Sukeva KYLÄMATKAILURAPORTTI



Samankaltaiset tiedostot
Perustietoa Sukevasta

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Kylämatkailu Ylä-Karjalan matkailukylät

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen

Strategia Päivitetty

Faktaa Kylämatkailun Koordinaatiohanke

Syvänniemi KYLÄMATKAILURAPORTTI

Kylämatkailu ja Kylään.fi. Porvoo

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Kyllä maalla on mukavaa!

Killinkoski KYLÄMATKAILURAPORTTI

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Kalkkinen KYLÄMATKAILURAPORTTI

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori Kimmo Aalto

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

Kukkian seutu KYLÄMATKAILURAPORTTI

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille


Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Kylien kevätpäivä ja hankkeen päätöstilaisuus Muuruvesi

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen. Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI Mika Niskanen

Viestintä ja materiaalit

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

Ylä-Savon toiminta-alue

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA Susanna Harvio

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

innostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Ruhtinansalmi KYLÄMATKAILURAPORTTI

Tervetuloa kylään! Synne Nordström Lomalaidun ry

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke Hämeenlinna

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Porvoon matkailun yhteistyökirja

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Iivantiira KYLÄMATKAILURAPORTTI

Matkailualan aamu

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Green Care -tutustumistreffit KEURUU

Tekevien ihmisten Sonkajärvi

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

Maaseutuverkostoyksikön vuodet Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali Verkosto- ja hankeseminaari

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke

Matkailutoimialan aamu Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Vuonislahti KYLÄMATKAILURAPORTTI

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Ypäjä KYLÄMATKAILURAPORTTI

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Yhdistyslaturin kysely 2019

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day Wille Markkanen

Käy Kylässä- hanke. Yhteenveto esiselvityshankkeesta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

Miten saada uusia asukkaita kylään?

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna Pinta-ala km josta vesialuetta km Väestö Veroprosentti 20,5 %

Tontti ja talomarkkinointi

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

KYLÄPÄÄLLIKKÖKOULUTUSPÄIVÄ. Korttian Monitoimitalolla ASKOLA

Yritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä

Transkriptio:

Sukeva KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy 31.12.2014. Hankkeen pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut mukana 1-13 henkeä. Haastattelussa mukana: Riitta Tommila, Mirja Tonteri, Tiina Perämäki, Simo Palviainen, Soila Palviainen Raportin toteutus: Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky Soila Palviainen, puh. 045 129 0199, soila.palviainen@entra.fi Simo Palviainen, puh. 050 584 5587, simo.palviainen@entra.fi - 2 -

SISÄLLYSLUETTELO 1.Perustietoja ja historiaa... 4 2.Kylän matkailun kehityksen taustat...5 3.Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät... 6 4.Kylämatkailun kehittäminen... 7 4.1.Visio ja tavoitteet... 8 4.2.Toimenpiteet ja toiminta... 8 4.3.Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto...11 4.4.Riskit ja haasteet... 11 4.5.Seuranta... 11 5.Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä...11 6.Kylän hanketoiminta... 12 7.Kehitystyön näkymät...12 8.Kylän matkailun kehittyminen... 12 9.Kylämatkailutuotteet... 15 10.Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat... 15-3 -

1. Perustietoja ja historiaa Sukevan seutua on asutettu 1500-luvun loppupuolelta, mutta se oli vielä 1800-luvun lopulla varsin harvaan asuttu kylä, eikä taajamaa tuolloin vielä ollut. Asukkaita oli tuolloin muutama sata, mutta v. 1920 jo yli 1200. (Matti Kumpulainen, 2000.) Vajaan 20 km:n päässä Sukevalta sijaitsevalle Jyrkkäkosken Ruukin alueelle rakennettiin uusi skotlantilaistyyppinen masuuni vuonna 1874. Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. 1900-luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva. Jyrkän kylällä nähtiin kulttuurihenkilöitäkin, mm. Juhani Aho, joka riiusteli ruukinhoitaja Braxin kauniin tyttären kanssa. Jyrkkäkosken ruukki oli toiminnassa vuoteen 1919 saakka. Nykyään Sukeva on Sonkajärven kunnan toinen taajamakylä. Koko kunnan asukasluku on nykyään vähän yli 4400, josta Sukevalla n. 1000. Kylä sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Valtatie 5:n ja rautatien varressa Pohjois-Savossa. Junavuorot pysähtyvät 5 kertaa molempiin suuntiin. Kylässä on hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Sonkajärven ja Sukevan taajamien välimatka on n. 25 km. Lähimmät kaupungit ovat Iisalmi ja Kajaani (lentokenttä). Ajomatka molempiin kaupunkeihin on n. ½ tuntia, Vuokattiin on noin tunnin matka. Sonkajärven kunnan väestökehitys on aleneva johtuen siitä, että syntyvyys on huomattavasti pienempi kuin kuolleisuus ja kunta kärsii myös muuttotappiosta. Sukevan alueella positiivista on, että alueella syntyy lapsia kuitenkin keskimäärin 8 lasta/vuosi. Sukeva tunnetaan ennen kaikkea Sukevan vankilasta. Se työllistää n. 120 henkilöä. Valtaosa vankilan työntekijöistä on valinnut asuinpaikakseen lähikaupungit/-kunnat. Sukevan alueen palveluja ovat kauppa, huoltoasema/matkahuolto, motelli-ravintola, lomakylä, leirintäalue, seurakunnan leirikeskus, pankkiautomaatti, apteekki sekä Kehy -pajan kirpputori/kahvio ja motelli-ravintola. Kunnan yhteispalvelussa on asiamiesposti. Sukevan Kivi Oy on ainoa teollisuusalan yritys. Muita pienyrityksiä on 10 kpl. Kunnallisia palveluja alueella ovat Sukevan Yhteispalvelu (kirjasto, kunnan aluetoimisto ja asiamiesposti. kolme asiakaspäätettä ja sieltä hoidetaan myös Kyläkeskuksen tilavaraukset), päiväkoti, koulu (1-6 luokat), kansalaisopiston kurssit sekä Ylä-Savon Soten sairaanhoitajan/kotihoidon palvelut/laboratoriovastaanotto. Lähialueella sijaitsevat myös kansainvälinen pullomuseo, Sonkajärven kotiseututalo ja Nukkepirtti sekä Herralan kartano ja vanha Ruukkimiljöö Jyrkällä 20 km Sukevan keskustasta. - 4 -

Lähistöllä olevia muita matkailuyrityksiä ovat Keskikosken lomamökit Sonkakoskella ja Lohkoniemen marjatila Kainuunmäessä. Loma-asutuksesta ei ole käytettävissä tilastoja. Loma-asukkaista suuri osa viettää lomaansa lapsuuden kotitaloissa. Sukevalla ei ole kyläyhdistystä. Kylässä toimii aluelautakunta, jonka 7 jäsentä valitaan muiden lautakuntien kanssa yhdessä. He ovat sukevalaisia jotka ovat myös muissa lautakunnissa. Vankila nimeää yhden jäsenen. Aluelautakunnan toiminta-alue kattaa 1/5 kunnan alueesta. Aluelautakunnalla on käytössään n. 100 000 euron budjetti ja sen päätäntävaltaan kuuluvat ulkoiluja liikuntapaikat, radat ja ladut sekä niiden ylläpito. Sukevan Yhteispalvelu toimii myös eri tapahtumien ja matkailukohteiden markkinoinnissa ja matkailijoiden neuvonnassa. 2. Kylän matkailun kehityksen taustat Sukevalla oli ensimmäinen matkailuhanke 1996-97. Tuolloin kylässä oli Lohiranta ja motelli sekä Jyrkkä. Sen jälkeen vuonna 1998-1999 toimi osuuskunta, joka ylläpiti matkamuistomyymälää. Muita koko Sonkajärven kuntaa koskevia matkailuhankkeita ovat olleet Sonkajärvi vetovoimaisin kunta Itä-Suomessa matkailuympäristöhanke vuonna 2005-2007. Kylillä virtaa -hanke toimi esiselvitystyönä sitä seuranneelle Lähelle ja Kauas (koko kunnan hanke, vv. 2008-2012) -hankkeelle, joka tuotti karttamateriaalia. Järjestöistä aktiivisimmat, tapahtumien järjestelyissä mukana olleet, ovat LC Sukeva ry., Sukevan Palomiesyhdistys ry., Sukevan Kisa ry., Sukevan koulun vanhempainyhdistys ry., SPR:n Sukevan osasto ja Eläkeliiton Sukevan yhdistys. Muutoin järjestöjen toiminta on pääosin oman toiminnan sisällä tapahtuvia kokoontumisia ja tapahtumia. Muita alueella vaikuttavia järjestöjä ovat MTK-Sukeva-Sonkajärvi, Sukevan Sotaveteraanit ry., metsästysseurat; Sukevan Erä ja Luonto ry., Kalliosuon Erämiehet ry., Marjomäen Erä ry., Hirvijärven seudun Erämiehet ry. - 5 -

Kuntaan suunniteltiin perustettavaksi myös markkinointityöryhmä (Sonkajärven kunta 2013). Markkinointiryhmä on nyt toiminnassa. Ensi vuodelle tehdään kartallinen esite. Kalenteri on jo tehty. Lisäksi erityisesti Eukonkantoon liittyvää (Eukonkantosanomat) materiaalia tuotetaan. Messuosallistumisia on myös toteutettu. Sukevalla järjestetään vuosittain useita tapahtumia. Tunnetuimmat niistä ovat Original Sukeva, Kylämarkkinat, Lohirannan Rompe- ja Keräilypäivät sekä Suviajot. Pelkästään ei riitä että matkailuyrittäjät olisivat yksinään liikkeellä. On hyvä että markkinointi on laajempaa, koko kunnan laajuista. Yleensä pienillä yksiköillä on hyvin suuri työ tai jopa mahdoton tehtävä saavuttaa riittävää näkyvyyttä alueena. Sen sijaan tiettyjen suurten tapahtumien kautta itse tapahtumat ja niiden pitopaikat tulevat tunnetuksi. Sukevan kohdalla Eukonkantokisat ja erityisesti Original Sukeva ovat tällaisia. 3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Sukevan keskeisimmän matkailutarjonnan muodostavat tapahtumat eri vuodenaikoina: talvi, kesä, syksy. Talvella järjestetään Vauvasta vaariin -ulkoilutapahtuma, joka on suunnattu perheille. Talvella on myös Kuutamohiihto, jonka järjestää urheiluseura. Keväällä on kuntopyöräilytapahtuma sekä Eläkeliiton paikallisyhdistyksen Kevätkeikaus senioritansseineen. Kesällä on kylämarkkinat, jonka sisällössä otetaan huomioon nuoriso. Markkinatapahtuma on vuosi vuodelta pienentynyt. Tapahtuman kehittämiseksi tapahtuman organisointi tulisi jäntevöittää ja suunnata vastuut tapahtuman järjestämisestä tuleville vuosille. Original Sukeva aloitettiin v. 2012 ja se järjestetään joka vuosi. Vuoden 2014 kävijämäärä oli jo n. 4000. Kantavana vetonaulana on kylän oma kuuluisuus näyttelijä Jussi Vatanen, jonka Putous-sketsihahmoja ja niihin liittyviä hokemia on käytetty hyväksi sekä ilmeen luonnissa että markkinoinnissa. Vatanen on myös itse ollut mukana tapahtumassa. OS toimii myös hyvin markkinointivälineenä, kunhan sen tunnettuus saadaan nykyistä paremmaksi. Syksyllä on Sukevan hölkkä ja sen oheistapahtuma Syysmarkkinat, joiden suosio on myös kasvussa. Markkinoinnillisesti on pakko eriytyä, ei voi kaikille markkinoida, on siis fokusoitava jollekin /joillekin kohderyhmille. Esimerkiksi tapahtumamarkkinoinnissa olisi arvokasta saada palautetta osallistujilta ja myös sitä kautta fokusoida, millaista segmenttiä mikäkin tapahtuma erityisesti kiinnostaa. Palaute auttaa kehittämään sekä itse tapahtumaa valtaosallistujien suuntaan ja samalla markkinointia voidaan keskittää oikealle kohderyhmälle. - 6 -

Sukevan alueen historia ja tarinat antavat sisältöä kylämatkailutuotteille, esim. opastetulle kylän esittelykierrokselle ja kyläkävelylle. Vankila olisi kylää eniten luonnehtiva teema. On myös olemassa vanha vankilarakennus, mutat sitä ei saada matkailukäyttöön toistaiseksi. Vankilaimagoa on käytetty jonkin verran jo markkinoinnissa (mm. paidat) ja ilmettä luomassa, mutta aiheessa on vielä runsaasti käyttämätöntä potentiaalia. Sukeva on kaikkein tunnetuin vankilastaan, joten on luontevaa käyttää ja vahvistaa imagoa entisestään. Pelkkä imago ei kuitenkaan riitä siihen, että matkailijat tulevat kylään, tarvitaan vetovoimaisia tekijöitä, joista tällä hetkellä tärkein on OS-tapahtuma. Talaskankaan luonnonsuojelualueella on matkailupotentiaalia. 35 neliökilometrin alue on lähes luonnontilaisena säilynyt metsä- ja suoalue. Siellä ei ole majoitus tai ruokapalveluja, mutta toimintaa voisi kehittää (esim. luontoliikuntapaketit). Toistaiseksi Talaskankaan matkailullinen merkitys on pieni. Teemoista luonto on toistaiseksi ehkä vähiten kantava. 4. Kylämatkailun kehittäminen Läheisestä Jyrkkäkosken ruukista huolimatta kulttuurisesti Sukeva on kovin selkeästi leimautunut vankilaansa. Historiallisesti itse kylällä ei oikeastaan ole erityisen kiinnostavaa annettavaa. Matkailumielessä Sukevalle on haasteellista miten fokusoitua nykyistä paremmin ja mistä löytää juuri ne oikeat kohderyhmät. Ehkä uudet yhteistyökuviot voisivat tuoda piristystä matkailuelämään. Joissakin tapauksissa on matkailun keskeisimmän tapahtuman teema löytynyt ihan puhtaasti ideoimalla, ilman että se juurikaan liittyy paikan tai kylän menneisyyteen tai nykyisyyteen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Puolangan Pessimismipäivät. Teeman ympärille on kerätty kaikilla tasoilla onnistuneesti aihepiiriin liittyvää oheismateriaalia kuten tekstejä, ohjelmia, esiintyjiä ja ohjelmapalveluita aina rintanappeja ja kasseja myöten. Sukevalla vankilateema saattaisi kantaa yhtä pitkälle, mikäli se vakavasti tuotteistettaisiin. Olennaista on, että mitä tahansa ryhdytään toteuttamaan se on tehtävä huolellisesti. Sukevan kohderyhmiä ovat eri tapahtumista kiinnostuneet ja toisaalta ne joille kukin tapahtuma on tarkoitettu. Tulevaisuudessa toinen suurempi yksittäinen ryhmä on luonnosta ja retkeilystä kiinnostuneet, mikäli tuotteistusta onnistutaan kehittämään. Kehitetään kylämatkailun teemoja; luonto, kulttuuri, historia -esim. vankilan historia, taiteilijatapahtuma/tapahtumat sekä teatteriesitykset, luontokohteet Jyrkkä ja Talaskangas. Muita mahdollisuuksia: pyöräilyreitit, Matkusjoki (esim. Raudanjärvi - Sukevanjärvi -kanoottireitti), metsästysmatkailu, onkiretket ulkomaalaisille jne. Festivaaliviikkoa pitäisi jatkojalostaa ja pidentää Eukonkantoon saakka ja sitten vielä siitä viikon päästä olevaan Iisalmen Oluset -tapahtumaan saakka. Viikon aloittaa OS. Vankila pitäisi saada liitetyksi tähän viikkoon. Draamaopastukset voisivat olla mielenkiintoinen lisä. - 7 -

4.1. Visio ja tavoitteet Laadulliset tavoitteet: Elinvoimaa Vapaa-aikaa Viihdettä Kulttuuria Kyläläisten yhteenkuuluvuus ja alueen elinvoimaisuus yritystoiminnan säilymisen ja virkistymisen myötä uudet tapahtumat ja käyntikohteet tuotteistettuna. Asukkaille, lomalaisille ja matkailijoille vaihtoehtoja vapaa-ajanviettoon. Erilaisia ohjelmallisia tilaisuuksia eri vuodenaikoina. Luontokohteita, taiteilijatapahtumia sekä kulttuurillista yhteistyötä. Määrälliset tavoitteet: yritysten lukumäärä ei laske uusia tapahtumia 2 kpl (syksy ja talvi) olemassa olevien tapahtumien kehittäminen matkailutuotepaketteja 2 kpl (kulttuuri, luonto, historia) matkailijoiden kävijämäärä kasvaa 15 % hankkeeseen (EVVK, ks. kohta 6.) osallistuu 12 yritystä tai yhteisöä koulutukseen ja työpajoihin osallistuu yhteensä 30 henkilöä yritysten liikevaihto kasvaa 8 % työpaikkojen lisäys +1 Sukevan kylämatkailua on kehitetty EVVK- Sukevan kylän matkailu-, markkinointi- ja tapahtumien kehittämishankkeen avulla. Hankkeen lyhenne tulee sanoista ELINVOIMAA, VAPAA-AIKAA, VIIHDETTÄ JA KULTTUURIA. Hanke alkoi 1.4.2013 ja jatkuu 31.12.2014 saakka. Hankkeen tavoitteena on luoda tunnettavuutta, tarjota vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon ja kehittää matkailupaketteja, jotka sisältävät luonto-, kulttuuri- ja historiakohteita. 4.2. Toimenpiteet ja toiminta EVVK-hankkeen aikana toimenpiteiden pääpaino on tapahtumien ja kylämatkailutuotteiden kehittämisessä. Kyläläisten ja yhdistysten kanssa on järjestetty kyläiltoja, joissa on ideoitu uusia tapahtumia ja entisten kehittämistä. Tapahtumien yhteydessä on pidetty myös pienempiä järjestelyja palautepalavereja. Talkoisiin on osallistunut kymmenittäin kyläläisiä. Tapahtumien kehittämiseksi hanke on ollut mukana organisoimassa järjestyksenvalvojakurssia, jonka tuloksena seuraavissa yleisötapahtumissa järjestyksenvalvonnan hoitaa oman kylän väki. - 8 -

Hanke järjesti ideakilpailun matkailutuotteesta, jota voitaisiin käyttää Sukevan markkinoinnissa. Ehdotuksia tuli parikymmentä ja ensimmäisenä toteutettavaksi valikoitui ekokassi, johon eräs kyläläinen suunnitteli Sukeva-sydämen. Muut ehdotukset ovat myöhemmin käytettävissä markkinointiin. EVVK-hankkeen aloitteesta kansalaisopiston kirjoittajapiirissä Elettiin sitä ennenkin alettiin kerätä talteen kylän historiaa ja tarinoita. Näitä käytetään jatkossa kylänesittelykierroksella, mikä tapahtuu joko bussilla, autolla tai kävellen. Opastettu esittelykierros Keikka Sukevalle on yksi kylämatkailutuote. Tuotepaketteja, jotka liittyvät tapahtumiin, luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin on myös kehitteillä yrittäjien ja seurakunnan kanssa. Luonto- ja kulttuurikohteet sekä niihin liittyvät ohjelmapalvelut ja mahdolliset kanoottiretket sekä kalastus, marjastus ja metsästyskohteet tuotteistetaan matkailupaketeiksi. Samoin tapahtumien ja tutustumiskohteiden synkronia lisätään, siten että palveluita on saatavissa silloin, välittömästi sen jälkeen tai sitä ennen kun kylässä on joka tapauksessa ihmisiä. Toimenpiteiden pääpaino on tapahtumien kehittämisessä. Matkailutuotepakettien kehittäminen tehdään pääosin yhteisöjen kanssa. Tutustumiskohteita ovat mm. Pullomuseo Sonkajärvellä ja Nukkepirtti Sonkakoskella, tapahtumia ovat mm. Original Sukeva, Eukonkannon MM, Sonkajärvi Soi, Lohirannan rompepäivät, Paisuan Tuajamateatterin esitykset sekä eri kylien kesäteatterit. Opastus eri tutustumiskohteisiin perustuu kunkin yrityksen omaan aktiivisuuteen. Olemassa olevia ja uusia tapahtumia kehitetään. Tapahtumia kehitetään yhdessä paikallisten yrittäjien/yhteisöjen ja kunnan alueella toimivien yrittäjien/yhteisöjen yhteistyönä. Toimenpiteet tulee organisoida huolella, että tiedetään kuka tai mikä toimija vastaa milloinkin mistäkin osiosta. Tapahtumien yhteydessä kerätään palautetta osallistujilta ja sen avulla saadaan tietoa, millaista segmenttiä mikäkin tapahtuma erityisesti kiinnostaa. Palaute auttaa kehittämään sekä itse tapahtumaa valtaosallistujien suuntaan ja samalla markkinointia voidaan keskittää oikealle kohderyhmälle. Kylämatkailun kehittäminen työpajatoimintana. Verkostoidutaan samankaltaisten matkailukylien kanssa. Järjestetään opintoretkiä kohteisiin missä on toteutettu teemapohjaista matkailua. Esimerkkinä Vuonislahti, Syvänniemi, Killinkoski ja Peräseinäjoki. Tarkoituksena oppia miten kylämatkailua ja yhteistyötä voidaan kehittää. Lisäksi hyvien käytäntöjen oppiminen ja soveltaminen omaan toimintaan on tärkeätä. Markkinointiyhteistyömahdollisuudet selvitetään myös. Kehitetään tuotepaketteja ja testataan niitä. Miten määrittyvät kylämatkailutuotteet, ovatko kyläläiset, maisema ja muu ympäristö, kulttuurihistoria ja maaseutuilmapiiri tuotteistettavissa. Yhteistyötä laajennetaan tässä yhteydessä seurakuntayhtymän suuntaan, jolloin PP-yhteistoiminta tulee myös kokeiluun (Public-Private). Sukevan lähellä sijaitseva seurakunnan leirikeskus saisi tällä tavalla myös lisäkäyttöä ja samalla saataisiin turvattua sen säilyminen. Selvitetään mahdollisuudet kunnassa järjestettävien eri tapahtumien yhteismarkkinointimahdollisuudet. Toimenpide tuottaa lisänäkyvyyttä kylään ja koko (kunnan) - 9 -

alueelle. Tavoitteena saada matkailijat viihtymään entistä pidempään alueella tapahtumien yhteydessä. Markkinointityöryhmä ylläpitää koko kunnan tapahtumakalenteria kunnan sivustolla sekä päivittää tapahtumat jaettavaan esitteeseen. Markkinointikanavien selvittäminen, asiakastyytyväisyyden takaaminen mm. hyvän palvelun avulla ja toimijoiden (myös 3. sektori) kouluttaminen on myös tavoitteena. Koulutuksessa käytetään asiantuntijoita. Hyödynnetään kylän vankilamainetta ja kunnassa järjestettäviä suuria tapahtumia koko matkailun kehittämisessä. Lisäksi etsitään uusia mahdollisuuksia ja kulttuuriympäristöjä ja otetaan ne matkalun avuksi. Tällaisia ovat mm. Nukkepirtin läheisyydessä sijaitseva mylly, Jyrkän ruukkimiljöö sekä vanha vankilamiljöö. Kaikkien näiden osalta matkailullista käyttöä voidaan tehostaa. Järjestetään kuvauta itsesi -taulu tai useampia, matkailijoiden käyttöön. On mahdollista tehdä erilaisia tintamareskejä kylän teemoista ja tapahtumista. Taulujen käyttäminen voidaan halutessa myös tuotteistaa. Alueen vetovoimatekijöitä ovat tällä hetkellä toisaalta tapahtumat toisaalta paikkakunnan vankilaleima. Muita erityisen kiinnostavia kulttuuri- tai luontokohteita ei kylässä ole. Tapahtumien järjestelyssä ovat auttaneet alueen 3. sektorin toimijat vuosikymmeniä, mikä on osaltaan johtanut siihen, että kunnassa on vähintään maankuuluja tapahtumia kuten eukonkantokisat. Yhtä tärkeitä ovat kylän ja alueen pienemmät yhteiset juhlapäiviin ja muihin liittyvät tapahtumat ja myyjäiset. Ikäryhmittäin ajateltuna ns. kolmannen iän matkailijat ovat suuri mahdollisuus. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimassa TOURAGE-hankkeessa on koottu ikämatkailijoiden palvelemiseen liittyviä hyviä käytäntöjä kymmenestä euroopan maasta. Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa, jolloin tulokset ovat yleisesti käytettävissä. http://www.tourage.eu/ Kannatta ehkä harkita ns. aitojen kulttuurituotteiden tuotteistamista. Kylässä ei ole paljoa kulttuurikohteita tai historiallisia paikkoja joten näistä on hieman pulaa. Aito kulttuurituote on sellainen tapahtuma joka järjestetään täysin riippumatta matkailjoista. Se on siis aitoa kylän omaa toimintaa. Tällainen on esimerkiksi rantakalailta. On täysin mahdollista tuotteistaa rantakalailta myytäväksi ohjelmapalveluksi, mutta sitä ei voi etukäteen kukaan tilata. Rantakalailta on tyypillinen sosiaalinen paikka, mikä varmasti kiinnostaa kylään tullutta vierasta. Sosiaaliset paikat - 10 -

(sopa) saattavat nousta arvossaan huomattavasti jos kyllästytään sosiaalisen median (some) eri muotoihin. Sukevan yhteispalvelu on myös varsin erityinen sekä paikkana että ilmiönä. Tällä hetkellä se toimii myös matkailjoiden palvelupisteenä, mutta ehkä siinäkin olisi tuotteistettavia osia. 4.3. Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Paikkakunnalla kyetään järjestämään useita eri kokoisia tapahtumia vuosittain. Tämä puhuu sen puolesta, että yhteistoiminta myös yrittäjäverkoston ulkopuolisten toimijoiden kanssa toimii. Sitoutuminen saattaa joskus olla löysää, mutta toisaalta kolmas sektori toimii ainan vapaaehtoisuuden pohjalta, joten lähtökohtaisesti yhteistyö on rakennettava joka kerta uudestaan. Tämä siitä huolimatta, että tapahtumien järjestämisiä on tehty jo pitkään. 4.4. Riskit ja haasteet Toimijoita on varsin vähän, eli toimijakenttä on ohut, mikä on yleinen ongelma maaseutukylissä ja kun kyseessä ovat pienet yritykset; tehtävät keskittyvät liikaa samoille ihmisille. Sitoutumisen puute saattaa kadottaa hyvän tekemisen hengen, jolloin epäonnistumisen riski kasvaa. Toisaalta Sukevalla kyetään järjestämään väkimäärältään jopa tuhansiin nousevia tapahtumia, joten on itsestään selvää, että vapaaehtoistyövoimaa on saatavissa. Niin suuret tapahtumat eivät käytännössä toteudu suomalaisissa maaseutukylissä puhtaasti yrityspohjalta. Ikääntymistä pidetään myös riskinä Sukevalla, tosin mm. palomiesten ja vanhempainyhdistyksen kautta tulee toimintaan myös nuorempaa väkeä. Ikääntyneillä on kuitenkin eniten aikaa eikä se että on ikää ole paha asia. Aktiivisimpia ovat sittenkin ne joilla on mahdollisuus olla aktiivinen eli ne joilla on aikaa. Nuoremmilla, esim. lapsiperheiden vanhemmilla harrastuksiin käytettävä aika on paljon rajallisempi kuin vaikkapa kolmannen iän väestöllä. Riskinä voi Sukevalla olla myös se, että matkailijaryhmiä ei saada segmentoitua kovin tehokkaasti. Kylään tulevat hyvin monenlaiset matkailijat, joten suunnitelmallista kohdentamista esim. markkinoinnissa on vaikea tehdä.riskit eivät yleisesti ottaen ole Sukevalla kovin suuria, koska kylä on varsin iso ja asukkaita paljon. 4.5. Seuranta Tällä hetkellä yrittäjillä ei ole yhtenäistä palautejärjestelmää. Tapahtumissa järjestetään asiakaskyselyitä, joilla suunnataan tapahtumien edelleen kehittämistä. Palveluiden käyttäjille tehdään asiakastyytyväisyyskyselyjä. Erityisen tärkeää on, että tyytyväisyyskyselyt ja palautteet analysoidaan ja niiden perusteella myös ryhdytään parantamaan toimintaa. Tässä auttaa Laatuexpertit -koulutus, joka toteutettaneen kylässä. Paikallisten hankkeiden seurantaryhmänä toimii aluelautakunta. 5. Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän resursseihin kuuluu ehdottomasti jo vuosikymmeniä jatkunut tapahtumien järjestämisen historia, mikä toimii jonkinlaisena takuuna myös jatkuvuudelle. Myös kylän varsin suuri koko varmentaa resurssien riittävyyden. - 11 -

Kylä on löytänyt omat vahvuutensa (vankila ja tapahtumat) ja niiden vahvistamien ja entistä tehokkaampi hyödyntäminen on pelkästään suunnittelukysymys. Kylän resurssina voidaan eräällä tavalla nähdä myös se, että riskit ovat suhteellisesti ottaen pieniä. 6. Kylän hanketoiminta EVVK -Sukeva on Sukevan kylän kehittämiseksi suunniteltu matkailun, markkinoinnin ja tapahtumien kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on suunnitella yhteistyössä eri kylien ja sidosryhmien kanssa yhteisiä teematapahtumia, matkailupaketteja sekä saada kylälle näkyvyyttä markkinoinnin keinoin. Hanke tukee paikallisten yrittäjien ja valtakunnallisten kylämatkailukylien verkostoitumista, matkailun edistämistä sekä paikallisten järjestöjen ja asukkaiden yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Hankkeen edunsaajat ovat Sukevan alueen asukkaat, majoitusta tarjoavat yritykset ja leirintäalueet, ravintola- ja huoltoasemayrittäjät, vähittäiskauppa, taksiautoilijat, paikalliset järjestöt jne. Hanke luo tunnettavuutta niin Sukevan kylälle kuin koko Sonkajärven kunnalle. Kohderyhmänä ovat matkailijat, kesäasukkaat, tapahtumissa kävijät sekä kaikki Sukevan kylän asukkaat. Koulutuksen avulla tehostetaan markkinointia eri kanavia hyödyntäen sekä kiinnitetään huomio hyvään palveluun ja asiakastyytyväisyyteen. Hankkeen avulla haetaan jämäkkyyttä matkailun ja matkailutoimijoiden yhteistyön kehittämiseksi. Jotta kehittämistyö ei jää oman alueen sisäiseksi toiminnaksi, haetaan yhteistyötä kylämatkailun kehittäjien kanssa valtakunnan tasolla. Lomalaitumen valtakunnallisen hankkeen myötä kyläläiset ovat tehneet kaksi opinto- ja tutustumisretkeä hankkeen pilottikyliin, Syvänniemelle ja Peräseinäjoelle. Opintoretket ovat antaneet tietoa kylämatkailumallin kehittämisestä ja kylätuotepakettien kokoamisesta. Jatkossa yhteistyö markkinoinnissa on myös mahdollista. Sukevan tapahtumia ja kylän palveluita on markkinoitu hankkeen aikana omassa kylätiedotteessa, lähialueen lehdistössä, somessa, kylämarkkinoilla, messuilla, Tervetuloa kylään -hankkeen sivustolla sekä pilottikylien yhteisessä mainoslehtisessä. Sukevalla on lisäksi oma www.sukeva.fi sivusto. 7. Kehitystyön näkymät Kylässä on terve ja positiivinen suhtautuminen kehittämistyöhön. 8. Kylän matkailun kehittyminen Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti - 12 -

erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta. Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii - 13 -

- 14 -

Kylä on tasolla 1. Kylän tavoite on seuraavassa projektissa saada tason 2 kohdat haltuun. 9. Kylämatkailutuotteet Kylämatkailtuotteita ei vielä ole, mutta mm. kyläkierroksen testausta on jo tehty. 10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat - 15 -

MAJOITUS- JA ATERIAPALVELUT Motelli-kahvila-ravintola Hirsipirtti Sukevantie 1, p. 0400 957 227, http://www.hirsipirttisukeva.fi/ Lohirannan Lomakylä Kajaanintie 1619, p. 0400 898 486 www.lohiranta.com Viitostien Leirintä Kajaanintie 1409, p. 050 546 2926 www.5-tienleirinta.fi Seurakunnan Leirikeskus Hirsikankaantie 49, p. 040 593 1611. www.sonkajarvenseurakunta.fi/hirsikangas Keskikosken Lomamökit Hotellintie 3, p. 0400 581 275, www.keskikoskenlomamokit.fi Herralan Kartano Kartanontie 4, Jyrkkä, p. 050 557 4634, www.clubherrala.fi Ruukintupa Jyrkäntie 1881, p. 045 859 7889, www.ruukintupa.fi Lohkoniemen Marjatila Pajusenmäentie 530, p. 040 745 8750, www.lohkoniemi.fi Koirakosken Lohi ja Matkailu Malminiementie, Koirakoski, p. 044 353 0858, www.facebook.com/pages/koirakosken-lohi-matkailu/193239607371871 Koirakosken Savottakämppä p. 041 434 0340 Hombu Oy Aittokoskentie 553, p. 040 507 7535, www.hombu.fi Jyrkän Loma Jyrkäntie 1930, p. 0500 276 176 Koskela (juhla- ja kokoustilat) Hirvijärventie 34, Sonkakoski, p. 0500 571 508 Sukevan Kyläkeskus: - 16 -

Kyläkeskuksen toimitiloissa sijaitsevat kuntosali, liikuntasali ja matonpesupaikka. Juhlien järjestämiseen tiloissa on keittiö- ja ruokailutilat 60 hengelle sekä juhlasali 170 hengelle. Luokkatiloissa kokoontuvat kansalaisopiston piirit. Kyläkeskus on järjestöjen kokoontumisten keskuspaikka. Yhteystiedot: Riitta Tommila riitta.tommila@sonkajarvi.fi Nettisivut: www.sukeva.fi http://tervetuloakylaan.fi/sukeva Lähteet: Matti Kumpulainen (2000) Sukevan talot, torpat ja mäkituvat 1722 1920. http://koti.mbnet.fi/sdxl1092/sukeva/gradu_index.html (18.11.2014) Sonkajärven kunta (2013) Sonkajärven kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2017 ja toimenpideohjelma 2014-2017. http://www.sonkajarvi.fi/loader.aspx?id=4c894066-af90-41e7-98ee-f37244eedb7a (18.11.2014) - 17 -