MAASEUTUVERKOSTON VUOSIKERTOMUS Suomen maaseutuverkosto 2013

Transkriptio

1 2014 MAASEUTUVERKOSTON VUOSIKERTOMUS Suomen maaseutuverkosto 2013

2 Sisällysluettelo 1. AVAINTIETOJA KATSAUS VUOTEEN HALLINTO JA ORGANISAATIO Maaseutuverkoston ohjausryhmä Maaseutuverkoston työryhmät Henkilöstö AKTIIVINEN KOHTAAMISTEN VUOSI KATSAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN Viestintä Koulutus Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Kansainvälinen ja alueiden välinen yhteistyö TALOUSKATSAUS...31 Liite: Maaseutuverkoston koulutukset ja tapahtumat...32

3 1. AVAINTIETOJA 2013 OPPIVA VERKOSTO. Maaseutuverkoston tapahtumina järjestettiin eri puolilla Suomea kaikkiaan 76 koulutustapahtumaa. Maaseutuverkostoyksikkö oli mukana yhteistyössä järjestämässä lisäksi 11 tapahtumaa. Näiden lisäksi toteutettiin kuusi maaseutuverkoston opintomatkaa. Tapahtumiin ja opintomatkoille osallistui vuoden aikana yhteensä henkilöä. INNOVOINTIA. Edellisvuonna järjestetty maaseutuverkoston valtakunnallinen innovaatioleiri sai jatkoa alueellisten innovaatioleirien muodossa Forssan seudulla, Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Kaakkois-Suomessa, Pohjois- Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä Tunturi-Lapissa. SOSIAALINEN MEDIA. Sosiaalinen media, erityisesti Facebook-sivut Maaseutu Tilaa elämälle, osoitti ketteryytensä, esim. Euroopan Leader-toimijoita yhteen koonneesta LINC Finland -tapahtumasta sekä alueellisista innovaatioleireistä viestittäessä. LIIKKUVAA KUVAA. Keväällä valmistui kolme valtakunnallisten hankkeiden videota: Aitoja Makuja, Hevosekspertit ja Hevosyritys huippukuntoon sekä Outdoors Finland. MESSUILLA. Seinäjoella järjestettyyn Farmari-maatalousnäyttelyyn nousi jälleen monipuolinen Leader-teltta, jossa 40 Leader-rahoitteista yritystä esittelivät tuotteitaan ja palveluitaan. Näyttävän teltan toiseen päähän rakentui vehreä ympäristöhankkeiden keidas, jossa nostettiin esiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää ympäristötyötä. KANSAINVÄLISYYS. Vuoden aikana toteutettu kansainvälisen yhteistyön mittavin ja näkyvin ponnistus oli LINC Finland -tapahtuma, joka kokosi Iisalmeen runsaat 200 Leader-toimijaa 15 Euroopan maasta. Vuosikertomuksen kuvat: Suomen maaseutuverkosto Kannen kuva: Käsillä tekeminen avaa ajatuksia ja muovaa ideaa kohti lopullista muotoaan. Keski- ja Pohjois-Karjalan alueellisella innovaatioleirillä ideoitiin mm. maailman suurin mummola. 2 Suomen maaseutuverkosto 2013 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

4 2. KATSAUS VUOTEEN 2013 Vuonna 2008 määritellyn maaseutuverkoston vision mukaan maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Kuluneen ohjelmakauden ajan tätä verkostoa on rakennettu tapahtumien ja viestinnän avulla. Tavoitteiden täyttymisen arvioinnin aika on nyt, kun käydään kohti uutta ohjelmakautta. Maaseutuverkoston tapahtumista on kerätty säännöllisesti palautetta kysyen osallistujilta toimintaan kohdistuvia odotuksia, toiveita, tyytyväisyyttä ja kehittämisehdotuksia. Koulutustapahtumien yleisimpiä odotuksia ovat ehkä itsestään selvästi olleet uuden ja ajantasaisen tiedon saaminen. Innostuksen ja puhdin lisääminen omaan arkipäivän työhön, uusien yhteistyökumppaneiden löytäminen ja verkostoituminen ovat olleet myös merkittävinä toiveina. Toiveet täyttyivät vuoden 2013 tapahtumissa vähintäänkin kohtuullisesti, sillä asteikolla 1 5 palautteiden keskiarvo on reilusti yli kolmen. Tapahtumilta odotetaan myös uusia avauksia, raikkaita ja innostavia puheenvuoroja. Verkoston rakentaminen on palautteiden mukaan onnistunut, mikä ilmenee mm. tähän vuosikertomukseen nostetuista muutamista palautteista. Maaseudun kehittämisen kysymykset ovat varmasti osittain samat jokaisella ohjelmakaudella. Maaseudulle tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät luomaan jälkiä tulevaisuuteen eli työskentelemään maaseudun hyväksi. Maaseutuverkoston alueelliset innovaatioleirit mm. kokosivat yhteen monipuolisesti alueiden toimijoita vuoden aikana. Maaseudun kehittämisen tahto tiivistyi kolmen päivän aikana eri puolilla Suomea omien alueellisten suunnitelmien pohjalta. Konkreettisia, uusia ideoita työstettiin ryhmissä rahoitus- ja toteuttamiskelpoisiksi hankkeiksi tai liiketoimintakonsepteiksi. Vuoden aikana tulevan ohjelmakauden hallintomallityöryhmän tehtävänä oli tehdä esitys maaseudun kehittämisohjelman hallintomallista, mikä piti sisällään myös maaseutuverkoston tehtävien määrittelyn ja esityksen maaseutuverkostoyksikön organisatorisesta sijoittumisesta. Esityksen myötä maaseutuverkostoyksikkö päätettiin siirtää maa- ja metsätalousministeriöstä Maaseutuviraston maaseutuelinkeino-osaston yksiköksi vuoden 2014 alusta alkaen. Maaseutuverkostotoiminta jatkuu toimintasuunnitelman mukaisesti nykyisen maaseutuverkostoyksikön luotaamana vuoden 2014 loppuun saakka. Uuden ohjelmakauden yksikön on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 alussa. Ohjelmakausi virallisesti päättyi, ja historianlehdet kääntyvät taas kohti uutta ohjelmakautta. Siltaa rakentaen. Päivi Kujala maaseutuverkostoyksikön johtaja MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

5 3. HALLINTO JA ORGANISAATIO Maaseutuverkoston toimintaa koordinoi maaseutuverkostoyksikkö. Vuoden 2013 loppuun asti maaseutuverkostoyksikkö oli hallinnollisesti maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston yksikkö, jonka toimipaikkana oli Seinäjoki. Vuoden 2014 alusta maaseutuverkostoyksikkö siirtyi Maaseutuviraston maaseutuelinkeino-osaston yksiköksi. Maaseutuvirasto sijaitsee Seinäjoella Maaseutuverkoston ohjausryhmä Maaseutuverkoston ohjausryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana neljä kertaa, Seinäjoella 12.2., Helsingissä 14.5., Saariselällä ja Seinäjoella Ohjausryhmän kokoonpano 2013 Puheenjohtaja: Pekka Tahvanainen, yksikön päällikkö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Varapuheenjohtaja: Taina Vesanto, yksikön päällikkö, maa- ja metsätalousministeriö Jäsenet: Virva Terho, maaseutuekonomisti, maa- ja metsätalousministeriö (Tiina Malm, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö) Päivi Kujala, yksikönjohtaja, maaseutuverkostoyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö (Teemu Hauhia, verkostovalmentaja, maaseutuverkostoyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö) Leena Anttila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö (Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö) Laura Jänis, maaseutuylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö (Harri Ahlgren, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö) Hilkka Vihinen, professori, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (Tuomas Perheentupa, kehittämisjohtaja, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) Esko Leinonen, osastonjohtaja, Maaseutuvirasto (Markus Lounela, yksikönjohtaja, Maaseutuvirasto) 4 Suomen maaseutuverkosto 2013 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

6 Hannu Linjakumpu, yksikönpäällikkö, Lapin ELY-keskus (Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Vuokko Mähönen, maatalouden ympäristöasiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus (Irmeli Ahtela, ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus) Stefan Bäckman, maatalousekonomisti, Pellervon taloustutkimus (Tuija Mononen, tutkija, Itä-Suomen yliopisto / Maaseudun uusi aika -yhdistys) Vesa Nuolioja, johtaja, ProAgria Oulu (Henrik Ingo, johtaja, ProAgria, Österbottens Svenska Lantbrukssällskap) Seppo Ojala, taloustirehtööri, Birdlife Suomi (Irina Herzon, filosofian tohtori, Birdlife Suomi) Jyrki Kuva, ohjelmapäällikkö, Etelä-Savon liitto (Satu Sikanen, erikoissuunnittelija, Etelä-Karjalan liitto) Antero Lehikoinen, toiminnanjohtaja, Joensuun seudun Leader-yhdistys (Hannele Pyykkö, toiminnanjohtaja, Vaara-Karjalan Leader-yhdistys) Minna-Mari Kaila, johtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry (Kaarina Jokinen, talouspäällikkö, Suomen Yrittäjät ry) Rikard Korkman, asiamies, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf (Johan Åberg, tutkimuspäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry) Christel Lindholm, koordinaattori, Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Leila Lindström, ohjelmavastaava, Ahvenanmaan maakunnan hallitus) Päivi Kiviranta, johtaja, Hämeen 4H-piiri (Harri Mäenpää, johtaja, Satakunnan 4H-piiri) Peter Backa, erityisasiantuntija, Svenska studiecentralen (Risto Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry) Hannele Liimatta, projektipäällikkö, Sysmän kunta, Maaseudun Kehittäjät ry (Pertti Iivanainen, maaseutusihteeri, Liperin kunta, Maaseudun Kehittäjät ry) Christell Åström, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto (Jarkko Huovinen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Sihteeri Maria Härkönen, taloussuunnittelija, maaseutuverkostoyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

7 3.2. Maaseutuverkoston työryhmät Maaseutuverkoston ohjausryhmän nimeämänä toimii kolme työryhmää, lisäksi nimettiin yrittäjyyden työryhmä, joka aloittaa toimintansa vuonna Alueiden välisen yhteistyön ryhmä (työkieli ruotsi) SLC, Rikard Korkman, pj SYTY, Risto Matti Niemi Joutsenten reitti ry, Petri Rinne Lapin Liitto, Paula Mikkola Österbottens förbund, Niklas Ulfvens Ålands landskapsregering, Leif Franzell Finska hushållningssällskapet, Jörgen Grandell ELY-keskukset, Kaarlo Lepistö maaseutuverkostoyksikkö, Hans Bergström Työryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana kerran. Kokouksessa työryhmä käsitteli maaseutuverkoston toimintasuunnitelman vuodelle 2014, maaseutuverkostoyksikön muuttoa Maaseutuvirastoon sekä tulevan ohjelmakauden maaseutuverkoston organisoitumista ja toimintaa. Innovaatiotyöryhmä Maaseutuverkoston ohjausryhmän jäsen, Hilkka Vihinen (MTT), pj Laurea ammattikorkeakoulu, Tero Uusitalo Kainuun Nuotta ry, Veli-Matti Karppinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Sami Kurki (MUA, Toivo Muilu) Taiteilija / maanviljelijä, Osmo Rauhala ProAgria Maaseutukeskusten liitto / Alueelliset ProAgriat, Pentti Meriläinen (Österbottens Svenska Lantbrukssällskap, Henrik Ingo) maaseutuverkostoyksikkö, Teemu Hauhia Innovaatiotyöryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana kaksi kertaa, tammikuussa Mäntsälässä ja lokakuussa Helsingissä. Työryhmä käsitteli kokouksissa alueellisten innovaatioleirien toteutusta, Maaseutu.fi-sivuston kehitystyötä, Euroopan innovaatioverkoston toiminnan kansallista toteutusta, maaseutuverkoston uuden ohjelmakauden toimintaa sekä maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa Tammikuun kokouksen yhteydessä järjestettiin aivoriihi Euroopan innovaatioverkoston kansallisesta toteutuksesta, jossa oli mukana asiasta vastaavan maa- ja metsätalousministeriön viranomaisten lisäksi myös muita suunnitteluun osallistuvia sidosryhmätahoja. Innovaatiotyöryhmän työskentely edesauttoi osaltaan Euroopan innovaatioverkoston ja yhteistyötoimenpiteen kansallista suunnittelua. 6 Suomen maaseutuverkosto 2013 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

8 Leader-työryhmä: YHYRES kehittämisyhdistys ry, Matti Jaskari (Pohjanmaa) Etpähä ry, Jukka-Pekka Jauhiainen (Päijät-Häme) PoKo ry, Juha Kolhinen (Pirkanmaa) I samma båt, Sami Heinonen (Varsinais-Suomi, ruotsinkieliset ryhmät) Oulujärvi Leader, Pirjo Oikarinen, (Kainuu) Pyhäjärviseutu, Marja Kares-Oksman (Satakunta) Liiveri, Sinikka Koivumäki (Etelä-Pohjanmaa) Rajupusu, Ilpo Lehtinen (Etelä-Savo) Karhuseutu, Pekka Niemelä (Satakunta) Päijänne Leader, Mia Kärkkäinen (Päijät-Häme) Suomen kylätoiminta ry, Heli Walls maaseutuverkoston ohjausryhmän edustaja, Antero Lehikoinen, Joensuun seudun LEADER maaseutuverkostoyksikkö, Juha-Matti Markkola Työryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana kaksi kertaa. Työryhmä käsitteli kokouksissaan maaseutuverkoston Leader-työn ajankohtaisia asioita, maaseutuverkoston toimintasuunnitelman vuodelle 2014 sekä Leader-brändin ideoimista ja kehittämistä. Yrittäjyyden työryhmä: Minna-Mari Kaila, maatalousjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Juuso Kalliokoski, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö Anne Kuoppala, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö Reijo Martikainen, ylitarkastaja, Maaseutuvirasto Satu Nurmi, palvelupäällikkö, ProAgria / Maa- ja kotitalousnaiset Petri Pietikäinen, yritystutkija, Ylä-Savon kehitys Pekka Stjerna, yritystutkija, Pohjois-Savon ELY-keskus Hanna-Leena Talvensaari, toiminnanjohtaja, Lapin Leader ry maaseutuverkostoyksikkö, Juha-Matti Markkola Vasta perustettu yrittäjyystyöryhmä ei ehtinyt kokoontua vielä vuoden 2013 puolella, joten ensimmäinen kokous siirtyi alkuvuoteen Kenttäretkipäivänä maaseutuverkoston ohjausryhmän kokoukseen osallistuneet ehtivät nauttimaan mm. Saariselän lumoavasta ruskasta. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

9 3.3. Henkilöstö Maaseutuverkostoyksikön johtaja, agronomi MMM Päivi Kujala Nätverksombudsman (ruotsinkielinen verkostoasiamies), Hum. kand. Hans Bergström Verkostotiedottaja, FM Kirsi Hakoniemi Verkostovalmentaja, KTM Teemu Hauhia Verkostokoordinaattori, HTM Hanna Lilja, vanhempainvapaalla asti, sijaisena KTM Lauri Hyttinen Verkostoasiamies, metsänhoitaja MMM Juha-Matti Markkola Taloussuunnittelija, tradenomi Maria Härkönen Valtionhallinnon harjoittelijat, Virpi Itävaara ja Benjamin Heikkinen, Vaasan yliopisto, Maaseutuverkostoyksikön siirtyessä Maaseutuvirastoon maa- ja metsätalousministeriö järjesti maaseutuverkostoyksikölle joulun alla läksiäisseminaarin. Maaseutuverkostoyksikkö kiitti hyvästä yhteistyöstä maaseutuohjelman esiliinoin maa- ja metsätalousminiteriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliota, Ruokaosaston osastonjohtaja Heimo Hanhilahtea sekä maaseudun kehittämisyksikön päällikkö Taina Vesantoa. 8 Suomen maaseutuverkosto 2013 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

10 4. AKTIIVINEN KOHTAAMISTEN VUOSI Jäljet tulevaisuuteen Vuosi 2013 oli maaseutuverkostossa aktiivinen toiminnan vuosi, jonka aikana maaseutuverkostotoiminnassa tarjottiin useita kohtaamispaikkoja maaseudun toimijoille. Keskeisimpiä vuoden 2013 teeman Jäljet tulevaisuuteen tapahtumia olivat alueelliset innovaatioleirit, alueelliset ohjelmapäivät, hanketreffit sekä Farmari-maatalousnäyttelyn Leader-teltta ympäristöosioineen. Vuoden aikana pystyttiin lisäämään toimijoiden välistä yhteistyötä ja saamaan mukaan uusia toimijoita maaseudun kehittämistyöhön. Erityisesti alueellisten innovaatioleirien myötä sitoutuminen ja innostus alueelliseen kehittämiseen vahvistuivat, mikä osaltaan myös edesauttaa uuteen ohjelmakauteen valmistautumista. Verkostoituminen Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteita ovat tiedon lisääminen maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksista, ohjelmia toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välisen yhteistyön parantaminen sekä osaamisen lisääntyminen kokemusten vaihdon kautta. Näitä tavoitteita edistettiin maaseutuverkoston tapahtumien ja viestinnän avulla. Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien toimintalinjoittain määritellyt tavoitteet ovat maaseutuverkostotoiminnan tapahtumien ja viestinnän lähtökohtina. Verkostotapahtumiin kutsuttiin ohjelmaa toteuttavia sidosryhmiä sekä hallintoviranomaisia, lisäksi suunnittelun yhteydessä pyrittiin löytämään tapahtumiin myös uusia toimijoita. Sosiaalisen median kanavat lisäsivät osaltaan vapaamuotoisia yhteisen keskustelun mahdollisuuksia ja täten niin ajasta kuin paikastakin riippumatonta verkostoitumista. Idean jalostaminen ja kiteyttäminen edellyttivät keskittynyttä pohdintaa myös Kainuun innovaatioleiriläisiltä. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

11 Esimerkkeinä hyvistä temaattisista verkostoitumistapahtumista voidaan pitää toimintavuoden aikana järjestettyjä hanketreffejä. Niitä järjestettiin kolmen teeman alla: perusmaatalouden kilpailukyky, bioenergia ja kylätoiminta sekä lähiruoka, luomu ja matkailu. Treffit kokosivat teemojen mukaisesti innokkaita hanketoimijoita verkostoitumaan ja kuulemaan teemoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Hyvä että jaksatte järjestää tällaisia tsemppaustilaisuuksia, ehkä jopa enemmän voisi olla. Hanketreffejä oli syksyn aikana runsaasti, oli valinnan vaikeutta valita osallistuminen, koska kaikissa ei voi olla mukana. MTK:n ja Leader-ryhmien yhteinen verkostoitumistapaaminen toteutui tammikuussa Seinäjoella. Tapaaminen antoi hyvän mahdollisuuden verkottaa näiden kahden ryhmän toiminnanjohtajia ja sidosryhmätahoja sekä jakaa mietteitä yhteisistä maaseudun kehittämiseen liittyvistä ajatuksista. Tapahtuma poiki jatkoa myös tulevalle vuodelle. Seuraava tapaaminen järjestetään Kaakkois-Suomessa. Yhteistyö maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kanssa on ollut vuosien mittaan hyvin aktiivista. Maaseutuverkoston ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän yhteistyöstä maaseudun kehittämisen osalta valmisteltiin vuoden aikana yhteinen toimintasuunnitelma, ja Päivi Kujala nimettiin YTR:n apulaispääsihteeriksi. Yhteistyö on syventynyt ja parantanut entisestään maaseudun kehittämisen tarpeiden ymmärrystä. Kumppanuussopimuksen hengessä maaseuturahaston toimijat kutsuttiin ensimmäistä kertaa mukaan järjestämään Kevätkylvö seminaaria, joka järjestettiin ESR-, EAKR-, kalatalous- ja maaseuturahastojen toimijoiden kesken. Seminaarissa luotiin hyvää pohjaa toimijoiden väliselle verkostoitumiselle ja uusille toimintatavoille rahastojen väliseen toimijoiden yhteistyöhön. Rahastojen välisen yhteistoiminnan kehittäminen on tärkeä asia huomioitavaksi tulevan ohjelmakauden verkostotyössä. Keväällä järjestettiin myös maaseudun- ja aluekehittäjien alueelliset ohjelmapäivät neljällä paikkakunnalla. Ohjelmapäivillä käytiin läpi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja rakennerahasto-ohjelmien EU-, kansallisen- ja aluetason valmistelua. Yhtenä teemana oli myös yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (CLLD) mahdollisuudet. Keskustelussa nousi vahvasti eri ohjelmien kumppanuus ja yhteensovitus alueilla. Ympäristöhankkeiden toimijat näyttivät mallia vahvasta verkostoitumisen voimasta Leader-teltan ympäristöosiossa Farmari-maatalousnäyttelyssä. Tärkeää työtä teette kun saatte ihmiset ympäri maata kokoontumaan! Verkostoitumisen yhtenä haasteena voidaan pitää alueverkostojen erilaista aktiivisuutta. Jollain alueilla verkostot toimivat aktiivisesti osana maaseutuverkostotoimintaa, kun taas jossain niitä ei ole edes olemassa. Alueverkostotoiminnan vahvistaminen onkin yksi tulevien vuosien tärkeä painopistealue maaseutuverkostotoiminnassa. Hyvä alueellinen yhteistyö näkyy myös valtakunnan maaseutuverkostotoiminnassa. Maakunnat, joissa alueen oma maaseutuverkostotoimina on aktiivista, ovat aloitteellisia ja yhteistyöhakuisia myös maaseutuverkostoyksikön suuntaan. Parhaimpana esimerkkinä tästä on Pohjois-Pohjanmaa. Siellä alueen toimijat pyrkivät jalostamaan yhteistyötään tavoitteelliseksi ja vaikuttavaksi. Vuoden 2013 aikana järjestetyt alueelliset innovaatioleirit olivat oivallinen keino aktivoida toimijoita maaseudun kehittämistyöhön. Innovaatioleirien kautta on saatu uusia toimijoita mukaan. Esimerkiksi kolme ammattikorkeakoulua otti innovaatioleirin vetovastuun ja keräsivät alueen toimijat yhteen. Ammattikorkeakoulujen rooli maaseudun kehittämisessä voisi kuitenkin yleisesti olla suurempi, ja ne voisivat hyödyntää maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksia monipuolisemmin. 10 Suomen maaseutuverkosto 2013 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

12 Lapin kasteen saanut Pohjoisimman Lapin Leaderin toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari vakuuttaa tuomaristoa ryhmänsä saavutuksista. Monipuolinen maaseutuverkosto Leader-ryhmät ovat olleet aktiivisia maaseutuverkostotoimijoita koko ohjelmakauden ajan. Ne hyödyntävät tarjolla olevia koulutus-, verkko- ja asiantuntijapalveluita ja ovat myös itse aloitteellisia verkostotyön ideoimisessa. Leader-ryhmät ovat ottaneet myös vastuuta toimenpiteiden toteuttamisesta. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Leader-brändin kehittämistyö. ELY-keskukset ovat maaseutuverkostotyön ydintoimijoita. Osa ELY-keskuksista on aktiivisia toimijoita, mutta osa näyttäytyy passiivisina. ELY-keskusten tiukentuneet resurssit näyttävät vähentävän yhteistyöhalukkuutta. Parhaimmillaan kuitenkin verkostotyö voisi helpottaa tilannetta esimerkiksi viestintä- ja koulutusasioissa. Yksi ydinkysymyksistä on, miten ELY-keskusten työntekijät näkevät oman roolinsa? Pitävätkö he itseään kehittäjinä? Maakuntaliitot ovat viime vuosien aikana aktivoituneet maaseutuverkostotyössä. Esimerkiksi vuosittain ne järjestävät maakuntaliittojen maaseutuvastaavien tapaamisia, jonne myös sekä hallinto että maaseutuverkostoyksikkö kutsutaan mukaan. Maakuntaliitoilla on myös halu vaikuttaa maaseutuverkoston kautta. MTK ja ProAgria ovat olleet hyvin aktiivisia yhteistyökumppaneita niin eri tapahtumissa, kampanjoissa kuin myös viestintäyhteistyössä. Kylätoimijat toimivat maaseutuverkostossa Suomen Kylätoiminta ry:n kautta. SYTY on ollut monin tavoin mukana maaseudun kehittämisen tehtävissä, viestinnässä ja tapahtumien järjestämisissä. Maaseutuverkostotoiminta kattaa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan. Ahvenanmaan osalta on tehty hyvin konkreettista yhteistyötä tapahtumien muodossa. Ahvenanmaan maakuntahallituksen niukat henkilötyöresurssit osittain rajoittavat yhteistyön määrää Manner-Suomen kanssa. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

13 5. KATSAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN 5.1. Viestintä Maaseutuverkostoyksikkö tiedotti vuonna 2013 monin tavoin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Viestinnän kohderyhmiä olivat: jokainen kansalainen, maaseutuväestö, tuensaajat, ohjelmaa toteuttavat tahot ja muiden Euroopan unionin jäsenmaiden verkostoyksiköt. Tiedottamista painotettiin ja kohdennettiin saadun palautteen ja toiveiden mukaisesti. Tiedottamisen välineitä olivat muun muassa internet ( / / / yhteisöpalvelut Facebook ja Twitter) sekä sähköiset tiedotteet ja painetut julkaisut. Viestintää tehtiin yhteistyössä sidosryhmien ja maaseutuverkoston eri toimijoiden kanssa. Haasteet viestintätavoitteiden saavuttamisessa Vuonna 2013 viestintätyön haasteet liittyivät edelleen käytössä oleviin resursseihin. Maaseudun kehittäjien ja laajan maaseutuverkoston toimijoiden viestintätarpeet ovat hyvin moninaiset. Maaseutuverkostossa tarvitaan sekä konkreettista viestinnän kättä pidempää että koordinoivaa tukea viestinnän hoitamisessa. Monipuolisen kehittämisohjelman laaja-alaisuus ja laaja sidosryhmäverkosto asettaa melkoiset haasteet tiedottamisen oikea-aikaisuudelle, johon oman lisänsä tuo myös kaksikielisyys. Myös aktiivinen sidosryhmäyhteistyö näkyy joidenkin viestintäprosessien, esim. julkaisujen tuotannon, pitkissä valmistumisajoissa. Viestinnän vuotta määrittävä tekijä oli mittava Maaseutu.fi-sivuston uudistusprojekti. Kehittämishankkeessa suunniteltiin kevään aikana sivustolle uusi konsepti. Konseptisuunnittelijaksi valitun Ambientian johdolla määriteltiin verkkopalvelun suurimmat muutostarpeet ja luotiin ratkaisumallit näihin. Sivusto rakennetaan Maaseutuviraston palvelimelle ja SharePoint julkaisujärjestelmälle. Maaseutuverkoston toimijoiden verkkotyöpajoissa mm. selkeytettiin Maaseutu.fi:n roolia ja suhdetta muihin maaseudun kehittämistyön sivustoihin. Yhdessä mietittiin verkkosivuston erilaisia kohderyhmiä ja heille sopivaa sivustorakennetta sekä tiedon asemointia ja linkittymistä eteenpäin. Syksyllä siirryttiin tekniseen sivustoalustan valmistelutyöhön. Teknisen toteutuksen yhteistyökumppanina toimii Anvia. Nykyaikaisen, joustavan ja verkostoivan Maaseutu.fi:n valmistelutyö jatkuu vuonna Maaseutu.fi-, Landsbygd.fi- ja Rural.fi-sivut Laajan Maaseutu.fi-kehitysprojektin ohessa nykyisille sivustoille luotiin ja linkitettiin vuoden aikana ajankohtaista tietoa maaseudun kehittämisohjelmien toimista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sosiaalinen media Sosiaalinen media on oiva lisä ohjelmaviestinnässä muiden viestintäkanavien joukossa, millä ei kuitenkaan ole pääpainoa viestinnässä vähäisten päivittäjäresurssien vuoksi. Sosiaalisen median avulla vuonna 2013 välitettiin muun muassa tietoa teemavuoden toiminnasta eri puolella Suomea. Esimerkiksi LINC Finlandin yhteisen tekemi- 12 Suomen maaseutuverkosto 2013 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

14 sen kuulumiset tai kenttäretkien tuntemukset välittyivät älypuhelinten avulla kätevästi Facebook-sivustolla Maaseutu Tilaa elämälle. Myös alueellisten innovaatioleirien ideat laitettiin tuoreeltaan jakoon samaisella kanavalla. Sosiaalista mediaa käytetään maaseututoimijoiden verkkosisältöjen jakamiseen ja verkostotoiminnan nopeaan markkinoimiseen, muun muassa sisäänheittäjänä Maaseutu.fi-sivustolle. Maaseutuverkoston kuvapankki Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman kuvapankkiin ( syötettiin vuoden aikana runsaasti valokuvia sekä Leader-brändityön uuden visuaalisuuden mukaiset aineistot ja uuden ohjelmakauden logot. Kuvapankki on saanut osakseen runsaasti kiittävää palautetta siitä, että se tarjoaa konkreettisen apuvälineen niin maaseutuhallinnossa kuin alueilla tehtävään viestintään. Maaseutuverkoston asiantuntija- ja osaajarekisteri Asiantuntija- ja osaajarekisteriä päivitettiin vuoden aikana tarpeiden mukaisesti. Rekisterin ylläpitoa sivuttiin Maaseutu.fi-sivuston kehittämishankkeessa. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusia sosiaalisen median työvälineitä Maaseutu.fi-sivuston uudistuksen myötä, koska nykyisen rekisterin käyttöliittymä alkaa olla vanhentunut. Lisäksi maaseudun kehittäjät ovat jo laajasti verkostoituneet myös sosiaalisessa mediassa, joten olemassa olevia foorumeita kannattaa hyödyntää ja panostaa niiden markkinointiin. Maaseutuverkoston asiantuntija- ja osaajarekisterissä käyttäjä ei kykene hallitsemaan omia tietojaan eikä muun aineiston linkittäminen rekisteriin ole mahdollista. Lisäksi ulkopuoliselta palvelutuottajalta tilattava ostopalvelutyö on kallista. Uudet työvälineet mahdollistavat vuorovaikutteisemman ja ajantasaisen palvelun. Farmari-maatalousnäyttelyn Leader-telttaan rakentunut ympäristöosio esitteli monipuolisesti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää ympäristötyötä. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

15 Esitteet, julkaisut ja videot Maaseutuverkoston julkaisuilla ja esitteillä on yhdenmukainen ilme (ns. maaseutuverkoston julkaisusarja). Esitteet löytyvät Maaseutu.fi-sivuilta Viestinnän alta kohdasta Esitteet, osoitteesta viestinta/esitteet.html. Maaseutuverkoston vuosikertomus vuodelta 2012 julkaistiin loppukeväästä. Oulun yliopiston kanssa tuotettu Vanhojen rakennusten uusiokäyttö -opas puolestaan julkaistiin alkusyksystä. Vuodenvaihteessa ilmestyivät Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä tuotettu Ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluopas sekä nelisivuinen Ruovikot ja merenrantaniityt -esite. Kaikki esitteet julkaistiin sekä suomen että ruotsin kielellä. Vuoden aikana tehtiin myös lisäpainos suomenkielisestä Leader-ryhmien hallitusoppaasta. Maaseutuverkoston Youtube-kanavalta ( löytyy runsaasti liikkuvaa kuvaa suomalaiselta maaseudulta ja erilaisista maaseudun kehittämishankkeista. Sieltä löytyvät mm. vuoden aikana tuotetut kolme valtakunnallisten hankkeiden videota: Aitoja makuja, Hevosekspertit ja Hevosyritys huippukuntoon sekä Outdoors Finland. Maaseutuverkostoyksikön tuottaman materiaalin lisäksi kanavalle on viety tarpeen mukaan muidenkin maaseutuverkostotoimijoiden ohjelmatyössä syntynyttä videoaineistoa. Keväällä aloitettiin Kosteikko ja perinnebiotooppi -videoiden suunnittelu ja tuotanto, joka jatkuu vuodelle Lehtityö Vuoden aikana tuotettiin Maaseutu Plus -lehteen kaksi liitettä sekä englanninkielinen Maaseutu Plus Special Issue palvelemaan kansainvälisiä lukijoita. Maaseutuverkoston toiminnasta kerrottiin myös eri puolella Suomea ilmestyvien paikallislehtien jutuissa. Koulutustilaisuuksista sekä ajankohtaisista tapahtumista tiedottavia lehti-ilmoituksia julkaistiin sekä maakuntalehdissä, paikallislehdissä että ammattilehdissä. Tiedotteet Maaseutuverkostoyksikkö lähetti vuonna 2013 koostettuja ajankohtaistiedotteita kuukausittain molemmilla kotimaisilla kielillä. Myös lehdistötiedotteita lähetettiin molemmilla kielillä viestintätarpeiden mukaisesti. Kaikkiin verkostotoimiin liittyvää, päivittäistä ja ajankohtaista tiedottamista tehtiin sähköpostitse aktiivisesti. Sähköiset uutiskirjeet Maaseutuverkostoyksikkö tuotti juttumateriaalia maaseudun kehittäjien uutiskirjeeseen, Liiteriin. Mediaseuranta Mediaseurannan tukena maaseutuverkostoyksiköllä on ollut käytössään maa- ja metsäta lous ministeriön käyttämä työkalu Amppareiden Witpik. Se on sähköisten verkkojulkaisujen seurantakanava, joka seuloo verkon kotimaisia ja osaksi ulkomaisia uutisia, blogeja, keskustelupalstoja, pääkirjoituksia, kolumneja sekä tiedotteita. Vuonna 2013 maaseutuverkoston hakusanoina palvelussa olivat muun muassa maaseudun kehittäminen, maaseutuverkosto, Leader-toiminta sekä hyvät käytännöt. Maaseutuverkostoyksikön oman manuaalisen printtiseurannan ja Witpik-palvelun perusteella voidaan todeta uutiskynnyksen ylittyneen erityisesti LINC Finland -tapahtuman sekä innovaatioleirien osalta. Näistä aiheista uutisoivat eri puolilla Suomea painetuissa julkaisuissaan ja sähköisillä kanavillaan myös paikallis- ja maakunta- 14 Suomen maaseutuverkosto 2013 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

16 lehdet. Lisäksi maaseutuverkoston aiheita nostettiin aktiivisesti esille niin alueellisten tiedotushankkeiden kuin muidenkin sidosryhmien www-sivuilla ja sosiaalisen median kanavilla. Tiedotuskyltit Maaseudun kehittämisohjelmien rahoituksesta kertovien tiedotuskylttien hankinnasta vastaa maaseutuverkostoyksikkö. Tiedotuskylttien (neljä kylttityyppiä) toimittamista on jatkettu lisätilausten mukaisesti. Hankintalain mukaisen uuden kylttitoimittajan kilpailutuksen perusteella uudeksi tiedotuskylttien toimittajaksi valittiin Edita Prima. Messut Farmari-näyttelyyn noussut Leader-teltta kokosi yhteen Leader-rahoitusta saaneita yrityksiä kaikkialta Suomesta. Teltan toiseen päätyyn rakentui ympäristöosio, jossa nostettiin esiin sitä työtä, jota on tehty ympäristöhankkeissa tai muissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvissä ympäristötoimenpiteissä. Farmarimessujen viestinnän kärkinä olivat paikallisen kehittämisen tulokset ja ympäristötyön mahdollisuudet. Messujen yhteydessä järjestettiin myös toimittajaretki, missä tutustuttiin maaseuturahaston kautta rahoitettuihin yrityksiin ja hankkeisiin. Farmarin Leader-teltan ympäristöosiossa maaseudun ympäristötyöstä tuotiin esille mm. vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

17 Maaseutuverkosto oli syyskuussa yhteistyökumppanina mukana Lasten maatalousnäyttelyssä Kauhavalla. KoneAgria-näyttelyyn Jyväskylässä osallistuttiin lokakuun alussa yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Muut viestinnän tapahtumat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman viestintää yhteen sovittava ryhmä järjesti vuoden aikana kolme alueellisten viestintäyhdyshenkilöiden tapaamista. Niissä tehtiin katsaus ohjelmaviestinnän ajankohtaisiin asioihin ja alueilla tehtävään viestintätyöhön. Kevättapaaminen järjestettiin Kajaanissa, jossa mm. määritettiin viestintäverkoston tehtäviä ja ideoitiin tulevaa toimintaa. Kaksi tapaamista pidettiin videokokouksina. Lisäksi eri tahojen maaseututiedottajien yhteistyötä tiivistettiin perustamalla tiedottajarinki Lahden hanke- ja verkostotapaamisessa. Tapaamisessa mietittiin maaseutuviestijöille sopivia yhteistyömuotoja sekä foorumia yhteydenpidolle. Viestintä- ja tiedotusmateriaali Messuilla ja muissa tapahtumissa tarvittavaa viestintä- ja tiedotusmateriaalia hankittiin yhteistyössä kehittämisohjelmaa yhteen sovittavan viestintäryhmän kanssa Koulutus Maaseutuverkoston koulutuksena järjestettiin vuoden aikana 76 koulutustilaisuutta 31 koulutusaihekokonaisuudesta. Yhteensä maaseutuverkoston koulutuksiin osallistui henkilöä (Liite 1. Maaseutuverkoston koulutukset ). Maaseutuverkostoyksikkö oli lisäksi mukana yhteistyössä muiden päävastuutahojen järjestämissä 11 koulutusaihekokonaisuudessa, joihin osallistui henkilöä. (Liite 1. yhteistyössä mukana, muu päävastuutaho) Vuoden 2013 aikana tehtiin kuusi opintomatkaa: elintarvikeyrittäjien opintomatka Berliiniin, kulttuuriin ja luovaan talouteen liittyvä opintomatka Walesiin, valvonnan opintomatka Unkariin ja Slovakiaan, elintarviketalouden viennin opintomatka Pietariin, Leader-ryhmien opintomatka Brysseliin sekä kv-työn opintomatka Viroon. Opintomatkoille osallistui yhteensä 176 henkilöä. Lisäksi osana maaseutuhallinnon rakennusasiain neuvottelu- ja koulutuspäiviä järjestettiin tutustumismatka Virossa toteutettuun maatalous- ja maaseuturakentamiseen. Hienoa, että tämmöisiä järjestetään! Oma työ on ollut pelkkää yksinkertaista rutiinia, mutta nyt on kuin olisi saanut lisää virtaa! Haluan kovasti kertoa kunnan eri tahoille kokemuksistani, ja sen teenkin! Kiitos järjestäjille! Todella hyvä matka, josta poikii monenlaista kehittämisideaa ja uutta yhteistyömuotoa myös käytännön työhön. Kiitos. Matka oli todella hyvin järjestetty. Kaikki mahdollinen ennakkoinfo tuli. Järjestelyt pelasivat saumattomasti. Vielä matkan jälkikommentointikin on hoidettu. Aivan loistava! Lämmin kiitos järjestäjille, olitte nähneet paljon vaivaa ja kaikki onnistui hienosti, säitä myöten. Verkostoyksikön vastuulla olevat järjestelyt toimivat hyvin, paikallisilla asioissa vielä oppimista. Maaseutuverkoston koulutusten tavoitteena on tuoda esiin kehittämisohjelman mahdollisuuksia, verkottaa toimijoita sekä välittää taustoittavaa tietoa toimeenpanoon liittyvän koulutuksen täydentämiseksi. Vuoden 2013 koulutusaihekokonaisuudet muotoutuivat niistä tarpeista, joista maaseutuverkoston toimijat esittivät toivomuksiaan koulutussuunnitelmaa laadittaessa syksyllä Suunnittelun pohjana käytettiin myös aikaisemmissa maaseutuverkoston koulutuksissa kerättyä palautetta. Leader-työn osalta vuotuinen toimintasuunnitelma on tehty yhteistyössä maaseutuverkoston Leader-työryhmän kanssa. 16 Suomen maaseutuverkosto 2013 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

18 Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion johdolla tutustuttiin elintarviketalouden viennin mahdollisuuksiin ja kehitysnäkymiin Pietarin alueella. Maaseutuverkoston koulutukset on suunnattu pääsääntöisesti niille tahoille, jotka välittävät maaseutuohjelman puitteissa tietoa edelleen omille sidosryhmilleen ja potentiaalisille tuensaajille. Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä eivät siis ole suoraan tuensaajat, vaan maaseutuohjelman parissa toimivat hallintoviranomaiset, Leader-ryhmät, hanketoimijat ja muut tietoa edelleen välittävät sidosryhmätahot. Koulutuksia toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tai ulkoisena ostopalveluna. Maaseutuverkoston koulutusten yhtenä onnistumisen mittarina voidaan pitää palautekyselystä muodostuvaa keskiarvoa seuraavista osa-alueista: tapaamisen ajankohta, paikka, puhujat, ennakkoinformaatio sekä järjestelyt. Palautekyselyssä osa-alueita arvioidaan asteikolla 1 5 (innovaatioleirit asteikolla 4 10). Osa-alueiden yhteinen keskiarvo antaa varsin hyvän kuvan koulutustapahtuman kokonaisvaltaisesta tasosta. Palautekysely lähetetään sähköpostitse osallistujalistan kaikille osallistujille. Tapahtuman luonteesta riippuen % osallistujista antaa palautetta. Tilaisuuskohtaista palautetta voi halutessaan tiedustella maaseutuverkostoyksiköstä. Koulutuskokonaisuudet onnistuivat kuluvana vuonna varsin hyvin, tapahtumia pidettiin palautteiden perusteella viimevuotiseen tapaan laadultaan ja järjestelyiltään erittäin hyvin onnistuneina. Edelleen suurinta kritiikkiä sai tapahtumien ennakkomarkkinointi, joskin sekin on parantunut edellisvuosista. Monesti suurin ongelma ennakkoinformaation jakamisessa on tapahtumien ohjelmien valmistuminen myöhäisessä vaiheessa, oikean kohderyhmän tavoitettavuus sekä jatkuva kiire ja resurssipula lukuisten tapahtumien vuoksi. Tapahtumamarkkinointia tehdään pääsääntöisesti sähköpostin ja Maaseutu.fi-sivuston tapahtumakalenterin välityksellä. Yhtenä haasteena on jakelulistojen ajan tasalla pitäminen. Koulutustapahtumien materiaali on nähtävillä Maaseutu.fisivustolla pääsääntöisesti tilaisuuksien jälkeen. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

19 Verkostoyksikkö on hyvä työrukkanen näiden koulutusten ja tapaamisten järjestäjänä, koska ainakin elyillä resurssit on viety niin vähiin, että mikään ylimääräinen ei tunnu onnistuvan. Kiitos erittäin hyvästä tilaisuudesta maaseutuverkostoyksikölle ja paikalliselle ELYlle, tällainen voittaa videoneuvottelut satanolla. Seuraavassa esitellään maaseutuverkoston vuoden 2013 koulutukset: Elinkeinot ja yrittäjyys Elinkeinojen ja yrittäjyyden saralta ensisijaisena tavoitteena oli nostaa esille maaseudun kehittämisohjelmien monipuolisia tuloksia. Toisena tavoitteena oli koota yhteen valtakunnallisesti hanketoimijat, erityisesti hankkeiden vetäjät, joiden työ ohjelman tulosten saavuttamisessa on ratkaisevan tärkeää. Tavoitteena oli myös tehostaa ohjelmakauden viimeisen vuoden toimintaa välittämällä hyviä käytäntöjä maaseudun toimijoiden välillä niin, että ohjelmien mahdollisuudet tulisivat täysimääräisesti hyödynnettyä. Hanketreffit Palautteen ja keskustelujen perusteella hanketreffien kaltaisille hankevetäjiä kokoaville tilaisuuksille on tarvetta. Hanketoimijat tuntevat oman maakuntansa toiminnan, mutta laajempi keskustelu ainakin toimialojen välillä jää usein puuttumaan. Erityisesti hanketreffien osalta arvostettiin sitä, että ne lisäsivät ajatustenvaihtoa yli maakunta- ja toimialarajojen. Lähiruokaa ja matkailua -hanketreffit kokosivat alojen kehittäjät yhteen neljässä suuraluetilaisuudessa. Hanketreffeillä koottiin kehittämistyön tuloksia, käytiin läpi valtakunnallisia poliittisia linjauksia, kuten lähiruoka- ja luomuohjelmia ja maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa sekä verkotettiin ruoka- ja matkailualan toimijoita. Kantavana teemana oli joustava siirtyminen ohjelmakaudesta toiseen. Kerrankin oli runsaasti asiantuntijoita paikalla. Myös verkostoitumiseen jäi mukavasti aikaa. Samat asiat keskusteluttaa nyt kuin 10 vuotta sitten. Pistää miettimään, ovatko asiat menneet eteenpäin. Hankebyrokratia on asia, johon pitäisi saada oikeasti helpotusta. Tuntuu siltä, että olemme mestareita vetoamaan lakeihin ja asetuksiin, kun jotain pitäisi tehdä aikaisempaa paremmin ja tehokkaammin. Bioenergia ja kylätoiminta -hanketreffit kokosi alan hanketyöntekijät ja kehittäjät yhteen. Hanketreffeillä käytiin läpi uusiutuvan energian trendejä, tulevaisuudennäkymiä sekä kylien hajautettuja energiantuotantoratkaisuja. Ständitorilla, jossa oli esillä alueen bioenergiahankkeita, verkotettiin toimijoita. Toisena seminaaripäivänä käytiin tutustumassa hakelaitoksessa, jossa esiteltiin pellettiä lämmitysmuotona sekä kuultiin energiaosuuskunnan toiminnasta. Maatalouden hanketoimijat kokoontuivat marraskuussa valtakunnallisille hanketreffeille Kuortaneen urheiluopistolle. Tapaamisen aikana vaihdettiin kokemuksia, toimivia tapoja ja hyviä käytänteitä maatalouden hanketoimijoiden kesken. Käytännön järjestelyistä vastasi Sedu Aikuiskoulutus. Yhteisenä intressinä oli alkutuotannon, maaseutuyrittäjyyden ja teknologian kehittäminen maatalouden kilpailukyvyn tehostamiseksi. Maatalous tarvitsee omat hanketreffinsä vastakin, kiitos. Lantbruk 2013 oli Ahvenanmaan maanviljelijöille suunnattu ideointi- ja inspiraatiopäivä. Päivän teemoina olivat maatalouden tulevaisuuden haasteet, kustannustehokkuus, ajankohtaiset trendit sekä taloussuunnittelu. Helmikuussa järjestettiin maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivät Oulussa ja Vantaalla. Päivien tavoitteena oli arvioida, mitä positiivista ja mitä kehitettävää on MMM:n investointituetussa rakentamisessa. Ta- 18 Suomen maaseutuverkosto 2013 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

20 Viroon suuntautuneen maaseuturakentamisen opintomatkan aikana tutustuttiin maatalous- ja maaseuturakentamiseen liittyviin vierailukohteisiin. EE-Betoonelement-tehtaassa Rakveressä tehdään mm. maaseuturakentamisessa käytettäviä teräsbetonielementtejä. Virolais-suomalainen yhteistyöyritys AS Grüne Fee Eesti johdatteli maaseuturakentamisen opintomatkalaiset kasvihuonerakentamisen uusimpaan teknologiaan. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto