2012 MAASEUTUVERKOSTON VUOSIKERTOMUS 2011. Suomen maaseutuverkosto 2011

2012 MAASEUTUVERKOSTON VUOSIKERTOMUS 2011 2009 Suomen maaseutuverkosto 2011

Sisällysluettelo 1. AVAINTIETOJA 2011...2 2. KATSAUS VUOTEEN 2011...3 3. HALLINTO JA ORGANISAATIO...4 3.1. Maaseutuverkoston ohjausryhmä...4 3.2. Maaseutuverkoston työryhmät...6 3.3. Henkilöstö...8 4. KATSAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN...9 4.1. Verkostoituminen...9 4.2. Viestintä...9 4.3. Koulutus...15 4.4. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen...18 4.5. Kansainvälinen ja alueidenvälinen yhteistyö...19 4.5.1. Kv-koulutukset...20 4.5.2. Euroopan maaseutuverkosto...21 4.5.3. Opintomatkat ja seminaarit...22 5. NUORET AIKUISET JA MAASEUTUALUIDEN ELÄMÄNLAATU -TEEMAVUOSI PÄHKINÄNKUORESSA...24 6. TALOUSKATSAUS...26 Liite 1...27

1. AVAINTIETOJA 2011 OPPIVA VERKOSTO. Maaseutuverkoston tapahtumiin osallistui vuoden aikana 4 117 henkilöä. Kaikkiaan järjestettiin 67 eri koulutustapahtumaa eri puolilla Suomea. Lisäksi toteutettiin 3 maaseutuverkoston opintomatkaa. SOSIAALISESSA MEDIASSA. Sosiaalisen median käyttäminen ohjelmaviestinnässä oli uusi avaus. Sen avulla välitettiin tietoa teemavuoden toiminnasta eri puolilla Suomea. Muun muassa Mehtätivoli, Landepaku ja elokuinen Amaze Me Leader -kiertue näkyivät sosiaalisessa mediassa. TEEMALEHTI. Nuoret aikuiset ja maaseutualueiden elämänlaatu -teemavuoden tarpeisiin tehtiin teemalehti. Se kertoo eri puolelta Suomea koottujen esimerkkien valossa nuorten aikuisten laadukkaasta elämästä nykyaikaisella maaseudulla. NUORET AIKUISET MAASEUDULLA. Teemavuoden aikana viestittiin erityisesti maaseutuelämän kehittämiseen liittyvistä ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista. Uutta sukupolvea kannustettiin mukaan kylätoimintaan ja paikallisiin toimintaryhmiin sekä hyödyntämään ohjelmasta rahoitettavia yritys- ja hanketukia. Teemavuoden toteuttamisessa pääosassa olivat maaseudun nuoret aikuiset eri puolilla Suomea. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ. Vuoden 2011 Nuoret aikuiset ja maaseutualueiden elämänlaatu -teemaan liittyen järjestettiin useita tapahtumia, ja teeman keulakuvana eri puolilla valtakuntaa kulkenut Landepaku välitti aktiivisesti sanomaa maaseudun kehittämistyöstä. MESSUNÄKYVYYTTÄ. Maaseutuverkosto oli esillä Sarka-messuilla, Suomen maatalousnäyttely Farmarissa, Kuntamarkkinoilla, Herkkujen Suomi -tapahtumassa ja KoneAgriassa. KANSAINVÄLISYYS. Vuosi 2011 oli vilkas kansainvälisen toiminnan vuosi. Maaseutuverkostoyksikkö yhteistyökumppaneineen järjesti vuoden aikana viisi kansainvälistä seminaaria, kansainväliset hankkeet vilkastuivat, ja suomalaiset olivat aktiivisia EU-tason työryhmissä. 2 Suomen maaseutuverkosto 2011 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

2. KATSAUS VUOTEEN 2011 Maaseutuverkoston tapahtumista saadun palautteen perusteella on edelleenkin tärkeää, että maaseudun kehittämisohjelmien toimijoita kootaan tekemään yhteistyötä ja muodostamaan yhteinen näkemys elävästä maaseudusta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät saivat erityisen hyvän vastaanoton. Ne tarjosivat tilaisuuden verkostoitua ja hahmottaa koko laajan maaseudun kehittämisohjelman toimintaa. Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat tarjoavat hyviä mahdollisuuksia tulevaisuuden maaseudun rakentamiseen. Ohjelmakauden kääntyessä loppusuoralle on vielä aikaa koota voimat yhä tiiviimmin yhteen ja käyttää ohjelman kaikki mahdollisuudet hyväksi. Vuosi 2011 oli nimetty nuorten aikuisten ja maaseutualueiden elämänlaadun vuodeksi. Viestinä oli: maaseudulla tilaa elämälle. Teemavuotta toteutettiin monin eri tavoin. Landepaku-pakettiauto oli mainio keksintö maaseudun mahdollisuuksien viestinviejäksi. Leader-toimintaryhmät tekivät kiitettävää työtä isännöidessään Landepakua kesäisen Suomen toreilla, kylätapahtumissa ja jopa pesäpallo-otteluissa. Landepakun avulla tavoitettiin maaseudun nykyisiä ja potentiaalisia asukkaita, yrittäjiä tai yrittäjäksi aikovia ja muutoin maaseudusta kiinnostuneita nuoria aikuisia. Huolenaiheena on, kuinka nuoret aikuiset saadaan pysymään maaseudulla tai palaamaan sinne. Mistä löytyy toimeentulo ja elämänlaatu? Sosiaalisen median haltuunotto maaseudun kehittämiseksi oli vuoden 2011 uusia valloituksia. Tarve säilyttää positiivinen vire ja keskustella maaseudun elämän tilasta on suuri. Sosiaalisen median alustat vastaavat siihen hyvin. Landepakun ja Tilaa elämälle -kampanjan Facebook-sivuilla oli runsaasti kävijöitä ja tykkääjiä. Kansainvälistymisen edistäminen on keskeinen osa maaseutuverkoston toimintaa. Vuonna 2011 siihen panostettiin erityisen aktiivisesti. Suomi osallistui lähiruokaa, yrittäjyyttä ja metsäbioenergiaa käsittelevien eurooppalaisten asiantuntijatyöryhmien toimintaan. Maaseudun innovaatiojulkaisua alettiin suunnitella syksyn aikana. Uusi Amaze Me Leader -tapahtuma koettiin hyväksi tavaksi edistää kansainvälisyyttä. Noin 80 nuorta aikuista eri puolilta Eurooppaa tutustui toisiinsa, Leader-työhön ja maaseudun kehittämiseen viikon ajan Keskija Itä-Suomen maisemissa. Kansainvälistyminen vaatii Suomelta jatkuvaa aktiivista otetta ja aloitteiden tekoa. Haluamme olla osa tiivistä Eurooppaa, vaikka katselemmekin asioita pohjoiselta reunalta Päivi Kujala maaseutuverkostoyksikön johtaja Vuonna 2011 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa tartuttiin maaseutua koettelevaan väestörakenteen muutokseen. Esiin nostettiin ohjelman erityisesti nuorille aikuisille tarjoamia mahdollisuuksia. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2011 3

3. HALLINTO JA ORGANISAATIO Maaseutuverkoston toimintaa koordinoi maaseutuverkostoyksikkö. Maaseutuverkostoyksikkö on hallinnollisesti maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston yksikkö, jonka toimipaikkana on Seinäjoki. 3.1. Maaseutuverkoston ohjausryhmä Maaseutuverkoston ohjausryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana neljä kertaa: 10.2. Seinäjoella, 17.5. Helsingissä, 6. 7.9. Ahvenanmaalla ja 27.10. Seinäjoella. Ohjausryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Pekka Tahvanainen, yksikön päällikkö, Pohjois-Karjalan Ely-keskus Jäsenet: Tiina Malm, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö (Virva Terho, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö) Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö (Leena Anttila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö) Petra Stenfors, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö (Harri Ahlgren, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö) Leena Tenhola, ylijohtaja, Maaseutuvirasto (Olli-Pekka Peltomäki, osaston johtaja, Maaseutuvirasto) Päivi Kujala, yksikönjohtaja, maaseutuverkostoyksikkö (Teemu Hauhia, verkostovalmentaja, maaseutuverkostoyksikkö) Christell Åström, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto (Jarkko Huovinen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Vuokko Mähönen, suunnittelija, Pohjois-Savon Ely-keskus (Irmeli Ahtela, ylitarkastaja, Uudenmaan Ely-keskus) 4 Suomen maaseutuverkosto 2011 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

Juha Ruippo, johtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry (Janne Pesonen, kehittämispäällikkö, Suomen Yrittäjät ry) Rikard Korkman, asiamies, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf (Mia Wikström, tiedottaja, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf) Hannu Linjakumpu, yksikön päällikkö, Lapin Ely-keskus (Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) Tiina Valjus, hankekoordinaattori, Keski-Pohjanmaan liitto (Samu Rötkönen, erikoissuunnittelija, Lapin liitto) Antero Lehikoinen, toiminnanjohtaja, Joensuun seudun Leader-yhdistys (Jouni Korhonen, toiminnanjohtaja, Vaara-Karjalan Leader-yhdistys) Seppo Ojala, taloustirehtööri, Birdlife Suomi (Irina Herzon, filosofian tohtori, Birdlife Suomi) Hilkka Vihinen, professori, maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, MTT (Päivi Eskelinen, tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus) Chris Lindholm, koordinaattori, Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Leif Franzell, rahoituskäsittelijä, Ahvenanmaan maakunnan hallitus) Risto Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry (Heikki Konsala, Suomen Kylätoiminta ry) Markku Mäkelä, maaseutuasiamies, Maaseudun kehittäjät ry (Martti Kivivuori, maaseutuasiamies, Maaseudun kehittäjät ry) Liisa Niilola, toiminnanjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry (Eeva Nurmi, puheenjohtaja, ProAgria, Häme) Eero Uusitalo, pääsihteeri, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (Ritva Pihlaja, teemaryhmän sihteeri, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) Lassi Uotila, johtaja, ProAgria Pirkanmaa (Henrik Ingo, johtaja, ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund) Sihteeri Sanna Puumala, verkostosihteeri, maaseutuverkostoyksikkö MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2011 5

3.2. Maaseutuverkoston työryhmät Maaseutuverkoston kolme työryhmää kokoontuivat seuraavasti: Alueiden välisen yhteistyön ryhmä (työkieli ruotsi) Työryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana kaksi kertaa. Maaliskuussa tehtiin opintomatka Tanskan maatalousministeriöön, FødevareErhverviin ja maaseutuverkostoyksiköön, ja joulukuun kokouksessa pohdittiin, miten alueiden välistä yhteistyötä voitaisiin tehostaa. Lisäksi työryhmä suunnitteli alueiden välisen asiantuntijavaihtoohjelman puitteet. Ohjelma käynnistyy vuoden 2012 aikana. SYTY, Risto Matti Niemi Joutsenten reitti ry, Petri Rinne Lapin Liitto, Paula Mikkola SLC, Rikard Korkman Österbottens förbund, Niklas Ulfvens Ålands landskapsregering, Leif Franzell Finska hushållningssällskapet, Jörgen Grandell ELY-keskukset, Kaarlo Lepistö Maaseutuverkostoyksikkö, Hans Bergström Innovaatiotyöryhmä Innovaatiotyöryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana kaksi kertaa: tammikuussa Seinäjoella järjestetyn maaseutuverkostojen työryhmien yhteistapaamisen yhteydessä sekä Suomussalmen Ruhtinaansalmella syyskuussa. Laurea ammattikorkeakoulu, Tero Uusitalo, IPS-kylät, Pohjatuuli-yhtiö, Veli-Matti Karppinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Sami Kurki (MUA, Toivo Muilu) Taiteilija / maanviljelijä, Osmo Rauhala ProAgria Maaseutukeskusten liitto / Alueelliset ProAgriat, Pentti Meriläinen (Österbottens Svenska Lantbrukssällskap, Henrik Ingo) Maaseutuverkoston ohjausryhmän jäsen, Hilkka Vihinen (MTT) Maaseutuverkostoyksikkö, Teemu Hauhia 6 Suomen maaseutuverkosto 2011 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

Vuoden aikana tehtiin jälleen monenlaista kansainvälistä yhteistyötä eri EU-maihin. Myös maaseutuverkostojen Nordic-Baltic-yhteys oli aktiivinen. Leader-työryhmä Työryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana kolme kertaa. Tammikuussa oli maaseutuverkostojen työryhmien yhteistapaaminen. Kesäkuun kokouksen pääasiana oli sopia maaseutuverkoston vuoden 2012 Leader-työn suuntaviivat ja pääsisällöt. Syyskuun kokouksessa puhuttiin Leader-työn tunnettuudesta ja tulevaisuudesta. YHYRES kehittämisyhdistys ry, Matti Jaskari (Pohjanmaa) Etpähä ry, Jukka-Pekka Jauhiainen (Päijät-Häme) PoKo ry, Juha Kolhinen (Pirkanmaa) Ylä-Savon Veturi ry, Taina Väre (Pohjois-Savo) (1.6. saakka) Karhuhuseutu, Pekka Niemelä (Satakunta, 1.6. alkaen) Peräpohjolan Kehitys ry, Seija Argillander (Lappi) I samma båt, Sami Heinonen (Varsinais-Suomi, ruotsinkieliset ryhmät) Rieska-Leader ry, Tuula Aitto-oja (Pohjois-Pohjanmaa) Oulujärvi Leader, Pirjo Oikarinen (Kainuu, 1.6. alkaen) Suomen kylätoiminta ry, Heikki Konsala Maaseutuverkoston ohjausryhmän edustaja, Christell Åström, Suomen Kuntaliitto Maaseutuverkostoyksikkö, Juha-Matti Markkola MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2011 7

3.3. Henkilöstö Maaseutuverkostoyksikön johtaja, agronomi MMM Päivi Kujala Nätverksombudsman (ruotsinkielinen verkostoasiamies), Hum. kand. Hans Bergström Verkostotiedottaja, FM Kirsi Hakoniemi Verkostovalmentaja, KTM Teemu Hauhia Verkostokoordinaattori, HTM Hanna Lilja, vanhempainvapaalla 29.5. alkaen sijaisena 14.6. alkaen Krista Laurila, FM Verkostoasiamies, metsänhoitaja, MMM Juha-Matti Markkola Verkostosihteeri, KTM Sanna Puumala Määräaikainen suunnittelija, FM, 20.1. 19.7.2011 Juhani Niemelä Valtionhallinnon harjoittelija, 3.5. 31.8.2011 Sanni Kivipelto, Jyväskylän yliopisto 8 Suomen maaseutuverkosto 2011 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

4. KATSAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN 4.1. Verkostoituminen Maaseutuverkoston verkostoitumista koskevat tavoitteet ovat ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välisen tiedonkulun parantaminen ja osaamisen lisääminen kokemusten vaihdon kautta. Maaseutuverkosto kasvattaa yhteistyötä tapahtumien suunnittelun ja toteutuksen avulla. Koulutustilaisuuksiin on kutsuttu ohjelmaan osallistuvia sidosryhmiä sekä viranomaisia. Verkostoitumista edistäville tilaisuuksille on edelleen tarvetta maaseudun kehittämisohjelman käytännön sujuvuuden kehittämiseksi ja varmistamiseksi. Tapahtumia suunniteltaessa on mukaan pyritty löytämään myös uusia toimijoita. Sosiaalisen median käyttöönotto on myös parantanut yhteisen keskustelun mahdollisuutta. Tammikuussa pidettiin maaseutuverkoston työryhmien yhteinen tapaaminen, jonka tavoitteena oli verkoston kehittäminen ja sen toiminnan tehostaminen. Päivän vetäjänä toimi NetEffect Oy. Päivän aikana arvioitiin maaseudun kehittäjien verkoston tilannetta. Maaseutuverkostossa todettiin tällä hetkellä olevan monentasoisia ja erilaisia verkoston lenkkejä. Parhaimmillaan verkostotoiminta on innovaatioverkoston tasolla. Tällä hetkellä ollaan osittain monitoimijaverkoston ja osittain rutiiniverkoston tasolla. Innovaatioverkostossa luottamus toisiin toimijoihin on suuri, ideoiden ja luovuuden taso korkea. Kun NetEffect tarkasteli keväällä verkoston toimintaa, havaittiin, että verkoston lenkit toteuttavat maaseudun kehittämisohjelmaa melko aktiivisesti. Keskiössä ovat kehittämisohjelmien hallinnolliset toimijat. Haasteena on reunalla olevien toimijoiden aktivointi. Tämä on otettu huomioon maaseutuverkoston toiminnan ja tapahtumien suunnittelussa. 4.2. Viestintä Maaseutuverkostoyksikkö viesti vuonna 2011 monin tavoin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Viestinnän kohderyhmiä olivat kaikki kansalaiset, maaseutuväestö, tuensaajat, ohjelmaa toteuttavat tahot ja muiden Euroopan unionin jäsenmaiden verkostoyksiköt. Tiedottamista painotettiin ja kohdennettiin saadun palautteen ja toiveiden mukaisesti. Tiedottamisen välineitä olivat muun muassa internet (www.maaseutu.fi / www.landsbygd.fi / www.rural. fi / yhteisöpalvelut Facebook ja Twitter) sekä sähköiset tiedotteet ja painetut julkaisut. Viestintään osallistuivat myös sidosryhmät ja maaseutuverkoston eri toimijat. Luonteeltaan viestintä oli aktiivista, avointa ja yleistajuista. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Nuoret aikuiset ja maaseutualueiden elämänlaatu -teemavuoden aikana viestinnän aiheena oli erityisesti ohjelman tarjoamat mahdollisuudet kehittää maaseutuelämää. Uutta sukupolvea kannustettiin mukaan kylätoimintaan ja paikallisiin toimintaryhmiin sekä hyödyntämään ohjelmasta rahoitettavia yritys- ja hanketukia. Teemavuoden toteuttamisessa pääosassa olivat maaseudun nuoret aikuiset eri puolilla Suomea. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2011 9

Landepakukiertueella haluttiin lähestyä myös lapsiperheitä ja tarjota elämyksiä muun muassa perheen pienimmille. Viestintätavoitteiden saavuttamisen haasteet Vuonna 2011 viestintätyön haasteet liittyivät edelleen käytössä oleviin resursseihin. Maaseudun kehittäjien ja laajan maaseutuverkoston toimijoiden viestintätarpeet ovat hyvin moninaiset. Maaseutuverkostossa tarvitaan sekä konkreettisia viestinnän välineitä että koordinoivaa tukea viestinnän hoitamiseksi. Maaseutuverkoston viestintään kuuluukin niin moninainen materiaalin tuotanto, ajankohtaisista asioista tiedottaminen kuin koordinoiva viestintäapukin. Omat haasteensa viestintään synnyttivät myös lukuisat tapahtumat, jotka sisältyivät maaseutuverkoston vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan. Monipuolisen kehittämisohjelman laaja-alaisuus ja laaja sidosryhmäverkosto asettaa melkoiset haasteet tiedottamisen oikea-aikaisuudelle. Lisäksi aktiivinen sidosryhmäyhteistyö pidentää joitain viestintäprosesseja, esim. julkaisujen valmistumista. Viestintätyön toistuvana haasteena onkin oikea-aikaisuuden säilyttäminen tiukoista aikatauluvaatimuksista ja monista samanaikaisesti käsillä olevista tehtävistä huolimatta. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän monipuolisuutta ja oikea-aikaisuutta on heikentänyt myös valtion kankeahko it-ympäristö, jossa ei ole mahdollista hyödyntää laajasti sähköisen viestinnän nykyaikaisia työkaluja. Internet Maaseutu.fi-, Landsbygd.fi- ja Rural.fi-sivut Vuonna 2011 sivustoille luotiin ja linkitettiin ajankohtaista tietoa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Teemavuoden kuulumisia eri puolelta Suomea saattoi seurata Maaseutu.fi-sivuston kautta. Teemavuosi näkyi erityisesti sähköisessä viestinnässä eli www-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Juttusarja Tilaa elämälle antoi paikallistoimijoille oivan mahdollisuuden heittää omat erityispiirteensä Suomen kartalle. Teemavuoden aikana esittäytyivät mm. maaseudun yrittäjät, kyläkehittäjät ja nuorten aktivoijat Suomen kaikilta ELY-keskusalueilta. Kevään teematilaisuuksia saattoi seurata Maaseutu.fi-sivuston kautta suorina webcasting-lähetyksinä. 10 Suomen maaseutuverkosto 2011 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

Sosiaalinen media Vuonna 2011 sosiaalinen media oli maa- ja metsätalousministeriölle vielä suhteellisen uusi aluevaltaus. Päätettiinkin perustaa Seinäjoen ammattikorkeakouluopiskelijoiden tuottama erillinen pilottiprojekti, jotta sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemavuotta. Tavoitteena oli sähköisen viestinnän tehostaminen sosiaalisen median ja internet-työkalujen avulla. Projektin aikana tuotettiin elinvoimainen sähköisen viestinnän malli käytettäväksi teemavuoden tarkoituksiin, minkä pohjalta avattiin toimiva sosiaalisen median foorumi. Projektin tuloksena teemavuodelle perustettiin Facebook-profiili, jossa myös aloitettiin ensimmäiset keskustelut. Sosiaalisen median käyttäminen ohjelmaviestinnässä oli uusi avaus. Sen avulla välitettiin tietoa teemavuoden toiminnasta eri puolella Suomea. Muun muassa Mehtätivoli, Landepaku ja elokuinen Amaze Me Leader -kiertue näkyivät sosiaalisessa mediassa. Kesän aikana kyläteitä kiertäneen Landepakun pysäkeistä sai tietoa Facebook-sivustolta, ja elokuussa järjestetyllä Amaze Me Leader -kiertueella joukkueiden tehtävänä oli dokumentoida omaa seikkailuaan tapahtuman yhteisösivuille. Teemavuoden puitteissa koko maaseutuverkosto pääsi osallistumaan sosiaalisen median tuotantoon. Foorumeihin Maaseutu Tilaa elämälle ja Landepaku päivitettiin kuulumisia maaseudulta mm. kuvien ja videoiden muodossa. Facebookin lisäksi teemavuoden aikana hyödynnettiin yhteisöpalvelu Twitteriä. Maaseutu. fi-sivuston, Facebookin ja Twitterin yhteensovittaminen tarjosi maaseudun kehittäjille hienon mahdollisuuden verkottua sähköisen viestinnän keinoin. Erityisesti keskustelua viestijöiden opintomatkalla herätti sosiaalisen median hyödyntämisen taso. Ajatukset liikkuivat myös tulevan ohjelmakauden viestinnässä. Maaseutuverkoston kuvapankki Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman viestintää tukevien valokuvien hankintaa jatkettiin kahden valokuvaajatahon kanssa. Valokuvien arkistoinnin ja jakamisen helpottamiseksi on kehitetty valokuvapankkityökalua, joka valmistui loppuvuodesta. Kuvapankki löytyy osoitteesta www.maaseutu.fi/kuvapankki. Sinne on koottu ohjelmien viestintätarkoituksiin hankitut sekä niiden aikana otetut valokuvat. Kaikilla ohjelmien toimijoilla on kuviin vapaa käyttöoikeus, kun esitellään ohjelmia, niiden toimintaa tai tuloksia. Kuvia käytettäessä on kuvalähteenä mainittava MMM / Mavi ja kuvaajan nimi. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2011 11

Vuonna 2009 käynnistynyt valokuvahankinta saatiin komeaan päätökseen kun maaseutuverkoston kuvapankki avautui joulukuussa Maaseutu.fi-sivustolla suoraosoitteessa Maaseutu.fi/kuvapankki. Maaseutuverkoston asiantuntija- ja osaajarekisteri Maaseutuverkoston asiantuntija- ja osaajarekisterin ylläpitäminen jatkuu. Rekisteriin on ilmoittautunut runsaasti uusia asiantuntijoita vuoden aikana. Esitteet, julkaisut ja videot Maaseutuverkoston julkaisuilla ja esitteillä on yhdenmukainen ilme (ns. maaseutuverkoston julkaisusarja). Esitteet löytyvät Maaseutu.fi-sivuilta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alta kohdasta Esitteet, osoitteesta http://www.maaseutu.fi/fi/index/maaseutuohjelma/esitteet.html. Esitteitä voi tilata maa- ja metsätalousministeriön lähettämöstä osoitteesta lahettamo@mmmtike.fi. Keväällä 2011 tuotettiin Nuoret aikuiset ja maaseutualueiden elämänlaatu -teemavuoden tarpeisiin teemalehti. Se kertoo erilaisten esimerkkien valossa nuorten aikuisten laadukkaasta elämästä nykyaikaisella maaseudulla. Teemalehti julkaistiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Maaseutuverkoston suomenkielinen vuosikertomus julkaistiin samoin keväällä. Ruotsinkielisestä vuosikertomuksesta otettiin pieni painos, ja englanninkielisestä tuotettiin nettiversio. Kansainvälisen lukijakunnan tarpeisiin suunniteltu englanninkielinen Suomalainen maaseutu -esite päätettiin muuttaa videotuotannoksi. Suomalaista maaseutua esittelevä video valmistuu alkuvuodesta 2012. Kesällä 2011 toteutettiin Suomen maaseutuverkoston osuus Euroopan maaseutuverkostojen yhteiseen, nuoria viljelijöitä esittelevään videoon. Videoon koottiin kolmen minuutin esittely Suomen pohjoisista viljelyolosuhteista ja monitoimimaatilojen vahvuuksista muiden jäsenmaiden viljelyolosuhteisiin verrattuna. Yhteistyössä Contact Pointin kanssa tuotettiin koostevideo Amaze Me Leader -tapahtumasta. 12 Suomen maaseutuverkosto 2011 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

Lehtityö Vuonna 2011 maaseutuverkostoyksikkö tuotti liitteet MaaseutuPlus-lehden numeroihin 2/2011, 3/2011 ja 5/2011 sekä englanninkieliseen, kansainväliselle yleisölle suunnattuun lehteen. Maaseutuverkoston moninaisesta toiminnasta, muun muassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemavuoden toimista, kerrottiin esimerkiksi eri puolella Suomea ilmestyvien paikallislehtien jutuissa. Koulutustilaisuuksista ja tapahtumista tiedottavia lehti-ilmoituksia julkaistiin laajalti sekä maakuntalehdissä, paikallislehdissä että ammattilehdissä. Tiedotteet Maaseutuverkostoyksikkö lähetti vuonna 2011 koostettuja ajankohtaistiedotteita molemmilla kotimaisilla kielillä. Myös lehdistötiedotteita julkaistiin molemmilla kielillä viestintätarpeiden mukaisesti. Kaikista verkostotoimista lähetettiin aktiivisesti päivittäisiä ajankohtaistiedotteita sähköpostitse. Sähköiset uutiskirjeet Maaseutuverkostoyksikkö tuotti juttumateriaalia maaseudun kehittäjien uutiskirje Liiteriin sekä maatalouspolitiikan uutiskirje Versoon. Mediaseuranta Maa- ja metsätalousministeriön mediaseuranta uudistui keväällä 2011 ja siirtyi Meltwaterista Witpik-palveluun. Sähköisen uutisseurannan hakusanoina olivat muun muassa maaseudun kehittäminen, maaseutuverkosto, Leader-toiminta sekä maaseutu ja nuoret aikuiset. Landepakukiertue ja kansainvälinen Amaze me Leader -tapahtuma olivat uusia, innovatiivisia teemavuoden konsepteja. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2011 13

Tiedotuskyltit Maaseudun kehittämisohjelmien rahoituksesta kertovien tiedotuskylttien hankinnasta vastaa maaseutuverkostoyksikkö. Tiedotuskylttien (neljä kylttityyppiä) toimittamista on jatkettu lisätilausten mukaisesti. Messut Vuonna 2011 on tehty messutyötä Nuoret aikuiset ja maaseutualueiden elämänlaatu -teemavuoden hengessä. Maaseutuverkosto osallistui helmikuussa Sarka-messuille Seinäjoella. Yhteistyökumppanina oli Maaseutuvirasto. Farmari-maatalousnäyttelyssä oltiin mukana Porissa Kirjurinluodon Areenalla heinäkuussa. Porin Farmariin pystytettiin myös Suomen ensimmäinen Leader-teltta, jossa esiteltiin paikallisen kehittämistyön tuloksia maaseutuyritysten kautta. Toimintaansa Leader-tukea saaneet yrittäjät myivät aktiivisesti 500 neliön suuruisessa teltassa tuotteitaan, maaseudun helmiä, laidasta laitaan. Teltassa esiteltiin myös joitakin helmihankkeita eri toimintaryhmien alueilta. Teltasta saatiin hyvää palautetta, ja tarkoituksena on saada Leader-teltta jokavuotiseksi. Helsingin Kuntatalossa pidetyille Kuntamarkkinoille osallistuttiin syyskuussa niin ikään Nuoret aikuiset ja maaseutualueiden elämänlaatu -teemavuoden hengessä yhteistyössä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:n kanssa. Jyväskylän KoneAgria-näyttelyyn osallistuttiin lokakuussa yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Maaseutuviraston kanssa. Tavoitteena oli erityisesti yritysrahoitusmahdollisuuksien esiintuominen. Keski-Suomen ELY-keskuksen, Maaseutuviraston ja maaseutuverkoston asiantuntijat vastasivat messuilla kysymyksiin mm. yritys-, investointi- ja ympäristötuista. Muut viestinnän tapahtumat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman viestintää yhteen sovittava ryhmä järjesti tammikuussa alueellisten viestintäyhteyshenkilöiden tapaamisen, jossa tarkasteltiin ohjelmaviestinnän ajankohtaisia asioita. Kehittämisohjelman neuvottelupäivien yhteydessä toukokuussa järjestettiin sosiaalisen median käytön työpaja, johon osallistui erityisesti alueellisia viestintäyhteyshenkilöitä. Vuoden toinen ohjelmaviestijöiden tapaaminen järjestettiin joulukuussa Jyväskylässä. Tapaamisessa paneuduttiin mm. vuoden 2012 innovaatioteemaan ja tähyiltiin tulevaan ohjelmakauteen. Tapaamisen lopuksi jaettiin viestijäkollegoiden kesken verkkoviestinnän hyviä käytäntöjä. Viestintä- ja tiedotusmateriaali Messuilla ja muissa tapahtumissa tarvittavaa viestintä- ja tiedotusmateriaalia hankittiin yhteistyössä kehittämisohjelmaa yhteen sovittavan viestintäryhmän kanssa. Teemavuoden tarpeisiin hankittiin kehäkukan siemenpusseja jaettavaksi kesäkaudella. 14 Suomen maaseutuverkosto 2011 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

4.3. Koulutus Maaseutuverkoston koulutusten tavoitteena on kehittämisohjelman mahdollisuuksien esiintuominen, verkostojen luominen toimijoiden välille sekä taustatiedon välittäminen toimeenpanoon liittyvän koulutuksen täydentämiseksi. Vuoden 2011 koulutusaihekokonaisuudet ovat muotoutuneet paljolti niistä tarpeista, joita maaseutuverkoston toimijat ovat esittäneet koulutussuunnitelmaa laadittaessa syksyllä 2010. Suunnittelun pohjana on käytetty myös aikaisemmissa maaseutuverkoston koulutuksissa sekä kehittämisohjelman neuvottelupäivillä kerättyä palautetta. Leader-työn vuotuinen toimintasuunnitelma on tehty yhteistyössä maaseutuverkoston Leader-työryhmän kanssa. Myös maaseutuverkoston innovaatiotyöryhmä on käynyt läpi toimintasuunnitelmaa kokouksissaan. Vuoden 2011 toimintasuunnitelma kävi myös laajalla kommenttikierroksella, jonka pohjalta muotoutui vuoden 2011 lopullinen koulutussuunnitelma. Vuonna 2011 koulutusta on järjestetty muun muassa maaseudun energiatuotannon mahdollisuuksista, maaseuturakentamisesta, laajakaistoihin ja niiden investointeihin liittyvistä asioista sekä luovien alojen hanketoiminnasta. Vuoden aikana toteutettiin Ympäristötuet yhdistyksille -koulutuskiertue. Myös toimintaryhmätyön ja kylätoiminnan koulutus on ollut aktiivista. Muiden koulutuskokonaisuuksien aihealueet ovat jakautuneet melko tasaisesti kaikkiin kehittämisohjelman toimintalinjoihin. Koulutuksen osalta tavoitteena oli tuoda esiin teemavuoden mukaisesti nuoriin aikuisiin ja maaseutualueiden elämänlaatuun liittyviä asiakokonaisuuksia eri koulutuskokonaisuuksien yhteydessä. Maaseutuverkoston koulutuksena järjestettiin vuoden 2011 aikana koulutustilaisuuksia 26 koulutusaihekokonaisuudesta (ks. liite 1, Maaseutuverkoston koulutukset 1.1. 31.12.2011). Koulutusaihekokonaisuuksien puitteissa toteutettiin 67 tilaisuutta. Yhteensä maaseutuverkoston koulutuksiin osallistui 4 117 henkilöä. Tilaisuuksien osallistujamäärän keskiarvo oli täten 62 henkilöä. Lisäksi maaseutuverkostoyksikkö osallistui 11 seminaarin tai alueellisen opintomatkan järjestämiseen (ks. liite 1, Yhteistyössä mukana). Koulutuksia järjestettiin yhteistyössä eri sidosryhmätahojen kanssa. Vuoden aikana toteutettiin myös ympäristötukiin, viestintään ja yritystukiin liittyvät opintomatkat Ahvenanmaalle, Saksa- Belgia-Hollanti akselille sekä Etelä-Ranskaan. Maaseutuverkoston järjestämälle kolmelle opintomatkalle osallistui yhteensä 94 henkilöä. Koulutusten aihekokonaisuudet jakautuivat toimintalinjoittain liitteessä 1 esitetyllä tavalla. Maaseutuverkoston vuoden 2011 koulutusta voidaan kuvailla alla olevalla tavalla. Vuonna 2011 maaseutuverkosto järjesti kaikkiaan 67 eri koulutustapahtumaa eri puolilla Suomea. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2011 15

Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Maatilojen energiantuotannon mahdollisuuksista sekä niihin liittyvistä investointituista järjestettiin seminaari Helsingissä helmikuussa. Tilaisuudessa käsiteltiin maatilojen energiantuotantomahdollisuuksia uusiutuvaa energiaa hyödyntävien laitosinvestointien avulla. Tilaisuudessa esiteltiin myös maa- ja metsätalousministeriön tilaamaa selvitystä, johon on kerätty tietoa maatilakokoluokan laitoksista. Seminaarin tavoitteena oli arvioida mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä energialaitosratkaisuja maatiloilla. Helmikuussa järjestettiin seminaari myös maatalouden rakennusinvestoinneista ja ympäristölupamenettelystä. Seminaarissa käsiteltiin erityisesti eläinsuojia ja niihin liittyvää muuta rakentamista. Tavoitteena oli lisätä yhteistyötä ja tietoa niistä menettelytavoista, joita maatalousrakentamisessa ja ympäristölupajärjestelmässä on huomioitava. Maatalouden kannattavuusseminaari -sarjan viimeinen tilaisuus järjestettiin Jyväskylässä maaliskuun alussa. Seminaarisarjan ensimmäinen tilaisuus pidettiin Seinäjoella joulukuussa 2008. Maatalouden kannattavuusseminaareja pidettiin kolmen vuoden aikana maa- ja metsätalousministeriön johdolla kaikkiaan kuudessa eri maakunnassa ympäri Suomea. Elintarvikelainsäädännön muutoksista järjestettiin vuoden aikana neljä alueellista koulutustilaisuutta. Tavoitteena oli tuoda esiin lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia sekä edistää elintarviketuotantoketjun toimijoiden yhteistyötä. Lisäksi teetettiin pk-yritysten elintarvikealan neuvontaa ja koulutustarpeita koskeva selvitys. Selvityksen teki Lihateollisuuden keskusliitto. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Ympäristötuet yhdistyksille -koulutuskiertue käynnistettiin toukokuussa 2011. Se koostui kymmenestä eri puolilla Suomea pidetystä koulutuksesta. Koulutuksen painopisteinä olivat ympäristötukien erityistuet ja ympäristötuet yhdistyksille. Tilaisuudet painottuivat syyskauteen, mutta kolme niistä pidettiin jo kevätkaudella. Tilaisuuksissa kuultiin ELY-keskuksen asiantuntijoiden lisäksi kosteikkojen ja perinnemaisemien suunnittelun ja toteutuksen asiantuntijoita sekä yhdistysten ja toimintaryhmien edustajia. Tilaisuuksissa pidettiin haastattelupuheenvuoroja, joissa yhdistysedustajia haastateltiin ympäristötukien hakijan näkökulmasta. Koulutuspäivän päätteeksi käytiin tutustumassa yhdistysten hoitamiin kosteikkoihin sekä perinnemaisemiin. Koulutuskiertueesta on saatavilla myös erillinen toimintakertomus, jota voi tiedustella maaseutuverkostoyksiköstä. Eläinten hyvinvointituen työryhmä kokoontui koulutus- ja retkipäivän muodossa kesäkuussa Pirkanmaalla tutustumaan lammastalouden käytännön olosuhteisiin. Tapahtumassa ideoitiin myös maaseutuverkoston eläinten hyvinvointitukeen liittyviä koulutus- ja materiaalitarpeita. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Kylä välittää -hankkeen ja Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa yhteistyössä järjestettiin Kyläsuunnittelutreffit-asiantuntijaseminaari. Seminaarin otsikko oli Kylä ja kunta samaan suuntaan suunnitellen. Seminaari oli suunnattu kunnissa kylien kanssa työskenteleville, kuntapäättäjille ja virkamiehille sekä kyläasiamiehille, kyläsuunnittelun asiantuntijoille ja kyläaktiiveille. 16 Suomen maaseutuverkosto 2011 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

Kylätoimintaan liittyvää yhteistyötä tehtiin Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita kylätoiminnan neuvottelupäivät ja paikalliskehittäjien juhlaseminaari LOKAALI. Valtakunnallinen Voimistuvat kylät -koulutus- ja tiedotuskampanja käynnistyi syksyllä 2010. Koulutuksia järjestetään ympäri Suomen vuosina 2010 2012. Kampanjalla pyritään lisäämään koulutuksen ja eri toimijoiden yhteistyön avulla kylien ja kuntien vuoropuhelua ja keskinäistä yhteistyötä muun muassa kylien palveluiden uudelleen järjestämisessä. Kampanjaa vetää Suomen kylätoiminta ry. Vuoden 2011 aikana pidettiin 16 Voimistuvat kylät -tilaisuutta. Tilaisuuksissa nostettiin esille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemavuotta 2011 "Nuoret aikuiset ja maaseutualueiden elämänlaatu". Yhteistyössä Leader-toimintaryhmä Aktion Österbottenin kanssa järjestettiin maaseudun kehittäjille "inspirationsseminarium". Vetäjänä toimi ruotsalainen Bengt Gustavsson nimikkeellä kylähullu, sanataikuri ja intopyromaani! Helmikuussa järjestettiin laajakaistaseminaari yhteistyössä MMM:n ja Maaseutuviraston kanssa. Seminaarin kautta jaettiin tietoa alueellisten laajakaistahankkeiden mahdollisuuksista ja kokemuksista niin käytännön kuin hallinnonkin näkökulmasta. Helmikuussa pidettiin yhteistyössä mm. Luova Suomen, YTR:n ja Koko-ohjelmaverkoston kanssa luovien alojen hanketoimijoiden ja yrittäjien Pieniä ihmeitä -yhteisseminaari Joensuussa. Tilaisuuden tavoitteena oli verkottaa luovien alojen toimijoita, nostaa esille hyviä esimerkkejä ja kertoa luovien alojen kehittämismahdollisuuksista. Erityisteemana oli luovuuden johtaminen. Seminaari oli jatkoa vuonna 2010 Tampereella järjestettyyn seminaariin. Tammikuussa maaseutuverkostoyksikkö isännöi työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalvelun toimialapäälliköiden tilaisuutta. Tapaamisen tuloksena sovittiin maaseutuverkoston ja toimialapalvelun yhteistyön tiivistämisestä. Toimialapalvelun tuottamaa tietoa tulee saada entistä paremmin maaseututoimijoiden käyttöön. Käytännön tasolla sovittiin mm. yhteistyöstä bioenergia- ja elintarvikealan toimialapäivien järjestämiseksi. Bioenergia-alan toimialapäivät järjestettiin Noormarkussa helmi-maaliskuun vaihteessa ja elintarvike-alan toimialapäivät marraskuussa Kouvolassa. Leader Hyväksi tavaksi on muodostunut järjestää Leader-työn ajankohtaispäiviä, joissa MMM, Mavi ja maaseutuverkostoyksikkö käyvät läpi Leader-työn ajankohtaisia asioita. Vuoden aikana pidettiin kolme ajankohtaispäivää. Toimintaryhmien hallituksille oli suunnitteilla neljä koulutuspäivää. Helsingin ja Kouvolan koulutuspäivät jouduttiin kuitenkin perumaan ilmoittautujien vähäisen määrän vuoksi. Oulun koulutuspäivä ja Vaasassa järjestetty ruotsinkielinen päivä pidettiin. Vaasan koulutuspäivän päävastuussa oli Aktion Österbotten -toimintaryhmä. Lisäksi Ahvenanmaan Leader-ryhmä järjesti oman hallituskoulutuksen, jonka järjestelyissä maaseutuverkosto oli mukana. Peruutuksista huolimatta toimintaryhmien hallitusten jäsenten kouluttaminen on tärkeää. Tulevaisuudessa täytyy pyrkiä löytämään uusia koulutustapoja ja tarkistaa koulutusten sisältöjä. Vuonna 2010 järjestettiin Leader-toimintaryhmille moduulikoulutus. Siinä käytiin läpi Leader-työn perusteita neljässä osassa. Moduulikoulutusten tavoitteena oli antaa hyvä perehdyttämispaketti Leader-työn uusille työntekijöille ja luottamushenkilöille. Vuonna 2011 moduulikoulutus päätettiin uusia. Sen toteutti vuoden 2010 tapaan Oulun yliopisto. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä neljä moduulia, joissa käsiteltiin mm. talous-, viestintä-, hallitustyö- ja kv-asioita. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2011 17

Leader-toimintaryhmien laatu- ja johtamisjärjestelmien kehittämistä jatkettiin kahdella pilottialueella. Pohjois-Savon ja Kymenlaakson toimintaryhmät olivat kiinnostuneita kehittämään toimintaryhmäkohtaisia järjestelmiä sekä eri prosessien ELY-keskusrajapintaa. Maaseutuverkostoyksikkö vastasi asiantuntijoiden hankkimisesta alueiden avuksi. Pohjois-Savossa työ aloitettiin keväällä, ja Kaakkois-Suomessa koulutukset alkoivat syksyllä. Pilottien kautta rakennetaan tukimalli, jota voidaan tarjota myös muille alueille. Komission alainen Leader-alakomitea päätti toukokuussa kokouksessaan perustaa uuden epävirallisen keskusteluryhmän, fokusryhmä 4:n. Se on jatkoa vuonna 2010 lopettaneille kolmelle muulle fokusryhmälle, jotka käsittelivät byrokratiakysymyksiä, innovatiivisuutta ja kv-hankkeita. Fokusryhmien tavoitteena on tukea alakomitean toimintaa. Uuden fokusryhmä 4:n teemana ovat paikalliset kehittämissuunnitelmat. Miten suunnitella hyvä kehittämissuunnitelma ja toteuttaa sitä tehokkaasti? Työryhmätyön tavoitteena on löytää ja välittää hyviä esimerkkejä sekä paikallisten kehittämissuunnitelmien suunnittelusta että niiden toteutumisen arvioinnista. Fokusryhmän vetäjinä ovat Portugalin maaseutuverkosto, ELARD ja Suomen maaseutuverkosto päävetäjänään maa- ja metsätalousministeriö. Maaseutuverkoston Leader-työryhmä on arvioinut kokouksissaan maaseutuverkoston Leader-toimintaa ja pitää sitä pääosin kattavana, mutta toivoo tulevaisuudessa vielä lisää toimintalinjat ylittävää horisontaalista toimintaa. Maaseutuverkosto koostuu useista toimijoista, ja verkostoyksikkö on vain yksi sen osista. Työryhmän mielestä maaseutuverkosto toimii eniten verkostomaisesti juuri tehdessään Leader-työtä. 4.4. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Hyvien käytäntöjen keräämistä ja levittämistä edistetään maaseutuverkoston verkostotapahtumien ja viestinnän kautta. Tämä työ on maaseutuverkoston toiminnan jatkuva osa. Osana hyvien käytäntöjen levittämistä Maaseutuvirasto ja maa- ja metsätalousministeriö jalkautuivat kentälle vuonna 2010 muun muassa maksatuskoulutusten kautta. Konsepti todettiin toimivaksi. Tematiikkaa laajennettiin ja vuoden 2011 touko-kesäkuussa järjestettiin neljä keskustelu- ja koulutustilaisuutta, joiden teemana olivat alueelliset päätöksenteko- ja maksatusprosessit. Yhteen tilaisuuteen kutsuttiin 2 4 ELY-keskuksen maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien esittelijät, maksajat sekä kyseisten alueiden toimintaryhmät. Tilaisuuksissa vaihdettiin sekä myöntö- että maksatusprosessien hyviä käytäntöjä ja pureuduttiin niiden ongelmakohtiin. Vuonna 2010 järjestetty ensimmäinen valtakunnallinen Maaseutugaala innoitti myös alueellisten maaseutugaalojen järjestämiseen Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Oulussa maaseutugaala järjestettiin ensimmäistä kertaa ja Jyväskylässä maaseutugaala oli järjestyksessä jo toinen. Gaalatilaisuudet saivat liikkeelle laajan joukon maaseudun kehittämiseen osallistuvia hallintoviranomaisia, hanketoimijoita ja muita kehittämistyössä mukana olevia tahoja juhlistamaan maaseudun kehittämistyön tuloksia, jotka samalla toimivat esimerkillisinä hyvinä käytäntöinä muille toimijoille. Ainakin edellä mainituissa maakunnissa tapahtumista on muodostumassa jokavuotisia. 18 Suomen maaseutuverkosto 2011 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

Maaseutuverkoston hyvien käytäntöjen tietokanta Suomen maaseutuverkoston hyvien käytäntöjen tietokannan ylläpitoa jatkettiin Maaseutu.fi-sivustolla. Tietokanta perustuu Parhaat Käytännöt 2010 -kilpailun ehdokkaisiin. Syksyn aikana alettiin kehittää Parhaat Käytännöt 2012 -kilpailua ja tietokantaa ryhdyttiin sovittamaan yhteen EU-maiden yhteisen hyvien käytäntöjen tietokannan kanssa. Euroopan maaseutuverkostoyksikkö Contact Pointin PIKSE-tietokannassa on nähtävillä hyviä käytäntöjä esimerkkinä kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa toteutetuista hankkeista. Vuoden 2010 Parhaat käytännöt -kilpailun semifinalisteiksi valitut hyvät käytännöt välitettiin PIKSE-tietokantaan. 4.5. Kansainvälinen ja alueidenvälinen yhteistyö - If you want to go fast, go alone. If you want to go far, go together! Maaseutuverkoston vuosi 2011 oli vilkas kv-toimintavuosi. Suomalaiset Leader-toimintaryhmät hakivat aktiivisesti yhteistyökumppaneita kv-hankkeisiin. Maaseutuverkostoyksikkö tuki tätä työtä välittämällä tietoa suoraan kohdemaihin www.enrd.eu-sivuston tarjoamien palveluiden kautta sekä mahdollistamalla toimijoiden kohtaamisia erilaisissa seminaareissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kv-hankkeiden määrät lähtivät myös kasvuun. Myös muut maat tuntuivat aktivoituvan kv-hanketyöhön. Kansallisella tasolla nostettiin esille esimerkkejä kv-työstä ja järjestettiin kv-hankkeisiin liittyviä tapaamisia ja koulutusta. Maaseutuverkostoyksikkö järjesti itse yhteistyökumppaneiden kanssa toimintavuoden aikana neljä kansainvälistä seminaaria. Maaseutuverkostotoiminnan kautta suomalaiset toimijat osallistuivat aktiivisesti useisiin EU-tason työryhmiin. Kansainvälistymisen edistämisen haasteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on saada toteutetuksi 300 kv-hanketta kuluvan ohjelmakauden aikana. Jo tällä hetkellä on selvää, että tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Kv-hankkeiden prosessi ideasta hankkeeksi on usein pitkä ja haastava. Kv- hankkeiden syntyminen vaatii pitkäjänteistä valmistelua ja tutustumista mahdollisiin hankekumppaneihin. Tähän tutustumisvaiheeseen tarvittaisiin nykyistä parempia toimintamalleja ja mahdollisuuksia. Hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa täytyy sovittaa yhteen eri maiden kansallisia linjauksia ja säädöksiä, mikä voi myös olla hankalaa. Lisäksi kv-hankkeiden esteenä on ollut muiden maiden myöhässä aloittama ohjelmatyö ja varsinkin myöhässä aloitetut kv-hankkeet. Kansainvälistymisen edistämisen haasteena on myös asennekysymykset. Kansainväliset hankkeet ovat yksi paikallisen kehittämisen muoto. Ne tuottavat uusia ideoita, tietoa ja toimintamalleja paikallisen kehittämisen hyväksi. Tätä ei ole täysin sisäistetty kaikilla alueilla. Kansainvälistä työtä ei koeta riittävän vahvasti paikalliseksi kehittämiseksi. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2011 19

4.5.1. Kv-koulutukset Maaseutuverkostoyksikkö järjesti yhteistyössä PoKo-toimintaryhmän kanssa Saksa-seminaarin. Helmikuisessa seminaarissa Mäntässä saksalaisen toimintatyhmän edustaja luennoi Leader-toiminnasta Saksassa. Lisäksi saksalais-suomalaisen kauppakamarin edustaja kertoi suomalaisten maaseutuyritysten mahdollisuuksista Saksan markkinoilla ja tohtori Schaffrath Tampereen yliopistosta valotti suomalaisen ja saksalaisen tapakulttuurin eroja. Saksa-seminaarin yhteydessä oli toimintaryhmien kv-vastaavien tapaaminen. Tapaamisessa pohdittiin kv-hankkeiden toimeenpanon kysymyksiä ja tarkasteltiin eri alueiden hankkeiden tilannetta. Elokuussa kv-päivien teemana oli Baltia. Theme Baltics -seminaari keräsi yhteen Leader-toimintaryhmien edustajia Liettuasta, Latviasta, Virosta ja Suomesta. Kesäseminaarissa käytiin läpi Leader-työn tilannetta eri maissa ja ideoitiin yhteisiä kv-hankkeita. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Etpähä- ja Päijänne-Leader -toimintaryhmien kv-koordinaatiohankkeen kanssa. Amaze Me Leader -seikkailuseminaari kiersi Keski- ja Itä-Suomea elokuun lopulla. Seminaari keräsi yhteen yli 80 maaseutunuorta 16 EU-maasta ja yli 400 vapaaehtoista suomalaista, jotka isännöivät joukkueita niiden matkalla läpi maaseutu-suomen. Viikon mittaisen tapahtuman ideana oli kiertää joukkueittain maaseudun kehittämiseen liittyviä rasteja erilaisia tehtäviä tehden. Kaikki rastit liittyivät tavalla tai toisella Leader-työhön. Seminaarin tavoitteena oli lisätä yhteistyötä Euroopan maaseutunuorten välillä, esitellä suomalaista maaseudun kehittämistyötä sekä markkinoida Leader-työtä niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Amaze Me Leader sai positiivista palautetta osallistujilta ja paikallisilta toimijoilta. Tapahtumasta uutisoitiin laajalti varsinkin alueellisissa sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa, mutta myös valtakunnallisesti esimerkiksi tv-uutisissa. Seminaari on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Sitä esiteltiin esim. hyvänä viestintäkäytäntönä marraskuussa Milanossa järjestetyssä Communicating Rural Development to Citizens -seminaarissa. Amaze Me Leaderissä vieraili päivittäin päättäjiä, esimerkiksi kansanedustajia, valtakunnan ja paikallistason virkamiehiä. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä maaseutuverkostoyksikkö, Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISA- RI ry, Ylä-Savon Veturi ry, Joensuun seudun Leader-yhdistys ja Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry. Lokakuussa maaseutuverkosto järjesti Punkaharjulla Bioenergy from Forests -seminaarin. Seminaarissa yhdeksän EU-maan ja EU:n ehdokasmaa Makedonian edustajat kävivät esimerkein läpi sitä, miten maaseudun kehittämisohjelman avulla metsäbioenergia-asioita on viety eteenpäin ja millaisia ovat tulevaisuuden kehittämistarpeet. Suomalaiseen metsäbioenergian kehittämistyöhön tutustuttiin retkeilemällä. Metsäbioenergiaseminaari järjestettiin yhteistyössä Euroopan verkostoyksikön, Etelä-Savon maakunnan ja metsäkeskuksen sekä RaJuPuSu-, Piällysmies- ja Veej'jakaja-toimintaryhmien kanssa. Seminaari oli osa Euroopan maaseutuverkoston metsäteema-aloitetta. Suomen maaseutuverkostoyksikkö järjesti yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä Euroopan komission kanssa kaksipäiväisen Itämeri-strategiaan liittyvän seminaarin "Common Rural Development Measures for the Baltic Sea Region". Seminarin tavoitteena oli löytää synergioita ja yhteistyöalueita EUSBSR:n ja EU:n osarahoittamien maaseudun kehittämisohjelmien välille. Teemavuoden puitteissa järjestettiin yhteistyössä Ahvenanmaan landskapsregeringin kanssa seminaari "Unga entreprenörer en diversifierad landsbyg". Seminaarin tavoitteena oli välittää viestiä maaseudun ja yrittäjyyden mahdollisuuksista käytännön esimerkkien kautta. Maaseutuverkoston ruotsinkielisille sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi finlandsvenska nätverksträff -tapaamista, yksi Ahvenanmaalla ja toinen Vaasassa. Tavoitteena oli vaihtaa tietoja ja pohtia maaseutuverkoston mahdollisuuksia ja haasteita. 20 Suomen maaseutuverkosto 2011 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

Elokuisessa Amaze me Leader -tapahtumassa seikkailtiin viikon aikana sisälle suomalaiseen Leader-toimintaan. Eurooppalaisille nuorille suunnattuun kansainväliseen maaseututapahtumaan osallistui liki 80 nuorta 18 eri EU-maasta. 4.5.2. Euroopan maaseutuverkosto Euroopan maaseutuverkoston toimintaa koordinoi Contact Point, Euroopan maaseutuverkostoyksikkö. Tiedon ja kokemusten vaihto kansallisten maaseutuverkostojen välillä on edelleen lisääntynyt kuluneen vuoden aikana. Kevään aikana Contact Point on järjestänyt maaseutuverkostojen tapaamisia, julkaissut Rural News -uutiskirjettä ja välittänyt hankepartnerihakuja. Vilkastunut kansainvälinen yhteistyö näkyy etenkin hankepartnerihauissa. Toimintaryhmät saavat jatkuvasti yhteistyöpyyntöjä kaikkialta Euroopasta, ja suomalaiset ryhmät hakevat aktiivisesti yhteistyökumppaneita ulkomailta. Kesäkuun lopussa avoinna olevista noin 250 hanke-ehdotuksesta noin viidesosa oli suomalaisilta toimintaryhmiltä. Euroopan maaseutuverkoston työhön on pyritty saamaan lisää temaattisuutta. Hoivamaatilat, metsätalous ja maaseutuyrittäjyys on nostettu ensimmäisiksi teemoiksi, joiden alla pyritään erityisesti lisäämään kokemusten ja asiantuntemuksen vaihtoa. Kevään aikana uusina teemoina ovat esille nousseet maaseutuyrittäjyys ja lähiruoan logistiikkaketjut. Suomen maaseutuverkosto on lähettänyt asiantuntijoita molempia uusia teemoja käsitteleviin kokouksiin. Metsätalouden osalta Roomassa järjestettiin kesäkuussa metsäseminaari ja Suomessa Punkaharjulla lokakuussa metsäbioenergiaseminaari. Euroopan maaseutuverkosto järjesti Brysselissä tammikuussa laajan Leader-toimintaryhmien seminaarin. Kyseessä oli ensimmäinen Euroopan maaseutuverkostoyksikön tällä ohjelmakaudella järjestämä tapaaminen, jonka tarkoituksena oli edistää kv-hankkeiden syntymistä. Suomen maaseutuverkostoyksikkö isännöi Suomen delegaatiota, jossa oli edustajia seitsemästä Suomen toimintaryhmästä. Lisäksi seminaariin osallistui maametsätalousministeriön ja maaseutuviraston Leader-vastaavat. Seminaarin aikana juhlistettiin myös ELARD:n MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2011 21

puheenjohtajuuden siirtymistä Suomen Petri Rinteelle, joka on Joutsenten reitin toiminnanjohtaja. Suomen maaseutuverkostoyksikön edustaja oli myös mukana seminaarin käytännön järjestelyissä vetämässä yhtä temaattista yhteistyöpöytää. Helmikuussa Euroopan maaseutuverkostoyksikkö järjesti tietoliikenneseminaarin, johon osallistui myös suomalaisia asiantuntijoita. 4.5.3. Opintomatkat ja seminaarit Saksassa, Bad Schandaussa, järjestettiin huhtikuussa LINC-seminaari, johon osallistui edustajia maaseutuverkostoyksiköstä ja Suomen toimintaryhmistä. LINC (Leader Inspired Network Community) on vuosittain järjestettävä yhteistyöseminaari, joka yhdistää perinteisen seminaarityöskentelyn Leader-olympialaisiin. Tapahtuma järjestetään kerran vuodessa eri maissa: Itävallassa 2010, Saksassa 2011, Virossa 2012, Suomessa 2013 ja jälleen Itävallassa 2014. Näiden seminaarien lisäksi maaseutuverkostoyksikkö oli osallistui ELARD:n kesäkuussa Sastamalassa pidetyn kansainvälisen seminaarin järjestämiseen. Maaseutuverkoston maaseutuyrittäjyysopintomatka suuntautui syyskuussa Etelä-Ranskaan. Matkalle osallistuivat ProAgrian-, ELY-keskusten, MMM:n ja Mavin maaseutuyritysasiantuntijat. Lisäksi mukana olivat yrittäjät, jotka olivat voittaneet Parhaat käytännöt 2010 -kilpailun maaseutuinnovaatio- ja investointisarjat. Opintomatkan aikana vaihdettiin kokemuksia maaseutuyrittäjien neuvonnasta ja maaseutuyritysten kehittämisestä maaseudun kehittämisrahoituksen kautta sekä tutustuttiin kehittämisohjelman hallinnointiin Etelä-Ranskassa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman viestijät matkasivat syyskuun lopulla Euroopassa (Bryssel, Prüm, Düsseldorf, Roermond) tutustuen erilaisiin viestintätyön malleihin ja hyviin käytäntöihin. Maaseutuverkoston opintomatkalla tutustuttiin eurooppalaiseen, eri organisaatioiden tekemään maaseudun kehittämistyöhön ja viestinnän tasoihin yksittäisistä hankkeista aina EU-tasolle asti. Yhteiseksi nimittäjäksi vierailukohteille ja monille matkan aikana käydyille keskusteluille muodostui ainakin sosiaalinen media: luova kokeilunhalu, arkailematon työkalujen valinta, vuorovaikutteisuus ja verkostoivat synergiaedut. Myös tulevan ohjelmakauden viestinnästä vaihdettiin aktiivisesti ajatuksia. Opintomatkan päätteeksi todettiin yhteisesti, että oppia on välillä hyvä käydä hakemassa vierailta mailta. Vierailtaessa ulkomaalaisten viestijäkollegoiden luona tultiin samalla spontaanisti vaihtaneeksi ajatuksia suomalaisten kanssasisarten ja -veljien kesken. Maaseutuverkoston työryhmä "Alueiden välisen yhteistyön ryhmä" teki opintomatkan Tanskaan maaliskuussa. Matkan aikana vierailtiin Tanskan maa- ja metsätalousministeriössä, Ministeriet for Fødevarer, Landbrug og Fiskeri ja Tanskan maaseutuverkostoyksikössä ja toimintaryhmissä. Toukokuussa järjestettiin ELY-keskusten ympäristötukivastaaville ja heidän sidosryhmilleen suunnattu opintomatka Ahvenanmaalle. Opintomatkalla tutustuttiin Ahvenanmaan kehittämisohjelman ympäristötukijärjestelmään. Kohdevierailujen kautta perehdyttiin toimenpiteisiin, joita Ahvenanmaalla on toteutettu nykyisen ohjelmakauden aikana. 22 Suomen maaseutuverkosto 2011 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU