MAASEUTUVERKOSTON VUOSIKERTOMUS Suomen maaseutuverkosto 2012

Transkriptio

1 2013 MAASEUTUVERKOSTON VUOSIKERTOMUS Suomen maaseutuverkosto 2012

2 Sisällysluettelo 1. AVAINTIETOJA KATSAUS VUOTEEN HALLINTO JA ORGANISAATIO Maaseutuverkoston ohjausryhmä Maaseutuverkoston työryhmät Henkilöstö Jäljet Tulevaisuuteen -TEEMAVUOSI PÄHKINÄNKUORESSA KATSAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN Verkostoituminen Viestintä Koulutus Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Kansainvälinen ja alueidenvälinen yhteistyö TALOUSKATSAUS Liite 1. Koulutukset...30

3 1. AVAINTIETOJA 2012 OPPIVA VERKOSTO. Maaseutuverkoston tapahtumina järjestettiin eri puolilla Suomea kaikkiaan 73 koulutustapahtumaa. Näiden lisäksi toteutettiin kolme maaseutuverkoston opintomatkaa. Maaseutuverkoston tapahtumiin osallistui vuoden aikana henkilöä. SOSIAALISESSA MEDIASSA. Sosiaalisen median avulla välitettiin tietoa teemavuoden toiminnasta, mm. alueellisista tulevaisuustyöpajoista. Kaustisella järjestetyn Innovaatioleirin ja Okra-maatalousnäyttelyyn kohonneen Leader-teltan kuulumiset näkyivät useilla sosiaalisen median kanavilla. PAINOTUOTTEITA. Vuoden aikana tuotettiin Maaseutu Plus -lehteen kolme liitettä sekä Maaseutu Plus Special Issue palvelemaan kansainvälisiä lukijoita. Maaseudun kehittämistyön hankehelmiä esiteltiin syksyllä ennen Maaseutugaalaa 12-sivuisessa liitelehdessä Maaseudun Tulevaisuudessa sekä Landsbygdens Folkissa. MAASEUDUN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ. Parhaat käytännöt kilpailun finalistihankkeet lisättiin Euroopan maaseutuverkostoyksikön Contact Pointin Euroopan laajuiseen hyvien käytäntöjen tietokantaan. Valtakunnallinen Maaseutugaala sai liikkeelle laajan joukon maaseudun kehittämistyössä toimivia hallintoviranomaisia, hanketoimijoita ja muita kehittämistyössä mukana olevia tahoja juhlistamaan suomalaisen maaseudun kehittämistyön tuloksia. MESSUNÄKYVYYTTÄ. Okra-näyttelyyn rakennettu Leader-teltta keräsi messukävijöitä magneetin tavoin tutustumaan Leader-rahoitteisten yritysten tuotteisiin ja palveluihin. Syksyllä maaseutuverkosto osallistui KoneAgria-näyttelyyn yhteisosastolla Maaseutuviraston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. KANSAINVÄLISYYS. Tällä ohjelmakaudella kansainvälinen yhteistyö on juurtunut uusille alueille. Suomen Leader-toimintaryhmistä jo 40 %:lla on meneillään kv-hanke. Eurooppalaisia yhteistyötäkumppaneita on jopa 21 maassa. Vuosikertomuksen kuvat: Suomen maaseutuverkosto 2 Suomen maaseutuverkosto 2012 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

4 2. KATSAUS VUOTEEN 2012 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teeman puitteissa piirrettiin vuoden 2012 aikana viidessätoista alueellisessa tulevaisuustyöpajassa Jälkiä tulevaisuuteen. Työpajojen keskeiset johtopäätökset tulevaisuuden maaseudun kehittämisen tavoitteista olivat selkeät. Maaseudulla tarvitaan innovaatioiden edellytysten luomista, hallinnollisesti kevyt ja kannustava rahoitus, maaseudun elinkeinojen ja maaseutuyhteisöjen kehittämistä sekä maaseudulla asumisen mahdollistamista. Tulevaisuustyöpajat kokosivat yhteen alueellisia maaseutu- ja rakennerahastojen ohjelmien toimijoita. Tilaisuudet olivat alkusysäystä alueellisten maaseutustrategioiden kirjoittamiselle tulevaa ohjelmakautta varten. Maaseutuverkostotoiminnassa toimittiin vuoden aikana täysillä myyden ja markkinoiden kuluvan ohjelmakauden mahdollisuuksia. Verkostotoiminta ja ohjelmatyö ovat sinänsä haastavaa työtä. Sidosryhmien toiveet ja odotukset maaseutuverkostotoiminnalle ovat moninaiset. Tavoitteena on ollut lisätä yhteistyötä ja saada myös uusia toimijoita mukaan. Alueelliset tulevaisuustyöpajat ja valtakunnallinen innovaatioleiri olivat erityisen onnistuneita esimerkkejä yhteistyön tuloksista. Maaseutuverkosto on alkanut myös muotoutua ja yhä useammat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat tunnistavat olevansa osa maaseutuverkostoa. Keväällä tehdyn maaseutuverkostotoiminnan ja verkostoanalyysin mukaan maaseutuverkoston toiminta tunnistetaan jo kohtuullisen hyvin. Verkosto kuitenkin koetaan vielä toisaalta hahmottumattomaksi ja toiminta hajanaiseksi, koska maaseudun kehittäjien ja kehittämisohjelmien kenttä on laaja. Maaseutuverkosto ei sinänsä ole itseisarvo, mutta verkostomainen toimintatapa parhaimmillaan rakentaa entistä sujuvampaa yhteistyötä ohjelmien hallinnoinnissa ja toteuttamisessa. Vuosikertomukseen on koottu katsaus maaseutuverkoston toiminnoista: viestinnästä, koulutuksista, hyvien käytäntöjen välittämisestä sekä kansainvälistymisen edistämisestä. Yhteistyössä on ollut laaja toimijoiden joukko. Tästä kaikille yhteistyökumppaneille lämmin kiitos. Kuluvan kauden ohjelmassa on vielä mahdollisuuksia, hyödynnetään ne, vaikka katsotaankin samalla jo tulevaisuuteen. Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

5 3. HALLINTO JA ORGANISAATIO Maaseutuverkoston toimintaa koordinoi Maaseutuverkostoyksikkö. Maaseutuverkostoyksikkö on hallinnollisesti maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston (vuoden 2013 alusta ruokaosaston) yksikkö, jonka toimipaikkana on Seinäjoki Maaseutuverkoston ohjausryhmä Maaseutuverkoston ohjausryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana 4 kertaa: Helsingissä , Seinäjoella , Lieksan Kolilla ja Tampereella Ohjausryhmän kokoonpano vuonna 2012 Puheenjohtaja: Pekka Tahvanainen, yksikön päällikkö, Pohjois-Karjalan Ely-keskus Varapuheenjohtaja: Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö Jäsenet: Tiina Malm, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö (Virva Terho, maaseutuekonomisti, maa- ja metsätalousministeriö) Päivi Kujala, yksikönjohtaja, Maaseutuverkostoyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö (Teemu Hauhia, verkostovalmentaja, Maaseutuverkostoyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö) Laura Jänis, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö (Harri Ahlgren, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö) Hilkka Vihinen, professori, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (Tuomas Perheentupa, kehittämisjohtaja, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) Esko Leinonen, osastonjohtaja, Maaseutuvirasto (Markus Lounela, yksikönjohtaja, Maaseutuvirasto) Hannu Linjakumpu, yksikönpäällikkö, Lapin ELY-keskus (Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Vuokko Mähönen, maatalouden ympäristöasiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus (Irmeli Ahtela, ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus) 4 Suomen maaseutuverkosto 2012 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

6 Stefan Bäckman, maatalousekonomisti, PTT (Tuija Mononen, tutkija, Itä-Suomen yliopisto/mua) Vesa Nuolioja, johtaja, ProAgria Oulu (Henrik Ingo, johtaja, ProAgria, Österbottens Svenska Lantbrukssällskap) Seppo Ojala, taloustirehtööri, Birdlife Suomi (Irina Herzon, filosofian tohtori, Birdlife Suomi) Jyrki Kuva, ohjelmapäällikkö, Etelä-Savon liitto (Satu Sikanen, erikoissuunnittelija, Etelä-Karjalan liitto Antero Lehikoinen, toiminnanjohtaja, Joensuun Seudun Leader ry (Hannele Pyykkö, toiminnanjohtaja, Vaara-Karjalan Leader ry) Minna-Mari Kaila, johtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry (Kaarina Jokinen, talouspäällikkö, Suomen Yrittäjät ry) Rikard Korkman, asiamies, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf (Johan Åberg, tutkimuspäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry) Chris Lindholm, koordinaattori, Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Leila Lindström, ohjelmavastaava, Ahvenanmaan maakunnan hallitus) Päivi Kiviranta, johtaja, Suomen 4H-liitto (Harri Mäenpää, johtaja, Satakunnan 4H-piiri) Peter Backa, kyläasiamies, Svenska studiecentralen (Risto Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry) Hannele Liimatta, projektipäällikkö, Sysmän kunta, Maaseudun Kehittäjät ry) (Pertti Iivanainen, maaseutusihteeri, Liperin kunta, Maaseudun Kehittäjät ry)) Christell Åström, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto (Jarkko Huovinen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Sihteeri Sanna Puumala, verkostosihteeri, Maaseutuverkostoyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

7 3.2. Maaseutuverkoston työryhmät Maaseutuverkoston ohjausryhmän nimeämänä toimii kolme työryhmää. Alueiden välisen yhteistyön ryhmä (työkieli ruotsi) SYTY, Risto Matti Niemi Joutsenten Reitti ry, Petri Rinne Lapin Liitto, Paula Mikkola SLC, Rikard Korkman, pj Österbottens förbund, Niklas Ulfvens Ålands landskapsregering, Leif Franzell Finska hushållningssällskapet, Jörgen Grandell ELY-keskukset, Kaarlo Lepistö Maaseutuverkostoyksikkö, Hans Bergström Työryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kerran. Kokouksessa työryhmä käsitteli maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa ja suunnitteli erityisesti asiantuntijavaihtoa. Innovaatiotyöryhmä Laurea ammattikorkeakoulu, Tero Uusitalo Kainuun Nuotta ry, Veli-Matti Karppinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Sami Kurki (MUA, Toivo Muilu) Taiteilija / maanviljelijä, Osmo Rauhala ProAgria Maaseutukeskusten liitto / Alueelliset ProAgriat, Pentti Meriläinen (Österbottens Svenska Lantbrukssällskap, Henrik Ingo Maaseutuverkoston ohjausryhmän jäsen, Hilkka Vihinen (MTT), pj Maaseutuverkostoyksikkö, Teemu Hauhia Innovaatiotyöryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa. Työryhmä käsitteli kokouksissa maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa Lisäksi Innovaatiotyöryhmä antoi oman panoksensa tulevan ohjelmakauden maaseutuverkostotoiminnan suunnitteluun sekä Euroopan innovaatiokumppanuusverkoston kansalliseen toteutusmalliin. Kokouksessa käsiteltiin myös innovaatioleirin toteutusta, Sähköinen silta -esiselvitystyötä sekä Maaseutu.fi-sivuston kehitystyötä. Maaseutu.fi-sivuston kehitystyötä suunnittelevassa työryhmässä on innovaatiotyöryhmän edustajana mukana Veli-Matti Karppinen. 6 Suomen maaseutuverkosto 2012 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

8 Leader-työryhmä YHYRES kehittämisyhdistys ry, Matti Jaskari (Pohjanmaa) Etpähä ry, Jukka-Pekka Jauhiainen (Päijät-Häme) PoKo ry, Juha Kolhinen (Pirkanmaa) I samma båt rf, Sami Heinonen (Varsinais-Suomi, ruotsinkieliset ryhmät) Rieska-Leader ry, Tuula Aitto-oja (Pohjois-Pohjanmaa) Oulujärvi Leader ry, Pirjo Oikarinen, (Kainuu) Pyhäjärviseutu ry, Marja Kares-Oksman (Satakunta) Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry, Sinikka Koivumäki (Etelä-Pohjanmaa) Rajupusu Leader ry, Ilpo Lehtinen (Etelä-Savo) Karhuseutu ry, Pekka Niemelä (Satakunta) Suomen kylätoiminta ry, Heikki Konsala Maaseutuverkoston ohjausryhmän edustaja, Antero Lehikoinen, Joensuun Seudun Leader ry Maaseutuverkostoyksikkö, Juha-Matti Markkola Työryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana 2 kertaa. Työryhmä käsitteli kokouksissa maaseutuverkoston toimintakertomusta vuodelle 2012 ja toimintasuunnitelmaa Keskustelunaiheita olivat myös Leader-brändin kehittäminen, laatutyö ja toimintaryhmien hallitusten osaamisen lisääminen Henkilöstö Maaseutuverkostoyksikön johtaja, agronomi, MMM Päivi Kujala Nätverksombudsman (ruotsinkielinen verkostoasiamies), Hum. kand. Hans Bergström Verkostotiedottaja, FM Kirsi Hakoniemi Verkostovalmentaja, KTM Teemu Hauhia Verkostokoordinaattori, HTM Hanna Lilja, vanhempainvapaalla saakka, sijaisena saakka FM Krista Laurila, FM Kati Ylisalo ja KTM Lauri Hyttinen alkaen Verkostoasiamies, metsänhoitaja, MMM Juha-Matti Markkola MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

9 Verkostosihteeri, KTM Sanna Puumala saakka, sijaisena VM Elisa Keskinen Harjoittelijat Valtionhallinnon harjoittelija, Viivi Lakkapää, Vaasan yliopisto Kati Ylisalo, , määräaikainen suunnittelija, valtion työllistämisen tuki Pirita Nurmi, , treenihanke, työssäoppiminen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Hanna Sipilä, , kirjanpidon harjoittelija, koulutuskeskus Sedu Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö. Takana vasemmalta: Juha-Matti Markkola, Teemu Hauhia ja Hans Bergström. Edessä vasemmalta: Päivi Kujala, Kirsi Hakoniemi, Sanna Puumala ja Krista Laurila. 8 Suomen maaseutuverkosto 2012 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

10 4. Jäljet Tulevaisuuteen -TEEMAVUOSI PÄHKINÄNKUORESSA Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemavuosi, Jäljet tulevaisuuteen, nosti esiin erityisesti maaseutuelämän tulevaisuuden haasteisiin liittyviä ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. Keskiössä loppuohjelmakaudella, sekä vuonna 2012 että 2013, ovat innovaatiot, uudet ideat, tuotteet tai tavat toimia, joilla vastataan aikamme uusiin haasteisiin. Ilmastonmuutos, bioenergia ja uudet teknologiat sekä väestömuutokset vaativat ja tuovat tullessaan uusia ratkaisuja. Maaseudun uudistuvat elinkeinot voivat vastata aikamme muutosten aiheuttamiin uusiin tarpeisiin ja kysyntään, joita esimerkiksi biotalous luo. Maaseutuverkoston toimintasuunnitelmassa vuonna 2012 tuotiin monipuolisesti esiin teemavuoden mukaisia, tulevaisuuden maaseutuelämään liittyviä asiakokonaisuuksia. Tärkeimpänä teemavuoden koulutuksena voidaan pitää heti alkuvuodesta käynnistynyttä alueellisten tulevaisuustyöpajojen tapahtumasarjaa, jossa jokaisessa 15 maakunnassa järjestettiin työpaja uuden ohjelmakauden aluestrategian laatimiseksi. Niihin kutsuttiin kunkin alueen ELY-keskuksen ja maakuntaliittojen toimesta olennaiset sidosryhmäverkostot. Tässä vaiheessa ohjelmakautta on aika piirtää jälkiä tulevaisuuteen ja nostaa esiin uusia paikallisia ideoita tulevaisuuden maaseudun rakentajina. Yhteistyössä mukana oli upea toimijoiden joukko: MMM, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR), Sitra, Maaseutuvirasto, ELY-keskukset, Maakuntaliitot, toimintaryhmät sekä Capful Oy työpajojen organisaattorina. Verkostoitumisen ja innovoinnin uutena avauksena järjestettiin Peloton Innovation Camp kesäkuussa Kaustisella. Innovaatioleiri kokosi yli 50 eri alojen osaajaa teemavuoden hengessä kehittämään uusia liiketoimintaratkaisuja maaseudulla olevalle liiketoimintapotentiaalille. Innovaatioleiristä lisää kohdassa 5.3. koulutus. Teemavuosi näkyi erityisesti sähköisessä viestinnässä: www-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa saattoi seurata teemavuoden toteutumista: mm. innovaatioleirin kuulumisia sekä alueellisista tulevaisuuspajoista syntyneitä oivalluksia. Tilaa elämälle -juttusarja antoi paikallistoimijoille oivan mahdollisuuden heittää omat erityispiirteensä Suomen kartalle. Juttusarjassa esittäytyivät mm. maaseudun yrittäjät, kyläkehittäjät ja nuorten aktivoijat Suomen kaikilta ELY-keskusalueilta. Foorumiin Maaseutu Tilaa elämälle päivitettiin kuulumisia maaseudulta mm. kuvien ja videoiden muodossa. Parhaat käytännöt kilpailu oli pitkin vuotta näkyvillä viestintätyön eri osa-alueilla. Teemavuoden aikana tuli todettua useaan kertaan, että maaseudulla totisesti on tilaa tulevaisuudelle. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

11 5. KATSAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN 5.1. Verkostoituminen Yhteistyön lisäämistä ja verkostoitumista edistettiin maaseutuverkoston toiminnassa tapahtumien suunnittelun ja toteutuksen kautta. Koulutustilaisuuksiin kutsuttiin ohjelmaa toteuttavia sidosryhmiä sekä hallintoviranomaisia. Verkostotapahtumien suunnittelun yhteydessä pyrittiin löytämään tapahtumiin myös uusia toimijoita. Sosiaalisen median käyttöönotto on lisännyt yhteisen keskustelun mahdollisuuksia ja täten niin ajasta kuin paikastakin riippumatonta verkostoitumista. Vuoden 2012 keväällä tehtiin palautekysely ja verkostoanalyysi maaseutuverkostotoiminnan ja Maaseutuverkostoyksikön toiminnan osalta. Kyselyn toteutti Ramboll Oy. Palautekyselyyn saatiin 227 vastausta. Vuosikertomukseen on nostettu muutamia suoria lainauksia palautekyselystä. Keskeisinä onnistumisina verkostotoiminnan osalta pidettiin tapahtumia ja koulutustilaisuuksia, haasteena nähtiin verkostotoiminnan tunnettuuden lisääminen. "En tiedä tarviiko kaikkien edes ymmärtää, että tässä on kyseessä maaseutuverkoston toiminta, jos kehittäminen ja kehittämisen meininki edistyy." "On tuonut yhteistyöfoorumeja samojen asioiden kanssa työskentelevien välille." "Toiminta keskittyy liikaa pitkään mukana olleisiin tahoihin. Tarvitaan uusia innokkaita mukaan!" Vastauksissa maaseutuverkostoa kuvattiin myös erilaisin adjektiivein: "Energinen, ennakkoluuloton, innostunut, idearikas, myönteinen, tulevaisuuteen uskova ja yhteistyöhakuinen". Esimerkkinä hyvästä temaattisesta verkostoitumistapahtumasta voidaan pitää tammikuista ympäristöhankevetäjien tapaamista. Tapaamisen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä Maaseutuverkostoyksikön kanssa vastasi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoima TEHO-hanke. Tapahtuman idea tuli suoraan hanketoimijoilta. 24 hanketta esittelivät tapaamisessa toimintaa ja tuloksiaan. Lisäksi tapaamisessa työryhmätyöskentelyn aiheena suunniteltiin hanketoimijoiden välisen yhteystyön kehittämistä ja verkostojen syventämistä ympäristöteeman alla. Tilaisuus oli hyvä osoitus valtakunnallisen verkostoitumisen kehittämisestä tietyn teeman puitteissa. Tapahtuman pohjalta syntynyttä toimijaverkostoa hyödynnettiin myös seuraavan ympäristöhankevetäjien tapaamisen sisältösuunnittelussa sekä muussa kyseiselle verkostolle suunnatussa tiedonvälityksessä Viestintä Maaseutuverkostoyksikkö tiedotti vuonna 2012 monin tavoin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Viestinnän kohderyhmiä olivat: jokainen kansalainen, maaseutuväestö, tuensaajat, ohjelmaa toteuttavat tahot ja muiden Euroopan unionin jäsenmaiden verkostoyksiköt. Tiedottamista painotettiin ja kohdennettiin saadun palautteen ja toiveiden mukaisesti. 10 Suomen maaseutuverkosto 2012 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

12 Tiedottamisen välineitä olivat muun muassa internet ( / / / yhteisöpalvelut Facebook ja Twitter) sekä sähköiset tiedotteet ja painetut julkaisut. Viestintää tehtiin yhteistyössä sidosryhmien ja maaseutuverkoston eri toimijoiden kanssa. Haasteet viestintätavoitteiden saavuttamisessa Vuonna 2012 viestintätyön haasteet liittyivät edelleen käytössä oleviin resursseihin. Maaseudun kehittäjien ja laajan maaseutuverkoston toimijoiden viestintätarpeet ovat hyvin moninaiset. Maaseutuverkostossa tarvitaan sekä konkreettista viestinnän kättä pidempää että koordinoivaa tukea viestinnän hoitamisessa. Monipuolisen kehittämisohjelman laaja-alaisuus ja laaja sidosryhmäverkosto asettaa melkoiset haasteet tiedottamisen oikea-aikaisuudelle, johon oman lisänsä tuo myös kaksikielisyys. Myös aktiivinen sidosryhmäyhteistyö näkyy joidenkin viestintäprosessien, esim. julkaisujen tuotannon, pitkissä valmistumisajoissa. Vuoden lopussa aloitettiin Maaseutu.fi:n kehitystyö, jonka tavoitteena on nykyaikaisen, joustavan ja verkostoivan www-sivuston rakentaminen uudelle ohjelmakaudelle. Suunnittelutyö pohjautuu maaseutuverkoston osallisten tarpeisiin, ja se aloitetaan täysipainoisesti vuoden 2013 alussa. Uusi Maaseutu.fi valmistuu vuonna 2014 alkavan ohjelmakauden alkuun. Maaseutu.fi:n kehittämisprojekti keskittyy muun muassa sivuston palveluihin: asiantuntijarekisteriin, Parhaat käytännöt -tietokantaan sekä kuvapankkiin. Luonnollisesti se sivuaa myös muuta sähköistä viestintää, uutiskirjeitä ja sosiaalista mediaa. Kehittämisprojekti ei kuitenkaan kykene ratkaisemaan sitä tosiasiaa, että sähköinen viestintä, www-sivut ja sosiaalisen median käyttäminen vaatisivat vahvemman päivittämisresursoinnin. Tällöin viestintäkanavien mahdollisuuksia voitaisiin käyttää tehokkaammin maaseutuverkostotoiminnan tukena. Internet Maaseutu.fi-, Landsbygd.fi- ja Rural.fi-sivut Vuonna 2012 sivustoille luotiin ja linkitettiin ajankohtaista tietoa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. "Toimiva portaali / hyvät nettisivut. / Logo on tullut tutuksi materiaalin kautta." "Nettisivut ovat hyvä kooste sen toiminnasta, mutta edelleen toiminnallista linkittymistä maaseudun muihin toimijoihin, etenkin ruohonjuuritasolle voisi tehostaa." "Infon på svenska mer begränsad än på finska." Sosiaalinen media Nuoriin aikuisiin ja maaseutuelämän mahdollisuuksiin keskittyneen teemavuoden jälkeen päätettiin vuonna 2012 jatkaa viestintää myös sosiaalisessa mediassa. Käsillä oleviin päivittäjäresursseihin nojaten sosiaalinen media käsitetään ohjelmaviestinnässä oivaksi lisäksi muiden viestintäkanavien joukossa, jolla ei kuitenkaan ole pääpainoa viestinnässä. Sosiaalisen median avulla välitettiin tietoa teemavuoden toiminnasta eri puolella Suomea. Maaseutu.fi:n, Facebookin ja Twitterin yhteensovittaminen tarjosi maaseudun kehittäjille hienon mahdollisuuden verkottua sähköisen viestinnän keinoin. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

13 Maaseutuverkoston kuvapankki Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman kuvapankkiin ( syötettiin vuoden aikana runsaasti mm. Innovaatioleirin, Parhaat käytännöt -kilpailun ja Maaseutugaalan valokuvia. Kuvapankki on saanut osakseen runsaasti kiittävää palautetta siitä, että se tarjoaa konkreettisen apuvälineen alueilla tehtävään viestintätyöhön. Maaseutuverkoston asiantuntija- ja osaajarekisteri Myös maaseutuverkoston asiantuntija- ja osaajarekisterin ylläpitäminen jatkuu. Rekisteriin on ilmoittautunut runsaasti uusia asiantuntijoita vuoden aikana. Rekisterin sisältö päivitettiin kokonaan loppukesästä. Esitteet, julkaisut ja videot Maaseutuverkoston julkaisuilla ja esitteillä on yhdenmukainen ilme (ns. maaseutuverkoston julkaisusarja). Esitteet löytyvät Maaseutu.fi-sivuilta Viestinnän alta kohdasta Esitteet, osoitteesta viestinta/esitteet.html. Maaseutuverkoston vuosikertomus julkaistiin kesän alussa. Maaseutuverkoston Youtube-kanavalle ( on viety vuoden aikana paljon audiovisuaalista aineistoa. Sieltä löytyvät mm. kaikki Parhaat käytännöt kilpailun 20 finalistihankkeen multivisiot, Leader-video sekä Maaseutugaalan koostevideo. Youtubesta löytyvät niin alueellisten tulevaisuustyöpajojen tarpeita varten tuotetut asiantuntijavideot kuin suomalaista maaseutua esittelevä englanninkielinen ja kansainvälisten sidosryhmien tarpeisiin tuotettu maaseutuvideo. Maaseutuverkostoyksikön tuottaman materiaalin lisäksi kanavalle on viety muidenkin maaseutuverkostotoimijoiden ohjelmatyössä syntynyttä videoaineistoa. Lehtityö Vuonna 2012 maaseutuverkostoyksikkö tuotti Maaseutu Plus -lehteen liitteet numeroihin 1/2012, 3/2012, 5/2012 sekä englanninkieliseen kv-lehteen (Maaseutu Plus Special Issue). Vuoden viimeisessä liitteessä 5/2012 kerrattiin Tampereella juhlitun Maaseutugaalan tuntemuksia ja esiteltiin Parhaat käytännöt -kilpailun voittajahankkeet. Parhaat käytännöt kilpailun finalistihankkeiden esiin nostamiseksi julkisuudessa tuotettiin lokakuussa Maaseudun Tulevaisuuteen ja Landsbygdens Folkiin finalistihankkeita esittelevät 12-sivuiset liitelehdet. Maaseutuverkoston moninaisesta toiminnasta kerrottiin esimerkiksi eri puolella Suomea ilmestyvien paikallislehtien jutuissa. Koulutustilaisuuksista, tapahtumista ja Parhaat käytännöt -kilpailusta tiedottavia lehti-ilmoituksia julkaistiin laajalti sekä maakuntalehdissä, paikallislehdissä että ammattilehdissä. Tiedotteet Maaseutuverkostoyksikkö lähetti vuonna 2012 koostettuja ajankohtaistiedotteita kuukausittain molemmilla kotimaisilla kielillä. Myös lehdistötiedotteita lähetettiin molemmilla kielillä viestintätarpeiden mukaisesti. Kaikkiin verkostotoimiin liittyvää, päivittäistä ja ajankohtaista tiedottamista tehtiin sähköpostitse aktiivisesti. 12 Suomen maaseutuverkosto 2012 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

14 Sähköiset uutiskirjeet Maaseutuverkostoyksikkö tuotti juttumateriaalia maaseudun kehittäjien uutiskirjeeseen, Liiteriin. "Sähköinen tiedotus on parantanut tiedonkulkua; mitä milloinkin toimii ja on tapahtunut, etenkin Liiteri, Verso ja muut sähköiset julkaisut." Mediaseuranta Mediaseurannan tukena maaseutuverkostoyksiköllä on käytössään maa- ja metsäta lous ministeriön käyttämä työkalu Amppareiden Witpik. Se on sähköisten verkkojulkaisujen seurantakanava, joka seuloo verkon kotimaisia ja osaksi ulkomaisia uutisia, blogeja, keskustelupalstoja, pääkirjoituksia, kolumneja sekä tiedotteita. Vuonna 2012 maaseutuverkoston hakusanoina palvelussa olivat muun muassa maaseudun kehittäminen, maaseutuverkosto, Leader-toiminta sekä hyvät käytännöt ja Parhaat käytännöt. Maaseutuverkostoyksikön oman manuaalisen printtiseurannan ja Witpik-palvelun perusteella voidaan todeta uutiskynnyksen ylittyneen erityisesti Parhaat käytännöt kilpailun, Maaseutugaalassa palkittujen hankkeiden, Leader-teltan sekä maaseudun alueellisen strategiavalmistelutyön osalta. Vuoden 2012 selkeästi suosituin uutisaihe on oman alueen hankkeen menestyminen Parhaat käytännöt -kilpailussa. Näistä aiheista uutisoivat eri puolilla Suomea painetuissa julkaisuissaan ja sähköisillä kanavillaan niin paikallis-, maakunta- kuin valtakunnankin media. Lisäksi maaseutuverkoston aiheita nostettiin aktiivisesti esille niin alueellisten tiedotushankkeiden kuin muidenkin sidosryhmien www-sivuilla ja sosiaalisen median kanavilla. Tiedotuskyltit Maaseudun kehittämisohjelmien rahoituksesta kertovien tiedotuskylttien hankinnasta vastaa maaseutuverkostoyksikkö. Tiedotuskylttien (neljä kylttityyppiä) toimittamista on jatkettu lisätilausten mukaisesti. Hankintalain mukainen uuden kylttitoimittajan kilpailutus aloitettiin joulukuussa. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

15 Messut Oripään lentokentällä järjestetyyn Okra-maatalousnäyttelyyn maaseutuverkosto osallistui heinäkuun alussa. Okraan rakennettiin Leader-teltta, jossa esiteltiin paikallisen kehittämistyön tuloksia eri puolelta Suomea tulevien maaseutuyritysten kautta. Toimintaansa Leader-tukea saaneet yrittäjät myivät aktiivisesti 500 neliön suuruisessa teltassa tuotteitaan, maaseudun helmiä, laidasta laitaan. Teltassa esiteltiin myös joitakin helmihankkeita eri toimintaryhmien alueilta. Teltasta saatiin hyvää palautetta, ja syksyllä aloitettiinkin jo seuraavan Leader-teltan suunnitteleminen Seinäjoen Farmariin. KoneAgria-näyttelyyn Jyväskylässä osallistuttiin lokakuussa yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Maaseutuviraston kanssa. Oripään Okra-maatalousnäyttelyyn rakennettu Leaderteltta keräsi messukävijöitä magneetin tavoin tutustumaan Leader-rahoitteisten yritysten tuotteisiin ja palveluihin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen tutustui Leaderteltan antiin ministeriön viestintäjohtaja Pekka Väisäsen ja messupäällikkö Jukka Isotalon opastuksella. 14 Suomen maaseutuverkosto 2012 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

16 Muut viestinnän tapahtumat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman viestintää yhteen sovittava ryhmä järjesti vuoden aikana kaksi alueellisten viestintäyhdyshenkilöiden tapaamista. Niissä tehtiin katsaus ohjelmaviestinnän ajankohtaisiin asioihin ja alueilla tehtävään viestintätyöhön. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin kehittämisohjelman neuvottelupäivien yhteydessä ja toinen videoneuvotteluna loppuvuodesta. Viestintä- ja tiedotusmateriaali Messuilla ja muissa tapahtumissa tarvittavaa viestintä- ja tiedotusmateriaalia hankittiin yhteistyössä kehittämisohjelmaa yhteen sovittavan viestintäryhmän kanssa Koulutus Maaseutuverkoston koulutuksena järjestettiin vuoden aikana 69 koulutustilaisuutta 30 koulutusaihekokonaisuudesta. Yhteensä maaseutuverkoston koulutuksiin osallistui henkilöä, (Liite 1. Maaseutuverkoston koulutukset ). Lisäksi Maaseutuverkostoyksikkö järjesti yhdessä sidosryhmiensä kanssa 13 seminaaria tai alueellista opintomatkaa (Liite 1.), joihin osallistui 961 henkilöä. Koulutuksia järjestettiin yhteistyössä eri sidosryhmätahojen kanssa. Vuoden aikana toteutettiin myös Leader-työhön, maksatukseen ja maataloushallintoon liittyvät opintomatkat Puolaan sekä matkat Hollantiin / Belgiaan ja Belgiaan. Opintomatkoille osallistui yhteensä 64 henkilöä. "Heikossa taloustilanteessa maaseutuverkosto on tarjonnut mahdollisuuden järjestää koulutustilaisuuksia." "Koulutustilaisuudet ovat hyvin järjestettyjä ja mielenkiintoisia." Maaseutuverkoston koulutusten tavoitteena on tuoda esiin kehittämisohjelman mahdollisuuksia, verkottaa toimijoita sekä välittää taustoittavaa tietoa toimeenpanoon liittyvän koulutuksen täydentämiseksi. Vuoden 2012 koulutusaihekokonaisuudet muotoutuivat paljolti niistä tarpeista, joista maaseutuverkoston toimijatahot esittivät toivomuksiaan koulutussuunnitelmaa laadittaessa syksyllä Toimintasuunnitelma kävi läpi myös laajan kommenttikierroksen maaseutuverkoston toimijoiden parissa ja sitä kautta täydentyi lopulliseen muotoonsa. Suunnittelun pohjana on käytetty myös aikaisemmissa maaseutuverkoston koulutuksissa sekä kehittämisohjelman neuvottelupäivillä kerättyä palautetta. Leader-työn osalta vuotuinen toimintasuunnitelma on tehty yhteistyössä maaseutuverkoston Leader-työryhmän kanssa. Myös maaseutuverkoston innovaatiotyöryhmä on käynyt läpi toimintasuunnitelmaa kokouksissaan. Maaseutuverkoston koulutuksia suunnataan pääsääntöisesti niille tahoille, jotka välittävät maaseutuohjelman puitteissa tietoa edelleen omille sidosryhmätahoilleen. Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä eivät siis ole suoraan tuensaajat, vaan maaseutuohjelman parissa toimivat hallintoviranomaiset, toimintaryhmät, hanketoimijat ja muut tietoa edelleen välittävät sidosryhmätahot. Koulutuksia toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tai ulkoisena ostopalveluna. Maaseutuverkoston koulutusten yhtenä kriteerinä voidaan pitää palautekyselystä muodostuvaa keskiarvoa seuraavista osa-alueista: tapaamisen ajankohta, paikka, puhujat, ennakkoinformaatio sekä järjestelyt. Palautekyselyssä mainittuja osa-alueita arvioidaan asteikolla 1 5. Osa-alueiden yhteinen keskiarvo antaa varsin hyvän kuvan koulutustapahtuman kokonaisvaltaisesta tasosta. Palautekysely lähetetään sähköpostilla osallistujalistan mukaisesti kaikille osallistujille. Tapahtuman luonteesta riippuen 30 % 70 % osallistujista antaa palautetta ta- MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

17 pahtumista. Koulutustapahtumien järjestelyjen keskiarvo (ka.) on nähtävissä koulutusaihekokonaisuuksittain Liitteessä 1. Tilaisuuskohtaista palautetta voi tarvittaessa tiedustella Maaseutuverkostoyksiköstä. Maaseutuverkoston koulutuskokonaisuudet onnistuivat kuluvana vuonna varsin hyvin. Tapahtumien kokonaisvaltainen keskiarvo oli 4.1. Maaseutuverkoston koulutustapahtumia pidettiin palautteiden mukaan laadultaan ja järjestelyiltään erittäin hyvin onnistuneina. Suurinta kritiikkiä edellisvuosien tapaan sai tapahtumien ennakkomarkkinointi, joskin sekin on parantunut edellisvuosista. Monesti suurin ongelma ennakkoinformaation jakamisessa on oikean kohderyhmän tavoitettavuus ja jatkuva kiire ja resurssipula lukuisten tapahtumien vuoksi. Tapahtumamarkkinointia tehdään pääsääntöisesti sähköpostin välityksellä, haasteena on jakelulistojen ajan tasalla pitäminen. Koulutustapahtumien materiaali on nähtävillä Maaseutu.fi-sivustolla pääsääntöisesti tilaisuuksien jälkeen. "Yleisesti ottaen, kun kyseessä on valtakunnallinen toiminta jota tehdään muutaman ihmisen resursseilla, niin liikoja ei voi odottaa ja tilaisuudet pakostakin sen takia ovat aika harvassa / etäällä?" Vuoden 2012 aikana koulutusta järjestettiin muun muassa investointituetusta maatalous- ja maaseuturakentamisesta, maatalousinvestointeihin liittyvästä rakennetuesta ja tuottajalta kuluttajille ulottuvasta ruokaketjusta. Myös maatilojen avointen ovien koulutussarja "open days" saavutti suuren suosion maatiloilla vierailleiden koululaisten keskuudessa. Myös toimintaryhmätyön ja kylätoimintaan liittyvä koulutus oli aktiivista. Seuraavassa esitellään maaseutuverkoston vuoden 2012 koulutukset. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Helsingissä järjestettiin toukokuussa seminaari investointituetusta maatalous- ja maaseuturakentamisesta yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, MTT:n ja Ruotsin maatalousyliopiston kanssa. Tilaisuudessa esiteltiin ja arvioitiin kahden päivän aikana uusimpien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia ja tulevia tutkimus- ja kehittämistarpeita Suomessa ja Ruotsissa. Maatalouden ympäristöhankkeiden tapaamisessa MAISAhankkeen projektipäällikkö Tarja Stenman, maisemasuunnittelija Maarit Satomaa YmpäristöAgro-hankkeesta ja Baltic Deal -hankkeen projektityöntekijä Susanna Kaasinen virittivät keskustelua mallitilaverkoston luomisesta. 16 Suomen maaseutuverkosto 2012 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

18 Kesäkuussa järjestettiin Kolilla yhteistyössä Maaseutuviraston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa seminaari ja opintoretkipäivä kehittämisohjelman rakennetukikäsittelijöille. Seminaarissa käsiteltiin ajankohtaisasioita rakennepolitiikasta ja rakennetuista sekä tehtiin aihepiiriin liittyviä ryhmätöitä. Opintoretkipäivän aikana tutustuttiin alueelle ominaiseen maaseudun pienyritystoimintaan Pohjois-Karjalassa. Maaseutuyritysten Open Days - päivä maalla -vierailujen tavoitteena on toimintamallin rakentaminen maatilojen ja koulujen yhteistyön kehittämiseksi ja maaseututietämyksen kasvattamiseksi. MTK-liitot valitsivat alueiltaan maaseutuyrittäjät / tuottajat, jotka olivat valmiita ottamaan vastaan opiskelijaryhmiä. Ennen vierailua maaseutuyrittäjä / tuottaja kävi koulussa orientoimassa oppilaita vierailua varten. Oppilaat tekivät aiheeseen liittyviä ja perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisia ennakko- ja jälkitehtäviä. Maatilavierailuihin osallistui yli 500 vierailijaa Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Ympäristötuet yhdistyksille -koulutuskiertueen puitteissa pidettiin vuoden 2012 aikana yhteensä seitsemän tilaisuutta. Kiertuetta jatketaan vielä kolmella tilaisuudella vuoden 2013 aikana. Tilaisuuksissa on kuultu ELY-keskuksen asiantuntijoiden lisäksi kosteikkojen ja perinnemaisemien suunnittelun ja toteutuksen asiantuntijoita sekä yhdistysten että toimintaryhmien edustajia. Tilaisuuksissa on pidetty haastattelupuheenvuoroja, joissa yhdistysedustajia on haastateltu ympäristötukien hakijan näkökulmasta. Koulutuspäivän päätteeksi on käyty tutustumassa yhdistysten hoitamiin kosteikkoihin sekä perinnemaisemiin. Koulutuskiertueesta on saatavilla myös erillinen toimintakertomus, jota voi tiedustella Maaseutuverkostoyksiköstä. Eläinten hyvinvointituen ehdot muuttuivat vuoden 2012 alussa. Hyvinvointituen muutoksista järjestettiin kolmen tilaisuuden kiertue, jossa tuotiin esiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettavien eläinten hyvinvointituen toimenpiteiden mahdollisuudet, välitettiin ajankohtaista tietoa, esitettiin tavoitteelliset muutokset nykytilaan nähden sekä eläinten hyvinvoinnin yhteys tuottavuuteen ja taloudellisesti kannattavaan toimintaan. Koulutuksessa verkotettiin eläinten hyvinvointiasioiden parissa toimivia tahoja sekä edistettiin tuotantoeläinten parissa työtä tekevien ihmisten työhyvinvointia. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Voimistuvat kylät -valtakunnallinen koulutus- ja tiedotuskampanja käynnistyi syksyllä Tilaisuuksia järjestetään ympäri Suomen vuosina Kampanjan tavoitteena on koulutuksella ja eri toimijatahojen yhteistyöllä lisätä kylien ja kuntien vuoropuhelua ja keskinäistä yhteistyötä muun muassa kylien palveluiden uudelleen järjestämisessä. Kampanjaa vetää Suomen Kylätoiminta ry. Vuoden 2012 aikana pidettiin 16 Voimistuvat kylät -tilaisuutta. Tilaisuuksissa nostettiin esille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman osalta ohjelman puitteissa syntyneitä hyviä käytäntöjä muun muassa palveluiden järjestämisestä ja elämänlaadun parantamisesta. Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa järjestettiin myös kylätoiminnan neuvottelupäivät sekä paikalliskehittäjien juhlaseminaari LOKAALI Joensuussa. Elintarvikelainsäädännön muutoksista järjestettiin ruotsinkielisille sidosryhmille yksi koulutustilaisuus. Tavoitteena oli tuoda esiin lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia sekä edistää toimijoiden yhteistyötä elintarviketuotantoketjussa. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto

19 Valtakunnallinen innovaatioleiri Kesäkuussa toteutettiin ensimmäinen maaseudun innovaatioleiri, Innovation Camp Kaustinen. Kyseessä oli aivan uusi toimintamalli maaseudun kehittämisessä. Eri alojen asiantuntijat ympäri Suomen kerääntyivät kehittämään kolmen päivän ajaksi kahdeksaa eri ideaa. Ideat olivat valikoituneet mukaan kilpailun avulla, johon jätettiin yhteensä 50 ideaa. Ideoiden ympärille koottiin kehitystiimit, jotka veivät ideaa eteenpäin tavoitteena saada aikaan kaupallistettavia tuotteita tai liiketoimintakonsepteja. Uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi Innovaatioleirin tavoitteena oli parantaa sekä luoda uusia malleja asiantuntijatahojen ja yrittäjien yhteistyöhön innovaatioiden tuottamisessa sekä osoittaa maaseudun vahvuudet uusien innovaatioiden syntymisessä. Lisäksi markkinoitiin maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksia innovaatioiden kehittämisessä, ja tavoitteena oli myös luoda mallia alueellisille innovaatioleireille. Innovation Camp Kaustinen onnistui tavoitteissaan. Voittajaksi valittiin energiaisännöintipalvelut. Sitä ja myös muita ideoita on edelleen kehitetty leirin jälkeen. Ideamyllytys toi uusia näkökulmia tuttuihinkin aiheisiin, ja aivan uusia toimijoita saatiin mukaan maaseudun kehittämiseen. Maaseutuverkosto osoitti myös yhteistyön voimansa. Innovaatioleiri toteutettiin yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, Sitran maamerkit -ohjelman, Työja elinkeinoministeriön, Innovaatio ja osaaminen-verkoston, Luova talous -verkoston, ProAgrian, MTK:n, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Suomen Uusyrityskeskukset ry, Keksimö ry ja Kaustisen seutukunnan kanssa. Leirin koordinaattorina ja asiantuntijana toimi kilpailutuksen kautta valittu Demos Helsinki. Jatkona Kaustisen valtakunnalliselle leirille vuonna 2013 toteutetaan useita alueellisia innovaatioleirejä. Toimintamallia pyritään levittämään eri puolille Suomea. "Uudet avaukset eivät yleensä löydy suurista piireistä eikä kuuntelemalla konsultteja. Uudet avaukset löytyvät ihan ruohonjuuritasolla, tekemisen tasolta." Verkostoitumisen ja innovoinnin uutena avauksena järjestetty Peloton Innovation Camp kokosi yli 50 eri alojen osaajaa kehittämään uusia liiketoimintaratkaisuja maaseudulla olevalle liiketoimintapotentiaalille. Voittajaksi selviytyi energiaisännöintipalvelut. 18 Suomen maaseutuverkosto 2012 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU

20 Innovaatioleirille osallistunut espoolainen Kim Karves, LVIS- Karves yrityksen hallituksen puheenjohtaja, kertoo voitokkaan idean työstämisen vaatineen verkostoa, jonka avulla voitaisiin kehittää hyvä konsepti. Leader Maaseutuverkoston Leader-työn tavoitteina vuonna 2012 olivat toimintaryhmätyön laadun edelleen parantaminen, kansainvälisyyden edistämisen tukeminen, nykytoiminnan analyysi ja uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen. Toimintaryhmätyön laadun kehittämiseksi maaseutuverkostoyksikkö järjesti sekä yleisiä että temaattisia koulutuspäiviä. Toimintaryhmätyön hallituskoulutus on aiempina vuosina järjestetty alueellisesti, järjestäen 3 5 koulutuspäivää eri puolilla Suomea. Keväällä järjestettiin Lapin toimintaryhmille yksi hallituskoulutus, mutta muuten alueelliset hallituskoulutukset korvattiin yhdellä valtakunnallisella Leader-risteilyllä. Risteilyn aikana järjestettiin useita työpajoja, joissa pureuduttiin toimintaryhmien hallitustyön eri puoliin. Osallistujien palaute laivaseminaarin annista oli hyvää: "Uutena Leader-ryhmän hallituksen jäsenenä sain uutta ajan tasalla olevaa tietoa, jota nimenomaan tarvitsin hallitustyöskentelyä ajatellen." "Tosi hyviä juttuja, joita voin hyödyntää tulevaisuudessa." "Paikalla oli toimijoita ympäri Suomen kattavasti ja ennen kaikkea ketjun kaikkia osasia aina ministeriöön saakka." "Kaikki mukana olleet hallituksen jäsenet olivat kotimatkalla täynnä intoa ja kertoivat, että vasta nyt he kunnolla ymmärtävät missä ovat mukana. Paljon oli opittu ja aiempaa enemmän haluavat osallistua ja toimia." Leader-menetelmän ja -työn tunnettuus on huolettanut Leader-toimijoita jo pitkän aikaa. Maaseutuverkostoyksikölle on vieritetty paljon toiveita Leader-brändin rakentamiseksi. Brändityö on pitkäjänteistä työtä, joka kuuluu toimintaryhmätyön ketjun jokaiselle osaselle. Maaseutuverkoston Leader-työryhmässä on hahmoteltu eri toimijoiden rooleja ja vastuita tunnettuuden edistämisessä sekä mietitty viestinnän näkökulmasta kohderyhmiä ja ydinviestejä. Koko Leader-toimijakentälle järjestettiin helmikuussa Leader-brändistä idea- ja suunnittelupäivä. Päivän aikana ydinviesti- ja kohderyhmäkeskustelu ulotettiin kaikkiin Leader-toimijoihin. Teema ja päivä koettiin hyödylliseksi: MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto