Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2013 Yhteinen kirkkovaltuusto Aika 18.04.2013 klo. 18:00-20:00 Paikka Seurakuntien talo, Kolmas linja 22 B Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kivekäs Antti Lanamäki Teijo Mathlin Hanna Mithiku Reijo Hänninen Tarja Lamminperä Timo Sahi Heli Simojoki Merja Eklund Tarja Ikonen Tytti Matsinen Laura-Liina Sippola Helena Leinonen Sini Suomalainen Sirpa Tyrkkö Arja Lehikoski Lulu Nenonen Meri Saarinen Aarre Panula Tapio Leinonen Risto Peltokorpi Joni Penkari Tuula Pontela Kaisa Raittila Veronica Saarela Kauko Salmi Marjaana Syrjälä Tarja Tenkula Arja Ylänkö Hannele Ugur Tuulikki Vuorinen Irja Eskola Marika Harjunpää, 1-8 Sirkku Ingervo Anu Laitila Marja-Liisa Lohikoski Sara Paavolainen, 1-11 (kesk.) Leena Hannula Marja Huhta Matti Halme Jessi Orpana Nina Suomalainen Riitta Kallio-Saukkonen
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (36) Sanni Aromaa Minna Mannert Miikka Hietaranta Sanna-Mari Honkala Leena Piirainen Kaija Salmela Anna-Maria Soininvaara Anja Mankila Eekku Aromaa Riitta Asikanius Juhana Pulli Mari Puoskari Laura Rissanen Maija Haavisto-Hyvärinen Sanna Lehtinen Juha-Pekka Sihvonen Tarja Kantola Elina Kekkonen Helena Laavi Otto Lehtipuu, 1-11 (kesk.) Jarmo Leppiniemi Mikko Niiniluoto Ritva Oksanen Lari Ahokas Vesa Virri Mirja Laukkarinen Ami Lainela Arja Sihvonen Arto Virkkunen Hanna Yli-Ollila Suvianna Hakalehto-Wainio Leena Kostiander Ilkka Harju, 1-11 (kesk.) Johanna Laisaari Juha Väätäinen Lauri Kopponen Mialeena Pärssinen Kecia Salmenkari Juha-Matti Terämä Wiking Vuori Saimi Kautonen Jaakko Ojala Elina Raike-Ojanen Ville Jalovaara Heikki Pynnönen Timo Raittinen Hertta Sirkiä Karita Toijonen Lisa Enckell Lars Lundsten Anhild Träskman Karl Gustav Storgårds Kai Ahola Marianne Österberg
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (36) Christina Bäckman Veikko Salminen Tom Sundius Saapuvilla oli 64 yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä ja 9 varajäsentä. Muut saapuvilla olleet Pertti Simola, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Jarno Raninen, kasvatuksen ja seurakuntapalvelun päällikkö, yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettisen sijainen Markku Koskinen, kiinteistöjohtaja Hannu Houtsonen, keskusrekisterin johtaja Riitta-Sisko Tarkka, hallintojohtaja Seppo Simola, viestintäjohtaja Janne Solala, rekisteripäällikkö,sihteeri, lakimies Arja Rossisen sijainen Kokous aloitettiin puheenjohtajan pitämällä hartaushetkellä. Ilmoitus kokouksesta asialuetteloineen on ollut nähtävänä ajalla 10.4.-18.4.2013 Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän kirjaamossa ilmoitustaululla. Kokouksesta on myös ilmoitettu Kirkko ja kaupunki lehdessä 10.4.2013 ja Kyrkpressen lehdessä 11.4.2013. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty kaikille yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (36) Asioiden nro 6 ja 10 kohdalla ei käytetty puheenvuoroja. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä seitsemännestä päivästä alkaen kokouksesta eli huhtikuun 25. päivästä 30 päivän ajan seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22 B, kirjaamon aukioloaikana. Kokous päättyi klo 20.00. Kokouksen jälkeen oli kyselytunti n. klo 20.15-20.30. Allekirjoitukset Yhteisen kirkkovaltuuston puolesta Kaisa Raittila puheenjohtaja Janne Solala sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki 24.4.2013 Helsinki 24.4.2013 Tuulikki Vuorinen Kai Ahola Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 25.4. 24.5.2013 seurakuntayhtymän kirjaamossa. Nähtävänä pitämisestä oli ilmoitettu seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän kirjaamossa ilmoitustaululla 10.4. 18.4.2013. Helsingissä 24.5.2013 Arja Rossinen
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (36) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 14 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 15 Esityslistan hyväksyminen 8 16 Puheenjohtajan ilmoitukset 9 17 1-4 Info: Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöasiat 10 18 5 Korvaus luonnonsuojelualueen perustamisesta seurakuntayhtymän omistamille tiloille Laatikkala 167:426:12:10 ja Kyhönvaara 167:426:13:9 Joensuun kunnan Luutalahden kylässä 19 6-8 Kampin kappelin rakentamisen loppuraportti ja ehdotus sosiaalija työtilojen ratkaisuksi 20 9 Helsingin seurakuntayhtymän investointien rahoitus- ja toteutustalouslaskelman 2012-2015 tarkistaminen 21 10-31 As Oy Helsingin Berliinin- ja Lontoonpihan hanke- ja rakennussuunnitelmien hyväksyminen sekä investointipäätöksen tekeminen ja enimmäiskustannusarvion vahvistaminen 11 12 16 18 22 32 Lakimies Arja Rossisen eroanomus eläkkeelle siirtymistä varten 26 23 33-34 Yhteisen seurakuntatyön johtamisrakenteen kehittäminen ja siihen liittyvät virkajärjestelyt 27
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (36) 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (36) 14 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Tuulikki Vuorinen ja Kai Ahola.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (36) 15 Esityslistan hyväksyminen Esityslistan asioiden käsittelyjärjestys hyväksyttiin.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (36) 16 Puheenjohtajan ilmoitukset Asioiden käsittelyn pohjaksi otetaan yhteisen kirkkoneuvoston esitykset.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (36) 122/2013 17 Info: Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöasiat Päätösehdotus Merkitään tiedoksi. Käsittely Päätös Asiasta käytettiin kahdeksan puheenvuoroa. Merkittiin tiedoksi informaatio ja siitä käyty keskustelu. Selostus Liitteet Kiinteistöjohtaja Markku Koskinen informoi kiinteistöasioista. 1 Kiinteistötoimiston strategia 2 Liite 1 Strategiset painopisteet kiinteistöhallinnossa 3 Liite 2 Kuntotaso-ohjaus toimitilakannassa 4 Liite 3 Maankäytön suunnitelma 2014-2018
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (36) 130/2013 18 Korvaus luonnonsuojelualueen perustamisesta seurakuntayhtymän omistamille tiloille Laatikkala 167:426:12:10 ja Kyhönvaara 167:426:13:9 Joensuun kunnan Luutalahden kylässä Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää merkitä seurakuntayhtymän omistamille tiloille Laatikkala 167:426:12:10 ja Kyhönvaara 167:426:13:9 Joensuun kunnan Luutalahden kylässä perustetusta luonnonsuojelualueesta maksetun korvauksen tiedoksi. Päätös Selostus Liitteet Merkittiin tiedoksi. Helsingin seurakuntayhtymä omistaa Joensuussa Luutalahden kylässä kaksi metsätilaa, Laatikkala 167:426:12:10 ja Kyhönvaara 167:426:13:9 (yhteiseltä pinta-alaltaan 145,8 ha, josta metsämaata 132,9 ha). Nämä metsätilat ovat tulleet vuonna 1945 Helsingin seurakuntayhtymälle testamenttilahjoituksena ja testamentin toimeenpanon yhteydessä seurakunnat ostivat tilat itselleen vuonna 1958. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 11.10.2012 tehdä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) esityksestä tämän kanssa suojelusopimuksen, jolla ko. seurakuntayhtymän omistamasta metsäalueesta 29 ha liitetään METSO -suojeluohjelmaan. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) tarjosi korvauksena rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä Helsingin seurakuntayhtymälle tilahinnoittelun mukaan yhteensä 172.000 euroa, jolla katetaan puuntuotannon tulonmenetyksestä ja luonnonhoidosta aiheutuvat kulut. Tämä laskennallinen arvio perustui ELY-keskuksen tekemään aluekartoitukseen ja alueen hehtaarimäärään. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen mukaan arvio oli kohtuullinen. Ympäristöministeriö on hyväksynyt kohteen pysyvään suojeluun. Nyt korvaus on maksettu Helsingin seurakuntayhtymälle. Yhteinen kirkkoneuvosto päättänee merkitä tämän tiedoksi ja saattaa asian myös yhteiselle kirkkovaltuustolle tiedoksi. 5 Korvaus luonnonsuojelualueen perustamisesta Joensuussa Luutalahdessa tilalla Laatikkala RN:o 12:10
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (36) 180/2013 19 Kampin kappelin rakentamisen loppuraportti ja ehdotus sosiaali- ja työtilojen ratkaisuksi Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä Kampin kappelin kustannusseurantaraportin laskelman 7.3.2013 loppukustannusennusteen (7,5 milj. euroa). Käsittely Päätös Asiasta käytettiin viisi puheenvuoroa. Esitys hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 4.4.2013 100 Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 4.4.2013 1) merkitä Kampin kappelin kustannusseurantaraportin laskelman 7.3.2013 loppukustannusennusteen (7,5 milj. euroa) tiedoksi; 2) esittää sen yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi, 3) hyväksyä kappelin sosiaali- ja työtilojen ratkaisuksi Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n suunnitelman 22.3.2013 niiden rakentamisesta kohtaamis- / keskustelutilojen taakse ulkoportaan alle. Selostus Kampin kappeli on tullut maksamaan kaksi kertaa alkuperäistä käsitystä enemmän. Toisaalta kappelissa on käynyt alkuperäistä käsitystä enemmän ihmisiä, vajaassa kymmenessä kuukaudessa (23.3.2013) tuli 300 000 kävijää täyteen. Kolmas näkökohdista on, että kustannuspaineessa liitännäistilat tulivat liian pieniksi ja työ- ja taukotiloihin on tarve tehdä parannus.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (36) Alkuperäiset kustannusarviot teetettiin asiantuntijakustannussuunnittelijalla ja varmuudeksi myös projektinjohtourakoitsijalla. Näistä suurempi oli 3,2 milj. euroa, johon esittelijä lisäsi kustannusnousuvaikutuksen päätyen 3,5 milj. euroon. Kohteeseen valittiin luonnokset tehneen Arkkitehtitoimisto K2S:n lisäksi parhaat puitejärjestelytoimistot. Suunnittelua vietiin eteenpäin vuorovaikutuksessa neljän kaupungin virastopäällikön kanssa. Hankintalain mukaisen kilpailullisen neuvottelumenettelyyn tuli kolme urakoitsijaa. Näistä valittiin teknis-taloudellisesti arvioiden kustannuksiltaan keskimmäinen projektinjohtourakoitsija PAKRAK Oy. Urakkasopimusvaiheessa parhaan ymmärryksen mukaan ja urakka tarjousten perusteella hankkeen laskettiin maksavan 5 milj. euroa. Toteutusvaiheessa jouduttiin toteamaan kuukausittain, että tämä rakennus on laskettua työläämpi ja kalliimpi. Rakennus on kuin suuri tilataideteos ja jonka geometria muuttuu jatkuvasti kaikkien kolmen akselin suuntaan, osoittautui lähes kaikkien töiden suhteen työläämmäksi kuin oli laskettu. Ei siis ole pelkästään 3 5 syytä siihen, miksi kustannukset eivät pitäneet, vaan lähes kaikki tehtävät / urakat olivat tässä laskutyömäisessä toteutuksessa enemmän työtunteja vaativaa ja siksi kalliimpi kuin budjetoidut kustannukset. Ainoastaan rakennuttajan omat toimenpiteet tulivat budjetoitua halvemmaksi. Viittaus loppuraporttiin (Liite: Kampin kappelin rakentamisen loppuraportti) kustannuslaskentalomakkeeseen, kustannusseuranta 7.3.2013. Rakennuttaminen ja hallinnointi pos. 7000 ja erillishankinnat pos. 7200 alittivat siis budjetin. Suunnittelu pos. 7100 nousi kustannuksiltaan kaksinkertaiseksi ja rakennesuunnittelupalkkio on vielä neuvottelun alainen. Samoin itse rakentamisen kustannukset (pos. 7150) nousivat kaksikertaisiksi tässä mitä työläimmässä hankkeessa, vaikka missään työvaiheessa tai työssä ei epäonnistuttu. Yhteinen kirkkovaltuusto onkin nostanut enimmäiskustannusarvion 7 milj. euroon ja edellyttänyt selvitystä kustannusnoususta. Rakentamisvaiheen kustannukset selviävät pääjaottelulla em. kustannusseurantaraportista ja kirjanpidosta. Hankkeeseen meni työtunteja reilusti yli kaksinkertainen määrä budjetointiin nähden. Kohteen materiaaleissakaan ei säästetty. Työmaalla tehtiin rakennustaidetta ja laatua, laadusta tinkimättä. Työntekijäksi ei alaurakoissa aina voitu valita halvinta ja tekijöitä oli osin vaikea löytää. Puuta meni paljon enemmän mm. sisäverhouksen tervaleppää. Rakennuksen uskotaan vastaavasti olevan pitkäikäinen ja sitä on edistetty siten, että ulkoverhouksessa jokaisessa kuusirimassa on minitippanokka.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (36) Kustannuksia pitää ajatella siten, että rakennus kestää satoja vuosia ja on puurakennukseksi verraten huoltovapaa. Kampin kappelin myötä onkin syntynyt tilanne, että Helsingin seurakuntayhtymän kaksi vanhinta, Östersundomin kappeli / kirkko v. 1754 ja Vanha kirkko v.1826 ja kaksi nuorinta Viikin kirkko v.2005 ja Kampin kappeli v. 2012 ovat perustuksista ylöspäin puurakenteisia. Sosiaali- ja työtilakysymys Kampin kappelin suuri kävijämäärä asettaa haasteita kaupungin sosiaaliviraston ja seurakuntayhtymän työntekijöille. Suunnitteluvaiheessa pyrittiin säästämään kustannuksissa ja tingittiin työtiloista. Nyt on käytännöksi muodostunut, että kohtaamis- /keskustelutilaksi varattu tilasta on tullut työtekijöiden tila. Tilanteen parantamiseksi esittelijä on teettänyt kohteen arkkitehdillä muutossuunnitelman (Liite: Kampin Kappeli_laajennusluonnos_22-03- 2013), jossa ulkoportaiden alapuolinen tila lämpöeristettäisiin ja rakennettaisiin työ- ja sosiaalitiloiksi. Näin keskustelu-/kohtaamistilat saataisiin alkuperäiselle paikalleen. Esittelijä esittääkin, että em. suunnitelman mukaista tilaratkaisua sekä tuulikaapin rakentamista lähdetään edistämään. Muutokselle, joka työntyy kaupungin puolelle, tulee ensin saada muutostyölupa ja toteutus kannattaa pyrkiä ajoittamaan loka-marraskuulle, jolloin kappelissa on vähiten kävijöitä. Työt voidaan, niin päätettäessä, tehdä kiintiöimättömän määrärahavarauksen varoin, jolloin budjettia ei tarvitse muuttaa. Kustannusarvio selviää hankkeen edetessä, mutta summa jäänee alle 100 000 euroa. Vuokra- ja yhteistoimintasopimukset ovat osin auki esittelijä kertoo tilanteen kokouksessa. Tässä hienossa hankkeessa on koko ajan annettu päättäjille kaikki tieto, mikä esittelijällä asiantuntijoineen on kulloinkin ollut. Eli nyt on käsitys, että lopulliset kustannukset mahtuvat 7,5 milj. euroon, vaikka rakennesuunnittelijalle jouduttaisiin lisää korvaamaan. Kustannuksia pyritään vastaavasti alentamaan hakemalla vuokrasopimuksen solmimisen jälkeen rakennuksen alv kuluja osin takaisin. Tämä raportti liitteineen on toivottavasti päättäjille tarpeeksi kattava. Ylläpitovaiheesta on Haahtelan tietoaineistolla tuotettu 100 vastaisen vuoden ylläpito- ja korjauskustannukset nykyrahassa, jota kuvaa laskentajärjestelmäkaavio (Liite: Kampin kappelin elinkaarikustannukset). Sen mukaan ylläpito maksaa n. 15 euroa/m 2 /kk ilman pääomakustannuksia. Laskelma lähtee siitä, että sekä ulko- että sisäverhous kestää aikaa ja näitä kalliita rakenteita ei jouduta pitkään aikaan uusimaan. Kampin kappeli on saanut mm. seuraavia tunnustuksia / palkintoja
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (36) Chigago Athenaeum International Architecture Award 2010 (USA) Puupalkinto 2012 kunniamaininta (Suomi) Rakentamisen ruusu 2012 kunniamaininta (Suomi) Best building of the year 2012, Form Nordic Architecture & Design magazine (Ruotsi) Vuoden 2012 kristillinen mediakirkko, Kristillinen Medialiitto (Suomi) Ehdokkuudet European Union Prize for Contemporary Architecture - Mies van der Rohe Award 2013, ehdokkuus (Espanja) The International Prize for Sacred Architecture 2012, ehdokkuus (Italia) Liitteet 6 Kampin kappelin rakentamisen loppuraportti 7 Kampin Kappeli, laajennusluonnos 22.03.2013 8 Kampin kappelin elinkaarikustannukset
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (36) 182/2013 20 Helsingin seurakuntayhtymän investointien rahoitus- ja toteutustalouslaskelman 2012-2015 tarkistaminen Päätösehdotus. Käsittely Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto päättää tarkastaa ja merkitä tiedoksi Helsingin seurakuntayhtymän investointien rahoitus- ja toteutustalouslaskelman 2012-2015. Asiasta käytettiin yksi puheenvuoro. Esitys hyväksyttiin. Selostus Helsingin seurankuntayhtymän investointia vuoden 2012 2015 aikavälille on pyritty rahoittamaan siten, että vähäisiksi jäävien vuosikatteiden lisäksi investointivaroja on pyritty ottamaan vanhan kiinteistönkannan myyntituloista ja uuden asuntorakennuskannan myyntituloista. Oheista liitteenä olevaa investointien rahoitus- ja toteutuslaskemataulukkoa on tarkennettava vähintään kolme kertaa vuodessa ja aina kun suurempia muutoksia tulee esille. Edelleen tätä taulukkoja ja hankkeitten aikataulutusta hyväksi käyttäen kiinteistötoimisto laatii hallinto- ja taloustoimistolle maksuliikennevalmiussuunnittelua varten kahden vastassa olevan vuoden kuukausittaisen tulo- ja menokassavirran sekä lainanottomäärän. Tätä taulukkoa on nyt päivitetty tämän esittelyn painoon meno päivälle eli 26.3.2013. Lisäksi taulukkoon on otettu sarakkeille tunnukset A,B,C ja hankkeille 1,2,3 jne. Nyt voidaan käydä selkeästi läpi tulot sarake A ja menot sarake D ja niiden vaikutus siemenrahaan. Edelleen todetaan selvyyden vuoksi, että kun vuoden 2012 investointien kokonaiskustannukset 22 miljoonaa sarakkeessa C ja asuintalojen myynti, liiketontin myynti sekä vuosikate ennuste 2012 lasketaan yhteen, jää kyseiseltä vuodelta ikään kuin siemenrahaa sarakkeessa B oleva 17 miljoonaa euroa. Sitten onkin tämän sarakkeen määrärahojen riittävyyttä seurattu siten, että kukin hanke - A sarakkeen osalta vähentää esitettyjen tulojen osalta lisää ja B sarakkeen osalta esitettyjen menojen käytettävissä olevaa rahamäärää B sarakkeessa.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (36) Vuosikate ennen käyttötaloussiirtoja ja myyntiä on jäämässä vaatimattomaksi ja näin ollen tämä kiinteistöperäinen rahoitus lainoilla höystettynä on erittäin tarpeellinen investointien toteuttamiseksi. Investointien rahoitus- ja talouslaskelma lähtee siitä, että se ennustaisi tuleman, mihin tulokseen tullaan vuoden 2015 lopussa, kun kaikki oheisen taulukon investoinnit olisivat tehtynä. Se merkitsisi sitä, että näistä n. 140 miljoona euron investoinneista selviydyttäisiin siten, että jäävä lainavastuu kasvaisi 39,5 miljoonaa euroa. Kiinteistökantaa olisi sitä kautta tullut korjatuksi ja kiinteistösijoitusten osalta nuorennetuksi ja laadultaan parannetuksi. Pyrkimys on siis hyvä ja esittelijä käy vielä ennen kokousta hallinto- ja taloustoimiston hallintojohtajan ja talouspäällikön kanssa läpi vuosikateennusteen ja jos siinä tulee muutoksia, niin muutettu laskelma tuodaan tämän (26.3.2013) sijasta kokouksessa esittelyyn. Liitteet 9 Investointien rahoitus- ja toteutustalous 2012-2015, 26.3.2013
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (36) 77/2013 21 Asunto Oy Helsingin Berliinin- ja Asunto Oy Lontoonpihan hanke- ja rakennussuunnitelmien hyväksyminen sekä investointipäätöksen tekeminen ja enimmäiskustannusarvion vahvistaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) hyväksyä tämän esittelyn liitteenä olevan Asunto Oy Helsingin Berliininpihan ja Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan toteuttamisen hanke- ja rakennussuunnitelmat sekä hankesuunnitelman liitteenä esitetyt kassavirtalaskelmat ja riskitarkastelut; 2) vahvistaa rakennushankkeen arvonlisäverolliseksi, tehtyihin suunnittelu ja rakennuttamissopimuksiin sekä saatuihin urakkatarjouksiin perustuvaksi, enimmäiskustannusarvioksi 23.360.000 euroa; 3) hyväksyä peruslaskelman, jonka mukaan seurakuntayhtymä sijoittaa enintään 1.490.000 euroa Asunto Oy Helsingin Berliininpihan ja 9.150.000 euroa Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan rakennusrahastoihin, yhteensä 10.640.000 euroa, joka palautuu kokonaisuudessaan seurakuntayhtymään, Asunto Oy Helsingin Berliininpihan tontista ja asunnoista saatavina myyntituloina, Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan jäädessä seurakuntayhtymän omistukseen ilman siihen pysyvästi sitoutuneita verovaroja; 4) oikeuttaa Asunto Oy Helsingin Berliininpihan ja Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan hallitukset saattamaan hanke kaikin puolin valmiiksi, kuten valmistelemaan hanke rakentamispäätökseen, solmimaan tarvittavat urakka- ja konsulttisopimukset, käynnistämään rakennustyöt, aloittaa Asunto Oy Berliininpihan asuntojen markkinointi ja myynti sekä vastaanottamaan rakennushankkeet, kun ne on urakoitsijoiden toimesta saatettu tilaajalle täysin valmiiksi. Käsittely Päätös Asiasta käytettiin yksi puheenvuoro. Esitys hyväksyttiin.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19 (36) Selostus 1. Tonttien taustaa Helsingin seurakuntayhtymä omistaa Helsingin 91, Toukolan kaupunginosassa 23, rantakorttelissa 100, tontit 61 ja 74. Tontit ovat tulleet seurakuntayhtymän omistukseen Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin kaupungin välisellä, 16.6.2008 allekirjoitetulla vaihtokirjalla. Luovutettavaa vaihto-omaisuutta olivat, Helsingin kaupungin, Malmin kylän, Malmin hautausmaa nimisestä tilasta RN:o 9:0 luovutetut, yhteensä noin 3 370 m 2 :n suuruiset maa-alueet. Helsingin seurakuntayhtymän saantoa olivat tuolloin mm. Helsingin 91, Toukolan kaupunginosassa 23, rantakorttelissa 100, tontit 61 ja 66. Em. vaihtokirjan allekirjoittamisen jälkeen Helsingin kaupunki käynnisti Arabianrannassa mm. tontin 66 alueella asemakaavamuutoksen nro 11881. Helsingin kaupunginvaltuustossa 26.8.2009 hyväksytyn asemakaavamuutoksen ja Helsingin seurakuntayhtymän ja kaupungin välisen, 24.2.2010 allekirjoitetun alueen kehittämiseen liittyvän, korttelialueella tapahtuneen pienimuotoisen aluevaihdon seurauksena, tontista nro 66 muodostui uusi tontti nro 74. Asemakaavansa mukaiselta käyttötarkoitukseltaan tontit olivat asuinkerrostalotontteja, rakennusoikeudeltaan tontti 61 enintään 2 400 kem2 ja tontti 74 enintään 3 750 kem2. Tonttien rakennusoikeuden kehittämiseen liittyen, ovat Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupunki vielä 19.3.2012 allekirjoittaneet sopimuksen asemakaavan muutokseen nro 12051 liittyen. Sopimuksen seurauksena ja Helsingin kaupunginvaltuustossa 9.5.2012 hyväksytyllä asemakaavan muutoksella, tontille 61 saatiin lisärakennusoikeutta n. 500 kem2 ja tontille 74 noin 1 300 kem2. (Liite: Asemakaavaote) Nykytilassaan, vahvistetun asemakaavan 091-12051 mukaisesti, tontit ovat käyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalotontteja. Tontin 61 pinta-ala on 1 203 m2 ja tontin 74 pinta-ala on 942 m2. Asemakaavassa tontille 61 on merkitty yhteensä kaksi rakennusalaa IV kerrosta 1 200 kem2 ja V kerrosta 1 400 kem2, yhteensä 2 900 kem2. Tontilla 74 on yksi rakennusala, 5 000 kem2, joista rakennusalan päädyistä toinen IV kerrosta ja toinen XII kerrosta. (Liite: Kiinteistörekisteriotteet) 2. Tonttien aiottu hyödyntäminen Tontit on tarkoitus rakentaa asemakaavan sallimassa laajuudessa. Alueen korkeatasoisen ilmeen ja asuntojen arkkitehtonisesti korkean laatutason varmistamiseksi, Helsingin seurakuntayhtymä järjesti em. omistamiaan tontteja koskevan arkkitehtikilpailun vuonna 2008. Arkkitehtikilpailun voitti Särmä nimimerkillä kilpaillut Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n ehdotus. Hankkeen arkkitehtuuri perustuu
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 20 (36) kilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jota on kehitetty sekä huoneistojakauman ja teknisten ratkaisujen osalta, vuokrauksen ja myynnin kannalta edullisemmaksi, että laajuudeltaan vastaamaan nykyistä rakennusoikeutta. Kilpailuehdotuksen omaleimainen ja korkeatasoinen arkkitehtuuri on kehittämisestä huolimatta saatu säilymään alkuperäisen kilpailuehdotuksen kaltaisena. Tontit sijaitsevat Arabianrannan parhaalla paikalla rajoittuen rantapuistoon. Puiston takaa avautuu merinäköala Vanhankaupunginselälle, jota suunnittelussa on pyritty hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Yhtiöille tarvittavat autopaikat sijaitsevat asuinrakennustonttien läheisyydessä LPA tonteilla. Autopaikat rakennuttaa ja niitä hallinnoi Arabian Palvelut Oy. Lisäksi Arabian Palvelut Oy hallinnoi yhteiskerhotilaa, alueen tietoverkkoa ja yhteispihoja. Edellä mainituista palveluista Arabian Palvelut Oy veloittaa alueen taloyhtiöiltä liittymismaksun ja käyttökorvauksen. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä on tontille 61 perustettu asuintalon rakennuttamista varten Asunto Oy Helsingin Lontoonpiha ja tontille 74 Asunto Oy Helsingin Berliininpiha. Tonttien kehittämistä ja suunnittelua on suoritettu perustettujen yhtiöiden lukuun. Toteutuessaan aiotut rakennukset täydentävät Arabianrannan Vanhankaupunginlahden puoleisen jo lähes valmiiksi rakennetun kortteliston. 12-kerroksinen Asunto Oy Helsingin Berliininpiha nousee uuden kaupunginosan korkeimmaksi taloksi ja alueen maamerkiksi. Näkyvä ja kaupunkikuvallisesti tärkeä rakennuspaikka saa näin osakseen korkeatasoisen, ainutkertaisen ja hillityn veistoksellisen arkkitehtonisen kokonaisuuden, jossa arkkitehtonisten eleiden käyttö ei kuitenkaan ole liian voimakasta. Selkeät rakennusrungot kätkeytyvät veistoksellisten julkisivulinjojen sisään. Rakennuksen muotoilu ja avarien parvekkeiden sijoitus maksimoi asunnoista ja parvekkeilta avautuvia näkymiä puistoon ja merenlahdelle. Yhteisöllinen sisäpiha antaa lapsille suojaisan leikkiympäristön ja viereinen rantapuisto tarjoaa hienot puitteet virkistykselle ja liikunnalle. (Liite: Havainnekuvat) 3. Asuntojen rakennuttaminen Helsingin seurakuntayhtymä on omistanut pitkään noin 900 asuntoa eri puolilla Helsinkiä. Seurakuntayhtymän kannalta on tarkoituksenmukaista nuorentaa asuntokantaa. Tässä tarkoituksessa on jo myyty vanhempaa huonokuntoista asuntokantaa ja aloitettu rakentamaan uutta tilalle. Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän kiinteistöstrategian mukaan asuntokannan nuorentamista on jatkettu edellä mainitulla tavalla myymällä vuonna 2012 neljä asuintalokohdetta, yhteensä 239 asuntoa. Samalla on tarkoitus käyttää osa tonttivarannosta vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ja kanavoida seurakuntayhtymälle näin tuloutettavissa olevat varat oman kiinteistökannan ylläpitoon ja kehittämiseen. Tämä tukee
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 21 (36) seurakuntayhtymän taloutta ja keventää nykyisin verovaroin ylläpidettyyn kiinteistökantaan kohdistuvia investointien rahoituspaineita. Tontille 61 on tarkoitus rakennuttaa Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan toimesta Helsingin seurakuntayhtymän omistukseen asuntoja vuokrattavaksi. Tontille 74 aiotaan toteuttaa Asunto Oy Helsingin Berliininpihan toimesta RS - järjestelmän mukainen asuntohanke, jossa kaikki asunto-osakehuoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet on tarkoitus myydään markkinahintaan. 4. Hankesuunnitelma Hankkeen esittelemiseksi seurakuntayhtymän yhteiseen hallintoon on uuden asemakaavan lähtökohdista valmisteltu hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman on laatinut, aikanaan arkkitehtikilpailun kustannuslaskijana toiminut, Haahtela rakennuttaminen Oy kiinteistöjohtajan virkamiespäätöksellä. Hankesuunnitelma sisältää kuvauksen hankeen läpiviemisestä, kustannuksista, rahoituksesta ja kannattavuudesta. Hankeselvitys on yhteinen käsittäen molemmat asuntokohteet, johtuen aiotusta toteutustavasta, jossa kohteet on tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti yhtenä hankkeena, yhden toteuttajan toimesta. Aiottu toteutustapa on hankkeeseen soveltuvin ja kustannustehokkain. (Liite: Hankesuunnitelma) Hankkeen rakennuttajakonsultiksi on kiinnitetty Haahtela rakennuttaminen Oy ja rakennusten suunnittelijoina ovat toimineet (ARK) Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, (RAK) A-Insinöörit Oy, (LVIA) Taltec Oy, (SÄH) Insinööritoimisto Veikko Vahvaselkä Oy, arkkitehtitoimiston johtaessa suunnitteluryhmää ja toimiessa hankkeen pääsuunnittelijana. Hankkeessa on tarvittu vähäisessä määrin myös palo- ja akustiikkakonsultaatiota sekä pihasuunnittelijaa. Hankkeen kohteet on suunniteltu täysin valmiiksi ja niille on myönnetty rakennuslupa 19.2.2013. (Liite: Rakennusluvat) Tonttien kehittämistä, rakennuttamista ja suunnittelua on suoritettu perustettujen asuntoyhtiöiden lukuun ja asuntoyhtiöiden hallitusten suorittamin konsulttivalinnoin, tarjottuihin kattohintoihin perustuen, hyväksikäyttäen Helsingin seurakuntayhtymän puitesopimusjärjestelyä. Kohteiden rakentamiseen liittyvät urakat on kilpailutettu julkisten hankkeiden HILMA - hankintakanavalla. Hankkeen aiottu toteutusmuoto on jaettu urakka, rakennusteknisten töiden urakoitsijan toimiessa pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana. Muut urakat, kuten putki-, ilmanvaihto-, sähkö- ja rakennusautomaatiourakat ovat pääurakoitsijalle sopimuksin alistettuja sivu-urakoitsijoita. (Liite: Kokonaishintalaskelma)
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 22 (36) 5. Rakennussuunnitelmat Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan hanke sisältää kaksi pistetaloa, joista toinen on neljä ja toinen viisikerroksinen. Pistetaloissa on yhteensä 36 asuntoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 2 468,5 asm2. Asuntojen keskipinta-ala on 68,5 asm2. Hankkeen kerrosala on 2 960 kem2 ja kokonaisala yhteensä, sisältäen yhteis-, liikenne- ja teknisten tilojen pinta-alat on 3 871 m2. (Liite: Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan pääpiirustukset) Asunto Oy Helsingin Berliininpihan hanke sisältää yhden kaksiportaisen rakennuksen, jonka toinen porras on nelikerroksinen ja toinen kaksitoistakerroksinen. Rakennuksessa on yhteensä 66 asuntoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 3 854,5 asm2. Asuntojen keskipinta-ala on 58,5 asm2. Hankkeen kerrosala on 4 946 kem2 ja kokonaisala yhteensä, sisältäen yhteis-, liikenne- ja teknisten tilojen pinta-alat on 6 316 m2. (Liite: Asunto Oy Helsingin Berliininpihan pääpiirustukset) 6. Tonttien omistussuhteet Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan tontti jää seurakuntayhtymän omistukseen. Seurakuntayhtymä vuokraa tontin yhtiölle ja perii siitä vuokraa n. 60.000 euroa vuodessa, n. 2 euroa/asm2, kk. Hankkeen rahoittamiseksi ja pääomien vapauttamiseksi kiinteistöistä Asunto Oy Helsingin Berliininpihan tontti myydään 60 %:n omistusosuudella Suomen Osatontti II Ky:lle hintaan 2.700.000 euroa, n. 700 euroa/asm 2. Asunnon ostajilla on oikeus lunastaa ostamansa asunnon tonttiosuus tai maksaa yhtiölle tonttivastiketta n. 2,92 euroa/asm 2 /kk. Myyntipäätöksen on yhteinen kirkkovaltuusto hyväksynyt jo aiemmin syksyllä 2012 ja tämän päätöksen on kirkkohallitus 22.11.2012 vahvistanut. 7. Hankkeen hinta ja ylläpitokulut Asunto Oy Helsingin Lontoonpiha -hankkeen arvonlisäverollinen kokonaishinta, sisältäen kunnallistekniikan liittymismaksut sekä varauksen lisä- ja muutostöille on 9.150.000 euroa. Asuntoalaneliömetriä kohden hinta on n. 3.710 euroa/asm2. Asunto Oy Helsingin Berliininpiha -hankkeen arvonlisäverollinen kokonaishinta, sisältäen kunnallistekniikan liittymismaksut, varauksen lisä- ja muutostöille on 14.210.000 euroa. Asuntoalaneliömetriä kohden hinta on n. 3.690 euroa/asm2. Yhteensä hankkeen kokonaishinta on 23.360.000 euroa ja keskimääräinen asuntoneliömetrin hinta on n. 3.700 euroa/asm2. Yhteensä hankkeen arvioidut arvonlisäverolliset ylläpitokustannukset ovat n. 304.000 euroa/vuosi (n. 4 euroa/asm2/kk) pääkaupunkiseudun alkuvuoden 2013 hintatasossa (Haahtela-indeksi, pisteluku 83). Asunto
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 23 (36) Oy Helsingin Lontoonpihan ylläpitokustannukset ovat n. 118.000 euroa/vuosi ja Asunto Oy Helsingin Berliininpihan ylläpitokustannukset ovat n. 186.000 euroa/vuosi. Hankesuunnitelmassa ja sen liitteenä olevissa kassavirtalaskelmissa sekä tässä esittelyssä ja sen liitteenä olevassa kokonaishintalaskelmassa käytetyt luvut perustuvat todellisiin suunnittelu- ja rakennuttamissopimuksiin sekä saatuihin urakkatarjouksiin. 8. Hankkeen rahoitus Kiinteistöjohtaja on valmistellut hanketta ja teettänyt konsultilla laskelmia siitä lähtökohdasta, että Helsingin seurakuntayhtymän ei tarvitsisi pysyvästi sijoittaa kohteen rahoittamiseen verovaroja. Hanke on tarkoitus rahoittaa asunto-osakeyhtiöille otettavilla rahalaitoslainoilla ja asunto-osakkeiden myynnillä. Hankkeeseen liittyvät RS-lainat on kilpailutettu erikseen. Hankkeen suunnitteluvaihe on läpiviety seurakuntayhtymän rahoittamin SVOP rakennusrahastosuorituksin. Asunto Oy Helsingin Berliininpihasta tehdään RS järjestelmän mukainen asuntohanke ja asunnot myydään markkinahintaan. Asunto Oy Helsingin Berliininpiha rahoitetaan osin rahalaitoslainalla, siten että asuntojen velattomasta myyntihinnasta 21.196.000 euroa (5.500 euroa/asm2) on 60 %:a yhtiölainaa, yhteensä 12.720.000 euroa. Loppuosa rahoituksesta, yhteensä 1.490.000 euroa, hoidetaan Helsingin seurakuntayhtymän SVOP rakennusrahastosuorituksilla. Rakennusrahastosuoritusten vastineeksi yhtymä saa asuntojen myyntihinnan, yhteensä 8.476.000 euroa (velaton myyntihinta yhtiölaina) asuntojen ostajilta. Myyntitulosta asuntojen välityspalkkiona ja RS järjestelmän kuluista seurakuntayhtymä joutuu maksamaan n. 536.000 euroa, jolloin tulokseksi jää 7.940.000 euroa. Lisäksi seurakuntayhtymä saa 60 %:n tonttiosuuden myynnistä 2.700.000 euroa. Yhteensä Asunto Oy Helsingin Berliininpihan asunto osakkeiden ja tonttiosuuden myynnistä saadaan tuloja 10.640.000 euroa ja SVOP rakennusrahastosuorituksia sijoitetaan rakennusrahastoon 1.490.000 euroa, joten ylijäämä on 9.150.000 euroa. Asunto Oy Helsingin Lontoonpiha jää kokonaisuudessaan Helsingin seurakuntayhtymän omistukseen. Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan rakentaminen rahoitetaan kokonaan Asunto Oy Helsingin Berliininpihan tontista ja asuntojen myynnistä saatavalla ylijäämällä (9.150.000 euroa), joka sijoitetaan Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan SVOP rakennusrahastoon rakentamisen rahoituksen vaatimassa tahdissa. Mikäli Asunto Oy Helsingin Berliininpihan asuntojen myynti sujuu hitaammin kuin on Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan rakentamisen rahoitustarve, varaudutaan seurakuntayhtymässä rakennusrahastosuoritusten väliaikaisrahoitukseen.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 24 (36) Jos Asunto Oy Helsingin Berlininpihan rakentaminen alkuvaiheessa rahoitetaan rahalaitoslainalla ja Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan rakentaminen alkuvaiheessa rahoitetaan Asunto Oy Helsingin Berliininpihan tonttiosuuden myynnistä saadulla tulolla ja asuntojen myynti sujuu hyvin saa Helsingin seurakuntayhtymä SVOP rakennusrahastoon sijoittamansa varat tontti ja asuntokaupasta sitä mukaan kuin joutuu niitä rakennusrahastoihin sijoittamaan. 9. Hankkeen toteuttamisen perustelut Vaikka seurakuntayhtymän päätehtävän mukaista ei olekaan sinänsä tuottaa asuntoja, on tämän esityksen mukainen asuntorakentaminen sekä perusteltua että kannattavaa. Hanketta puoltaa: Kirkon varallisuutta tulee hoitaa tulevaisuutta turvaavasti. Hanke lisää seurakuntien varallisuutta merkittävästi. Yhtiöt rahoitetaan osin rahalaitoslainoilla ja osin rakennusrahastosijoituksilla, jotka saadaan kokonaisuudessaan takaisin. Berliininpihan velaton myyntihinta 21.196.000 (n. 5.500 euroa/asm 2 ) Yhtiölaina 60% - 12.720.000 Asuntojen myyntihinta 8.476.000 (n. 2.200 euroa/asm 2 ) Berliininpihan tuotto 8.476.000 Berliininpihan rakennusrahastosijoitus - 1.490.000 Myynti ja RS kulut - 536.000 Tulos 6.450.000 Berliininpihan asuntojen myyntitulos 6.450.000 Berliininpihan tonttiosuuden myynti 60% + 2.700.000 Lontoonpihan rakentaminen 9.150.000 Asunto Oy Helsingin Lontoonpiha jää Helsingin seurakuntayhtymän omistukseen ja se voidaan rahoittaa kokonaisuudessaan Asunto Oy Helsingin Berliininpihan tontin ja asuntojen myynnistä saatavalla ylijäämällä (9.150.000 euroa). Näin toimien em. tonttivarallisuudesta saadaan paras hyöty, sillä tonteista saatavan myyntitulon lisäksi saadaan rakennusoikeus jalostettua asunnoiksi, joiden arvo lisää merkittävästi tontin alkuperäistä arvoa ja näin seurakuntayhtymän varallisuutta. Hankkeen toteuttamispäätöksen tekemiselle on sekä taloudelliset, työvoima- että asuntopoliittiset perusteet. Hankkeeseen sisältyvät riskit ovat pienet tai kohtuulliset ja niitä on arvioitu konsulttien suorittamana riskitarkasteluna, kuten Haahtela rakennuttaminen Oy:n riskitarkastelu ja investointilaskennan keinoin suorittama herkkyystarkastelu sekä omana tarkasteluna riskityökokouksen keinoin, josta tilintarkastusyhteisö KPMG on suorittanut riskitarkastelun yhteenvedon. Riskitarkastelut on esitetty hankesuunnitelman yhteydessä. Asuntojen myytävyys ja hinnat on arvioitettu Huoneistokeskuksen toimesta. Asuntojen myyntihinnat ovat
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 25 (36) selvästi hankkeen toteuttamiseen kuluvia menoja suuremmat. Asunnoista vallitsee varsin suuri kysyntä, joka ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudulla jatkuu pitkään. Liitteet 10 Asemakaavaote 11 Hankesuunnitelma 12 Hankesuunnitelman liite RISKITARKASTELU (ei julkisuuteen) 13 Havainnekuvat 14 Kiinteistörekisteriotteet 15 Kokonaishintalaskelma (ei julkisuuteen) 16 Rakennusluvat 17 Berliininpiha ASEMAPIIRUSTUS 18 Berliininpiha JULKISIVU ETELÄÄN 19 Berliininpiha JULKISIVU ITÄÄN 20 Berliininpiha JULKISIVU LÄNTEEN 21 Berliininpiha JULKISIVU POHJOISEEN 22 Berliininpiha POHJAPIIRUSTUS 2.KRS 23 Berliininpiha POHJAPIIRUSTUS 10.KRS 24 Berliininpiha POHJAPIIRUSTUS 12.KRS 25 Lontoonpiha ASEMAPIIRUSTUS 26 Lontoonpiha JULKISIVUPIIRUSTUS ETELÄÄN 27 Lontoonpiha JULKISIVUPIIRUSTUS ITÄÄN 28 Lontoonpiha JULKISIVUPIIRUSTUS LÄNTEEN 29 Lontoonpiha JULKISIVUPIIRUSTUS POHJOISEEN 30 Lontoonpiha POHJAPIIRUSTUS 2KRS 31 Lontoonpiha POHJAPIIRUSTUS 5KRS
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 26 (36) 177/2013 22 Lakimies Arja Rossisen eroanomus eläkkeelle siirtymistä varten Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää myöntää lakimies Arja Rossiselle anomuksesta 1.10.2013 lukien eron lakimiehen virasta eläkkeelle siirtymistä varten. Päätös Esitys hyväksyttiin. Selostus Lakimies Arja Rossinen pyytää eroa lakimiehen virasta 1.10.2013 lukien. Liite Arja Rossinen on työskennellyt Helsingin seurakuntayhtymässä 1.9.1990 alkaen eli yli 22 vuotta. Ero voidaan myöntää kiittäen ansiokkaasta viranhoidosta. Esitys viran täyttämisestä tehdään myöhemmin. Sitä ennen käydään läpi viran tehtävät ja arvioidaan viran tarkoituksenmukainen tehtäväkokonaisuus jatkossa. Liitteet 32 Arja Rossisen eroanomus lakimiehen virasta
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 27 (36) Yhteinen kirkkoneuvosto 88 21.3.2013 48/2013 23 Yhteisen seurakuntatyön johtamisrakenteen kehittäminen ja siihen liittyvät virkajärjestelyt Kirkkolain 9 luvun 3 :n mukaan uuden viran perustamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö eli, että vähintään kaksi kolmannesta (2/3) saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa. Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) perustaa 1.9.2013 alkaen diakonian päällikön viran, jonka kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja kelpoisuus kirkon diakonian virkaan tai teologian maisterin tutkinto ja kelpoisuus vakinaisen papin virkaan. Lisäksi edellytetään kokemusta työyhteisön johtamisesta, seurakuntatyön tuntemusta ja perehtyneisyyttä tehtäväalueen toimintakenttään, suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito 2) lakkauttaa 31.8.2013 johtavan diakoniasihteerin viran. Käsittely Yleiskeskustelun aikana valtuutettu Enckell valtuutettujen Saarelan ja Storgårdsin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 1 : diakonian päällikön virkaan vaaditaan erinomainen suomen kielen taito ja hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Yleiskeskustelussa käytettiin 12 puheenvuoroa. Puheenjohtaja totesi, että muutosehdotuksesta on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat yhteisen kirkkoneuvoston esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka Enckellin muutosehdotusta, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 28 (36) Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että äänestyksessä annettiin 52 jaa-ääntä ja 17 ei-ääntä, joten yhteisen kirkkoneuvoston esitys hyväksyttiin. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 21.3.2013 88 Yhteisen kirkkoneuvoston käsitellessä asiaa kokouksessaan 21.3.2013 yhteisen seurakuntatyön johtajan Pentti Miettisen päätösehdotus oli seuraava: Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) valita organisaatiomallin A yhteisen seurakuntatyön johtamisrakenteen kehittämisen pohjaksi 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se perustaa 1.9.2013 alkaen diakonian päällikön viran, jonka kelpoisuusvaatimuksena on ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja kelpoisuus kirkon diakonian virkaan tai teologian maisterin tutkinto ja kelpoisuus vakinaisen papin virkaan. Lisäksi edellytetään kokemusta työyhteisön johtamisesta, seurakuntatyön tuntemusta ja perehtyneisyyttä tehtäväalueen toimintakenttään, suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito 3) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se lakkauttaa 31.8.2013 johtavan diakoniasihteerin viran 4) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se perustaa 1.9.2013 alkaen sielunhoidon päällikön viran, jonka kelpoisuusvaatimuksena on kelpoisuus vakinaisen papin virkaan, kirkon perheneuvojakoulutus tai kirkon sairaalasielunhoidon koulutus. Lisäksi edellytetään kokemusta työyhteisön johtamisesta, kirkon sielunhoito- ja perheneuvontatyön sekä seurakuntatyön tuntemusta ja perehtyneisyyttä tehtäväalueen toimintakenttään, suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito 5) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se lakkauttaa 31.8.2013 johtavan perheneuvojan viran 6) pyytää palkkaustyöryhmää määrittelemään perustettavien virkojen vaativuusryhmän ja palkan 7) pyytää yhteisen seurakuntatyön johtajaa selvittämään organisaatiomallin A ja johtamisrakenteen kehittämisen mahdolliset vaikutukset perussäännön 5 :ssä mainittuihin tehtäviin, jotka koskevat seurakuntayhtymän ruotsinkielisten seurakuntien osalta erikseen hoitamia henkilöstön kehittämiseen, yhteiseen viestintään,
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 29 (36) kasvatustoimintaan, perheneuvontaan ja palvelevaan puhelimeen liittyviä tehtäviä 8) pyytää yhteisen seurakuntatyön johtajaa valmistelemaan edellisten päätöskohtien mahdollisesti aiheuttamat muutostarpeet seurakuntayhtymän perussääntöön sekä yhteisen seurakuntatyön ja vastaavan ruotsinkielisen yksikön Svenska enhetenin johtosääntöihin. Varapuheenjohtaja Leppiniemi ehdotti, että päätösehdotuksen 1 kohta muutetaan siten, että yhteinen kirkkoneuvosto päättää valita organisaatiomallin B yhteisen seurakuntatyön johtamisrakenteen kehittämisen pohjaksi. Leppiniemen ehdotusta kannatti jäsen Lundsten. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus sai kuusi ääntä (Kopponen, Simojoki, Orpana, Sundberg, Simola ja Ojala) ja Leppiniemen muutosehdotus sai seitsemän ääntä (Sundius, Leppiniemi, Asikanius, Soininvaara, Lundsten, Leinonen ja Toijonen), joten Leppiniemen muutosehdotus tuli hyväksytyksi. Sen jälkeen hyväksyttiin päätösehdotuksen kohdat 2 ja 3, minkä jälkeen puheenjohtaja totesi, että päätösehdotuksen kohdat 4 ja 5 raukeavat. Sen jälkeen hyväksyttiin päätösehdotuksen kohdat 6, 7 ja 8. Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 1) valita organisaatiomallin B yhteisen seurakuntatyön johtamisrakenteen kehittämisen pohjaksi 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se perustaa 1.9.2013 alkaen diakonian päällikön viran, jonka kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja kelpoisuus kirkon diakonian virkaan tai teologian maisterin tutkinto ja kelpoisuus vakinaisen papin virkaan. Lisäksi edellytetään kokemusta työyhteisön johtamisesta, seurakuntatyön tuntemusta ja perehtyneisyyttä tehtäväalueen toimintakenttään, suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito 3) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se lakkauttaa 31.8.2013 johtavan diakoniasihteerin viran 4) pyytää palkkaustyöryhmää määrittelemään perustettavien viran vaativuusryhmän ja palkan 5) pyytää yhteisen seurakuntatyön johtajaa selvittämään organisaatiomallin B ja johtamisrakenteen kehittämisen mahdolliset vaikutukset perussäännön 5 :ssä mainittuihin tehtäviin, jotka koskevat seurakuntayhtymän ruotsinkielisten seurakuntien osalta erikseen hoitamia henkilöstön kehittämiseen, yhteiseen viestintään,
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 30 (36) kasvatustoimintaan, perheneuvontaan ja palvelevaan puhelimeen liittyviä tehtäviä 6) pyytää yhteisen seurakuntatyön johtajaa valmistelemaan edellisten päätöskohtien mahdollisesti aiheuttamat muutostarpeet seurakuntayhtymän perussääntöön sekä yhteisen seurakuntatyön ja vastaavan ruotsinkielisen yksikön Svenska enhetenin johtosääntöihin. Selostus Helsingin seurakuntayhtymän perussäännön mukaan seurakuntayhtymän tehtäviin kuuluvat seurakuntatyön yhteiset tehtävät sekä niihin liittyvä kehittäminen, materiaalipalvelu ja seurakuntien vastaavan työn tukeminen. Lisäksi perussäännön 4 :n kohdassa 11 on lueteltu yhteiseen seurakuntatyöhön kuuluvat työalat: a) yhteinen diakoniatyö, vammais- ja erityisdiakonia, erityisnuorisotyö; b) yhteinen kasvatustoiminta ja seurakuntapalvelu; c) seurakuntien yhteinen toiminta; d) perheneuvonta; e) sairaalasielunhoito sekä f) palveleva puhelin. Perussäännön 5 :n mukaan seurakuntayhtymä hoitaa ruotsinkielisten seurakuntien osalta erikseen henkilöstön kehittämiseen, yhteiseen viestintään, kasvatustoimintaan, perheneuvontaan ja palvelevaan puhelimeen liittyvät tehtävät. Yhteisen seurakuntatyön (YS) toiminnasta, sen organisoinnista ja johtamisesta on määrätty yhteisen kirkkovaltuuston 9.10.2008 hyväksymässä yhteisen seurakuntatyön johtosäännössä. Sen mukaan Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen seurakuntatyö huolehtii seurakuntatyön yhteisistä tehtävistä. Se toimii yksityisten ihmisten ja heidän muodostamiensa yhteisöjen sekä järjestöjen ja laitosten kanssa. Yhteinen seurakuntatyö tukee seurakuntien toimintaa sekä työskentelee seurakuntien välisen yhteistyön toteuttamiseksi. Yhteisellä seurakuntatyöllä tarkoitetaan tässä johtosäännössä seurakuntayhtymän perussäännössä määriteltyjä diakonian, kasvatuksen ja seurakuntapalvelun, sielunhoidon ja seurakuntien yhteisen toiminnan tehtäviä mukaan lukien Lehtisaaren nuorisokodin ja Mustasaaren toimintakeskuksen toiminnat.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 31 (36) Johtosäännön mukaan yhteistä seurakuntatyötä johtaa, kehittää ja valvoo yhteinen kirkkoneuvosto. Yhteisen seurakuntatyön toimintaa johtaa yhteisen seurakuntatyön johtaja, joka vastaa siitä, että toiminta toteuttaa vahvistettuja toimintalinjoja ja tavoitteita. Yhteisen seurakuntatyön johtoryhmän tarkoituksena on tukea koko yhteisen seurakuntatyön ja eri tehtäväalueiden toimintaa. Johtoryhmän tulee tehdä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Erityisesti sen tulee kehittää tehtäväalueiden välistä yhteistoimintaa ja niiden yhteistyötä seurakuntien ja muiden tahojen kanssa. Johtoryhmän muodostavat yhteisen seurakuntatyön johtaja ja tehtäväalueiden toiminnasta vastaavat viranhaltijat, ja se kokoontuu johtajan kutsusta ja hänen johdollaan. Käytännössä johtoryhmä on kokoontunut joka toinen kerta laajennettuna, jolloin kokouksiin ovat osallistuneet edellä mainittujen jäsenten lisäksi erityisnuorisotyön ja erityisdiakonian johtavat työntekijät, Mustasaaren ja Lehtisaaren toiminnanjohtajat sekä palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja. Lisäksi johtosäännön mukaan toiminnan kehittämiseksi ja merkittävien kysymysten käsittelemiseksi tehtäväalueen toiminnasta vastaavan viranhaltijan tai esimiehen tulee pitää henkilöstökokouksia. Johtosäännössä on nimetty työalojen lähimpänä esimiehenä olevat viranhaltijat. Työalan esimies toimii työalan muiden viranhaltijoiden lähimpänä esimiehenä sekä vastaa oman työalueensa ohella toiminnan yleissuunnittelusta ja kehittämisestä, yhteistyöstä seurakuntien ja muiden tahojen kanssa sekä talousarvion toteutumisesta oman kustannuspaikan osalta. Nykyisen johtosäännön määrittelemässä johtamisrakenteessa erityisen ongelmalliseksi on koettu diakonian tehtäväalueen esimiehenä toimivan diakoniasihteerin rooli. Johtosäännön mukaan johtava diakoniasihteeri toimii yleisen diakonian ja vammaisdiakonian viranhaltijoiden sekä
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 32 (36) erityisdiakonian johtavan diakoniatyöntekijän ja johtavan erityisnuorisotyönohjaajan lähimpänä esimiehenä ja vastaa oman työalueensa ohella toiminnan yleissuunnittelusta ja kehittämisestä, yhteistyöstä diakonian eri työalojen välillä ja muiden tahojen kanssa, talousarvion toteutumisesta oman kustannuspaikan osalta sekä toimii esimiesten kokouksen puheenjohtajana. Johtavan diakoniasihteerin esimiesrooli on epäselvä ja heikko. Hän toimii kyllä lähimpänä esimiehenä, mutta johtosäännön mukaan häntä ei ole valtuutettu johtamaan oman tehtäväalueensa toimintaa. Diakoniatyöntekijöiden taholta on jo pitkään toivottu johtavan diakoniasihteerin tehtävänkuvan muuttamista ja aseman vahvistamista. Helsingin seurakuntien johtavien diakonian viranhaltijoiden, työalavastaavien ja yhdyshenkilöiden sekä Helsingin hiippakunnan diakonian edustajien kirje yhteiselle kirkkoneuvostolle koskien johtavan diakoniasihteerin viran muuttamista diakonian päällikön viraksi annettiin yhteiselle kirkkoneuvostolle tiedoksi kokouksessa 15.11.2012. Yhteisen seurakuntatyön organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämistä on puitu reilun vuoden ajan johtavien viranhaltijoiden, esimiesten ja tiimiyhdyshenkilöiden sekä pääluottamusmiesten kanssa. Viime vuoden syksystä alkaen kehittämistyössä on konsulttina toiminut Ari Muttonen Agenssi oy:stä. Viime vuoden marras-joulukuussa kehittämissuunnitelmat esiteltiin työaloittain työntekijöille ja heillä oli mahdollisuus antaa palautetta. Palaute on jaettu yhteiselle kirkkoneuvostolle 24.1.2013 kokouksen liitteenä. Vireillä olevalle organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämiselle ja siihen liittyville virkajärjestelyille asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Strateginen johtaminen vahvistuu Pitkällä aikavälillä seurakuntayhtymän resurssit näyttäisivät pienenevän, jonka seurauksena menoja joudutaan karsimaan. Tällöin on tärkeää, että strategisia ratkaisuja tarkastellaan kokonaisuudesta käsin eikä yksittäisten työalojen näkökulmista. Tähän tarvitaan kokonaisuuden hahmottava, riittävän suurista tehtäväalueista vastaavista päälliköistä koostuva johtoryhmä, jossa kukaan jäsen ei edusta yhtä työalaa. 2. Tehtäväalueiden toimintojen koordinointi ja työn painopisteiden suunnittelu helpottuu Yhteisen seurakuntatyön työalat tulee organisoida riittävän suuriksi tehtäväalueiksi, joiden toimintaa johtaa oma päällikkö. Tällöin tehtäväalueiden sisällä työtehtävien uudelleenjärjestely ja painopisteiden asettaminen on helpommin johdettavissa kuin pienemmissä yksiköissä. Työntekijöiden määrän mahdollisesti vähetessä tai tarpeiden ja painopisteiden muuttuessa tehtäväalueen
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 33 (36) sisällä voidaan suunnitella toimenpiteet työn kierron mahdollistamiseksi. Resurssien joustava suuntaaminen paranee. 3. Jokaisella työntekijällä oikeus omaan esimieheen Johtajuutta jaetaan siten, että riittävin valtuuksin varustetut esimiespalvelut ovat lähellä työntekijöitä ja tarpeen mukaan myös jokaisen saatavilla. Työn tavoitteiden asettaminen ja työssä suoriutumisen arviointi toteutuu oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti kaikkien työntekijöiden osalta. Yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen katsoi, että edellä olevat tavoitteet saavutetaan parhaiten liitteenä olevassa kolmen tehtäväalueen mallissa A: Tässä organisaatiomallissa strategisen johtoryhmän muodostavat yhteisen seurakuntatyön johtajan lisäksi useasta työalasta koostuvien tehtäväalueiden päälliköt, joista kukaan ei edusta yhtä työalaa. Liitteenä olevassa B-mallissa on säilytetty yhteisen seurakuntatyön nykyiset neljä tehtäväaluetta. Tässä B-mallissa kaksi tehtäväaluetta koostuu yhdestä työalasta: perheneuvonnan tehtäväalue ja sairaalasielunhoidon tehtäväalue. Tämä malli ei tue tavoitteiden 1 ja 2 saavuttamista. Kaksi strategisen johtoryhmän jäsentä edustaa B-mallissa vain omaa työalaansa, jolloin muut työalat joutuvat eriarvoiseen asemaan. Sielunhoidon tehtäväalue jakautuu kahtia, jolloin suuremman yksikön joustavuus- ja muunneltavuushyöty menetetään. Yhteisen seurakuntatyön johtaja Miettinen totesi, että yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 21.2.2013 esillä olleessa vaihtoehtoisessa mallissa (Liitteenä malli C) tavoitteet 1 ja 2 toteutuvat esittelijän mielestä huonosti. Mallissa on lukuisa määrä erillisyksiköitä, jotka olisivat suoraan yhteisen seurakuntatyön johtajan alaisuudessa. Kahta tehtäväaluetta johtaisivat päälliköt. Strategisen johtamisen järjestäminen tässä mallissa olisi vaikeaa ja työalat joutuisivat vielä eriarvoisempaan asemaan kuin mallissa B. Yhteisen seurakuntatyön johtaja Miettinen piti yhteisen seurakuntatyön organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämisen kannalta parhaimpana vaihtoehtona organisaatiomallia A. Kahden viran muuttaminen päällikön viroiksi ei rasita yhteisen seurakuntatyön taloutta, sillä sen kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on alle 0,5 %. Tehtävänkuvausten mukaisesti päälliköt osallistuvat myös substanssityöhön ja vahvistuvan toiminnan johtamisen myötä on saavutettavissa toiminnan tehostumista ja säästöjä. Liitteet 33 Yhteinen srktyö johtamisrakennemallit A, B ja C 34 Diakonian päällikkö 2013 tehtäväkuva