Ruhtinansalmi KYLÄMATKAILURAPORTTI

Transkriptio

1 Ruhtinansalmi KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014

2 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy Hankkeen pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut mukana 1-13 henkeä. Paikalla: Hans Gerber, Eero Seppänen, Simo Palviainen, Soila Palviainen Raportin toteutus: Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky Soila Palviainen, puh , Simo Palviainen, puh , - 2 -

3 SISÄLLYSLUETTELO 1.Perustietoja ja historiaa Kylän matkailun kehityksen taustat Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kylämatkailun kehittäminen Visio ja tavoitteet Toimenpiteet ja toiminta Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Riskit ja haasteet Seuranta Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän hanketoiminta Kehitystyön näkymät Kylän matkailun kehittyminen Kylämatkailutuotteet Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat

4 1. Perustietoja ja historiaa Tulipa kerran ruhtinas Venäjän maalta, istahti rantakivelle ja ihastui ikihyväksi. Siitä paikka sai nimen Ruhtinansalmi. Kaunista erämaaluontoa parhaimmillaan on Suomussalmen koillisnurkassa sijaitseva Ruhtinansalmi, josta tunnetuimmat kohteet ovat Martinselkosen luonnonsuojelualue sekä Hossan retkeily- ja poronhoitoalue. Kylässä (Juntusranta) on tällä hetkellä vähän yli 100 henkeä ja kyläkeskuksen ulkopuolella saman verran lisää. Haja-asutusta on suhteellisen paljon. Yhteensä asukkaita Hossan kanssa 450 asukasta. Kesäasukkaita on satoja. Luontaiselinkeinot ja maatalous ja rajavartiosto sekä metsäkylä on aiempaa historiaa. Rajavartiosto on lopettanut. Rakennukset on tosin myyty ja toivotaan että uusi omistaja tuo jotain toimintaa tiloihin. Elinkeinoista matkailu on nousussa. Karhusafarit ja talvimatkailu on lisääntymässä. Hossan kanssa yhteistyö on myös lisääntymässä. Itärajan retkeilyreitti kulkee myös kylän kautta. Alueen keskuksesta Juntusrannasta on matkaa Suomussalmen keskustaan 70 km ja valtakunnan rajalle 9 km. Ruhtinansalmi on valtakunnallinen vuoden kylä 1996 ja vuoden kainuulainen kylä Tällä hetkellä väki ikääntyy ja väestötappio on melko kova

5 2. Kylän matkailun kehityksen taustat Matkailullinen majoitustoiminta on alkanut yli 20 vuotta sitten. Hossassa oli toimintaa jo sitä ennen. Martinselkosen luonnonsuojelualue ja Hossan retkeilyalue ovat lähellä (noin 25 ajominuuttia). Alueet ovat keskenään hyvin erilaisia. Matkailunäkökulmasta alueiden tulisi saada kansallispuiston status. Kansallispuistoja kuitenkin vastustetaan kun metsästystä ei niissä sallita. Nyt näyttävät kuitenkin hossalaiset kypsyneet siihen ja ovat huomanneet että muut kuin metsästäjät voisivat olla hyviä matkailijoita heidänkin kannaltaan. Patikointia, melontaa, kalastusta harrastavat matkailijat ovat pääryhmiä. Juntusrantaa vastapäätä (veneellä vain noin ½ km) sijaitsee esihistoriallinen Kalmosärkkä, jonne on myös polku. Polun lähtöpisteeseen kylän keskustasta noin 9 km. Itärajan retkeilyreitille 8 km. Ruhtinansalmella toimii kolme matkailuyritystä, jotka tarjoavat karhusafareja (karhujen kuvausta), lisäksi Hossassa löytyy 7 matkailuyrittäjää. Ruhtinansalmi on myös tunnettu sotahistoriasta, kylällä on rakennusten jäänteitä jatkosodasta. 3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kohderyhmät: sotahistoriasta kiinnostuneet, veteraanit ja ulkomaalaiset, erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneet saksalaiset yhdistykset, yritykset muut (pien)ryhmät luonnosta eri tavoin kiinnostuneet, kuten hiihtäjät ja koiravaljakkoporukat. Alueella ei ole vielä liikaa poroja. Niistä saattaa tulla huskyjen kanssa ongelmia. Kylässä järjestetään tilaisuuksia sekä omille asukkaille että ulkopuolisille. Kun tilaisuus saadaan järjestettyä tulee paikalle paljon ihmisiä, mikä johtunee siitä, että tilaisuuksia ei ole kovin usein. Kylätalolla on keittolounasastiat 120 hengelle ja ammattilaisiakin on riittävästi. Kylätalon omistaa Runtinansalmen kylätalon kannatusyhdistys. Kylätalo on juuri remontoitu ja kylätalon kannatusyhdistys on saanut rahoitusta kyläntalon markkinointiin. Osuuskunta Ruhtinan Rysä toimii myös kylässä ja sen lähtökohdat ovat taloudelliset. Usein on kyse myös talkootoiminnasta kuten isänpäiväjuhlien järjestämisessä. Talkoolaisia on vielä riittänyt toistaiseksi. Vaikka varsinaisessa toiminnassa ei ole paljon ihmisiä, silti talkoisiin riittää väkeä. Kannatusyhdistys, osuuskunta ja kyläyhdistys toimivat tavallisesti päällekkäin ja toisiaan tukien. Jäsenetkin ovat monesti samoja henkilöitä

6 Entisten koululaisten tapaaminen viime kesänä toi paikalle 180 henkeä ja tansseihinkin myytiin yli 150 lippua. Kylällä on oma orkesterikin. Kylätalossa on myös näyttely. Tanssit voisi järjestää sitenkin, että kun on jokin ulkopuolisille tarkoitettu tapahtuma tai kokous, niin tanssit järjestettäisiin samaan yhteyteen. Väkimäärä riittäisi silloin paremmin, koska tanssitkaan eivät aina yksinään vedä. Kesällä mökkiläiset tuovat paljon väkeä myös tansseihin, vähintään tuplasti. 4. Kylämatkailun kehittäminen Ruhtinansalmella toimii 10 matkailualan yritystä, joilla on osaksi yhteismarkkinointia. Kylän (kyläyhdistyksen tai osuuskunnan) ei kannata sen takia perustaa oma laaja matkailutoimintaa tai kilpailla olemassa olevien yritysten kanssa. Kylällä on sen takia tarkoitus markkinoida vain kylän omia tähän asti hyödyntämättä jääneitä matkailuvaltteja. Kylässä on kyläkauppa joka on vielä ns. vanhan ajan kyläkauppa. Ehkä jopa olisi käyntikohde. Kauppa on pieni ja nostalginenkin. Kesäkahvila on ollut kylätalolla, vaihtoehtoisesti siihen voisi tuoda paikallisia tuotteita myyntiin, kuten kyläkauppankin Visio ja tavoitteet Kylän vahvuus on historiassa ja sotahistoriassa. Lisäksi kylätalo on kylän keskeinen tekijä. Kylätalo on mainio kokouspaikka ja markkinointitavoite on saada vuodessa vähintään 20 kokousta kylätalolle. Kokouspalveluiden oheistuotteet ovat ruokailu, ohjelmapalvelut ja majoitus, joita voidaan myös saada tarjolle. Kylän sodanaikaiset paikat ja retket Kalmosärkälle pidetään vahvasti esillä oheispalveluina kyseisille kokoustajille. Kokouspalvelut hoitaa Osuuskunta Ruhtinan Rysä, ohjelmapalvelut hoidetaan yhdessä matkailuyritysten kanssa. Kylän suuremmat tapahtumat ovat tähän asti olleet kesämarkkinat ja joulumarkkinat. Tulevaisuudessa tapahtumia tulee olemaan vuodessa vähintään 10 kpl. Vapaa-ajan asukkaat ovat erittäin tärkeä potentiaali kesätapahtumien osalta, miksei myös muina sesonkeina ja loma-aikoina, kun mökkiläiset tulevat paikalle. Raatteen portissa kävijöille tarjotaan myös Suomussalmen pohjoisosan taistelupaikkojen hyödyntämistä. Ensi syksynä (2015) tulee kuluneeksi 75 vuotta venäläisten hyökkäyksestä, mitä voisi hyödyntää. Venäläiset menivät tästä läpi 5-tielle. Juntusranta pysyi venäläisten hallussa talvisodan loppuun asti

7 Olisi mahdollista yhdistää talvisota ja muinaishistoriallinen paikka. Kylä voisi tarjota ruokailun kylätalolla ja kylävenettä käytettäisiin esihistorialliselle paikalle menemisessä. Koematka on jo järjestetty. Viipymisaika 2 vuorokautta Suomussalmella. Raatteen tie on kuuluisa talvisodan sotatie Suomussalmella. Osa sotaväestä tuli kuitenkin tien sivusta ja kunnan pohjoisosasta on löytynyt uusi korsualue. Siellä on korsujen jäänteitä runsaasti 54 korsua ja 4 konekivääripesäkettä. Kirjallisuutta ei asiasta ole koska toimittajat eivät sota-aikaan olleet siellä, mutta tämä antaa uuden matkailullisen mahdollisuuden sotahistoriasta kiinnostuneille. Alue on metsähallituksen maalla, eikä aluetta ole hakattu. Metsähallituksen kanssa on pohdittu ainakin yhden korsun entistämistä. Kohteen tuotteistamista viedään eteenpäin myös niin että kunta antaisi panostustaan markkinoinnissa pidetään talvisodan muistelupäivä. RAY:lle on laitettu anomus talvisota-aiheisen näyttelyn pystyttämisestä Toimenpiteet ja toiminta Kylän yhteisiä määrällisiä matkailutavoitteita ei ole asetettu. Kylätalon ylläpitämiseen tarvitaan tuloja ja ainoastaan se on kiinnostavaa, eivät niinkään matkailijamäärät. Hitaasti mennään ylöspäin silmämääräisen tarkastelun pesusteella. Kylätalon remonttiin saatiin paljon avustusta, mutta vastapainoksi siinä tuli vastaan yllätyksiä, joten rahaa on myös kulunut paljon. Velkaa ei kannatusyhdistyksellä enää varsinaisesti ole. Sodanaikaisiin paikkoihin liittyvien tarinoiden tallentaminen on suunnitteilla Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Kylän matkailuyhteistyö ulottuu saumattomasti myös Hossaan. Hossan matkailuyrittäjät ry., paikalliset muut yrittäjät kuten Arolan maatila, Martinselkosen eräkeskus ja Hossan karhut tekevät yhteistyötä. Niin ikään Idän Taiga ry:n (Wild Taiga) kanssa on yhteistyötä ja Arolan maatila on myös jäsenenä. Kolmas sektori on, kuten aiemminkin todettu, mukana saumattomasti osuuskunnan ja Kylätalon kannatusyhdistyksen kautta. Yhteistoiminta on toisaalta välttämättömyys ja kauempaa tarkastellen olisi ehkä syytä siirtyä markkinoinnissakin yhteistoimintaan. Juntusranta on liian pieni yksikkö toimimaan yksinään (sen ovat kaikki tiedostaneet) ja sen lisäksi se on liian pieni yksikkö käytettäväksi markkinoinnissa. Olisi ehkä syytä harkita, että koko alueen markkinointinimeksi tai alueen nimeksi otettaisiin Hossa, koska siellä matkailua on ollut pidempään kuin muualla ja koska siellä sijaitsee kuitenkin suurin osa yrityksiä. Matkailijoille ei vajaan puolen tunnin ajo merkitse mitään, etenkään Kainuun koilliskolkassa

8 4.4. Riskit ja haasteet Alueen asukkaiden väheneminen ja sitä kautta tapahtumien osanottajamäärän laskeminen on selvä riski, samoin alueen asukkaiden ikäjakauman muuttuminen huonompaan suuntaan. Hossassa myös yrittäjien kohdalla sukupolvenvaihdos on pian ajankohtainen lukuunottamatta muutamaa yritystä. Koulun lakkautus on tehnyt ongelmalliseksi sukupolvenvaihdokset. Teboilille oli tulossa uusi, nuori yrittäjä, mutta koulun lakkautus peruutti suunnitelmat. Kuntien tulisikin pohtia tarkoin kaukana kuntakeskuksista sijaitsevien koulujen lakkautuksia, koska niiden kerrannaisvaikutukset välittömiin taloudellisiin vaikutuksiin verrattuna ovat tavallisesti moninkertaiset. Siten säästöt jäävät saamatta ja kunta kärsii taloudellisten tappioiden lisäksi myös väestötappioita etenkin syrjäisimmillä ja harvaan asutuimmilla alueilla. Kyläläiset ovat ehdottaneet, että yksi päivä viikossa olisi etäopiskelua ja samalla liikunta/ulkoilupäivä. Kylällä on myös ehkä syytä muistaa, että Suomessa on vain oppivelvollisuus ei kouluvelvollisuutta (vrt. esim. Ruotsi). Siten kaikenlainen omatoiminen opetuksen järjestäminen on täysin laillista ja hyväksyttävää. Kotiopetusta ja kotikoulua onkin kokeiltu eri puolilla maata. Kylän aktiivien määrä on ongelma pienestä asujaimistosta ja ikääntyvästä väestöstä johtuen. Varajärjestelmien tekeminen on hankalaa ja ongelma muuttuu vain suuremmaksi kun ikääntyminen jatkuu. Opastusmateriaalit on saatava esim. sota-aikaisista kohteista talteen, samoin kuin muukin kulttuuriperintö. Tieto ja tarinat ovat vaarassa hävitä, mikäli ne jäävät yksilöiden varaan Seuranta Seuranta perustuu kirjallisiin asiakaspalautteisiin. Arolabear on ottanut palautetta aina, samoin Upitrek. Asiakastyytyväisyyskyselyitä on kehitetty yhteistyössä mm. ranskalaisten matkailijoiden kanssa. Monista muista yrityksistä ei ole tietoa mutta todennäköisesti palautetta ei kerätä säännöllisesti. Kyläsuunnitelma on tehty ja sitä on alettu päivittää. 5. Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Riskit-kohdassa käsiteltiin resurssiongelmia jo laajasti. Resursseina ovat kuitenkin hyvin toimiva yhteistyö varsin laajalla, maantieteellisellä alueella, kielitaitoiset ja paljon kokemusta omaavat yrittäjät. Ikäkysymys ja siihen liittyvä sukupolvenvaihdoksen hankaluus nousevat suurimmiksi resurssivajeiksi useassa tapauksessa

9 6. Kylän hanketoiminta Vuonna 2013 toteutettiin Reilun menon Ruhtinansalmi -hanke (Leader) jolla edistettiin kylätalon hyödyntämistä ja mainostamista. Metsähallituksen Kuikka-hanke. Kalmoniemi-yhteistyötä ja markkinointia kunnan kanssa. Uusia hankkeita ei ole tulossa. Messuille osallistuminen on ajankäytöllinen ja taloudellinen ongelma. Jos olisi hanke, joka voisi rahoittaa mm. matkoja niin niihin voisi osallistua. Yhteyshenkilölle tulisi olla mahdollista varata matkarahoitusta. 7. Kehitystyön näkymät Toimintaan ja sen kehittämiseen vaikuttaa täällä pieni ja ikääntyvä väestömäärä. Jos on kova tarve, saadaan ihmisiä mukaan. Kyläyhdistyksen toimijoidenkin saaminen mukaan laajemmin on joskus hankalaa. Talkoolaisia on toistaiseksi kuitenkin riittänyt. Uusi kyläyhdistyksen puheenjohtaja on aktiivisessa haussa, mutta vielä ei ole löytynyt. Jotkut kyläläisistä on kokonaan ulkona toiminnasta, aivan kuten muuallakin. Yhteismarkkinointi kiinnostaa. Hanketoiminta voisi olla markkinoinnissa apuna. Kyläyhdistys ei ole köyhä, mutta rahaa ei ole silti liikaa, usein avustukset tulevat jälkeenpäin esim. Juntusrannan maisemanhoitoon pitää laittaa 5000, joka tulee takaisin vasta jälkeenpäin. Kylän keskustan maisemaa hoidetaan ekologisesti laiduntamalla, koska järvimaiseman tulee näyttää hoidetulta ja elävältä, eikä siihen enää nykyinen maatalous pelkästään riitä

10 8. Kylän matkailun kehittyminen Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta. Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii

11 Kylä on vahvasti tasolla 2 tällä hetkellä ja siellä tähdätään selkeästi seuraavaan luokkaan. Kolmostasosta on osa jo hallussa ja kansainvälinen matkailu on selvästi lisääntymässä. Kielitaito ja kokemus kansainvälisistä ryhmistä on vahvaa ja uusia kansainvälisille matkailijoille sopivia tuotteita suunnitellaan. Sähköiset, kansainväliset jakelukanavat eivät ole vielä käytössä (pl. Hossan lomakeskus). Laatua kehitetään ja tarkkaillaan ja palautetta saadaan, mutta toiminta ei ole vielä järjestelmällistä, eikä sertifioidut laatujärjestelmät käytössä

12 9. Kylämatkailutuotteet KYLÄMATKAILUTUOTE: KARHUNKATSELUSAFARI Ruhtinansalmi Ruhtinansalmi on kylä Kainuussa, kylältä on matkaa Venäjän rajalle 9 km ja kylällä onkin erittäin mielenkiintoinen sotahistoria koskien Suomen talvisodan alkupäiviä. Ruhtinansalmi tarjoaa matkailijoille upeita kokemuksia Suomalaisessa luonnossa. Tarjolla on erilaisia aktiviteettejä kuten melonta, pyöräily ja patikointi mutta karhunkatselusafarit ovat elämys jonka tahdot kokea. Ruhtinansalmi sijaitsee Kuusamon ja Kajaanin välissä, molempiin kaupunkeihin on hyvät lentoyhteydet. Lentokentältä kannattaa vuorata auto, joka mahdollistaa tutustumisen luonnon kauniiseen Kainuuseen laajemminkin. Kajaanista on matkaa autolla reilu kaksi tuntia ja Kuusamosta puolitoista tuntia Ruhtinaansalmelle. Karhunkatselu tapahtuu kojussa joka on rakennettu pyöröhirsistä ja siellä voit turvallisesti odotella kontioiden ilmestymistä. Karhuja on helppo kuvata omalla kamerallasi. Karhujen elämässä on kesän aikana erinäisiä tapahtumia, jotka antavat uusia elämyksiä seuraajilleen pitkin kesää. Parhaimmillaan paikalla on nähty jopa 13 eri karhua, sekä kotkia, jotka ovat asettuneet pesimään alueelle. Päivä 1 Saapuminen Ruhtinansalmelle majoittuminen Arolan Maatila ja erälomien huoneistoissa. Kyläkierros Juntusrannan sotahistoriallisissa kohteissa. Ruhtinansalmen Juntusranta on isossa roolissa Talvisodan syttymisen aikaan marraskuussa Illallinen Arolassa, ruuassa tulevat esille suomalaiset maut, kuten marjat, kalat, riista ja Arolan omassa pellossa kasvatetut kasvikset. Päivä 2 Aamupalan jälkeen tutustumiskierros Venäjän rajaan ja Taivalkosken myllyyn. Lounaan jälkeen on aikaa valmistautua iltapäivän karhunkatselusafariin. Klo lähtö Karhunkatselusafarille jonka kesto 6h, retkellä mukana eväät. Kevyt Iltapala Arolassa karhusafarin jälkeen. Päivä 3 Aamupala Hinta: 315 / hlö Toteutusaika: touko elokuu 2014 Paketti sisältä: majoitus 2 yötä, aamupala, lounas, illallinen, iltapala, opastetut retket ja karhusafarin sekä eväät. Lisäpalvelut: Kalastus- tai kanoottiretki Karttimojoelle 70 /hlö Opastettu pyöräilyretki Kulmajärven ympäriajo matka n. 20km 60 / hlö Historiallisen Kalmonsärkän retki 30 / hlö minimäärä 4 osallistujaa. Kuljetukset Kuusamosta 200 tai Kajaanista 300 Lisätiedot ja varaukset: Arolan maatila- ja erälomat Arolantie Ruhtinansalmi Helena info@arolabear.fi MUITA TUOTTEITA:

13 1. Kyläkierros sodanaikaisissa kohteissa: Juntusrannan sotahistoria Tämän kyläkierroksen aikana esitellään Juntusrannan sodanaikaisia paikkoja Kesto: noin 2 tuntia Osanottajamäärä: 6 50 Toteutusaika: Lähtöpaikka: Ruhtinansalmen kylätalo Opastuskielet: suomi, saksa, englanti Varusteet: Ulkoiluvaatteet ja kengät Rajoitteet: ei sovi liikuntaesteisille Hinta: 5 / henkilö, lapset ilmaiseksi 2. Kirkkoveneretki Kalmosärkkään Kalmosärkkä on ollut väliaikaisena hautapaikkana, ja on saanut siitä nimensä. Kalmosärkkä ja sen löydöt ovat läpileikkaus Junturannan ja koko Kainuun asuttamisesta ja historiasta. Särkällä on asuttu koko esihistorian ajan, noin eaa. Myöhemmät löydökset ovat ja luvuilta ja talvisodan ajalta. Kesto: 2-3 tuntia Osanottajamäärä: 6-24 Toteutusaika: Lähtöpaikka: Venesatama Opastuskielet: suomi, saksa, englanti Varusteet: Ulkoiluvaatteet ja -kengät Rajoitteet: ei sovi liikuntaesteisille Hinta: 20 / henkilö, lapset 10 Lisäksi: kesämarkkinat, tanssit, kokoukset ja ruokailut kylätalolla 10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat Hossan alueen palvelut ovat tässä osoitteessa: Hossan Lomakeskus Hossantie 278 A, Ruhtinansalmi booking.com Arolan maatila- ja erälomat Arolantie Ruhtinansalmi Helena tai Eero info(at)arolabear.fi Jarmon eräpalvelu Lehtovaarantie 1 a, Ruhtinansalmi, Puh

14 Loma-Hossa (Hossaset Oy) Hossantie 273, Ruhtinansalmi Erä-Hossa Oy Hossantie 278 B, Suomussalmi Puh: , GSM Lomamökit Paasovaara Hossantie Ruhtinansalmi Puh (Alpo) Puh (Sirkka) SIIRTOLA Siirtolan Kelomökit Siirtolantie Ruhtinansalmi ari.vaisanen@suomussalmi.net HOSSA-KYLMÄLUOMA Pajuluomantie 20, Tyrövaara Puh (+358) oparikylmaluo@)suomi24.fi Hossan Luontokeskus (metsähallitus) Jatkonsalmentie RUHTINANSALMI puh oparihossa@suomi24.fi Hossan poropuisto Mäntyniementie Ruhtinansalmi Raili Karvonen , Kimmo Karvonen info@hossanporopuisto.fi Hossa Travel

15 Sinänsä hyvin toimivilta nettisivuilta ei ole löydettävissä sijainti tai muita yhteystietoja ainakaan kovin helposti. Vaikeuttaa varmasti matkailijan yhteydenottoja. Sivuilla on yhteydenottolomake. Martinselkosen eräkeskus Pirttivaarantie 131, FIN RUHTINANSALMI Puhelin: Hossan Karhut Oy Jarmo Heikkinen P Sivut vain facebookissa Hossanretki Oy Jatkonsalmentie Ruhtinansalmi / Ari Juntunen hossanretki@co.inet.fi (SIVUT KAAPATTU, Ei toiminnassa) Osuuskunta Ruhtinan Rysä ravitsemustoiminta kylätalolla Osuuskunnan www-linkki ruhtinansalmen sivuilta ei toimi. TB-huolto Juntunen Ky Takatie 11, Ruhtinansalmi Hossan taksi Juha Paasovaara Ruhtinan taksi Marko Pyykkönen Ruhtinan Kauppa Takatie 20, Ruhtinansalmi Yhdistyksiä on 12 kpl Yhteyshenkilö: Hans Gerber h.gerber@hossa.fi Nettisivut: