Outokumpu Chrome Oy, Kemin kaivos - Tarkkailusuunnitelman päivitys

Transkriptio

1 Tarkkailusuunnitelman päivitys 1 (11) Kemin Kaivos/Samuli Nikula Outokumpu Chrome Oy, Kemin kaivos - Tarkkailusuunnitelman päivitys Sisällys 1 JOHDANTO TOIMINNAN YLEISKUVAUS MAANALAINEN KAIVOS RIKASTUSPROSESSI ENERGIANTUOTANTO VEDET KÄYTTÖTARKKAILU PÄÄSTÖTARKKAILU PÖLY KATTILAT TALOUSJÄTEVEDET RIKASTUSHIEKKA VAIKUTUSTARKKAILU KIRVESAAVAN JA KIRVESJÄRVEN TARKKAILU PINTAVESI POHJAVESI MELU ILMANLAADUN TARKKAILU RAPORTOINTI TARKKAILU TOIMINNAN VUOSIRAPORTOINTI MUU RAPORTOINTI LAADUNVARMISTUS LIITTEET Liite 1 Tarkkailujen aikataulukaavio Liite 2 Pintavesinäytteenoton yhteenvetotaulukko Liite 3 Pohjavesinäytteenoton yhteenvetotaulukko Liite 4 Laboratorion menetelmäkuvaukset Liite 5 Kemin alueen ilmanlaadun seuranta, kokousmuistio Liite 6 Nuottijärvi-Surmaojan avolouhoksen tyhjentäminen Kemin kaivoksella (Pöyry, ) Liite 7 Kemin kaivoksen suotovesinäytteet (Pöyry, ) Karttaliite 1 Karttaliite 2 Pohjavesitarkkailun havaintopisteet, rikastushiekka-altaat ja vesikierto Vesistö- ja päästötarkkailun havaintopisteet Outokumpu Chrome Oy Kemi Mine Elijärventie 645, P.O. Box 172, FI Kemi, Finland Tel , Fax , Domicile Tornio, Finland. Business ID , VAT FI outokumpu.com

2 Tarkkailusuunnitelman päivitys 2 (11) Kemin Kaivos/Samuli Nikula JOHDANTO Kemin kaivokselle on myönnetty lupapäätös (Nro 125/10/1, Dnro PSAVI/121/04.08/2010). Nuottijärvi-Surmaojan avolouhoksen tyhjentämiselle ja vesien johtamiselle Iso-Ruonaojaan on myönnetty ympäristölupa (Nro 23/2014/1, Dnro PSAVI/1/04.08/2013). Määräyksen 23 mukaisesti on tarkkailusta ja tarkkailutulosten raportoinnista huolehdittava voimassaolevan tarkkailuohjelman, hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman ja päätöksen 125/10/1 liitteen 2 mukaisesti. Päätöksen 23/2014/1 mukaisesti on päivitetty tarkkailuohjelma toimitettava Lapin ELY-keskukselle 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Tämä on päätöksen mukaisesti päivitetty tarkkailuohjelma, joka toimitettiin ELY-keskukselle 25.4 ja täydennettiin Tässä tarkkailuohjelmassa keskeisimmät muutokset aikaisempaan ovat avolouhoksen tyhjennyspumppaukseen liittyvien näytteenottopisteiden lisäys (P10, P11 ja P12) sekä purkuvesien tarkkailutiheyteen ja metallianalyyseihin liittyvä muutos sekä purkuvesien kiintoaineen määritysperiaatteen muutos. Päivitettyyn tarkkailuohjelmaan on kirjattu jo sovitut ja tehdyt muutokset (näytepisteen P8 siirto pisteeksi P8.1 sekä Ca ja Mg lisäys pohjavesien analyyseihin ja viiden vuoden välein tehtävä sivukivialueen suotovesien tarkkailu). Tätä tarkkailuohjelmaa aloitetaan noudattamaan kesäkuussa 2014 niiltä osin kuin se on mahdollista. Pisteiden P10, P11 seuranta aloitetaan kun avolouhoksen pumppaus ja vesien ohjaus allaskierron ohi on aloitettu. Tämän suunnitelman liitteenä 1 on esitetty suunnitelman piiriin kuuluvien tarkkailujen yhteenvetotaulukko. 2 TOIMINNAN YLEISKUVAUS 2.1 MAANALAINEN KAIVOS Vuodesta 2006 lähtien kaikki louhinta on tapahtunut maanalaisessa kaivoksessa. Louhintamenetelmänä käytetään poikittaista pengertäyttölouhintaa. Louhintakokemuksen karttuessa voi käytettävä menetelmä muuttua. Louhosten mitat ovat: korkeus 25 m, pituus m ja leveys m. Louhittu malmi kuljetetaan kuorma-autoilla maanalaisiin kaatonousuihin, joista malmi syötetään edelleen esimurskaukseen maanalaiselle murskaamolle. Esimurskattu malmi kuljetetaan hihnakuljettimella maanalaisiin esimurskesiiloihin. Tyhjiin lastatut louhokset täytetään kovettuvalla sivukivitäytteellä tai pelkällä sivukivellä ja palakivellä. Tuotantolouhinnassa louhittavan sivukiven lisäksi sivukiveä otetaan maan päällä sijaitsevista sivukivikasoista, joista se kuljetetaan täyttönousujen kautta louhoksiin. Täytön kovetus tehdään maan päällä lietetyllä sideaineella, joka kuljetetaan putkissa tai sivukivi-kuormissa louhokseen. Sideaineina käytetään lentotuhkaa, masuunikuonaa ja sementtiä. 2.2 RIKASTUSPROSESSI Louhittu kromiittimalmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Malmin rikastus perustuu kromiitin ja sivukiven ominaispainoeroihin. Rikastusprosessi toimii keskeytymättömässä kolmivuorossa. Rikastusprosessi jaetaan kolmeen vaiheeseen: malminkäsittely ja murskaus, palarikastus sekä jauhatus ja hienorikastus. Outokumpu Chrome Oy Kemi Mine Elijärventie 645, P.O. Box 172, FI Kemi, Finland Tel , Fax , Domicile Tornio, Finland. Business ID , VAT FI outokumpu.com

3 Tarkkailusuunnitelmann päivitys Kemin Kaivos/Samuli Nikula 3 (11) Malmi esimurskataan maanalaisessa kaivoksessa sijaitsevassa murskaamossa. Esimurskattu malmi nostetaan hissillä maan pinnalla sijaitseviin siiloihin mittataskuun. MaanpäällisistM tä siiloista malmi siirretään hihnakuljettimella risteysaseman kautta murskaamoon, jossa malmi kuivaseulotaan sekä sekundäärimurskataan kartiomurskaimilla. Murskaamolla malmi seulotaan kahteen jakeeseen: alle 10 mm:n malmi menee suoraan malmin välivarastoon hienorikastamon syötteeksi, s ylii 10 mm:n kappalekoon malmi on palarikastusprosessin syötettä. Murskaamon laitteet ovat koteloidut pölyn poiston vuoksi ja poistoilma puhdistetaan märkäpesurilla. Palarikastamolla murskaamoltaa tuleva malmi erotetaan kolmeksi tuotteeksi kaksivaiheisessa raskasväliaine-erotuksessa. Malmista erotetaan palakivi, palarikaste sekä välituote. Palarikastusprosessissa ei käytetä kemikaaleja, paitsi veden selkeyttämiseen tarvittavaa flokkulanttia. Palakivi palautetaan pääosin maanalaisen kaivoksen louhosten täyttöihin. Palakiveä käytetään myös maisemointitarkoituksiin sekä patojen verhoiluun. Palarikaste varastoidaan hallivarastoon odottamaan toimittamista Tornion ferrokromitehtaalle. Murskauksessa seulottu hienoaines sekä murskattu palarikastuksen välituote varastoidaan ns. murskevarastossa, josta se syötetään jauhatuksen kautta hienorikastusprosessiin. Jauhatuksessa ja hienorikastuksessa ei käytetä muita kemikaaleja kuin veden selkeytykseen tarvittavaa flokkulanttia. Hienorikastamollaa malmi jauhetaan märkäjauhatuspiirissä ja rikastetaan mineraalien ominaispainoeroihin perustuvilla märkäerotusmenetelmillä hienorikasteeksi. Prosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan ja sijoitetaan rikastushiekka-altaaseen. Täyttyneet altaat peitetään ja j maisemoidaan. Prosessivaiheet ja kapasiteetit ovat: Outokumpu Chrome Oy Kemi Mine Elijärventie 645, P..O. Box 172, FI Kemi, Finland Tel , Fax , Domicile Tornio, Finland. Business ID , VAT FI outokumpu.com

4 Tarkkailusuunnitelman päivitys 4 (11) Kemin Kaivos/Samuli Nikula ENERGIANTUOTANTO Kaivoksen maanalaiset tilat lämmitetään nestekaasua käyttävällä lämpökeskuksella. Toiminnalla on oma ympäristölupa (nro 78/05/1, ). Syksyllä 2012 otettiin käyttöön Tornion Voiman biolämpökeskus, joka toimittaa kaukolämpöä Kemin kaivokselle. Tornion Voiman biolämpökeskukselle on myönnetty lupapäätös Nro 106/12/ (Dnro PSAVI/132/04.08/2011. Kaivoksen raskaan polttoöljyn kattila on siirtynyt Tornion Voiman hallintaan ja kattilaa käytetään höyryn tuotantoon sekä varakattilana lämmöntuotantoon. 2.4 VEDET Kaivosalueella tarvittava talousvesi tulee kunnallisesta vesijohtoverkostosta. Talousveden tarve on vaihdellut vuosittain, ollen vuonna 2013 noin m 3. Talousvedestä osa käytetään maanalaisessa kaivoksessa ja osa urakoitsija-alueella sekä osa höyryn tuottamiseen. Rikastamon ja huoltorakennusten alueella muodostuva sosiaalitilojen vesien määrä on vuositasolla noin m 3. Sosiaalijätevedet käsitellään kaivosalueella sijaitsevassa puhdistamossa. Urakoitsijat keräävät omissa tiloissaan muodostuvat jätevedet umpikaivoihin, joista ne toimitetaan edelleen kunnalliseen jätevedenkäsittelyyn. Rikastamon vuotuinen prosessiveden tarve on noin m 3. Veden kulutus on tasaista ympäri vuoden ja vuorokauden. Rikastusprosessin vesi on lähes kokonaan selkeytysaltaalta 5 pumpattavaa kiertovettä. Prosessin käytön varmistamiseksi pumppaushäiriöissä yms. kaivos ostaa lisäksi vettä Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaiden makeavesikanavasta tarpeen mu-kaan. Veitsiluodon kanavasta otettu vesimäärä on ollut tyypillisesti < m 3. Rikastusprosessissa tarvittava prosessivesi pumpataan rikastushiekan mukana rikastushiekka- ja selkeytysaltaille. Rikastushiekka-altaista vesi johdetaan ylivuotona selkeytysaltaaseen 4 ja siitä altaaseen 5. Vettä on pumpattu altaasta 5 takaisin prosessivedeksi vuosittain noin m 3. Tarvittaessa vettä johdetaan ylivuotona Iso-Ruonaojaan ilmastusportaan kautta. Ylivuodon määrä vaihtelee suuresti vuosittain ollen tyypillisesti välillä 1 3 Mm 3 vuodessa. Maanalaisessa louhinnassa vettä tarvitaan porauksessa, kairauksessa, pumppujen tiivistysvetenä sekä kasteluun ja tilojen puhdistukseen. Maanalaisessa louhinnassa tarvittava käyttövesi otetaan Viianmaan avolouhoksesta noin m 3 vuodessa. Avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen kuivatusvesiä muodostuu hydrologisista olosuhteista riippuen vuosittain m 3. Kuivatusvedet pumpataan rikastamon selkeytysaltaisiin. Nuottijärvi-Surmanojan avolouhoksen tyhjennyspumppaukselle myönnettiin lupa päätös 23/2014/1, jonka mukaisesti avolouhoksen vesiä voidaan pumpata Iso-Ruonaojaan tai ohjata pumpattavat vedet rikastushiekka-altaiden vesikiertoon. Avolouhoksen vesimäärä on noin 5 Mm 3 ja vuotuinen pumpattava vesimäärä noin 1,5 Mm 3. Karttaliitteessä 1 esitetään periaatekuva kaivoksen vesikierrosta. Outokumpu Chrome Oy Kemi Mine Elijärventie 645, P.O. Box 172, FI Kemi, Finland Tel , Fax , Domicile Tornio, Finland. Business ID , VAT FI outokumpu.com

5 Tarkkailusuunnitelman päivitys 5 (11) Kemin Kaivos/Samuli Nikula KÄYTTÖTARKKAILU Tuotantoprosessi on pitkälti automatisoitu, millä osaltaan varmistetaan, että prosessi toimii teknisesti hyvin ja tasaisesti. Koko tuotantoprosessia louhinnasta rikastukseen ja sivukiven ja rikastushiekan varastointiin ja tuotteiden toimitukseen seurataan tarkasti. Samalla seurataan myös mahdollista pölyämistä, vesien ja jätevesien tilaa, mahdollisia öljyvuotoja yms. Ympäristö- ja laatujärjestelmässä on ohjeita, millä varmistetaan, että toiminnan haittavaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Lupapäätöksen 125/10/1 liitteessä 2 todetaan, että käyttötarkkailun havainnot on kirjattava käyttöpäiväkirjaan tai muuhun soveltuvaan tietojen tallennusjärjestelmään. Kirjanpidosta on tehtävä vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaiselle. Vuosiraportissa esitettävät käyttötarkkailun kohteet on esitetty taulukossa 1. Yhteenvetoa ei päivitetä säännöllisesti vuoden aikana, mutta eri tiedot ovat tarvittaessa saatavissa eri lähteistä taulukon mukaisesti, keskeisimpänä tiedonlähteenä ollessa kaivoksen KATTI- ja PROFICY- järjestelmät. Tarkkailutietojen yhteenvedosta on vastuussa kaivoksen ympäristövastaavana toimiva rikastamon projekti-insinööri. Rikastushiekka-altailla sekä rikastamolla tehdään päivittäiset tarkastuskierrokset, joiden yhteydessä havainnoidaan muun muassa selkeytysaltaiden toimivuutta ja rakenteiden kuntoa sekä rikastamon puhdistuslaitteiden toimintaa ja tiestön sekä läjitysalueitten pölyämistä. Outokumpu Chrome Oy Kemi Mine Elijärventie 645, P.O. Box 172, FI Kemi, Finland Tel , Fax , Domicile Tornio, Finland. Business ID , VAT FI outokumpu.com

6 Tarkkailusuunnitelman päivitys 6 (11) Kemin Kaivos/Samuli Nikula Taulukko 1 Käyttötarkkailu ja kirjanpito TARKKAILUKOHDE KIRJANPITO AIKA Louhinnan edistyminen ja kaivoksen KATTI/kaivososasto Päivittäin tuotantomäärät Rikastamon malmin syötemäärä PROFICY/rikastamo Päivittäin Rikastushiekka-alueelle pumpattu PROFICY/rikastamo Päivittäin rikastushiekkamäärä Kemikaalien, polttoaineiden ja energian KATTI/varasto Laskutuksen mukaisesti kulutus Raakavedeksi pumpattu vesimäärä Käyntiajat, kulutusmittarit ja pumpputehot Saatavilla selkeytysaltaasta ja muualta Jäteveden puhdistusprosessien toiminta, käyttöajat ja toimintahäiriöt Jatkuvatoiminen. Poikkeamat kirjataan lukuun ottamatta lyhyitä huoltoja. Viikkotarkastus, näytteenotto 4 x vuosi Pölynpoistolaitteiden käyttöajat ja häiriöt Poikkeamat kirjataan lukuun ottamatta lyhyitä Jatkuvatoiminen huoltoja. Tuotetut jätteet; määrä, laatu ja sijoitus KATTI/varasto Laskutuksen mukaisesti Sivukivialueiden ja X-malmialueen Määrät KATTI-raportoinnista täyttömäärissä ja täyttöalueen laajuudessa tapahtuneet muutokset Tehdyt jälkihoitotoimenpiteet; laajuus, Rikastamon projekti-insinööri. toteutustapa, käytettyjen menetelmien toimivuuden seuranta Alueiden kunnossapito; vesien Rikastamon projekti-insinööri. hallintajärjestelyt ja tieverkko Poikkeustilanteet, ympäristövahingot ja Poikkeavan toiminnan raportit onnettomuudet Näytteenottopäivät- ja paikat Vesien seurannan yhteenvetoraportti / Konsultti Muut tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta Poikkeavan toiminnan raportit ja ennakoivat päästöihin tai niiden vaikutuksiin raportit sekä muu seuranta. Nuottijärvi-Surmaojan avolouhoksesta Lasketaan pumppujen käyntiajoista Nuottijärveen johdettavan veden määrän seuranta Viianmaan avolouhoksesta Iso-Ruonaojaan Lasketaan pumppujen käyntiajoista johdettavan veden määrän seuranta Rikastushiekka-altaan 6 ojaan johdettavan Lasketaan Nuottijärven pumppaamon veden määrän seuranta käyntiajoista Altaasta 5 Iso-Ruonaojaan johdettavan veden Virtaamamittaus määrän seuranta Koostetaan vuosittain Koostetaan vuosiyhteenvetoon Jatkuva seuranta, poikkeamat kirjataan. Tarvittaessa Vuosiraportti Jatkuva seuranta Kirjataan kuukausittain, raportoidaan vuosiraportin yhteydessä Kirjataan kuukausittain, raportoidaan vuosiraportissa Kirjataan kuukausittain, raportoidaan vuosiraportissa Kirjataan kuukausittain, raportoidaan vuosiraportissa 4 PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 PÖLY Lupapäätöksen Nro 125/10/1 määräyksen 3 mukaisesti, on malmin murskauksessa ja hienorikastuksen syötössä muodostuva pöly kerättävä yhteen ja käsiteltävä siten, että ulkoilmaan johdettavan poistoilman hiukkaspitoisuus on hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti mitattuna enintään 10 mg/m3(n) vuorokausikeskiarvona. Outokumpu Chrome Oy Kemi Mine Elijärventie 645, P.O. Box 172, FI Kemi, Finland Tel , Fax , Domicile Tornio, Finland. Business ID , VAT FI outokumpu.com

7 Tarkkailusuunnitelman päivitys 7 (11) Kemin Kaivos/Samuli Nikula Murskauksen ja hienorikastuksen pesureiden hiukkaspäästöt mitataan kolmen vuoden välein. Edellinen kertamittaus on tehty vuonna Päästömittausten yhteydessä määritetään hiukkasten Cr-, Ni- ja Znpitoisuus. Mitattuna pitoisuutena pidetään yksittäismittausten keskiarvoa. Tulokset toimitetaan Lapin ELYkeskukselle ja Keminmaan kunnalle kahden kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta. 4.2 KATTILAT Syksyllä 2012 valmistui Tornion Voiman biolämpökeskus, joka toimittaa kaukolämpöä Kemin kaivokselle. Kaivoksen polttoöljykattila siirtyi samalla Tornion Voiman hallintaan. Öljykattilaa käytetään höyryntuotantoon sekä varakattilana lämmön tuotantoon. Kaivosalueen POR-kattiloiden päästömittaukset tehtiin vuonna 2013 ja savukaasumittaukset tehdään seuraavan kerran 2016 päätöksen 125/10/1 mukaisesti. Vuositason päästöt määritetään käytettyjen polttoainemäärien, polttoaineiden laatutietojen ja päästökertoimien perusteella. 4.3 TALOUSJÄTEVEDET Päätöksen 23/2014/1 määräyksen 2 mukaisesti on kaivoksen talousjätevedet on käsiteltävä biologiskemiallisesti tai vas-taavalla tavalla. Johdettaessa puhdistetut talousjätevedet rikastushiekka- ja selkeytysaltaille on BHK7:n osalta 80 %:n ja kokonaisfosforin osalta 80 %:n puhdistusteho saavutettava laskettuna virtaamalla painotettuna vuosi-keskiarvona ja johdettaessa vedet selkeytysaltaiden vesikierron ohi on saavutettava BHK7:n osalta 90 %:n ja kokonaisfosforin osalta 85 %:n puhdistusteho. Käsitellyt talousjätevedet voi johtaa avolouhosten vesien mukana Iso-Ruonaojaan tai laskeutusaltaisiin. Nykyisestä puhdistamosta otetaan näytteet otetaan helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa 24 tunnin kokoomanäytteenotolla. Näytteistä analysoidaan liitteen 2 taulukon mukaiset analyysit. Kaivoksen saniteettipuhdistamo uusitaan kesän 2014 aikana, jolloin siirryttäneen panospuhdistamoon, minkä jälkeen ei 24 tunnin kokoomanäytteenotto ole enää toteutettavissa ja näyte otetaan kertanäytteenä. 4.4 RIKASTUSHIEKKA Rikastamolla otetaan vuorokausinäytteitä rikastushiekasta. Näytteistä säilytetään osanäytteet, joista muodostettavista kokoomanäytteestä tutkitaan rikastushiekan koostumusta ja liukoisuutta. Kokoomanäytteitä muodostetaan vuosittain kaksi, tammi-kesäkuun ja heinä-joulukuun rikastushiekkanäytteistä. Näytteistä määritetään liukoisuus kaksivaiheista pren tai muuta soveltuvaa liukoisuustestiä käyttäen. Koostumuksen selvittämiseksi näytteestä määritetään kokonaispitoisuudet arseenin, kadmiumin, kromin, kuparin, nikkelin, sinkin, lyijyn, vanadiinin, molybdeenin sekä elohopean osalta. Liukoisuus analysoidaan kromin, nikkelin ja sinkin osalta. Koostumusselvitys ja liukoisuusanalyysi tehdään alihankintana. Yhteenveto rikastushiekan koostumustutkimuksista ja liukoisuustesteistä liitetään vuosiraportteihin ja myöhemmin luvan tarkistamishakemukseen. 5 VAIKUTUSTARKKAILU Vaikutustarkkailu käsittää pintavesiin, pohjavesiin, meluun ja ilmanlaatuun liittyvän tarkkailun. Outokumpu Chrome Oy Kemi Mine Elijärventie 645, P.O. Box 172, FI Kemi, Finland Tel , Fax , Domicile Tornio, Finland. Business ID , VAT FI outokumpu.com

8 Tarkkailusuunnitelman päivitys 8 (11) Kemin Kaivos/Samuli Nikula Lupamääräyksen 1 mukaisesti rikastamon prosessijätevedet, kuivana pidettävien avolouhosten kuivatusvedet, kaivannaisjätealueiden suoto- ja valumavedet, toiminta-alueella muodostuvat sade- ja valumavedet ja maanalaisen kaivoksen vedet on johdettava rikastushiekka-altaisiin ja edelleen selkeytysaltaina toimiviin altaisiin 4 ja 5. Kaivoksen on käytettävä prosesseissa ja muualla mahdollisimman paljon kierrätettävää vettä ja pidettävä prosessiin otettavan raakaveden määrä mahdollisimman pienenä. Altaasta 5 vedet, joita ei voida palauttaa prosessivesiin, on johdettava ylivuotona Iso-Ruonaojaan. Ojaan johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännös saa olla enintään 10 mg/l. Kiintoaineen pitoisuus lasketaan johtamisvuorokausien virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona. Päätöksen 23/2014/1 määräyksessä 1 todetaan myös, että Viianmaan ja Nuottijärvi-Surmaojan avolouhoksen vettä, voi pumpata hakemuksen mukaisesti käsittelemättömänä Iso-Ruonaojaan. Ojaan johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännöksen määrän on oltava alle 10 mg/l ja happipitoisuus vähintään 6 mg/l. Kiintoainepitoisuuden ylittäessä 10 mg/l on vesi pumpattava selkeytysaltaisiin tai vähennettävä kiintoainepitoisuutta. Mikäli Iso-Ruonaojaan johdettavan veden happipitoisuus laskee alle 6 mg/l, vesi on johdettava rikastushiekka-altaisiin tai vettä on hapetettava. 5.1 KIRVESAAVAN JA KIRVESJÄRVEN TARKKAILU Kirvesaavan ja Kirvesjärven veden pinnan tasojen tarkkailu aloitettiin vuonna Ympäristöluvan mukaisesti Kirvesjärven pinnankorkeuden seurantaa varten asennettiin korkeuskiintopiste Korkeuskiintopiste irtosi järven rannasta jäiden lähdön aikaan ja mitta-asteikon asentaminen suoritettiin uudelleen , jolloin tulvan vuoksi kiintopistettä ei pystytty asentamaan järvelle, vaan se asennettiin järveä ympäröivälle suoalueelle (KKP suo). Kirvesjärvelle asennettiin uusi korkeuskiintopiste (KKP järven ranta). Kirvesjärven seuranta suoritetaan nyt talviaikaan järvelle asennetusta seurantapisteestä ja kesäaikaan seuranta suoritetaan asennetusta mittapaalusta, mikäli suon vaikeakulkuisuus estää pääsyn järven rantaan asti. Vedenkorkeus on havaittava avovesiaikaan kerran kuukaudessa ja talviaikana kaksi kertaa. 5.2 PINTAVESI Pintavesiä on tutkittu kaivoksen alueelta kahdeksasta näytteenottopisteestä (P1, P2, P3, P4, P5, P6, P8, P9) sekä saniteettipuhdistamon näytteenottopisteistä 7.1 ja 7.2. Surmaojan avolouhoksen tyhjennyspumppauksen johdosta tarkkailuohjelmaan lisätään seurantapisteet P10 (Iso-Ruonaojaan purettava vesi) ja P11 (avolouhoksesta nuottijärveen pumpattava vesi) sekä P12 (avolouhoksen vesi). Aikaisemman pisteen P8 sijaintia on muutettu ja pisteen uusi tunnus on P8.1. Päätöksen 23/2014/1 määräyksen 23 mukaisesti on Nuottijärvi-Surmaojan avolouhoksen veden laatua seurattava vähintään 4 kertaa vuodessa hakemuksessa esitetyt tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteet otetaan 4 kertaa vuodessa pisteestä P11. Hakemuksessa on esitetty, että avolouhoksen vedestä otetaan näytteet ennen toiminnan aloittamista ja tämän jälkeen vuosittain tai tarpeen mukaan. Ennen toiminnan aloittamista otetut näytteet on kuvattu hakemuksen yhteydessä (Liite 6). Avolouhoksen vesinäytteet otetaan jatkossa kerran vuodessa tammikuussa kantavan jään aikaan 10 metrin välein pohjaan saakka tai syvyyteen, jossa happea ei ole enää vedessä tai sen määrä vähenee ratkaisevasti. Näytteistä määritetään happi- ja muut perusanalyysit: lämpötila, happipitoisuus ja hapen kyllästys-%, ph, sähkönjohtavuus, väri, kok-p, kok-n, kiintoaine ja sameus sekä 20 m syvyydeltä alkaen Ni, Zn ja Cr kokonaispitoisuudet ja Cr ja Ni liukoiset pitoisuudet. Avolouhoksen näytteenottopisteen tunnus on P12. Päätöksen 23/2014/1 määräyksen 23 mukaisesti on Iso-Ruonaojaan johdettavan veden laatua (altaasta 5 johdettu ja rikastushiekka-altaan 6 ojaan johdettu) on tarkkailtava vähintään 12 kertaa vuodessa. Näytteistä on tutkittava vähintään lämpötila, happipitoisuus ja hapen kyllästys-%, ph, sähkönjohtavuus, CODMn, kok-p, PO4-P, kok-n, NO3-N+NO2-N ja NH4-N, kloridi, rauta, kalsium, kiintoaine, bakteerit, nikkelin Outokumpu Chrome Oy Kemi Mine Elijärventie 645, P.O. Box 172, FI Kemi, Finland Tel , Fax , Domicile Tornio, Finland. Business ID , VAT FI outokumpu.com

9 Tarkkailusuunnitelman päivitys 9 (11) Kemin Kaivos/Samuli Nikula ja kromin kokonais- ja liukoinen pitoisuus ja sinkin kokonaispitoisuus. Näytteet otetaan tarkkailupisteiltä P2 ja P10. Tarkkailutulosten perusteella esitetään lupamääräyksen 2a edellyttämä ympäristölaatunormin mukainen tarkkailu. Johdettavasta vedestä on teetettävä kertanäytteenottona alivirtaamakaudella laaja alkuaineanalyysi alivirtaamakaudella (sisältää muun muassa metallit). Alivirtaama ajoittuu liitteen 6 raportin mukaisesti huhtikuuhun, joten kertanäytteenottona suoritettava laaja alkuaineanalyysi tehdään huhtikuussa 2015 ja analyyseinä määritetään vastaavat analyysit kuin liitteen 6 tutkimuksessa on määritetty avolouhoksen vedestä (elohopea sekä menetelmällä 31 alkuaineen kokonaispitoisuudet). Vuonna 2012 tutkittiin sivukivikasojen suotovesiä (Liite 7) ja tutkimus sovittiin ELY-keskuksen kanssa uusittavaksi viiden vuoden välein. Seuraavan kerran tutkimus tehdään vuonna Pintavesinäytteenoton yhteenvetotaulukko on esitetty liitteessä 2, jossa on esitetty näytepisteiden tunnukset, nimet, koordinaatit, näytteenottoajat, pisteiden kuvaukset ja tehtävät analyysit. Alueen vesikiertoa on havainnollistettu karttaliitteessä 1 ja pintavesien päästötarkkailupisteet on esitetty karttaliitteessä 2. Näytteenotto suoritetaan alihankintana sertifioidun tai vastaavan pätevyyden omaavan näytteenottajan toimesta. Analyysit tehdään alihankintana sertifioidussa laboratoriossa. Liitteessä 4 on esitetty esimerkkinä laboratorion analyysimenetelmistä Nablabs Oy:n analyysimenetelmiä tehtäville analyyseille. 5.3 POHJAVESI Lupapäätöksen liitteen 2 mukaisesti on yhdeksästä pohjavesiputkesta otettava näytteet 4 kertaa vuodessa aikaisemman tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2011 lisättiin pohjavesien analyyseihin liukoisen ja kokonaisnikkelin- sinkin ja kromin tutkiminen. Vuonna 2012 aloitettiin pohjavesistä seuraamaan myös Caja Mg-pitoisuuksia. Pohjavesinäytteiden yhteenvetotaulukko on esitetty liitteessä 3, jossa on esitetty näytepisteiden tunnukset, koordinaatit, näytteenottoajat, pisteiden kuvaukset ja tehtävät analyysit. Päivitetty liitekartta pohjavesiputkien sijainnista on esitetty Karttaliitteenä 1. Näytteenotto suoritetaan alihankintana sertifioidun tai vastaavan pätevyyden omaavan näytteenottajan toimesta. Analyysit tehdään alihankintana sertifioidussa laboratoriossa. Liitteessä 4 on esitetty esimerkkinä Nablabs Oy:n analyysimenetelmät tehtäville analyyseille. 5.4 MELU Päätöksen 125/10/1 määräyksessä 7 todetaan, että kaivoksen toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa päivällä 55 LAeq (klo 7 22) eikä yöllä 50 LAeq (klo 22 07). Meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa. Päätöksen liitteen 2 mukaisesti tehtiin vuonna 2013 kertaluonteinen melumittaus ja raportti toimitettiin ELY-keskukselle (APL Systems ). 5.5 ILMANLAADUN TARKKAILU Kemin kaivos osallistuu Kemi-Keminmaan ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Ilmanlaadun mittauksiin liittyvä kokousmuistio ( ) Kemin alueen ilmanlaadun seurannasta on esitetty liitteessä 5, jonka mukaisesti Outokumpu osallistuu seurantaan. Outokumpu Chrome Oy Kemi Mine Elijärventie 645, P.O. Box 172, FI Kemi, Finland Tel , Fax , Domicile Tornio, Finland. Business ID , VAT FI outokumpu.com

10 Tarkkailusuunnitelman päivitys 10 (11) Kemin Kaivos/Samuli Nikula Hiukkaspäästöjen vaikutusta ilmanlaatuun seurataan kahdesta tutkimuspisteestä viiden vuoden välein tehtävällä leijumatutkimuksella. Edellinen ilmanlaatututkimus Ilmanlaatumittaukset Kemin kaivoksella, Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet touko-joulukuussa 2010 ( ) tehtiin Ilmatieteenlaitoksen toimesta. Tulevat tutkimukset suoritetaan vastaavankaltaisina vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Sammalnäytteiden metallipitoisuuksia seurataan viiden vuoden välein hiukkaspäästöjen leviämisalueen laajuuden ja raskasmetallien jakautumisen selvittämiseksi. Edellinen sammaltutkimus Outokumpu Chrome Oy, Tornion-Kemin alueen sammalten raskasmetallittkimus 2010 ( ) tehtiin Pöyry Finland Oy:n toimesta. Tulevat tutkimukset suoritetaan Kemin kaivoksen vaikutusaluetta koskien vastaavankaltaisina kuin aikaisemmat tutkimukset vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Yhteenveto sammaltutkimusten tuloksista liitetään luvan tarkistamishakemukseen. 6 RAPORTOINTI 6.1 TARKKAILU Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset on toimitettava viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Lapin ELY-keskukselle sekä Kemin kaupungin ja Keminmaan Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesistö- ja muun vaikutustarkkailun tulokset toimitetaan viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan ympäristöviranomaiselle sekä ELY-keskukselle, jolle tulokset toimitetaan lisäksi suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Tarkkailutulokset toimitetaan konsultin toimesta. Vaikutustarkkailun vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa käytetään soveltuvin osin ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysituloksia, tehdään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenveto toimitetaan Lapin ELY-keskukselle, Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Perämeren kalastusalueelle. Vesistötarkkailun yhteenvetoraportin laatii konsultti. 6.2 TOIMINNAN VUOSIRAPORTOINTI Vuosiyhteenveto toiminnasta, toiminnasta syntyneistä jätteistä, aiheutuneista päästöistä, käsitellyistä sivutuotteista sekä energian käytöstä toimitetaan Lapin ELY-keskukselle, Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa esitetään jätevedenpuhdistamon selvitys lupamääräysten ja asetuksen 888/2006 mukaisten raja-arvojen täyttymisestä. Yhteenvedossa esitetään lisäksi kuluneen vuoden aikana kaivoksen energiatehokkuuteen vaikuttaneet keskeiset investoinnit ja muutokset. Toiminnan vuosiyhteenvetoraportin laatii Outokumpu ja siinä esitetään aikaisempien vuosiraporttien mukaisesti muun muassa: Tuotanto Lupatilanne, tarkkailuohjelma ja viranomaistarkastukset Tehdyt ympäristöselvitykset Ympäristöjärjestelmä, todetut poikkeamat ja ympäristövakuutus Outokumpu Chrome Oy Kemi Mine Elijärventie 645, P.O. Box 172, FI Kemi, Finland Tel , Fax , Domicile Tornio, Finland. Business ID , VAT FI outokumpu.com

11 Tarkkailusuunnitelman päivitys 11 (11) Kemin Kaivos/Samuli Nikula Kehitystyöt ja investoinnit Veden käyttö, veden laatu ja vesistökuormitus Rikastushiekan liukoisuudet Toiminnan vaikutus pohjavesiin Talousjäteveden puhdistamo Sähköenergia, polttoaineet, ilman laatu ja päästöt ilmaan Melu ja tärinä Maisemointi Ongelmajätteet ja muu jätehuolto Tuotannossa käytetyt kemikaalit ja tarveaineet 6.3 MUU RAPORTOINTI Kertaluonteiset selvitysvelvoitteet raportoidaan niiden valmistuttua lupaviranomaiselle, Lapin ELYkeskukselle ja Kemin sekä Keminmaan kunnan viranomaisille. Lisäksi kertaluonteiset selvitykset huomioidaan kaivoksen vuosiyhteenvetoraportissa. Kemin kaivoksella on sertifioitu ISO standardiin perustuva ympäristöasioiden johtamisjärjestelmä, jonka periaatteiden mukaisesti käytössä on järjestelmä poikkeavien ympäristötilanteiden hoitamiseksi: poikkeamatilanteiden hallinta, raportointi, korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet. Poikkeamatilanteet, sekä häiriöt että ns. läheltä piti - tilanteet raportoidaan erilliseen poikkeamatietokantaan. Poikkeamat esitetään toiminnan vuosiyhteenvetoraportissa ja merkittävä poikkeavan toiminnan raportit toimitetaan viipymättä Lapin ELY-keskukselle. 7 LAADUNVARMISTUS Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseessä olevien viranomaisten hyväksymiä menetelmiä. Kertaluonteiset mittaukset ja vaikutusseurannat tehdään Lapin ELY-keskuksen kanssa sovitulla tavalla. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset. Mittaajalla on oltava käyttämiensä mittausmenetelmien akkreditointi tai muu vastaava kansallinen hyväksyntä. Näytteenottajalla tulee olla riippumaton sertifiointielimen varmistama tai valvontaviranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Outokumpu Chrome Oy Kemi Mine Elijärventie 645, P.O. Box 172, FI Kemi, Finland Tel , Fax , Domicile Tornio, Finland. Business ID , VAT FI outokumpu.com

12 Liite 1 Tarkkailujen aikataulukaavio Käyttötarkkailu Jatkuva Jatkuva Jatkuva Jatkuva Jatkuva Jatkuva Jatkuva Ilmanlaadun tarkkailu Ilmanlaatutukimus, Ilmanlaatutukimus, Osallistuminen Kemi- sammaltutkimus, Osallistuminen Kemi- Osallistuminen Kemi- Osallistuminen Kemi- sammaltutkimus, Osallistuminen Kemi-Keminmaan Keminmaan osallistuminen Kemi- Keminmaan Keminmaan Keminmaan osallistuminen Kemiilmanlaatututkimukseen ilmanlaatututkimukseen Keminmaan ilmanlaatututkimukseen ilmanlaatututkimukseen ilmanlaatututkimukseen Keminmaan ilmanlaatututkimukseen ilmanlaatututkimukseen Pintavesi Suotovesikartoitus 4 kertaa vuodessa - kuukausittain tutkimussuunnitelman mukaisesti 4 kertaa vuodessa - kuukausittain tutkimussuunnitelman mukaisesti. Huhtikuussa 4 kertaa vuodessa - 4 kertaa vuodessa - kuukausittain kuukausittain laaja alkuaineanalyysi altaan 6 ympärysojaan johdettavasta Nuottijärven vedestä. tutkimussuunnitelman mukaisesti tutkimussuunnitelman mukaisesti Edellinen kartoitus tehty 2012 ja sovittu tehtäväksi 5 vuoden välein 4 kertaa vuodessa - kuukausittain tutkimussuunnitelman mukaisesti 4 kertaa vuodessa - kuukausittain tutkimussuunnitelman mukaisesti 4 kertaa vuodessa - kuukausittain tutkimussuunnitelman mukaisesti Pohjavesi Talousjätevedet 4 kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- ja lokakuu 4 kertaa vuodessa; helmi-, touko-, elo- ja marraskuu 4 kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- ja lokakuu 4 kertaa vuodessa; helmi-, touko-, elo- ja marraskuu 4 kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- ja lokakuu 4 kertaa vuodessa; helmi-, touko-, elo- ja marraskuu 4 kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- ja lokakuu 4 kertaa vuodessa; helmi-, touko-, elo- ja marraskuu 4 kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- ja lokakuu 4 kertaa vuodessa; helmi-, touko-, elo- ja marraskuu 4 kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- ja lokakuu 4 kertaa vuodessa; helmi-, touko-, elo- ja marraskuu Pöly (pesurit) Pesurien pölymittaus Pesurien pölymittaus Kattilat 4 kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- ja lokakuu 4 kertaa vuodessa; helmi-, touko-, elo- ja marraskuu Päästömittaukset Jatkuvatoiminen happimittari asennettava Päästömittaukset Rikastushiekka-analyysit Kaksi kokoomanäytettä vuosittain. Analysoidaan happoliukoiset kokonaispitoisuudet ja Cr, Ni, Zn- liukoisuudet. Kaksi kokoomanäytettä vuosittain. Analysoidaan happoliukoiset kokonaispitoisuudet ja Cr, Ni, Zn- liukoisuudet. Kaksi kokoomanäytettä vuosittain. Analysoidaan happoliukoiset kokonaispitoisuudet ja Cr, Ni, Znliukoisuudet. Kaksi kokoomanäytettä vuosittain. Analysoidaan happoliukoiset kokonaispitoisuudet ja Cr, Ni, Zn- liukoisuudet. Kaksi kokoomanäytettä Kaksi kokoomanäytettä vuosittain. Analysoidaan vuosittain. Analysoidaan happoliukoiset happoliukoiset kokonaispitoisuudet ja Cr, Ni, kokonaispitoisuudet ja Cr, Zn- liukoisuudet. Ni, Zn- liukoisuudet. Luvan tarkistaminen Kaksi kokoomanäytettä vuosittain. Analysoidaan happoliukoiset kokonaispitoisuudet ja Cr, Ni, Zn- liukoisuudet.

13 Liite 2 Pintavesinäytteenoton yhteenvetotaulukko Näytteenotto on aikataulutettu tehtäväksi tiistaisin kuukauden 15. päivä tai ensimmäisenä tiistaina 15. päivän jälkeen. Tunnus Nimi Koordinaatit KKJ Näytteenottoajat Kuvaus Analyysit P1 Kirvesoja ; Näytteenottopiste siirretään 6/2014 alkaen mittapadon yläpuolelle Kuukausittain Kuvaa ns. luonnonvettä Analyysipaketti 1 P2 Selkeytysallas ; Kuukausittain Juoksutus Iso-ruonaojaan altaan 5 ylivuodosta. Ellei juoksutus ole päällä, otetaan näyte altaan 5 pumppaamolta. Analyysipaketti 1 sekä metallit kuukausittain (liukoinen Cr ja Ni sekä kokonaispitoisuudet Cr, Ni ja Zn) P3 Iso-Ruonanoja kaivoksen alapuoli ; Kuukausittain Kuvaa kaivoksen vaikutusta Iso-Ruonaojaan Analyysipaketti 1 P4 Hepolahti ; kertaa vuodessa; huhti- Kuvaa kaivoksen vaikutusta vesistöön Analyysipaketti 1, kesä-, heinä- ja syyskuu P5 Iso-Ruonanoja, 4-tien silta ; kertaa vuodessa; tammi-, maalis-, huhti-, Kuvaa kaivoksen vaikutusta vesistöön Analyysipaketti 1 touko-, kesä-, heinä, elo-, syys- ja marraskuu P6 Viianmaan avolouhoksen vesi ; Kuukausittain Kaivoksen poravesi, mahdollinen juoksutus Iso-Ruonaojaan Analyysipaketti 1 4 kertaa vuodessa; helmi- P7.1 Talousjätevesi tuleva ; , touko-, elo- ja Tuleva talousjätevesi puhdistustehon määritykseen Analyysipaketti 2.1 marraskuu 4 kertaa vuodessa; helmi- P7.2 Talousjätevesi käsitelty ; , touko-, elo- ja Lähtevä talousjätevesi puhdistustehon määritykseen Analyysipaketti 2.2 marraskuu 6 kertaa vuodessa; P8 (P8.1) Sivakanojan laskukohta Nuottijärveen ; tammi-, maalis-, touko-, Kuvaa sivukivikasojen vaikutusta pintavesiin, tutkimuspistettä siirretty 2013 heinä-, syys- ja pisteeseen P8.1 Analyysipaketti 1 marraskuu 4 kertaa vuodessa; P9 7-Altaan suotovesi ; tammi-, huhti-, heinä- ja Kuvaa altaasta 7 Iso-Ruonaojaan suotautuvaa vettä Analyysipaketti 1 lokakuu P10 Iso-Ruonaojaan purettava avolouhosvesi - Kuukausittain, lisäksi kertanäytteenottona laaja analyysi huhtikuussa 2015 Surmaojan avolouhoksesta Nuottijärven kautta Iso-Ruonaojaan johdettavan veden laatu Analyysipaketti 1 sekä metallit kuukausittain (liukoinen Cr ja Ni sekä kokonaispitoisuudet Cr, Ni ja Zn) P11 Surmaojan avolouhoksesta pumpattava vesi - 4 kertaa vuodessa; tammi-, huhti-, heinä- ja Surmaojan avolouhoksesta pumpattavan veden laatu Analyysipaketti 1 lokakuu P12 Avolouhoksen vesi - 1 kertaa vuodessa tammikuu Surmaojan avolouhoksen vesi 10 metrin välein otetuissa näytteissä syvyyteen, jossa happea ei enää vedessä ole tai sen määrä vähenee ratkaisevasti Analyysipaketti 1 PP3 Kirvesaavan pohjavedenpinnan seuranta ; Mittapiste Kirvesjärven pinnan korkeus ; Seurataan korkeutta avovesiaikaan 1 x Kirvesaavan pohjaveden pinnan tason seuranta kuukaudessa, talviaikaan 2 kertaa Seurataan korkeutta avovesiaikaan 1 x Kirvesaavan pohjaveden pinnan tason seuranta kuukaudessa, talviaikaan 2 kertaa Ei analyysejä Ei analyysejä Analyysipaketti 1 (P1, P2, P3, P4, P5, P6, P8 ja P9): Lämpötila Happipitoisuus; mg/l ja kyllästys % ph Sähkönjohtavuus Kemiallinen hapenkulutus, COD (Mn) Fosfori; kok.p ja PO4-P Typpi; kok.n ja NO3-N+NO2-N ja NH4-N Kloridi Rauta Kalsium Kiintoaine Fekaaliset kolibakteerit Nikkeli; kok. Ni Nikkeli; liuk. Ni Kromi; kok. Cr Kromi; liuk. Cr Sinkki; kok. Zn Tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuun näytteenotot Tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuun näytteenotot Tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuun näytteenotot Tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuun näytteenotot Tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuun näytteenotot HUOM! Kaikki muut analyysit, paitsi kromi, nikkeli ja sinkki, analysoidaan jokaisesta näytteestä. Kromi, nikkeli ja sinkki analysoidaan tammi-, huhti, heinä- ja lokakuun näytteistä. Lisäksi kirjataan näytteenottohetkellä mm.; näytteenottosyvyys, näkösyvyys, jään paksuus, lumen paksuus ja mittapadon virtaama. Analyysipaketti 2.1 (P7.1 tuleva) Analyysipaketti 2.2 (P7.1 lähtevä) Lämpötila Lämpötila ph ph Sähkönjohtavuus Sähkönjohtavuus Biologinen hapenkulutus; BOD7 ATU Biologinen hapenkulutus; BOD7 ATU COD(cr) COD(cr) Fosfori; kok. P Fosfori; kok. P, PO 4-P Typpi; Kok. N Kiintoaine Alkaliniteetti Typpi; Kok. N, NH4-N NO 2-3-N Kiintoaine Fekaaliset kolibakteerit Alkaliniteetti happi Saostuskemikaalien jäännöspitoisuus (kemikaalina on alumiinihydroksikloridi)

14 Liite 3 Pohjavesinäytteenoton yhteenvetotaulukko Näytteenotto on aikataulutettu tehtäväksi tiistaisin kuukauden 15. päivä tai ensimmäisenä tiistaina 15. päivän jälkeen. Tunnus Koordinaatit KKJ Näytteenottoajat Kuvaus Analyysit PV ; kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- Kuvaa rikastushiekka-altaan 6 vaikutusta Analyysipaketti 3 ja lokakuu PV ; kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- Kuvaa selkeytysaltaan 5 vaikutusta Analyysipaketti 3 ja lokakuu PV ; kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- Kuvaa selkeytysaltaan 4 vaikutusta Analyysipaketti 3 ja lokakuu PV ; kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- Kuvaa tehdasalueen ja altaiden vaikutusta Analyysipaketti 3 ja lokakuu PV ; kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- Kuvaa läjitysalueen ja tehdasalueen vaikutusta Analyysipaketti 3 ja lokakuu PV ; kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- Kuvaa läjitysalueen vaikutusta Analyysipaketti 3 ja lokakuu PV ; kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinä- Kuvaa läjitysalueen vaikutusta Analyysipaketti 3 ja lokakuu PV ; kertaa vuodessa; maalis-, touko-, heinäja lokakuu Kuvaa läjitysalueen vaikutusta Analyysipaketti 3 Analyysipaketti 3 (PV1-PV8) Pohjaveden korkeus Lämpötila Happipitoisuus; mg/l ja kyll % Sähkönjohtavuus Fosfori; kok. P Typpi; kok.n, NH4-N Kloridi Rauta Kromi; liuk. Cr, Kok Cr Nikkeli; Liuk. Ni, Kok. Ni Sinkki; Liuk. Zn, Kok. Zn Kalsium, Ca liuk. Magnesium, Mg liuk.

15 Menetelmäkuvaukset Outokumpu Chrome Kemin kaivos Rikastushiekan kokonaispitoisuudet Näyte kuivataan ja uutetaan (aqua regia.) Uuttoliuoksesta analysoidaan elohopea CVAAS-tekniikalla ja muut alkuaineet ICP-OES-tekniikalla. Tulokset ilmoitetaan kuivapainoa kohti. Alihankinta. XRF röntgenfluoresenssi näytepuristeesta. Alihankinta. Rikastushiekan liukoisuus Kaksivaiheinen liukoisuustesti (perustuu standardiin Pr EN 12457, 1996): Materiaalia ravistellaan kuusi tuntia puhdistetun veden (veden ph säädetty typpihapolla ph 4:ksi) kanssa niin, että L/S-suhde eli testissä käytettävä vesimäärän (L) suhde kiinteään materiaalin määrään (S) on 2. Ravistelun jälkeen näyte suodatetaan ja suodoksesta analysoidaan metallipitoisuudet (AAG- ja AAFtekniikoilla). Kuivaamatonta suodatettua materiaalia ravistellaan vielä 18 tuntia L/S-suhteessa 8 (kumulatiivinen L/S-suhde on 10). Liuos suodatetaan ja suodoksesta analysoidaan metallipitoisuudet (AAGja AAF-tekniikoilla). Pintavedet Analyysi Menetelmä t Kenttämittaus Lämpökestoiset koliformiset SFS 4088:2001 bakteerit O2 SFS-EN 25813:1996 O2 kyll. % SFS-EN 25813:1996 ph SFS 3021:1979 Sähkönjohtavuus, 25 C SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Kiintoaine SFS-EN 872:2005 Kok. N Sis. men. O-Y-088, Aquakem-analysaattori, fotometrinen määritys NH4-N Sis. men. O-Y-077, Aquakem-analysaattori, fotometrinen määritys NO2,3-N Sis. men. O-Y-078, Aquakem-analysaattori, fotometrinen määritys Kok. P Sis. men. O-Y-089, Aquakem-analysaattori, fotometrinen määritys PO4-P Sis. men. O-Y-079, Aquakem-analysaattori, fotometrinen määritys COD Mn SFS 3036:1981 Kloridi SFS-EN ISO :2009 Ca SFS 3044:1980 Rauta, Fe Cr Cr liuk. Ni Ni liuk. Zn SFS 3047:1980 tai Sisäinen menetelmä O-Y-087: Aquakemanalysaattori, fotometrinen määritys Märkäpoltto typpihappolla 90 C:ssa, ICP-OES/MS. Alihankinta. Suodatus 0,45 µm, ICP-OES/MS. Alihankinta. Märkäpoltto typpihappolla 90 C:ssa, ICP-OES/MS. Alihankinta. Suodatus 0,45 µm, ICP-OES/MS. Alihankinta. Märkäpoltto typpihappolla 90 C:ssa, ICP-OES/MS. Alihankinta.

16 Talousjätevedet Analyysi Menetelmä t Kenttämittaus O2 Kenttämittaus Lämpökestoiset SFS 4088:2001 koliformiset bakteerit ph SFS 3021:1979 Sähkönjohtavuus, SFS-EN 27888: C Kiintoaine SFS-EN 872:2005 Kok. N Sis. men. K-060, Ganimede- analysaattori, spektrofotometrinen määritys. NH4-N Sis. men. O-Y-077, Aquakem-analysaattori, fotometrinen määritys NO2,3-N Sis. men. O-Y-078, Aquakem-analysaattori, fotometrinen määritys Kok. P Sis. men. K-059, Ganimede- analysaattori, spektrofotometrinen määritys. PO4-P Sis. men. O-Y-079, Aquakem-analysaattori, fotometrinen määritys BOD7 ATU SFS-EN :1998 CODCr Sisäinen menetelmä K-061, valmisputkimenetelmä dikromaattitesti. Alkaliniteetti SFS 3005:1981 Al märkäpoltto typpihapolla t. suodatus 0,45 µm, SFS-EN ISO12020:2000 Pohjavedet Analyysi Menetelmä t Kenttämittaus Vedenkorkeus Kenttämittaus O2 SFS-EN 25813:1996 O2 kyll. % SFS-EN 25813:1996 Sähkönjohtavuus, 25 C SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Kok. N liuk. Suodatus 0,45 µm, sis. men. O-Y-088 NH4-N liuk. Suodatus 0,45 µm, sis. men. O-Y-077 Kok. P liuk. Suodatus 0,45 µm, sis. men. O-Y-089 Kloridi liuk. Suodatus 0,45 µm, SFS-EN ISO :2009 Rauta, Fe, liuk. Suodatus 0,45 µm, SFS 3047:1980 Cr Märkäpoltto typpihappolla 90 C:ssa, ICP-OES/MS. Alihankinta. Cr liuk. Suodatus 0,45 µm, ICP-OES/MS Ni Märkäpoltto typpihappolla 90 C:ssa, ICP-OES/MS. Alihankinta. Ni liuk. Suodatus 0,45 µm, ICP-OES/MS. Alihankinta. Zn Märkäpoltto typpihappolla 90 C:ssa, ICP-OES/MS. Alihankinta. Zn liuk. Suodatus 0,45 µm, ICP-OES/MS. Alihankinta.

17 MUISTIO LAPELY/36/07.00/ Lappi Kokousmuistio Asia: Kemin alueen ilmanlaadun seuranta Paikka: Stora Enso Oyj, Veitsiluodon tehtaat, Kemi Aika: , klo Osallistujat: Risto Pöykiö, Kemin kaupunki Hannu Nurmesniemi, Stora Enso Oyj Esa Ruonala, Stora Enso Oyj Marika Alapoikela, Oy Metsä-Botnia Ab Jani Peurasaari, Kemin Energia Juha Hämäläinen, Lapin ELY-keskus Edellinen ilmanlaadun seurantakokous: Rovaniemi, ( ) Tausta: Uusi valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) on tullut voimaan Lähes samanaikaisesti on annettu laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (13/2011), missä kuntien velvollisuus paikallisten olojen edellyttämästä ilmanlaadun seurannasta on nostettu asetustasolta lain tasolle (ympäristönsuojelulaki 25 ). Kyseinen muutos on tullut voimaan Alueellisen ELY-keskuksen tulee uuden asetuksen (38/2011) 3 :n mukaan huolehtia, että ilmanlaadun seuranta sen toiminta-alueella on järjestetty hyvin ja seurannasta saadut tiedot toimitetaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmän ilmanlaatuosaan. Toiminnanharjoittajien velvollisuus osallistua alueelliseen ilmanlaadun seurantaan tulee sitä vastoin ympäristönsuojelulain 5 :n kautta, mikä huomioidaan eri toiminnoille myönnettävien ympäristölupien yhteydessä. Ilmanlaadun seurantaa varten Suomi on jaettu eri seuranta-alueisiin. Rikkidioksidin, typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten sekä lyijyn ja hiilimonoksidin osalta seuranta-alueet on jaettu pääsääntöisesti ELY-keskusten rajojen mukaisesti. Se, miten ilmanlaatua seuranta-alueella tulee seurata mm. hiukkasten osalta, määrittyy pääsääntöisesti uudessa asetuksessa esitettyjen arviointikynnysten perusteella. Uuden asetuksen 11 :n mukaisesti ilmanlaadun seurannan suunnittelussa onkin otettava huomioon asetuksen liitteessä 2 esitetyt arviointikynnykset, liitteiden 3 ja 4 mukaiset perusteet mittausalueiden valinnalle ja mittausasemien sijoittamiselle sekä liitteen 8 laatutavoitteet. Uuden asetuksen liitteessä 5 on esitetty seuranta-alueilla tarvittavien mittausasemien vähimmäismäärät. Kokous: Hämäläinen kävi läpi uutta asetusta ja toi esille, että Lapin ELY-keskuksen alueella (asetuksen mukainen seuranta-alue) tulisi keskittyä lähinnä Rovaniemen, Tornion ja Kemin alueiden ilmanlaadun seurantaan, jotka edustavat varsin kattavasti Lapin ELY-keskuksen väestöpohjaa, kun ensisijaisena tarkoituksena on ilman epäpuhtauksista johtuvien terveyshaittojen ehkäiseminen. Kyseiset paikkakunnat eroavat kuitenkin pistelähteiden osalta toisistaan ja tämän vuoksi paikallinen tarkastelu on tarpeen. Hämäläinen ehdottikin, että Kemissä tehtäisiin vuoden kestävät mittaukset typen oksidien (NO 2 ja NO), hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) osalta. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi

18 2 Tällä hetkellä Kemin alueelta ei ole myöskään saatavilla vastaavanlaisten mittauksien tuloksia, minkä seurauksena ei pystytä arvioimaan Kemin ilmanlaadun tilaa uuden asetuksen vaatimuksiin. Koska aikaisempia mittauksia ei ole, niin vuoden pituinen mittausjakso olisi oleellinen, jotta tuloksia pystytään vertaamaan suoraan asetuksen arviointikynnyksiin. Typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten mittaukset tulisi tehdä, koska tällöin voidaan arvioida teollisuuskohteiden ja liikenteen yhteisvaikutuksia. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden osalta ei ole suoraa sääntelyä uuden asetuksen osalta, vaan niille on annettu ohjearvo valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996). Kemi on kuitenkin kahden merkittävän sellutehtaan paikkakunta ja kyseisten yhdisteiden päästöt vaikuttavat alueen ilmanlaatuun, joten kyseisten yhdisteiden mittaaminen on perusteltua. Lisäksi pelkistyneitä rikkiyhdisteitä on mitattu ja mitataan tällä hetkelläkin paikkakunnalla jatkuvatoimisesti. Kyseisten mittalaitteiden kunto ja tulosten luotettavuus on kuitenkin noussut jatkuvasti esille Kemin ilmanlaadun seurannan nykytilasta puhuttaessa. Pöykiö toikin esille, että nykyinen ilmalaadun mittausjärjestelmä (DILTA) on hankittu vuonna 1992 ja käytössä olevien laitteiden elinkaari alkaa olla lopuillaan. Järjestelmää ei voida liittää ilmanlaadun portaaliin, koska Dilta-ohjelma ei tue liittymistä nykyisiin Windows-järjestelmiin. Järjestelmästä saatavan datan tulostus tuottaa tällä hetkellä myös ongelmia printtereiden rikkoutumisen johdosta, joihin ei löydy varaosia. Selvitetään mahdollisuutta tukeeko Dilta nykyään markkinoilla olevien printtereiden käyttöä. Järjestelmän huollon kannalta ongelma on se, että laitevalmistajan huoltopiste on Helsingissä. Tämän johdosta on perusteltua luopua nykyisestä mittausjärjestelmästä. Käydyn keskustelun perusteella todettiin, että luovutaan nykyisen kaltaisesta TRS-seurannasta ja toteutetaan vuoden kestävät mittaukset (NO x, PM10 ja TRS) yhdellä mittausasemalla. Mittaukset tilataan ulkopuoliselta palvelujen tarjoajalta. Mittauksien tulosten ja tehtyjen/tulevien leviämismallinnusten perusteella tullaan päättämään jatkotoimenpiteistä Kemin ilmanlaadun seurannan suhteen. Tämän jälkeen seurannan vähimmäisseurantaväli (mahdollinen mittausten uusimisväli) on uuden asetuksen mukaisesti viisi vuotta, ellei tulosten perusteella ole aihetta tiheämpään seurantaan. Sovittiin, että mittaukset pyritään aloittamaan kesäkuussa Asian osalta Kemin kaupunki pyytää tarjoukset seuraavilta tahoilta: Ilmatieteenlaitos, Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus ja Enwin Oy. Tuotiin esille, että tarjouksissa tulee huomioida, että mittaukset täyttävät uuden asetuksen vaatimukset. Sovittiin, että tarjoukset pyydetään lähettämään kaikille kokoukseen osallistuneille tahoille. Tarjousten perusteella sovitaan sitten tarkemmin niin mittausten toteuttajasta kuin ajankohdastakin. Sovittiin, että Hämäläinen on yhteydessä asian osalta myös Neste Oil Oyj:hin ja Outokumpu Chrome Oy:hyn, jotka ovat aikaisemminkin osallistuneet alueen ilmanlaadun seurantaan. Hämäläinen on ollut yhteydessä kyseisiin tahoihin (puhelinkeskustelut : Hämäläinen/Kekäläinen ja Hämäläinen/Tuunainen) ja molemmat osallistuvat seurantaan. Alustavasti Hämäläinen on ehdottanut uutta taulukon 1 mukaista kustannusjakoa: LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi

19 3 Taulukko 1. Mittausten kustannusjako % -osuuksin. Ehdotettu osuus (%) Vanha osuus (%) Stora Enso Oyj 35 31,25 Oy Metsä-Botnia Ab 35 31,25 Kemin kaupunki 10 8,75 Kemin Energia Oy 10 9,25 Neste Oil Oyj 5 8,25 Outokumpu Chrome Oy 5 11,25 Rovaniemellä Ylitarkastaja Juha Hämäläinen Jakelu Sähköisesti osallistujille sekä Juha Kekäläiselle (Outokumpu Stainless Oy), Jukka Tuunaiselle (Neste Oil Oyj) ja Samuli Nikulalle (Outokumpu Chrome Oy) LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi

20 NUOTTIJÄRVI-SURMANOJAN AVOLOUHOKSEN TYHJENTÄMINEN 16UEC OUTOKUMPU CHROME OY, KEMIN KAIVOS Nuottijärvi-Surmanojan avolouhoksen tyhjentäminen Kemin kaivoksella