Terveysliikuntaohjelma

Terveysliikuntaohjelma Nykytilan kuvaus ja toimenpide-ehdotukset sekä ohjelman toteuttamissuunnitelma Terveysliikuntaryhmä 2013 www.ylojarvi.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. MITÄ ON TERVEYSLIIKUNTA... 3 3. YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN TERVEYSLIIKUNTAPALVELUIDEN NYKYTILA... 4 3.1. Vahvuudet... 5 3.2. Heikkoudet... 6 3.3. Uhat... 6 3.4. Mahdollisuudet... 7 4. ERI IKÄRYHMIEN TERVEYSLIIKUNTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS... 9 4.1. Alle kouluikäiset... 9 4.2. Kouluikäiset... 11 4.3. Työikäiset... 14 4.4. Ikääntyneet... 17 5. YLÖJÄRVI HYVÄSSÄ KUNNOSSA - VISIO 2020... 21 6. LOPUKSI... 22 LÄHTEET... 23 LIITTEET Liite 1: Liikuntasuositukset ikäryhmittäin Liite 2: Liikuntasuositus alle kouluikäisille Liite 3: Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liite 4: Liikuntapiirakka Liite 5: Liikuntapiirakka yli 65-vuotiaat Liite 6: Soveltavat liikuntapiirakat Liite 7: Ylöjärven terveysliikuntakaavio Liite 8: Terveysliikuntatyöryhmä Liite 9: Liikuntaneuvontapalvelu

1. JOHDANTO Lähes puolet suomalaisista tarvitsisi terveytensä kannalta enemmän liikuntaa. Terveysliikuntasuosituksia uudistetaan jatkuvasti ja tutkimuksia liikuntatottumuksistamme tehdään yhä enemmän. Kuntalaisten terveydentilan heikentyminen näkyy kasvavina terveydenhuoltokuluina. Huomio tulisi kiinnittää väestön fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen. Liikuntalain (18.12.1998/1054) mukaan kunnan tulisi luoda edellytykset kuntalaisten liikunnan harrastamiseen sekä järjestää terveyttä edistävää liikuntaa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Palvelut tulee tarjota tasa-arvoisesti ihmisten ikään sukupuoleen tai kuntotasoon katsomatta. Hyvinvointiryhmän alaryhmäksi perustettu terveysliikuntaryhmä (kt. liite 8) on koonnut tämän terveysliikuntaohjelman tavoitteenaan terveysliikunnan edistäminen kuntalaisten keskuudessa. Terveysliikuntaohjelman on tarkoitus herättää päättäjien ja kaupungin henkilöstön mielenkiinto terveysliikuntaa kohtaan ja ymmärtää terveysliikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Ohjelma kuvaa terveysliikuntapalveluiden nykytilannetta sekä antaa toimenpide-ehdotuksia palvelujen kehittämiseksi. Ohjelmalla pyritään edistämään ylöjärveläisten hyvinvointia ja hillitsemään terveydenhuoltokustannuksia. Terveysliikuntaohjelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Ylöjärven kaupungin resurssit palveluiden järjestämiseen ovat rajalliset. Kasvavan kaupungin pakolliset investoinnit yhdessä jatkuvasti kasvavien terveydenhuollon kustannusten kanssa rasittavat kuntataloutta merkittävästi. Nopeaa muutosta tähän tilanteeseen ei ole, mutta pitkällä tähtäimellä terveysongelmia ennaltaehkäisemällä voidaan vaikuttaa terveydenhuoltomenojen kasvuun. Terveysliikunta on merkittävässä roolissa ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Terveysliikunnan asemaa palveluiden järjestämisessä tulee siis kohentaa. Kaupunkistrategia on tärkein kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja, joka kuvastaa kaupunginvaltuuston näkemystä Ylöjärven tärkeimmistä tavoitteista tulevina vuosina. Terveysliikunnan edistäminen tulisi huomioida osana kaupunkistrategiaa. Terveysliikuntaohjelman tarkoituksena on toimia välineenä toimintasuunnitelmien ja talousarvion valmistelussa, jotta ohjelman toimenpide-ehdotukset olisivat mahdollisia toteuttaa. 2

2. MITÄ ON TERVEYSLIIKUNTA Terveysliikuntaa on kaikki fyysinen aktiivisuus joka vaikuttaa myönteisesti terveyteen sekä yleiseen hyvinvointiin. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä on säännöllisyys, jatkuvuus ja kohtuukuormitus. Kohtuukuormittavassa liikunnassa riittää kun hengästyy, mutta pystyy kuitenkin puhumaan liikuntasuorituksen aikana. Terveysliikunnan suositusten mukaan aikuisille riittävä liikunnan määrä kestävyyskunnon kohottamiseksi on yhteensä ainakin kaksi ja puoli tuntia reipasta liikuntaa useana päivänä viikossa tai tunti ja viisitoista minuuttia rasittavaa liikuntaa. Liikunnan perussuositus kouluikäisille on vähintään yhdestä kahteen tuntiin päivittäin. (UKK-instituutti 2010a; Ahonen ym. 2008, 6). Kun rasittavan liikunnan määrä viikossa ylittää 2,5 tuntia, pienenee myös infektiosairauksien (mm. flunssa) riski tasaisesti. Terveysliikunnan harrastamisella tähdätään hyvään terveyskuntoon. Hyvän terveyskunnon omaava ihminen suoriutuu päivittäisistä askareista sekä työtehtävistä rasittumatta liikaa. Liikunnan harrastaminen on tärkeää ihmisen kaikissa ikävaiheissa. Lapsi tarvitsee liikuntaa, koska se on edellytys hänen normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle Erityisesti työikäiset tarvitsevat liikuntaa työn vastapainoksi. Liikunta auttaa rentoutumaan ja purkamaan stressiä, sekä helpottaa työelämän vaatimuksista selviytymistä. Hyvän terveyskunnon omaava jaksaa työssä väsymättä ja riski sairastua on pienempi kuin liikuntaa harrastamattomilla. Ikäihmisillä korostuvat liikunnan vaikutukset toimintakykyyn ja sitä kautta elämänlaatuun sekä hyvinvointiin. Jokaiselle terveysliikkujalle löytyy liikuntamuoto jota voi harrastaa oman kuntotason mukaan niin, että harjoittelu on turvallista ja miellyttävää. (UKK-instituutti 2010b; Kuusamo WEB 2010). 3

3. YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN TERVEYSLIIKUNTAPALVELUIDEN NYKYTILA Alla olevaan taulukkoon on koottu Ylöjärven kaupungin terveysliikuntapalveluiden vahvuudet, heikkoudet, uhat sekä mahdollisuudet. Taulukko 1. Ylöjärven kaupungin terveysliikunnan SWOT-analyysi SWOT -ANALYYSI VAHVUUDET HEIKKOUDET Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Poikkihallinnollinen yhteistyö terveysliikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa Monipuoliset, edulliset ja laadukkaat palvelut Terveysliikunnan näkökulman vähäinen painoarvo päätöksenteossa Taloudellisten resurssien vähäisyys terveysliikunnan vaikuttavaan toteuttamiseen Hajanainen kaupunkirakenne UHAT MAHDOLLISUUDET Ihmisten liikunnallisen passiivisuuden ja ylipainon lisääntyminen sekä arkiliikunnan vähentyminen Liikunnallisesti passiivisten vaikea tavoitettavuus Poikkihallinnollisen ja seurayhteistyön laajentaminen suunnittelussa Kaikki kohderyhmät ja ikäluokat kattava palveluverkosto Resurssien kohdentuminen terveysongelmien hoitoon eikä niiden ennaltaehkäisyyn Positiivisen kaupunki-imagon luonti hyvinvoinnin kautta 4

3.1. Vahvuudet Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Ylöjärven kaupungin henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista. Ammattitaitoa kehitetään ja ylläpidetään säännöllisillä täydennyskoulutuksilla. Kaupungin palveluksessa on monen alan ammattilaisia, jotka työskentelevät päivittäin terveysliikuntapalveluiden parissa. Neuvolahenkilökunta antaa ohjeita vanhemmille terveellisistä elämäntavoista jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Päiväkoti-ikäisistä lapsista huolehtii ammattitaitoinen henkilöstö, joka järjestää ikäryhmälle sopivia aktiviteetteja. Kouluikäiset saavat kouluissa opettajilta liikuntakasvatusta ja aikuisväestö voi harrastaa liikuntaa ammattitaitoisten ohjaajien opastuksessa. Ikäihmisten liikuntapalveluita tarjoavat niin vanhainkodin henkilöstö, fysioterapeutit kuin liikunnanohjaajat. Hallintokuntien välinen yhteistyö Hallintokuntien välinen yhteistyö on edellytys kaupunkimme hyvinvoinnin edistämiseksi. Terveysliikuntaryhmä on perustettu hyvinvointiryhmän alaisuuteen edistämään terveysliikuntaa Ylöjärvellä. Työryhmän eri alojen asiantuntijat kehittävät terveysliikuntaa eteenpäin ja pyrkivät herättämään yhä enemmän huomiota terveysliikunnan mahdollistamiseen, huomioiden niin liikuntatarjonnan kuin liikkumisympäristön. Poikkihallinnollisen yhteistyön avulla pyritään myös edistämään kuntalaisten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa sekä lisäämään tietoisuutta olemassa olevista palveluista. Erilaisilla tapahtumilla, kuten jokavuotisella henkilöstön virkistäytymispäivällä pyritään aktivoimaan kaupungin henkilöstöä liikunnan pariin. Monipuoliset, edulliset ja laadukkaat palvelut Kaupungissamme on monipuoliset mahdollisuudet terveysliikunnan harjoittamiseen. Kevyen liikenteen väylä on väestön tärkein liikuntapaikka. Kaupunki on tällä perusteella tehnyt päätöksen näiden väylien tason parantamisesta: leventämisestä, pinnan paremmasta laadusta ja paremmasta valaistuksesta. Ulkoilumaastot sekä monipuolinen liikuntatarjonta luovat mahdollisuuksia liikkumiselle. Valaistut ulkoilu-, juoksu-, sauvakävely-, pyöräily- ja latureitit eri puolilla kaupunkia ovat hyvin hoidettuja. Koulujen liikuntasalit ovat hyötykäytössä aamusta iltaan. Päivittäin liikuntasaleissa harjoittelevat koululaiset ja ilta-aikana salit täyttyvät seurojen, liikuntapalveluiden sekä työväenopiston ryhmistä. Liikkumisen monipuolisuutta lisäävät useat ja hyvin hoidetut ulkoilureitit sekä kevyenliikenteen väylät. Palveluiden laadukkuudesta vastaavat ammattitaitoiset ohjaajat, jotka jakavat liikunnan ilon lisäksi myös terveystietoa asiak- 5

kailleen. Kaupungin edullinen hintataso madaltaa kynnystä aloittaa liikunnan harrastaminen. Lisäksi yksityiset toimijat ja yhdistykset monipuolistavat Ylöjärven palvelutarjontaa. Näin mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen ovat monipuolisia. 3.2. Heikkoudet Terveysliikunnan näkökulman vähäinen painoarvo päätöksenteossa Ylöjärvellä terveysliikunta on ollut esillä päätöksenteossa mm. hyvinvointisuunnitelman käsittelyn yhteydessä. On selvää, että terveysliikunnan näkökulman huomioimista suunnittelussa ja päätöksenteossa eri toimialueilla on tarpeen tehostaa. Yhteistyö päätöksenteossa eri hallintokuntien väliltä puuttuu tai se on hajanaista. Rakentamisinvestointien sekä saneerausten suunnittelussa ja päätöksenteossa ei huomioida riittävästi liikkumisympäristöä. Asuinalueiden ja ydinkeskustan suunnitteluperiaatteisiin kuuluvat lähiliikuntapaikkojen rakentaminen, mutta käytännön toteutus vaihtelee. Taloudellisten resurssien vähäisyys terveysliikunnan vaikuttavaan toteuttamiseen Terveysliikunnan kehittämiseen ja markkinointiin ei ole osoitettu riittävästi taloudellista resursointia eri-ikäisten liikuntasuosituksiin nähden. Nykyisillä resursseilla ei pystytä riittävästi edistämään ylöjärveläisten aktiivisempaa elämäntapaa. Hajanainen kaupunkirakenne Kaupunkirakenteen hajanaisuus luo omat haasteensa liikkumisympäristöjen suunnitteluun, rakentamiseen ja talouteen. Koko kunnan kattavan palveluverkoston ylläpitäminen on vaikeaa, kun resursseja joudutaan hajauttamaan. Kaikilla eri väestöryhmillä tulisi olla mahdollisuus edistää terveyttä ja hyvinvointia terveysliikunnan avulla. Puutteelliset joukkoliikenneyhteydet vaikeuttavat tämän tavoitteen toteutumista. 3.3. Uhat Ihmisten liikunnallisen passiivisuuden ja ylipainon lisääntyminen sekä arkiliikunnan väheneminen Useat tutkimustulokset osoittavat, että suuri osa ihmisistä ei liiku riittävästi ja tästä johtuva ylipaino on lisääntynyt lähes kaikissa ikäluokissa. Arkiliikunnan osuus on vähentynyt ja lyhyetkin matkat kuljetaan autolla. Liikkumaan kannustamisesta huolimat- 6

ta on haasteellista saada passiiviset ihmiset mukaan toimintaan. Liikkumisympäristön merkitys korostuu erityisesti arkiliikunnan kohdalla. Liikunnallisesti passiivisten vaikea tavoitettavuus Liikunnalliseen passivoitumiseen on aina jokin syy, joka saattaa syntyä esimerkiksi ikävän koululiikuntakokemuksen myötä. Passivoituneita henkilöitä on vaikea saada kiinnostumaan uudestaan liikunnanharrastamisesta, sillä passivoitumisen taustalla voi usein olla myös muita tekijöitä kuten masentuminen, ylipaino tai syrjäytyminen. Liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytyneet henkilöt eivät enää ajaudu liikunnallisen tarjonnan piiriin vaan heidän tavoittamisekseen tulee tehdä poikkeuksellisen paljon työtä. Resurssien kohdentuminen terveydellisten ongelmien hoitoon eikä niiden ehkäisyyn Nykyään resursseja käytetään yhä enemmän terveydellisten ongelmien hoitoon kuin terveyden edistämiseen. Ennaltaehkäisevää työtä liikuntapalveluiden tarjonnassa korostetaan puheissa ja suunnitelmissa, mutta resurssit järjestää tätä toimintaa vähenevät suhteessa asukasmäärään. Tulevaisuudessa terveyttä edistävää työtä tulee lisätä merkittävästi, jos kustannusten kasvu ongelmien jälkihoidossa halutaan pysäyttää. 3.4. Mahdollisuudet Poikkihallinnollisen yhteistyön laajentaminen suunnittelussa Palvelutarjonnan suunnittelua tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa palveluketjun eheyden säilyttämiseksi. Suunniteltaessa uusia rakennushankkeita tai vanhojen kohteiden saneerauksia tulisi suunnittelutyöhön osallistua eri hallintokuntien edustajia. Näin esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihojen toiminnallisuuteen saadaan näkemystä terveys- ja liikunta-alan ammattilaisilta. Poikkihallinnollisella yhteistyöllä laadittu lähiliikuntapaikkojen rakentamissuunnitelma mahdollistaisi alueellisen liikuntapaikkaverkoston rakentamisen. Tämä lisäisi merkittävästi arkiliikunnan harrastamisen mahdollisuuksia asuinpaikasta riippumatta. Myös tuleva kävelyn ja pyöräilyn edistämisen seutuohjelman paikallinen toimeenpano edellyttää poikkihallinnollista toimintaa. 7

Palveluverkosto kattaa kaikki kohderyhmät ja ikäluokat Kaupungin terveysliikuntapalveluista muodostetaan yhtenäinen palveluketju, jonka palveluja tuottavat kaupungin eri toimijoiden lisäksi seurat ja yhdistykset. Kattavuutta tarkastellaan selvityksillä vuosittain ja uusia mahdollisuuksia liikuntaan luodaan tarpeita vastaavaksi. Palvelutarjonnassa huomioidaan myös haja-asutusalueet. Yhteistyössä seurojen ja yhdistysten kanssa voidaan taata palveluita eri kohderyhmille ja ikäluokille. Positiivisen kaupunki-imagon luonti hyvinvoinnin kautta Ihmisten tietoisuus omasta terveydestään lisääntyy koko ajan. Palveluiden tarjonta kasvaa ja monipuolistuu niihin kohdistuvan kysynnän mukaisesti. Kaupunki kohentaa imagoaan panostamalla terveysliikuntaan ja yleisesti terveyden edistämiseen. Terveysliikunnasta tulee osa kaupunkistrategiaa ja se näkyy hallintokuntien omissa strategioissa. KUVA 1. Pidä huolta terveydestäsi (kuva: Sini Kallio) 8

4. ERI IKÄRYHMIEN TERVEYSLIIKUNTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS 4.1. Alle kouluikäiset Lasten elinpiiriin vaikuttaneet yhteiskunnalliset muutokset ovat vähentäneet lasten päivittäisen liikunnan määrää. Lasten ajankäyttö on muuttunut. Runsaiden ulkoleikkien sijaan moni lapsi viettää hyvin suuren osan ajastaan sisällä viihde-elektroniikan parissa. Lasten terveystutkimuksen mukaan erityisesti viikonloppuisin lasten ruutuaika on lisääntynyt huolestuttavasti. (Mäki 2010, 104 106.) Alle kouluikäisten lasten liikunnan kokonaismäärästä suurin osa muodostuu lapsen omaehtoisesta liikunnasta. Aikuisen on huolehdittava, että lapsella on päivittäin useita mahdollisuuksia liikkua vaihtelevassa ja liikkumiseen innostavassa ympäristössä. Lapsen liikkumisen minimimäärä on kaksi tuntia päivässä reipasta ja hengästyttävää liikuntaa ja se koostuu useista lyhyemmistä aktiviteettijaksoista (ks. liite 1 ja 2). (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 11.) Lapsi tarvitsee liikuntaa, koska se on edellytys hänen normaalille fyysiselle kasvulleen ja kehitykselleen. Lapsen lihasten kasvu ja lihasvoiman lisääntyminen edellyttää asianmukaisen ravinnon lisäksi lihasten säännöllistä ja jatkuvaa käyttämistä. Alle kouluikäisten terveysliikuntapalvelut Ylöjärven kaupungissa Lasten hyvinvoinnin tukeminen aloitetaan jo varhain ennen syntymää antamalla terveysneuvontaa lasta odottavalle perheelle. Lastenneuvolassa perheiden ja lasten aktiivisen elämäntavan edistämistä jatketaan ja terveystarkastuksissa käydään läpi hyvinvointiin liittyviä asioita. Aikuisten kautta pyritään vaikuttamaan myös perheessä olevien lasten liikuntatottumuksiin. Tärkeää perheen hyvinvoinnin kannalta on yhdessä tekeminen ja neuvonnan tavoitteena on löytää keinot, joilla saadaan perhe liikkumaan yhdessä, terveysliikunnan kannalta riittävästi. Tarvittaessa perhe voidaan ohjata liikuntaneuvontaan. Fysioterapia ja neuvola tekevät tiivistä yhteistyötä. Perhevalmennusohjelman yhteydessä fysioterapeutti järjestää ryhmätunteja tuleville vanhemmille ja pyrkii tukemaan 9

lasten liikunnallista kehittymistä, jos siinä ilmenee motorisia ongelmia. Ylipainoisten lasten määrän lisääntyminen tiedostetaan ja tästä syystä terveystarkastusten yhteydessä ylipainon kehittymiseen puututaan. Alle kouluikäisten lasten terveysliikunnan edistämistä on pyritty huomioimaan päivähoidon puolella. Vuonna 2006 hyvinvointiryhmä asetti painopistealueeksi pienten lasten liikunnan lisäämisen päivähoidossa. Päiväkoteihin valittiin liikuntavastaavat ja luotiin liikuntakansiot sekä alettiin noudattaa vuonna 2005 julkaistuja valtakunnallisia Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksia. Tavoitteena on lisätä lasten päivittäistä liikkumista ja liikuntaa tulee olla vähintään kaksi tuntia päivässä. Tavoitteeseen pääsemiseksi päiväkotien ympäristöstä pyrittiin tekemään esteetön ja tilaratkaisuja uudistettiin. Lisäksi liikunnan edistämisen tukemiseksi henkilökunta on osallistunut täydennyskoulutuksiin ja erilaisiin tempauksiin yhteistyössä mm. Hämeen liikunta ja urheilu ry:n kanssa. Alle kouluikäisille ohjattua liikuntaa Ylöjärvellä tarjoavat myös työväenopisto ja liikuntapalvelut erilaisten ryhmien muodossa sekä kolmannen sektorin seurat ja eri yhdistykset. Tavoitteet 1. Monipuolisen liikkumisympäristön huomioiminen koulujen, päiväkotien, puistojen sekä lähiliikuntapaikkojen kaavoituksessa ja suunnittelussa 2. Erityislasten liikuntamahdollisuuksien kehittäminen 3. Terveyden edistämiseen liittyvien ehkäisy- ja hoito-ohjelmien moniammatillinen suunnittelu ja toteutus Toimenpiteet 1. Hyödynnetään liikunta-alan ammattilaisten näkökulmaa rakentamisprojektien suunnitteluvaiheessa. Toteutus: - Kaikista kaupungin rakennus-, korjauskohteista tiedotetaan heti suunnittelun alussa myös liikuntatoimeen liikuntakoordinaattorille. - Kaavoitustoimi pyytää uusista kaavaluonnoksista lausunnon myös liikuntakoordinaattorilta 10

- Ainakin yhteen päiväkotien tai koulujen rakentamiskokoukseen, jossa suunnitellaan rakennuskohteen piha-alueita ja sisäliikuntaan tarkoitettuja tiloja, kutsutaan liikuntapaikkamestari ja liikuntakoordinaattori mukaan. - Laaditaan lähiliikuntapaikkasuunnitelma, jossa huomioidaan myös lasten liikuntatarpeet. - Kehitetään perhepuistoja. 2. Selvitetään mitä liikkumismahdollisuuksia Ylöjärvellä ja seutukunnalla on tarjota erityislapsille Toteutus: - Kartoitetaan lasten tarpeet yhteistyössä erityislasten kanssa työskentelevien kesken. - Selvitetään järjestöjen tarjoamat palvelut. 3. Luodaan pienten lasten ylipainon ehkäisy- ja hoito-ohjelma. Toteutus: - Laaditaan ohjelma moniammatillisesti ja huolehditaan sen jalkauttamisesta. Ohjelmassa painotetaan liikunnan merkitystä. 4.2. Kouluikäiset Suomen koululaisille sopii edelleen hyvät neuvot ja opetukset jo lähes 70 vuoden takaa: Terve ruumis kaipaa liikuntaa. Reipas liikunta panee veren kiertämään nopeammin ja kaikki elimet toimimaan vilkkaammin. Siitä seuraa mieluisa hyvinvoinnin tunne, hyvä ruokahalu ja makea uni. Reipas liikunta vahvistaa lihaksia, sydäntä, keuhkoja ja kaikkia elimiä. Sen avulla koko elimistömme varttuu voimakkaaksi. Harrastamalla varsinkin kasvuvuosina monipuolista liikuntaa saamme ruumiimme kehittymään sopusuhtaiseksi. Terveellistä liikuntaa on ulkoilmassa suoritettu soutu, uinti, hiihto, luistelu jne. (Ahonen ym. 2008,14.) Maailma on muuttunut monella tavalla, liikuntatottumukset eivät ole pysyneet ajan kehityksessä mukana. Arkiliikunnan osuus on vähentynyt, vaikka harrastuneisuus onkin 11

ollut kasvussa. Kuntotestit suomalaisissa kouluissa osoittavat, että nuorten fyysinen kunto on heikentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomalaisten lasten ja nuorten ylipainoisten osuus on viimeisten 30 vuoden aikana kolminkertaistunut. Tällä hetkellä arvioidaan, että 7-18 -vuotiaista ylipainoisia on 11 25%. Fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen (ks. liite 3) mukaan kouluikäisen lasten pitäisi liikkua yhdestä kahteen tuntiin päivittäin. (Ahonen ym. 2008,14,18.) Kouluikäisten terveysliikuntapalvelut Ylöjärven kaupungissa Koululiikunta käsittää liikuntatuntien lisäksi myös koulumatkat, välitunnit sekä iltapäivätoiminnan. Peruskoulussa on keskimäärin kaksi 45 minuutin pituista liikuntatuntia viikossa. Lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa pakollisia liikunnan kursseja on yksi sekä lisäksi on mahdollisuus valinnaisiin kursseihin. Peruskoulussa välitunnit mahdollistavat liikunnan lisäämisen koulupäivän aikana. Koulu voi järjestää oppi- ja välitunnit parhaaksi katsomallaan tavalla. Esimerkiksi kaksi kolmenkymmenen minuutin aktiivista välituntia koulupäivän aikana kattaisivat jo puolet suosituksen mukaisesta liikuntamäärästä. Kyse on opetuksen ja taukojen tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Useat paikalliset yhdistykset järjestävät kouluikäisille lapsille toimintaa koulupäivien ulkopuolella. Kolmas sektori on erittäin merkittävässä asemassa nuorten liikuntaharrastusten järjestämisessä. Resurssien vähäisyyden vuoksi kolmannen sektorin ja koulujen välistä yhteistyötä tulisi hyödyntää enemmän. KUVA 2. Uinti on terveysliikuntaa 12

Tavoitteet 1. Liikunnan määrän lisääminen koulupäivän aikana 2. Aktiivinen yhteistyö sidosryhmien kanssa 3. Koulutuksen lisääminen Toimenpiteet 1. Liikuntatuntien määrän painottaminen koulun tuntimäärissä sekä pitkien välituntien luominen koulupäiviin. Toteutus: - Koulut päättävät tuntijaossaan lisätä liikuntatuntien määrää. - Kahden pitkän (30 min), aktiivisen välitunnin viettäminen Ylöjärven perusopetuksen kouluissa. 2. Yhteistyömallien luominen liikuntaseurojen ja yhdistysten kanssa. Toteutus: - Opetuksen järjestäjän (sivistys ja vapaa-aika) tulisi saattaa perusopetusta järjestävät koulut ja kaupungin liikuntaseurat sekä yhdistykset lukuvuosittain riittävän aikaisessa vaiheessa suunnittelemaan tulevan lukuvuoden yhteistyömalleja liikunnan opetuksen edistämiseksi. 3. Henkilöstön täydennyskoulutus sekä sitouttaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjiksi. Toteutus: - Opetuksen järjestäjät (sivistystoimi ja perusturva) kannustavat ja antavat lukuvuosittain mahdollisuuden kaikille esi- ja perusopetuksen liikuntaa opettaville opettajille, koulunkäynnin ohjaajille sekä iltapäivätoiminnan ohjaajille osallistua liikunnanopetusta syventäville ja monipuolistaville kursseille. - Koulutetaan oppilaita välituntiliikunnan ohjaajiksi. 13

4.3. Työikäiset Valtakunnalliset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että jopa 40 prosenttia suomalaisista aikuisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Liian vähän liikkuvia aikuisia on Suomessa noin miljoona. Jokaista 100 000 uutta riittävästi liikkuvaa kohti säästyy noin 20 miljoona euroa julkisia varoja käytettäväksi muuhun kuin liikkumattomuudesta aiheutuviin kustannuksiin. Suhteutettaessa tätä arviota suunnitelmiin panostuksista liikunnan lisäämiseksi, on muistettava, että panostuksen kustannusvaikuttavuus on sitä parempi, mitä enemmän saadaan vähän liikkuvat aktiiviseksi. Liian vähän liikkuvat aikuiset aiheuttavat tutkimusten mukaan vuositasolla pelkkiä palkka- ja työnantajakustannuksia sairauspoissaoloillaan noin 400 miljoonan euron edestä. (Fogelholm ym. 2007a, 4; Fogelholm ym. 2007b, 5-10.) Tutkimuksin on osoitettu liikkumattomuuden lisäävän huomattavasti useiden sairauksien vaaraa. Liikunnallisesti passiivisilla henkilöillä riski sairastua esimerkiksi sepelvaltimotautiin on moninkertainen verrattuna kohtuullisesti liikkuviin. Käytännössä kaikkia tärkeimpiä työstä poissaoloja aiheuttavia sairauksia (tuki- ja liikuntaelinsairaudet, masennus, infektiotaudit) vai vähentää liikkumalla riittävästi. Liikkumattomuus on lisäksi merkittävä toimintakykyä heikentävä tekijä. Suomalaisten sairaalapalvelujen käyttö on 25 35 prosenttia vähäisempää fyysisesti aktiivisimmalla kolmanneksella verrattuna passiivisimpaan kolmannekseen väestössä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 21 22,58.) Työikäisten terveysliikuntapalvelut Ylöjärven kaupungissa Jos valtakunnalliset tutkimustulokset suhteutettaisiin sellaisenaan Ylöjärven kokoisen kaupungin asukasmäärään, niin ylöjärveläisistä aikuisista noin 40 prosenttia liikkuisi liian vähän. Näin ollen liikkumattomuus saattaa aiheuttaa vuosittain 2,3 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset Ylöjärven kaupungille. Kaupungissamme on hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa luonnossa sekä rakennetussa liikuntaympäristössä. Kaupunki ylläpitää liikuntapaikkoja ja -ympäristöä sekä järjestää muun muassa työväenopiston ja liikuntapalveluiden ohjaamana useita satoja aikuisväestölle tarkoitettuja liikuntaryhmiä. Ryhmissä liikkuu muutamia tuhansia työikäisiä. Paikalliset yhdistykset täydentävät liikuntamahdollisuuksia. Tämä luo mahdollisuuden monipuoliseen harrastustoimintaan, jolla edesautetaan terveellisten elintapojen ja lii- 14

kunnallisen elämäntavan omaksumista. Työikäisten liikuntasuositukset on esitetty UKK-instituutin liikuntapiirakkamallilla (kts. Liite 4). Tavoitteet 1. Liikunnallisesti passiivisten työikäisten tavoittaminen 2. Palveluiden kattavuus 3. Terveysliikuntapalveluketjun rakentaminen Toimenpiteet 1. Uusien erityis- ja terveysliikuntaryhmien luominen ja niistä tiedottaminen. Toteutus: - Matalan kynnyksen -ryhmien tarjonta ja tarpeet selvitetään ja toteutus suunnitellaan yhteistyössä työväenopiston, liikuntapalveluiden sekä fysioterapian kanssa - Vakiinnutetaan liikuntaneuvonta osaksi palveluketjua, jolloin se toimii ryhmiin ohjauksen apuvälineenä. Samalla laaditaan toimiva lähetekäytäntö hoitajien ja lääkäreiden keskuuteen, jolloin ohjaus neuvontaan ja sitä kautta ryhmiin paranee. - Terveysliikuntaryhmä laatii vuosittain esitteen kaupungin järjestämistä liikuntaryhmistä. 2. Yhteistyön tiivistäminen kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Toteutus: - Lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa palvelutarjonnan suunnittelussa ja toteutuksessa varsinkin haja-asutusalueilla. - Tarjotaan seuroille ja yhdistyksille mahdollisuus vertaisohjaajakoulutukseen. 15

3. Vastuualueiden selkeyttäminen ja päällekkäisyyksien välttäminen palvelutarjonnassa eri toimijoiden kesken. Toteutus: - Määritellään terveysliikunnan palveluketju. KUVA 3. Turvallista liikkumista kävelytiellä (kuva: Sini Kallio) 16

4.4. Ikääntyneet Varsinaisten terveysvaikutusten ohella ikääntyneillä korostuvat liikunnan vaikutukset toimintakykyyn ja sitä kautta elämänlaatuun sekä hyvinvointiin. Tutkimusten kautta on saatu kiistatonta tietoa siitä, että liikunta parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä vanhemmallakin iällä. Tärkeimpänä haasteena on lisätä ikääntyneen väestön toimintakykyisten vuosien määrää, itsenäisyyttä, elämänlaatua sekä täysivaltaista osallistumista. Erityisen tärkeää on arkiliikunnan mahdollistaminen, koska se tukee iäkkäiden ihmisten luontaista elämäntapaa ja turvaa päivittäisen liikunnan. Lisäksi tarvitaan kaikkien saavutettavissa sekä valittavissa olevaa laadukasta ja monipuolista ohjattua liikuntaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 22,58.) Kansainvälisen terveysliikuntasuosituksen (UKK 2007, 35) mukaan ikääntyneiden tulisi harrastaa kohtalaisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa vähintään puoli tuntia viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti vähintään 20 minuuttia voimakkaasti kuormittavaa liikuntaa kolmesti viikossa. Lihaskuntoa kehittävää harjoittelua tulisi olla kahtena päivänä viikossa sekä lisäksi nivelten liikkuvuutta eli notkeutta ja tasapainoa ylläpitävää sekä edistävää liikuntaa. UKK-instituutin julkaisema viikoittainen liikuntapiirakka yli 65-vuotiaille on tuorein kotimainen liikuntasuositus ikääntyneille (kt. liite 5). Pitkäaikaissairaiden henkilöiden liikuntaohjelmat tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että liikunta edistää tehokkaasti ja turvallisesti kyseisen sairauden hallintaa. (Käypä hoito 2008) Liikkumiskyvyn ongelmista kolmasosa johtuu vanhenemisesta ja kaksi kolmasosaa harjoituksen puutteesta (U. Salonen). Ikääntyneiden terveysliikuntapalvelut Ylöjärven kaupungissa Ikääntyneiden terveysliikuntapalveluita tuottavat Ylöjärvellä liikuntapalvelut, perusturva, työväenopisto, kolmas sektori ja yksityiset palvelutuottajat. Vuosittain laaditussa liikuntakalenterissa on huomioitu senioriliikunta erikseen kunto- ja taitotasoluokittain. Tarjolla olevat liikuntaryhmät on luokiteltu kevyeen, keskiraskaaseen ja raskaaseen terveysliikuntaan. Ryhmätoiminta liikuttaa suuria määriä ikäntyneitä viikoittain. 17

Perusturvalla on hyvät toimitilat liikuntaryhmien järjestämiseen terveysasemilla ja kuntoutus- ja muistikeskuksessa. Kuntoutus- ja muistikeskuksen liikunta- ja allastiloja vuokrataan myös eläkeläis- ja potilasjärjestöille. Nämä järjestävät jäsenilleen säännöllistä ryhmätoimintaa, jota kaupunki on tukenut mm. toteuttamalla vertaisohjaaja koulutusta. Hoitotyössä henkilökunta toteuttaa kuntouttavaa työotetta, tukee arjen aktiivisuutta ja järjestää virkistystoimintaa. Kotihoidon palveluiden piirissä oleville järjestetään ryhmäliikuntaa kotikuntoisuuden ylläpitämiseksi. Tavoitteena on kunnon kohenemisen lisäksi ohjata omatoimiseen harrastamiseen. Haasteena palveluiden järjestämisessä on luoda toimiva kaksisuuntainen palveluketju, jossa ikääntyneet voivat siirtyä tasolta toiselle kuntotason muuttuessa. Palveluketju mahdollistaisi näin esimerkiksi kuntouttavassa ryhmässä olevan henkilön siirtymisen kuntoutuksen päättyessä suoraan toiseen liikuntaryhmään, jossa henkilö voisi näin jatkaa terveytensä ja toimintakykynsä kohentamista. Ylöjärvellä kauppakeskus Elossa toimii terveyskioski, josta voi pienten terveyspalveluiden lisäksi saada ohjausta ja neuvontaa liikuntaan. Palvelu on maksutonta ja helposti useimpien asukkaiden saavutettavissa. Tavoitteet 1. Palveluiden kattavuus ja palveluketjun kehittäminen 2. Liikunnan huomioiminen osana iäkkäiden hoitoa 3. Parantaa ikääntyneiden mahdollisuutta omaehtoisen liikunnan harrastamiseen ja kehittää liikkumisen turvallisuutta Toimenpiteet 1. Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken ikääntyneiden liikuntapalveluidensuunnittelussa ja ryhmiin ohjaamisessa. Toteutus: - Määritellään terveysliikunnan palveluketju. - Fysioterapia ja liikuntapalvelut järjestävät eläkeläis- ym. järjestöille vertaisohjaajakoulutusta. 18

- Määritellään fysioterapian ja erityisryhmien liikunnan ryhmien sisällöt ja luodaan kriteerit ryhmiin soveltuvuudelle. - Kannustetaan paikallisia yhdistyksiä järjestämään toimintaa myös ikääntyneille. 2. Liikuntaohjelmien sisällyttäminen ohjaukseen, neuvontaan sekä hoitosuunnitelmiin laitos- ja asumisyksiköissä, kotihoidossa ja vanhusneuvoloissa. Toteutus: - Laitos- ja asumisyksiköissä toteutetaan aktiivinen arki -toimintatapaa, jossa määritellään viriketoiminnan viikko-ohjelma sisältäen myös liikuntaosuuden. Omahoitajat laativat asukaskohtaisen suunnitelman. - Seurataan kotihoidon asiakkaiden yksilöllisten liikuntasuunnitelmien toteutumista. - Vanhuspalveluissa ryhmissä käsitellään toimintakykyä ylläpitävää liikuntaa. - Lisätään iäkkäiden ihmisten mahdollisuutta ulkoiluun vapaaehtoistoimijoiden avulla. 3. Lähiliikuntamahdollisuuksien lisääminen ikääntyneiden asumisalueilla ja puistoissa, sekä liikkumisympäristöjen esteettömyyden huomioiminen kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Toteutus: - Seudullisessa asumisalueiden suunnittelussa ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa huomioidaan kodin ja muun lähiympäristön esteettömyys sekä liikkumisen turvallisuus. - Laitos- ja asumisyksiköiden piha-alueet ja lähialueiden kevyenliikenteen väylät pyritään saaman turvallisiksi myös apuvälineillä liikkuville. Puistopenkkien sijoittelulla mahdollistetaan lepotaukojen pitäminen. - Lähiliikuntapaikkasuunnitelmassa huomioidaan myös ikääntyneet ihmiset. Rakennetaan senioriliikuntapuisto. 19

Vanhuspalvelulain ikämääritelmät: ikääntyvä väestö = vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevat (63 v. -->) iäkäs henkilö = henkilö, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen johdosta (63 v. --> ja toimintakyvyn alenemat) Tilastollinen yleiskäsite : ikääntynyt väestö = pääsääntöisesti tarkoitetaan 75 vuotta täyttäneitä 20

5. YLÖJÄRVI HYVÄSSÄ KUNNOSSA - VISIO 2020 Monipuolisen liikkumisen edellytykset huomioidaan kaavoituksessa, rakennus- ja saneeraushankkeissa. Arkiliikkumiseen ja liikunnallisiin harrastuksiin soveltuva ympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Terveysliikunnan edistämistä peruspalveluna painotetaan ja se sisältyy eri hallintokuntien ennaltaehkäisevään toimintaan. Eri kohderyhmille suunnatut terveysliikuntapalvelut ovat helposti saavutettavissa ja niiden aloituskynnys on riittävän matala. Terveysliikuntapalvelut toteutetaan poikkihallinnollisen yhteistyön avulla. Terveysliikuntanäkökulma sisältyy kaupunkistrategiaan, päätöksentekoon ja suunnitteluun. 21

6. LOPUKSI Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytykset kuntalaisten liikunnan harrastamiseen sekä järjestää terveyttä edistävää liikuntaa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Palvelut tulee tarjota tasa-arvoisesti ihmisten ikään sukupuoleen tai kuntotasoon katsomatta. Tämä terveysliikuntaohjelma antaa laajan kuvan Ylöjärven kaupungin terveysliikuntapalvelujen nykytilasta ja asettaa samalla tavoitteet liikunnan edellytysten kehittämiseksi. Liikunta halutaan nähdä yhtenä kaupunkilaisten peruspalveluna. Kattavien terveysliikuntapalveluiden toteuttaminen tulevaisuudessa on mahdollista tiiviillä yhteistyöllä. Yhteistyötä tulee tehostaa kaupungin oman organisaation sisällä sekä kolmannen sektorin kanssa. Kaupunkilaisten tarpeet huomioiva terveysliikunnan palveluketju edellyttää aktiivista yhteistyötä palveluntarjoajien kesken. Myös liikuntapaikkarakennetta tulee tarkastella, jotta tasa-arvoisuus toteutuu koko kaupungin alueella. Etenkin omatoimista liikuntaa mahdollistavien lähiliikuntapaikkojen rakentamista ja kunnossapitoa tulee tukea. Tämän ohjelman tarkoitus on toimia päätöksenteon välineenä ja taustamateriaalina. Ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä pyritään toteuttamaan kaupungin järjestämässä toiminnassa. Ohjelmaa voidaan hyödyntää myös tulevaa toimintaa ja investointeja suunniteltaessa. Terveysliikuntaohjelma päivitetään säännöllisesti valtuustokausittain. 22

LÄHTEET Ahonen, T., Hakkarainen, H., ym. 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Helsinki: Reprotalo Lauttasaari Oy [viitattu 11.2.2010]. Saatavilla www- muodossa: <URL:http://www.nuorisuomi.fi/files/ns/julkaisut/080129Liikuntasuosituskirja(kevyt)_08.pdf> Fogelholm, M., Paronen, O. & Miettinen, M. 2007a. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä: Liikunta Hyvinvointipoliittinen mahdollisuus, Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. Helsinki: Yliopistopaino. [viitattu 27.10.2010]. Saatavilla www-muodossa: <URL:http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE- 3824.pdf&title=Liikunta hyvinvointipoliittinen_mahdollisuus_fi.pdf> Fogelholm, M., Paronen, O. & Miettinen, M. 2007b. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä: Liikunta Hyvinvointipoliittinen mahdollisuus, Terveysliikuntaan panostaminen kannattaa. Liikunta & Tiede 2007;44 (1). Helsinki: Yliopistopaino Kuusamo WEB 2010 [viitattu 19.9.2010, päivitetty 3.8.2009]. Saatavilla wwwmuodossa: <URL:http://www.kuusamo.fi/Resource.phx/sivut/sivutkuusamo/kaikkiliikkuu/terveysliikunta/terveyskunto.htx> Käypä hoito 2008. Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaa osallistumiseen ja kuntoon [viitattu 25.10.2010]. Saatavilla wwwmuodossa: <URL:http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01179 > Mäki, P., Hakulinen-Viitanen, T., ym. 2010. Lasten terveys, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 2. Helsinki: Yliopistopaino [viitattu 25.10.2010]. Saatavilla wwwmuodossa: < URL:http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/3ebde5ad-1be7-4268-9167- df23095fca33> Nuori suomi 2008 [viitattu 27.10.2010, julkaistu 2005]. Saatavilla www-muodossa: <URL:http://www.nuorisuomi.fi/files/ns/julkaisut/varhaiskasliiksuo_2005.pdf> Salminen, U. Ikääntyneiden terveysliikunta ja ravitsemus-koulutuspäivä luento 11.9.2008 Helsinki [viitattu 25.10.2010]. Sosiaali- ja terveysministeriö 2001. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. Helsinki: Edita Prima Oy [viitattu 25.10.2010]. Saatavilla www- muodossa: <URL:http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/teli/teli.pdf> Sosiaali- ja terveysministeriö 2005. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset oppaita 2005:17. Helsinki: Yliopistopaino [viitattu 25.10.2010]. Saatavilla www-muodossa: <URL:http://pre20090115.stm.fi/pr1129182557550/passthru.pdf> Turku AMK 2010 [viitattu 11.2.2010] Saatavilla www-muodossa: <URL:http://terveysnetti.turkuamk.fi/Tyoikaisten/Terveysliikunta/etusivu.html> 23

UKK-instituutti 2007. Testaajan opas: Terveyskuntotestit ikääntyville. UKK instituutti 2009 [viitattu 23.8.2010, päivitetty 13.8.2010] Saatavilla wwwmuodossa: <URL:http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/liikunta piirakka > UKK-instituutti 2010a [viitattu 19.9.2010, päivitetty 13.8.2010]. Saatavilla wwwmuodossa: <URL:http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/liikunta piirakka UKK-instituutti 2010b [viitattu 19.9.2010, päivitetty 6.4.2010]. Saatavilla wwwmuodossa: <URL:http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/testaaminen/ukkterveyskuntotestistot/tutkimuksellinen_tausta > UKK-instituutti 2012a [viitattu 19.10.2012]. Saatavilla ww-muodossa: <URL: http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/liikuntapiirak ka_yli_65-vuotiaille > UKK-instituutti 2012b [viitattu 19.10.2012]. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/soveltavat_lii kuntapiirakat > Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto [viitattu 29.10.2010]. Saatavilla wwwmuodossa: <URL:http://www.mielenterveysseura.fi/files/346/Perheliikuntakortti_low.pdf> 24

Liite 1: LIIKUNTASUOSITUKSET IKÄRYHMITTÄIN (Poimittu lähteestä: Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto, 2) 25

Liite 2: LIIKUNTASUOSITUS ALLE KOULUIKÄISILLE 0-6v. tulee harrastaa vähintään kaksi tuntia hengästyttävää liikuntaa päivässä. Anna lapsen liikkua mahdollisimman paljon. Pyydä lasta osoittamaan tai näyttämään eri kehonosia (pää, silmä, nenä, suu tai korva sekä kädet, vatsa, jalat jne.) osana tavallisia hoitotoimenpiteitä. Kannusta ja rohkaise lasta ryömimään, konttaamaan, seisomaan, kävelemään, juoksemaan ja hyppäämään. Anna lapsen harjoitella pallon heittämistä, kiinniottamista, potkaisemista ja lyömistä. Tarjoa lapselle monipuolisia tasapaino-, tunto- ja liikeaistimuksia monipuolisten näkö-, kuulo-, maku- ja hajuaistimusten lisäksi. Kannusta lasta omatoimisuuteen kaikissa motoriikkaa vaativissa tehtävissä. (Muokattu lähteestä: Nuori suomi 2008, 2.) 26

Liite 3: FYYSISEN AKTIIVISUUDEN PERUSSUOSITUS KOULUIKÄISILLE Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille: Kaikkien 7-18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. (Muokattu lähteestä: Ahonen ym. 2008, 18). 27

Liite 4: LIIKUNTAPIIRAKKA L Liikuntapiirakka 3/09. (Poimittu lähteestä: UKK instituutti 2009). 28

Liite 5: LIIKUNTAPIIRAKKA YLI 65-VUOTIAAT Liikuntapiirakka yli 65-vuotiaille. (Poimittu lähteestä: UKK-instituutti 2012a) 29

Liite 6: SOVELTAVAT LIIKUNTAPIIRAKAT Soveltava liikuntapiirakka aikuisille, joilla sairaus tai toimintakyvyn aleneminen vaikeuttaa liikkumista jonkin verran. (Poimittu lähteestä: UKK-instituutti 2012b) 30

Soveltava liikuntapiirakka aikuisille, jotka kävelevät apuvälinettä käyttäen. (Poimittu lähteestä: UKK-instituutti 2012b) 31

Soveltava liikuntapiirakka aikuisille, jotka liikkuvat pyörätuolilla itse kelaten. (Poimittu lähteestä: UKK-instituutti 2012b) 32

Liite 7: YLÖJÄRVEN TERVEYSLIIKUNTAKAAVIO YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN TERVEYSLIIKUNTA ( JÄRJESTÄJIÄ / LIIKUNTAYMPÄRISTÖJÄ ) ALLE KOULUIKÄISET KOULUIKÄISET TYÖIKÄISET IKÄÄNTYNEET NEUVOLAT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI / TERVEYSKESKUS PÄIVÄKODIT KOULUT TYÖVÄENOPISTO VANHAINKODIT PERHE / KOTI LIIKUNTAPALVELUT URHEILUSEURAT OMAEHTOINEN LIIKUNTA TYÖYHTEISÖJEN TYKY-LIIKUNTA ELÄKELÄISJÄRJESTÖT PUISTOT JA LEIKKIPAIKAT KAUPALLINEN TARJONTA KANSANTERVEYSJÄRJESTÖT KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄT RAKENNETUT ULKOLIIKUNTAPAIKAT VESILIIKUNTAPAIKAT SISÄLIIKUNTATILAT 33

Liite 8: TERVEYSLIIKUNTARYHMÄ Helmikuussa 2007 työväenopiston terveysliikunnan kehittämishankkeen myötä perustettiin Ylöjärven kaupungin poikkihallinnollinen terveysliikunnan kehittämistyöryhmä. Työryhmä toimii kaupungin hyvinvointiryhmän alaryhmänä, jonka toiminnan kaupunginjohtaja on virallistanut. Työryhmän jäseniä ovat vapaa-aikatoimenjohtaja, liikuntakoordinaattori, erityisryhmien liikunnanohjaaja, terveysneuvonnan osastonhoitaja, johtava hoitaja, fysioterapian osastonhoitaja, työväenopiston terveysliikunnanohjaaja ja Vuorentaustan koulun rehtori. Tarvittaessa työryhmän kokouksiin kutsutaan muiden hallintokuntien edustajia, kuten tekniseltä osastolta. Työryhmän toiminnan tavoitteena on: Vastata osaltaan kaupunkilaisten tarpeista lähtevien terveysliikuntapalvelujen kehittämisestä ja siitä, että kehitettävät palvelut ovat laadukkaita sekä laajasti eri väestöryhmät kattavia Kehittää liikkumista edistäviä kannustinkeinoja ja osallistumisedellytyksiä Koota arviointitietoa terveysliikuntapalvelujen kehittämiseksi Luoda edellytyksiä kaupungin eri hallintokuntien väliselle yhteistoiminnalle terveysliikuntapalvelujen kehittämiseksi Tuottaa vuosittain kaupungin liikuntaesite ja vastata palvelujen tiedottamisesta kaupunkilaisille Luoda toiminnallaan terveysliikunnalle näkyvyyttä keskeisesti paikallislehtiä ja Internetiä hyödyntäen sekä toimia terveysliikunnan puolestapuhujana, mm. antaa pyydettäessä lausuntoja Työryhmässä keskitytään varsinkin matalan kynnyksen terveysliikuntaryhmien suunnitteluun ja uusien käyttäjien tavoittamiseen tiivistämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kaupungin sisällä ja toimintaympäristössä. Näkyvin yhteistyön aikaansaannos on maksuton liikuntaneuvontapalvelu, jonka toteuttamisesta ovat vastanneet työväenopisto, perusturva ja liikuntapalvelut. 34

Liite 9: LIIKUNTANEUVONTAPALVELU Liikuntaneuvontapalvelu käynnistyi pilottikokeilulla vuoden 2008 alussa Ylöjärven työväenopiston terveysliikunnan kehittämishankkeen aikaansaannoksena. Työväenopisto ja kaupungin perusturva toteuttivat neuvontapalvelua poikkihallinnollisena yhteistyönä. Opiston liikunnanohjaaja vastasi neuvonnasta ja fysioterapia antoi tilojaan käyttöön sekä vastasi ajanvarauksesta. Syksyllä 2008 yhteistyöhön tuli mukaan kaupungin liikuntapalvelut. Liikuntaneuvontaa on järjestetty säännöllisesti siitä lähtien. Ylöjärven kaupunki haluaa huolehtia asukkaidensa terveydestä ja pyrkii liikuntaneuvonnalla tarjoamaan tietoa liikuntaharrastuksen aloittamisesta ja huomioitavista asioista oman terveyden kohentamisessa. Maksuton palvelu on tarkoitettu terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville ylöjärveläisille. Liikuntaneuvonnassa keskustellaan liikunnan harrastamisesta ja sen aloittamista. Liikunta-alan ammattilainen esittelee Ylöjärven alueella olevia liikuntamuotoja ja palveluita sekä pyrkii löytämään asiakasta kiinnostavan liikuntamuodon. Liikuntaneuvonnassa voidaan tehdä liikunnan viikko-ohjelma sekä antaa ohjeita terveyden edistämiseen. Neuvontaan on mahdollista liittää esimerkiksi kuntosaliopastus erikseen sovittavana ajankohtana. Neuvontapalvelussa käyneeseen asiakkaaseen otetaan myöhemmin yhteyttä ja liikunnan aloittamisen onnistumisesta keskustellaan. Tarvittaessa annetaan lisää ohjeita tai varataan uusi aika liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvontaa järjestetään Ylöjärven terveyskeskuksen fysioterapian osastolla joka toinen viikko sekä Viljakkalan ja Kurun terveysasemilla kerran kuukaudessa. Liikuntaneuvontaan voi saada lähetteen lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta terveyskeskuksessa asioidessa. Neuvonta-ajan voi varata myös itse fysioterapian tai terveysaseman ajanvarauksesta. 35