Viisaampi ja vaikuttavampi EU:n budjetti EU:n tuleva rahoituskehys -seminaari 18.10. 2010 Olavi Ala-Nissilä Euroopan tilintarkastustuomioistuin
1. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävät 2. Yleistä vaikuttavuudesta (ja ETT:n erityiskertomuksista) 3. EU:n budjetin vaikuttavuudesta ETT:n tarkastusten valossa 4. Keinoja EU:n budjetin vaikuttavuuden lisäämiseksi: ETT:n kontribuutio budjetin uudistamiseen 5. Miten EU:n budjetti viisaammaksi? (henk.kohtaisia näkemyksiä) 6. Loppupohdintoja
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta artiklat 285-287 TILINTARKASTUS Financial Audit MOITTEETON VARAINHOITO Sound Financial Management-Audit taloudellisuus, tehokkuus, VAIKUTTAVUUS Vuosikertomus, joka sisältää lausuman (DAS): (1) Tilien luotettavuudesta ja (2) niiden perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta Erityiskertomuksia
Perustamissopimuksen mukaan komission ja jäsenmaiden varmistettava, että määrärahat käytetään: moitteettoman varainhoidon periaatteen (sound financial management) mukaisesti, eli taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Varainhoitoasetuksen määritelmä vaikuttavuudesta: tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset. Usein havaittuja ongelmia vaikuttavuuden suhteen: Puutteellinen suunnittelu (tarpeiden arviointi riittämätön ja/tai tavoitteet epäselvät) Vaikutusten (impacts) mittaaminen vaikeata 4
Arvioidaan EU:n budjetista rahoitettujen ohjelmien, tukien sekä menettelyjen taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta ETT antaa keskimäärin 15-20 erityiskertomusta/vuosi Kertomukset esitellään Euroopan parlamentille (COCOBU) ja neuvostolle (ao. työryhmille) Kertomusten aihealueet valitaan mm. riskin, rahamäärien, merkittävyyden, yleisen kiinnostuksen pohjalta 5
Suuret investointihankkeet (erityiskertomus 1/2008) Rakennerahastojen (EAKR,KohRah) hankkeita 1994-2006; Komission hyväksyttävä ao. hankkeet Tukihakemusten yhteydessä esitetyt taloudelliset ja sosioekonomiset analyysit hyvin kirjavia; komissio katsonut läpi sormien lukuisia puutteita Co-financing-osuudet: osin epätarkkoja ja liian suuria Tuloa tuottavissa hankkeissa ei riittävässä määrin tutkittu lainan mahdollisuutta (tuen sijasta) 6
Tutkimuksen VI puiteohjelma: valmistelevat tutkimukset ja uusien infrastruktuurien rakentaminen (erit.kertomus 2/2010) EU:n budjetista n. 140 milj. euroa (2002-06) Uusien infrastruktuurien osalta Lisäarvo pieni EU:n rahoitusosuus (10%) riittämätön katalysaattori; ei vaikuttanut hankkeiden toteuttamiseen Ei käytetty hyödyksi täydentävää rahoitusta (kuten EIP) 7
ETT:n kontribuutiossa EU:n budjetin uudistamiseen vaikuttavuuden osalta esillä seuraavia elementtejä: Lisäarvo; kun menoprioriteetteja valitaan, painon tulisi olla lisäarvossa. Lähtökohtaisesti on epätodennäköistä, että veronmaksajien rahoja käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti, jos meno-ohjelmat eivät tuo eurooppalaista lisäarvoa. Eurooppalainen lisäarvo (European added value) tulisi ottaa yhdeksi budjettiperiaatteeksi ja se tulisi määritellä EU:n varainhoitoasetuksessa. Meno-ohjelmien suunnittelussa tulisi soveltaa seuraavia periaatteita: (1) tavoitteiden selkeys; (2) yksinkertaistaminen; (3) realismi; (4) vastuullisuus ja avoimuus. 8
Edelleen ETT:n kontribuutiossa kysytään: Kun ohjelmia uudistetaan, olisiko mahdollista panosten (inputs) sijasta korostaa enemmän tuotoksia (outputs); ohjemat perustuisivat konkreettisiin tavoitteisiin ja maksatukset olisivat kytketty tulosten saavuttamiseen? Olisiko mahdollista ottaa könttäsummia ja tasasummia enemmän käyttöön (lump-sums, flat-rates); sen sijaan, että korvaus todellisten kulujen mukaan? 9
1. Vipuvaikutus (leverage) Vähemmällä enemmän Enemmän painoa muuhun kuin avustusmuotoiseen tukeen Lainat (erityisesti EIP), takaukset, pääomasijoitukset, public-private-partnership (komission esitys varainhoitoasetuksen uudistamiseksi sisältää tietyin varauksin - hyviä elementtejä; ETT:n lausunto ulos loka/marraskuussa) 10
2. Fokusointi Erityisesti koheesiopolitiikka ja ulkoiset toimet Koheesiopolitiikassa suurempi fokusointi mm. sitä, että avustusmuotoisia tukia painotettava alle 75 %:n maille, muille enemmän (EIP:n) lainoja ja muita pehmeämpiä tukia. Korvauksena fokusoinnista harkittava alempaa tukikattoa, koska vastaanottokyky (omarahoitus) ei riitä nykyiseen tasoon (maksimi ollut jopa 3,8 % BKT:sta). Kahdeksan maata alle 75 % (2009); 12 maata alle 90 % Ulkoisissa toimissa tuen vaikuttavuus ollut heikkoa keskituloisten maiden (middle income countries) osalta. (kuitenkin esim. Kiinan osalta komissio aikoo jatkaa Kiinan uudistusohjelman tukemista ) 11
3. EU:n osarahoitus (co-financing) Korkea (jopa 100%) EU:n osuus vs. olematon omavastuu riskinä heikko sitoutuneisuus, huono vaikuttavuus Korkeasta EU:n osuudesta huolimatta joillekin maille ollut mahdotonta löytää koheesiopolitiikassa omaa rahoitusosuutta; käytetty EIP:n lainoja (yli 1 mrd euroa v. 2009)! Onko kestävä periaate? Johtopäätös: tukikattoa (suhteessa BKT:een) laskettava? 12
4. Viisampaa varainkäyttöä Jatkettava talouskasvuun ja tuottavuuden parantamiseen liittyvien toimien kasvattamista: tutkimus, innovaatio. Onko EU:n budjetti oikea paikka rahoittaa/taata finanssikriisin seurauksia? (maksutaselainat eieuromaille, EU:n budjetti takauksena) Rohkeampaa negatiivista priorisointia; kaksi objektiivista lähestymistapaa: evaluaatiot/tarkastusraportit ja liian riski-/virhepitoinen toiminta korkeista valvontakustannuksista huolimatta Maatalouden suorissa tuissa harkittava tilakohtaista kattoa 13
5. Tulopuoli Oltava yksinkertainen ja tasapuolinen. Alennukset/korjaukset pois. ALV-perusteinen maksu monimutkainen ja menettänyt merkitystään. Voitaisiin poistaa. (ETT suositellut pohtimaan, onko ALV-maksu enää asianmukainen). 14
Kyseessä noin 1000 miljardin euron päätös (jos 7v.). Merkittävä, mutta vrt. finanssikriisi Näköala ei saa olla vain input. Barroso 7.9.2010: also quality important we will build on recommendations from ECA to improve financial management. Kultainen hetki: finanssikriisin seurauksena julkistalouden syvä kriisi, budjettisanktiot pohdinnassa, varainhoitoasetus myös uudistettavana; mahdollisuus todellisiin uudistuksiin. Uudet haasteet: ilmastonmuutos, elintarvikkeiden kysynnän kasvu (ruokaturvallisuus), Aasian nousu jne. Miten EU:n budjetti vastaa? Tulopuolen aito oma vara yksi keskeisistä (vaikeimmista?) kysymyksistä 15
Maksu nousee. Tulot supistuvat. Nettomaksuasema heikkenee. Koheesiopolitiikassa Suomen euro 25 senttiä, maataloudessa 90 senttiä, kilpailukykyvaroissa 125 senttiä (VM:n arvio vuodesta 2013). Maataloudessa kovia paineita tasatukeen (v. 2008 haarukka 30-600 e/ha); Suomi keskikastissa. Jos koheesio jatkuu jokaiselle jotain linjalla, paineita omiin osuuksiin myös tutkimuksessa, innovaatiossa etc. (miten käy tällöin Suomen saamille tuille; miten toteutuu eurooppalainen lisäarvo?) 16