jälkeen poraveden käyttö lisääntyy noin 200 000 m 3. Vesi otetaan Viianmaan avolouhoksen poravesivarastosta. Jatkossa käytetään vesivarastona myös Nuottijärvi-Surmaojan avolouhosta. Avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen kuivatusvesiä muodostuu hydrologisista olosuhteista riippuen vuosittain 1 200 000 2 500 000 m 3. Kuivatusvedet pumpataan rikastamon selkeytysaltaisiin. Vuonna 2008 näitä vesiä pumpattiin noin 560 000 m 3. Kuivatusvesien määrä ei tule laajennuksen jälkeen arvion mukaan oleellisesti lisääntymään. Tällä hetkellä pääosa vedestä tulee pohjassa olevien reikien kautta kaivoksen ylimmille tasoille, josta ne pumpataan 350-tason pumppaamon kautta suoraan rikastushiekka-altaille. Kaivoksen alemmille tasoille suotovesiä tulee pieniä määriä. Kemin kaivos on ns. kuiva kaivos. Jäteveden puhdistus Sosiaalitilojen jätevesiä muodostuu vuosittain vajaat 10 000 m 3, jatkossa määrä voi hiukan lisääntyä. Vedet käsitellään biologis-kemiallisessa jäteveden puhdistamossa ja johdetaan rikastamon selkeytysaltaille. Syntynyt liete toimitetaan kahden kuukauden välein kunnalliselle jäteveden puhdistamolle käsiteltäväksi. Normaalitilanteessa puhdistamolla (EcoStone 5) päästään biologisen hapenkulutuksen osalta vähintään 80 %:n ja fosforin osalta 70 %:n poistotehokkuuteen. Käytännössä lähes kaikki puhdistamolta altaille johdettu vesi laimenee ja jää suljettuun kiertoon eikä siten kuormita merkittävästi vesistöä. Urakoitsijat keräävät omissa tiloissaan muodostuvat jätevedet umpikaivoihin, joista ne toimitetaan edelleen kunnalliseen jätevedenkäsittelyyn. Läjitysalueet Kaivostoiminnan sivutuotteina syntyy sivukiveä, palakiveä ja rikastushiekkaa.
16 Sivukivi Louhitun sivukiven määrä oli vuonna 2008 noin 500 000 tonnia. Maanalaisen louhinnan käynnistyttyä syntyvän sivukiven määrä on vähentynyt huomattavasti. Sivukivi käytetään pääosin suoraan maanalaisen louhoksen louhostäytöissä, osa irrotetusta sivukivestä läjitetään lyhytaikaisesti ennen sen käyttöä. Avolouhinnan aikana syntynyttä sivukiveä on läjitetty kaivosalueella oleville neljälle sivukiven läjitysalueelle, yhteensä noin 115 miljoonaa tonnia. Läjityskasojen purku kaivostäyttöön on aloitettu avolouhoksen jalkapuolen sivukivikasasta. Vuonna 2008 maanpäällisistä sivukivikasoista käytettiin sivukiveä yli 100 000 tonnia. Tällä hetkellä purettavan kasan loppuun käyttämisen arvioidaan kestävän 10 15 vuotta. Laajennuksen jälkeen kaikki louhittava sivukivi käytetään maan alla louhostäyttöihin. Samalla avolouhinnan aikana syntyneiden sivukivikasojen purku maan alle jatkuu. Myytävä louhe otetaan Elijärven kattopuolella sijaitsevasta läjityskasasta. Sivukivilouhetta on myyty kaivoksen ulkopuolelle vaihtelevia määriä vuosittain. Määrä on ollut enimmillään 270 000 tonnia. Vuonna 2008 sivukiveä myytiin noin 22 000 tonnia. Myyntiin vaikuttavat lähialueella tehtävät maanrakennushankkeet. Seuraavan 10 vuoden aikana on tavoitteena murskata kattopuolen läjitysalueelle varastoitua peridotiittilouhetta noin 30 000 tonnia vuodessa omaan tierakentamiseen. Mursketta ei pääsääntöisesti myydä sen rajoittuneiden teknisten ominaisuuksien, muun muassa lujuus, vuoksi. Murskaus läjitysalueella aiheuttaa vuosittain noin kuukauden ajan jonkinasteista pölyämistä kaivosalueelle. Lisäksi murskauksesta aiheutuu melua, joka ei kuitenkaan leviä noin kahden kilometrin päässä oleville lähimmille asutuille kiinteistöille. Nuottijärven läjitysalueelta myydään mahdollisuuksien mukaan sivukiveä/louhetta. Ulos myytävä materiaali on pääosin isokokoista lohkaretta/louhetta ja sitä käytetään satamarakenteiden, aallonmurtajien, merituulivoimaloiden perustuksien ym. vastaavien rakenteiden tekoon. Tavoitteena on myydä seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 1 000 000 tonnia serpentiniitti/talkkikarbonaatti-pohjaisia sivukiviä. Myynti riippuu suuresti alueella tapahtuvasta maanrakennustoiminnasta. Jalkapuolen läjitysalueelta sivukiveä käytetään maanalaisen kaivoksen kaivostäytöissä noin 500 000 tonnia vuodessa. Palakivi Palarikastusprosessista tuleva palakivi käytetään kokonaisuudessaan kaivostäyttöihin, maanrakennukseen ja patojen verhoiluun. Tilapäisesti palakiveä voidaan varastoida palakiven varastoalueelle. Palakivi, jota syntyi vuonna 2008 noin 160 000 t, käytettiin maanalaisen kaivoksen täytöissä. Rikastushiekka Hienorikastusprosessissa muodostuu vuosittain noin 500 000 tonnia rikastushiekkaa. Hiekka pumpataan vesilietteenä rikastushiekka-altaille, jossa se laskeutetaan. Rikastushiekan mineraloginen koostumus vaihtelee malmioittain yleisimpien mineraalien ollessa kromiitti, kloriitti, tremoliitti, serpentiini, talkki ja flogopiitti. Hiekasta on 94 % raekooltaan alle 0,5 mm ja
50 % alle 0,063 mm. Rikastushiekassa on keskimäärin kromioksidia 12 %, nikkeliä 0,1 % ja sinkkiä 0,01 %. Sinkistä ja nikkelistä pääosa on kromiitissa. Sulfideihin sitoutuneiden metallien osuus on pieni. Toiminnan laajentuessa rikastushiekkamäärä tulee kasvamaan vastaavasti. Tähän mennessä toiminnassa muodostunutta rikastushiekkaa on altaissa noin 13 miljoonaa tonnia. Altaat ovat maapohjaisia ja niiden patopenkereet on rakennettu ns. vyöhykepadoiksi, joissa padon tukirunkona on louhepenger ja tiivisosa on moreenia. Altaiden 4 ja 5 (selkeytysaltaat) ympäryspadot (padot 1 ja 2) ovat pelkästään moreenista rakennettuja. Maa-aineksista rakennetut padot ovat suotavia. Tästä syystä osa vesistä kulkeutuu maastoon hallitun ylivuodon lisäksi myös patojen lävitse sekä pohjan kautta. Altaan 7 patopenkereet on varustettu vedenkeräysjärjestelmällä, jolla voidaan mitata padon läpi suotautuvan veden määrä. Altaat maisemoidaan niiden täytyttyä. Pinnat muotoillaan siten, että niiden päälle ei kerry lammikoita. Allas 1, jonka pinta-ala on 22 ha, on jo täyttynyt ja maisemoitu. Allas 6 (38,6 ha) on täyttynyt vuoden 2008 lopulla ja sen maisemointi aloitetaan vuoden 2011 aikana, kun altaan pinta on tiivistynyt kantamaan työkoneita. Allas 2 3, joka on kooltaan noin 25 ha, on myös täyttymässä ja se maisemoidaan vuosien 2012 2014 aikana. Allas 7 on valmis ja otettiin käyttöön syyskuussa 2008. Altaan 7 ensimmäisen vaiheen pinta-ala on 108 ha ja suunnitelman mukainen tilavuus lähes 11,5 milj. m 3. Toisessa vaiheessa tehdään patopenkereiden korotus. 17 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Rikastushiekka, sivukivi ja palakivi ovat olomuodoltaan kiinteitä jätteitä. 95 % rikastushiekasta on raekooltaan alle 0,5 mm ja 50 % raekooltaan alle 0,063 mm. Sivukiven palakoko vaihtelee ja suurimmat kivet ovat alle 1 m 3. Palakiven raekoko on 10 100 mm. Kaivoksella on syntynyt kaivannaisjätteiksi luokiteltavia jätteitä vuosina 2003 2008: Jäte 1000(t) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Sivukivi 3 985 3 422 561 270 407 498 Palakivi 88 80 87 132 141 159 Rikastushiekka 466 545 490 493 509 501 Sivukiven määrä on vähentynyt maanalaisen louhinnan alkamisen jälkeen. Toiminnassa muodostuvien kaivannaisjätteiden nimikkeet ovat ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti: läjitettävä sivukivi 01 01 01 rikastushiekka 01 03 06 palakivi 01 03 99 Nykyisin louhittava sivukivi käytetään kokonaan kaivoksen louhostäyttöön. Kiveä on hyödynnetty vuodesta 2005 1 735 000 tonnia. Aiemmin louhitun
sivukiven läjitysalueet ovat pinta-alaltaan 156 ha ja korkeudeltaan 65 metriä. Tällä hetkellä sinne on läjitetty 115 Mm 3 kiveä. Läjitettyä sivukiveä on viety maanalaisen kaivoksen louhostäyttöön 100 000 tonnia vuonna 2008. X-malmin varastoalue on 17,5 ha ja korkeudeltaan 45 metriä. Sinne on läjitetty 8 Mm 3 malmia. Varastoitavan malmin määrä ei kasva. Palakiven varastoalueen pinta-ala on 3 ha ja korkeus 15 metriä. Kiveä on alueelle läjitetty 450 000 tonnia. Kiviaines tullaan käyttämään maanalaisen kaivoksen louhostäyttöön. Rikastushiekka-altaat ovat pinta-alaltaan 187 ha. Rikastushiekkaa on altaissa 13 miljoonaa tonnia. Vuosittain sinne tulee lisää rikastushiekkaa 500 000 tonnia. Laajennuksen jälkeen rikastushiekkaa kertyy 1 180 000 t/v Alueelle on mahdollista läjittää hiekkaa noin 35 vuotta. Sivu- ja palakiveä on mahdollista käyttää maa- ja vesirakennusmateriaalina. Palakiveä käytetään kaivosalueella muun muassa patojen verhoiluun. 18 Jätteiden luokittelu Vuosina 2003 2008 tehtyjen liukoisuustestien tulosten mukaan metallien liukoisuus rikastushiekasta on vähäinen ja vastaavat alueen murskattujen luonnon kiviainesten liukoisuuksia. Rikastushiekan korkeasta kromioksidipitoisuudesta (12 %) huolimatta liukenevan kromin määrä on vähäinen. Sinkki on pääasiassa kiintoaineeseen sitoutunutta. Liukoisen nikkelin osuus on vähäinen. Sivukivi ja palakivi sisältävät samoja mineraaleja kuin rikastushiekka. Metallipitoisuudet ovat tosin selvästi alhaisemmat. Liukoisuusarvot on oletettu alhaisemmiksi kuin rikastushiekalla. Kromi on sitoutunut oksidimineraaleihin ja mangnesiumsilikaatteihin. Nikkeli esiintyy peridotiitti- ja talkkiserpentiniittikivessä. Sivukiven rautasulfidipitoisuus on pieni. Keskimääräinen rikkipitoisuus kairausnäytteissä (375 kpl) on 0,04 %. Kiven runsas karbonaattipitoisuus riittää neutraloimaan vajovesien mahdollisen happamuuden. Vapautunut nikkeli ei saostu usein neutraloitumisreaktioissa, mutta nikkelin pienen pitoisuuden perusteella vajo- ja suotovesien nikkelipitoisuus on alhainen. Hakija on verrannut rikastushiekasta määritettyjä keskimääräisiä liukoisuuspitoisuuksia valtioneuvoston asetuksessa jätteiden kaatopaikkakelpoisuudesta esitettyihin kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvoihin ja valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa annettuihin raja-arvoihin. Määritettyjen liukoisuusarvojen osalta rikastushiekka on hakijan mukaan luokiteltavissa inertiksi jätteeksi. Tutkimusten mukaan metallien liukoisuus rikastushiekasta on vähäinen. Alueella ei tarkkailutietojen perusteella ole havaittu ympäristöön kohdistuvia kaivannaisjätteistä aiheutuneita haittavaikutuksia. Jätteet eivät syty itsestään eivätkä ne pala. Rikastushiekasta määritettyjen happoliukoisten metallien kokonaispitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarpeen arviointia koskevan valtioneuvoston asetuksen 217/2007 mukaiset kadmiumin, kromin, nikkelin ja lyijyn taustapitoisuudet. Kromin ja nikkelin kynnysarvot ylittyvät. Rikastushiekka on peräisin määritellyltä alueelta louhitusta malmista. Tällaisessa malmissa luontaiset metallipitoisuudet (taustapitoisuus) ovat selvästi korkeampia kuin yleensä ja myös korkeampia kuin rikastushiekassa. Taustapitoisuuteen verrattaessa olisi vertailuna käytettävä malmin luontaisia taustapitoisuuksia.
Sivukiven ja palakiven mineraalit ovat samoja kuin rikastushiekassa. Pääasialliset haitta-aineet ovat kromi ja nikkeli. Sivukiven metallipitoisuudet ovat kuitenkin selvästi alhaisempia kuin rikastushiekassa. Rikastamolta tulevan palakiven kromioksidipitoisuus on vuositasolla vaihdellut 4 ja 8 %:n välillä. Louhinnassa ja rikastuksessa ei käytetä aineita, jotka voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Kun huomioidaan jätteiden liukoisuusominaisuudet, voidaan hakijan mukaan Kemin kaivoksen kaivostoiminnan jätteet luokitella valtioneuvoston asetuksen 717/2009 tarkoittamiksi pysyviksi jätteiksi. 19 Kaivannaisjätealueet Kaivannaisjätteet sijoitetaan niille varatuille alueille. Sivukivi ja palakivi sijoitetaan avolouhoksen ympärillä oleville läjitysalueille ja rikastushiekka kaivoksen itäpuolella oleviin patopenkereiden rajaamiin altaisiin. Kaivosalueen ympäristö koostuu lähinnä moreenista, jonka päällä on paikoin ohut lajittunut kerros. Maapeitteen paksuus on noin 4 12 metriä. Monin paikoin maaperää peittää turvekerros. Pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa ja sen taso on vaihdellut välillä N 43 + 19,68 - + 31,09. Päävirtaussuunta on kaakkoon. Sivukivialueet Avolouhinnan aikaiset sivukivet on läjitetty kaivoksen vierellä oleville läjitysalueille A, B ja C, joiden pinta-ala on yhteensä 156 ha. Niille on läjitetty yhteensä 115 Mt. Ylimmillään sivukivikasat ulottuvat noin N 43 + 80 - + 85 tasolle. Perukan louhos on täytetty sivukivellä noin 10 metriä maanpinnan yläpuolella olevalle tasolle. Avolouhoksen toiminnan päätyttyä ei läjitysalueille ole viety kiveä. Maan alta mahdollisesti tulevat sivukivet läjitetään tilapäisesti avolouhoksen kaakkoispuolella olevan läjitysalueen itäpäähän (C), josta ne kuljetetaan maanalaisten louhosten käyttöön seuraavan louhintatarpeen aikana. Alue Varastoitu määrä (miljoona tonnia) Elijärvi jalkapuoli 12 Elijärven kattopuoli 76 Nuottijärvi 20 X-malmi 7 Yhteensä 115 Vuonna 2008 sivukivikasoista käytettiin sivukiveä 100 000 tonnia. Toiminnan laajentuessa kaikki louhittava sivukivi käytetään maan alla louhostäyttöihin. Kaivosalueen tienrakentamiseen on tarkoitus käyttää seuraavan 10 vuoden aikana peridotiittilouhetta 30 000 tonnia vuodessa. Läjitysalueelta B on tavoitteena myydä seuraavan 10 vuoden aikana 1 milj. tonnia serpentiniitti/talkkikarbonaatti-pohjaisia sivukiviä. Palakivi pyritään käyttämään kokonaisuudessaan kaivostäyttöihin, maanrakennukseen ja patojen verhoiluun. Palakiveä voidaan varastoida tuotantorakennusten itäpuolella sijaitsevalle 3 hehtaarin palakiven varastoalueel-
le, josta sitä otetaan hyötykäyttöön. Täyttötilavuutta on jäljellä 350 000 m 3. Vuonna 2008 palakiven varasto pieneni 3 970 tonnilla. Maanpäällä olevaa kiviainesta käytetään kaivostäyttöön seuraavasti: 20 Täyttömateriaali nykytuotanto (t/v) laajennuksen jälkeen (t/v) Sivukivi 130 000 260 000 Palakivi 165 000 330 000 Yhteensä 295 000 590 000 Sivukiven varastokasat tyhjenevät arvioiduilla määrillä seuraavasti: Elijärven jalkapuolen varastokasa vuonna 2060, Elijärven kattopuolen varastokasa vuonna 2350, Nuottijärven varastokasa 2430 ja X-malmin varastokasa 2450. Rikastushiekka-alueet Rikastushiekka-altaiden pinta-ala on 189 ha. Täyttötilavuutta on jäljellä 11,4 milj. m 3. Tähän mennessä toiminnassa muodostunutta rikastushiekkaa on sijoitettuna altaisiin noin 13 miljoonaa tonnia. Allas 1 (22 ha) on täynnä ja maisemoitu. Allas 6 (38,6 ha) on täyttynyt vuoden 2008 lopulla ja sen peittäminen aloitetaan vuonna 2011. Allas 2 3 (25 ha) on täyttymässä ja se maisemoidaan 2012 2014. Allas 7 (107 ha) on otettu käyttöön vuonna 2008. Altaan reunoja korotetaan kunnes sen täyttötilavuus 11,4 milj. m 3 on käytetty. Altaan tilavuuden on arvioitu riittävän 30 vuotta rikastamon nykyisellä tuotannolla ja 15 vuotta laajennetulla tuotannolla. Rikastushiekka pumpataan altaaseen 7, josta vedet kulkeutuvat altaan lounaiskulmassa olevan vedenpoistoputken kautta selkeytysaltaaseen (allas 4) ja siitä selkeytysaltaaseen 5, josta osa vedestä palautetaan takaisin rikastusprosessiin. Altaasta 5 vedet kulkeutuvat Iso-Ruonanojaan sekä ohjatusti että suotautumalla penkereiden lävitse. Rikastushiekka-allas 7 on pysyvän tavanomaisen jätteen sijoituspaikka, johon ei sovelleta valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista. Allas ja sivukiven läjitysalueet luokitellaan valtioneuvoston asetuksen 717/2009 liitteen 2 mukaisiksi muiksi kaivannaisjätteen jätealueiksi. Rikastushiekkaa ei käytetä maanalaisten tilojen täytössä, koska sivu- ja palakivi soveltuu teknisesti paremmin täyttöön. Vanhoja avolouhoksia ei käytetä kaivannaisjätteen sijoitusalueena, koska sen täyttäminen vaarantaisi alapuolisten malmivarojen hyödyntämisen. Hakija on varautunut pato-onnettomuuksiin tekemällä patolain mukaisen vahingonvaaraselvityksen. Sortuman aikaisiksi toimiksi on kirjattu rauta- ja maantieliikenteen rajoittaminen tai katkaisu Iso-Ruonaojan alajuoksulla. Selvitys päivitetään muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Turvatekniikan keskus on vahvistanut altaan 7 turvallisuustarkkailuohjelman. Rikastushiekka- ja selkeytysaltaiden patojen kunto tarkistetaan silmämääräisesti kerran vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Patoturvallisuuskansion ohjeen mukaisesti tehdään padoille vuositarkastus ja viiden vuoden välein määräaikaistarkastus.
Kaivostäyttö tehdään sivukivellä sekä palarikastamolta saatavalla palakivellä. Puolet kivimäärästä kovetetaan sideainelietteellä, joka valmistetaan sideaineliettämöllä. Veden joukkoon lisätään sementtiä, masuunikuonaa ja lentotuhkaa. Vuonna 2010 arvioidaan käytettävän sementtiä 400 t, kuonaa 1200 t ja lentotuhkaa 3800 t. 21 Jätealueiden käytöstä poistaminen ja jälkihoito ja tarvittava vakuus Hakijan mukaan vakuuden määrän arviointi ei asetuksen perusteella ole tarpeen, koska rikastushiekka, sivukivi ja palakivi on hakemuksessa katsottu pysyväksi jätteeksi ja niiden läjitysalueet muiksi kaivannaisjätealueiksi. Pysyväksi jätteeksi luokiteltuun kaivannaisjätteeseen ei sovelleta valtioneuvoston asetuksen 379/2008 mukaista jätealuetta koskevaa vakuutta, mikäli jäte sijoitetaan muulle kuin suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavalle kaivannaisjätteen jätealueelle. Jätealueen vastaava hoitaja Hakija on ilmoittanut jätealueen vastaavan hoitajan 1.2.2011. alkaen. Hän toimii Kemin kaivoksen rikastamon projekti-insinöörinä vastuualueenaan ympäristö- ja patoturvallisuusasiat. Jätehuolto Jätteiden käsittelyn hoitaa ulkopuolinen urakoija. Mahdollinen laajennus lisää jätemääriä jonkin verran. Kaivoksella syntyvien jätteiden määrät ja sijoituspaikat: Jätelaji Jäteluokka Määrä Käyttö t/v Metalliromu 170405 338 raaka-aineeksi Kaapeliromu 170411 11 raaka-aineeksi Muoviputket 170203 7 raaka-aineeksi Jätepaperi ja -pahvi 200101 7 raaka-aineeksi Puutavarajäte 170201 30 raaka-aineeksi Yhdyskuntajäte 200301 131 kaatopaikalle Biojäte 200108 3 yleinen vast.ottop. Lokakaivoliete 190805 35 jäteveden puhdistamo Jäteöljy 130113 14 ongelmajätteen käsittely Kiinteät öljyiset jätteet 130899 73 ongelmajätteen käsittely Öljyvesi -seos 160708 7 ongelmajätteen käsittely Loisteputket ja elohopeahöyrylamput 200121 0,2 ongelmajätteen käsittely Laboratorion kemikaalijäte 160507 2 ongelmajätteen käsittely Aerosolit, liima-, maali, lakka- ja painoväri 1 ongelmajätteen käsittely Liikennejärjestelyt Rikasteet kuljetetaan kaivokselta Tornion terästehtaalle autoilla. Päivittäin kuljetuksia on noin 45. Sunnuntaisin ajoja on vain poikkeustapauksissa. Toiminnan laajentuessa kuljetusten lukumäärä kasvaa. Torniossa tielinjaus
on muuttunut Puuluodon alueella. Uusi, asutuksen ohittava tie on otettu käyttöön 2010. Jatkossa kuljetukset ovat mahdollisia myös junalla. Kaivosalueelta on vuosittain toimitettu rikasteen lisäksi markkinoille vaihtelevia määriä mursketta ja louhetta. Kaivosalueelle tuodaan polttoainetta Ajoksen satamasta 2 3 säiliöautokuormaa viikossa. Räjähdysainetta toimitetaan päivittäin. Nestekaasua toimitetaan kaksi kolme kertaa viikossa pakkaskauden aikana. Muiden tarveaineiden ja materiaalien osalta kaivoksella käy arkipäivisin 7 8 kuljetusliikkeen autoa. Henkilöautoliikenne muodostuu lähinnä 300 työntekijän liikkumisesta. Kaivokselle ei ole joukkoliikennettä. 22 Toiminnan loppuminen Kemin kaivoksen todetut malmivarat ovat olleet 38 miljoonaa tonnia (1.1.2008) ja mineraalivarannot 85 miljoonaa tonnia. Nykyisellä tuotannolla malmivarat riittävät noin 30 vuodeksi. Mahdollisen laajennuksen jälkeen malmivarat riittäisivät noin 15 vuodeksi. Mineraalivarannot voivat muuttua malmivaroiksi tarkemman tutkimuksen ja kairauksen edetessä. Kaivoksen loppuminen ei tämän vuoksi ole näköpiirissä, ja tarkkoja loppumissuunnitelmia ei ole tehty. Rikastamoalueelta poistetaan kaikki tarpeettomat tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat koneet ja laitteet sekä polttoaineet ja niiden säiliöt. Alue siistitään siirtämällä ylimääräiset irtaimet tavarat tai jätteet jätehuoltoon. Avolouhosten annetaan täyttyä vedellä ja vedenpinnan yläpuoliset seinämät luiskataan riittävän loiviksi. Louhosjärvien syntyminen mahdollistaa alueen turvallisen myöhemmän maankäytön, palauttaa alueen pohjavesitasot louhintaa edeltävään tilaan sekä sopeuttaa louhokset parhaalla mahdollisella tavalla ympäröivään luontoon ja maankäyttöön. Kaivostoiminnan loppuessa maanalainen louhos täyttyy vedellä. Yhteydet maanalaiseen louhokseen tukitaan, jotta asiattomien pääsy kaivoskuiluun estyy. Louhoksesta poistetaan kaikki käyttökelpoiset laitteistot muualla hyödynnettäväksi. Kaivosalueelle ei ole suunniteltu myöhempää käyttöä kaivostoiminnan loppumisen jälkeen. Rikastushiekka-altaiden täytyttyä ne muotoillaan kaltevuuteen 1:200 ja peitetään kuivumisen ja painumisen jälkeen. Muotoillun pinnan päälle rakennetaan kerroksia seuraavasti: kasvukerros (esimerkiksi turve) 50 mm ja tiivistyskerros (silttinen hiekkamoreeni) 500 mm (vedenläpäisevyys K 3*20-8 ). Peitetty pinta nurmetetaan. Pintavalumavedet johdetaan altaan reunalle, josta ne johdetaan ympäristöön. Rikastushiekkaalueen maanpäälliset rakenteet kuten putkilinjat puretaan. Liikenne alueelle estetään. Kaivostoiminnan loppuessa sovelletaan parhaita toimintamalleja, jotka on esitetty julkaisussa: "Kaivoksen sulkemisen käsikirja."