Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS 12.3.2018 Markus Pauni Strategiajohtaja

Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen alue. 2. Alueellinen palveluekosysteemi 3. Julkishallinnollinen organisaatio / konserni Maakuntastrategiassa tulee ottaa nämä kaikki näkökulmat huomioon tavalla tai toisella.

Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen käytännössä edellyttää alueellisen ekosysteemin ajattelutapaa ja riittävää toimintavapautta Organisaatiokeskeinen toiminta Tehokas työnjako Rajapinnat Organisaatiokohtainen optimointi Organisaation ohjaus Organisaatiokohtainen tiedon omistus Organisaatioita suojaavat sopimukset (Soveltaen: Valkokari & al. 2014) Ekosysteeminen toiminta Tarve tehdä yhdessä Yhdyspinnat Systeemitason optimointi Systeemin ohjaus Avoin ja systeemitason tieto Systeemiä suojaavat sopimukset Uudenmaan maakunta alueellisena ekosysteeminä: Hyvinvointi Elinvoima Kilpailukyky Alueellisen ekosysteemin sisällä kaikki vaikuttaa kaikkeen voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa. 3. ja 4. sektori Lähiyhteisöt Virtuaaliset yhteisöt T&K-toimijat Yritykset Korkeakoulut ja oppilaitokset Kuntakonsernit Asukkaat Maakuntakonserni

Uuden maakunnan strateginen asemointi Asemoimme uutta maakuntaa 1. KANSALLISESTI METROPOLIMAAKUNTANA: alue on volyymeiltään ja olosuhteiltaan Suomen maakuntien joukossa omassa luokassaan. 2. KANSAINVÄLISESTI EUROOPPALAISEEN luotettavaan vertailuasetelmaan ja menestymiseen EU-tason alueellisessa vertailussa (etenkin Pohjois-Eurooppalaiset keskikokoiset metropolialueet relevantteina verrokkeina) Uuden maakunnan identiteetin rakentaminen ja institutionalisointi lähtee liikkeelle Suomen ainoan metropolimaakunnan uniikista dynamiikasta ja toimintaympäristöstä huomioiden vahvasti kaupungistumisen jättäen taustalle ns. perinteisen maakuntaidentiteetin rakentamisen tai voimistamisen.

Katsotaan sivulle Otetaan huomioon, että maakunta ei voi yksin ratkaista monimutkaisiin ilmiöihin liittyviä haasteita Innostetaan maakunnan kokonaisuus mukaan ja edistetään osallisuutta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin Katsotaan taakse Selvitetään miten maakunnalla menee keskeisillä tehtäväalueilla luomalla tilannekuvia Määritetään keskeiset tavoitteet tilannekuvasta käsin ja seurataan ja arvioidaan etenemistä tilannekuvan indikaattoreilla ja mittareilla Katsotaan ylös Huomioidaan valtionhallinnosta tulevat linjaukset ja tavoitteet ja myös vaikutetaan niiden määrittelyyn MAAKUNTA- STRATEGIASSA: Katsotaan sisään Huolehditaan omasta organisaatiosta ja sen etenemisestä haluttuun suuntaan Tavoitteistetaan, seurataan ja arvioidaan niitä edellytystekijöitä, jotka tukevat tulosten ja vaikutusten aikaansaamista Katsotaan ulos Maakuntastrategian tulee ennen kaikkea katsoa ulos ympäröivään maakuntaan, sen asukkaisiin ja heidän tarpeisiinsa. Strategian tärkein kysymys on mitä tuloksia ja vaikutuksia halutaan saada aikaan? Katsotaan eteenpäin Strategialla vastataan ilmiöihin ja niihin kytkeytyviin muutosajureihin Ennakoidaan seuraamalla ja arvioimalla ennakointitietoon perustuvia indikaattoreita ja mittareita

Haluttu tulvaisuuden näkymä Uudestamaasta pitkällä tähtäyksellä Maakuntastrategian ja siihen liittyvien ohjelmien ja suunnitelmien viitekehys Visio Maakuntastrategiaan liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat Vuosittaiset tilannekuva- ja strategiamuistiot toimialoittain Talousarvio ja taloussuunnitelma (sis. sitovat vuositavoitteet) Millaisten painopisteiden, tavoitteiden ja keinojen kautta voidaan kulkea kohti visiota? Painopiste 1. Strategiset tavoitteet ja mittarit Painopiste 2. Strategiset tavoitteet ja mittarit Painopiste 3. Strategiset tavoitteet ja mittarit Painopiste 4. Strategiset tavoitteet ja mittarit Sote-palvelustrategia ja - lupaus Maakuntaohjelma (nyk. Uusimaa 2.0) Maakuntakaava Turvallisuus- ja varautumisohjelma Miksi olemme olemassa v. 2020 alkaen? Uuden maakunnan perustehtävä Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja tilannekuva Henkilöstöohjelma ICT-ohjelma TKI-ohjelma Omistajapoliittinen ohjelma Palvelutuotannon strategiset suunnitelmat

Strategiaprosessin kulku ja saavutetut tulokset tähän mennessä 5 kuukautta 12 strategiatyöpajaa 20 Esittely- ja keskustelutilaisuutta ~500 eri osallistujaa eri rooleissaan 150 uuden maakunnan aiheuttamaa uhkaa tai mahdollisuutta 60 Tärkeimmiksi priorisoitua uhkaa tai mahdollisuutta 80 toimenpide- tai ratkaisuehdotusta 4 18 Strategista painopistettä Strategista tavoitetta

Uudenmaan maakunnalla on hyvät mahdollisuudet onnistua Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Yli kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta tuotetaan Uudellamaalla. Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi kuin koko maassa. Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy indeksin perusteella terveempi väestö. Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois- Euroopan verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi). Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja tuottajan erottamiseen. Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden lisääntyessä kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla. Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.

Alueen asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset. Vaikka Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n. 83 000 henkilöä). Uudenmaan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle. Alueella liikkumisen haasteena on ruuhkautuminen. Pääkaupunkiseudulle pendelöi kotimaasta noin 120 000 työntekijää, joista 35 000 maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla noin 20 000. Alueen erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli 15 24-vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. NEET-nuorten osuus on kasvanut jo 10 prosenttiin alueella. Suuri osa näistä nuorista on maahanmuuttajanuoria, joilla on vaikeuksia sitoutua tai kyetä perinteisiin koulutusmuotoihin.

SPI- ja RCI-indikaattorit alueen visioinnin ja vision seurannan työkaluna Uudenmaan tärkeimmät eurooppalaiset verrokkialueet ovat Tukholman lääni, Tanskan pääkaupunkiseutu, Pohjois-Hollanti (ml. Amsterdam) ja Hampuri. Nämä kaikki alueet on luokiteltu EU:n tilastoalueiksi, joita on yhteensä 275. Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Euroopan hyvinvoivin alue Alueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI) Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 3. (2016) Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030) Kilpailukykyisin alue verrokkien joukossa Alueen menestystä mitataan perinteisesti sekä asukasluvun kehittymisellä että bruttokansantuotteella. Niiden rinnalle Euroopan komissio on laatinut EU:n tilastoalueille vertailuja alueellisesta kilpailukyvystä (RCI, Regional Competitiveness Index) ja sosiaalisesta kehittymisestä (SPI, Social Progress Index). Helsinki-Uusimaa on kaikkien vertailujen kärkijoukossa. Nämä indeksit kytkeytyvät YK:n yleiskokouksen vuonna 2015 hyväksymiin kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen, jotka muodostavat laajasti hyväksytyn pohjan kansainväliselle vertailulle. Tavoitteet kohdistuvat ympäristöön, ihmiseen ja talouteen. Uuttamaata on hyvä verrata paitsi kaikkiin Euroopan alueisiin, mutta myös muihin Euroopan keskikokoisiin metropoleihin, joilla on samankaltaiset resurssit ja haasteet kuin meillä. (Lähde: Uusimaa 2.0-ohjelma 2017) Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen

Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu) 1. Övre Norrland SWE 82,33 2. Midtjylland DK 81,98 3. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 81,67 4. Ahvenanmaa FIN 81,61 5. Utrecht NL 81,37 6. Nordjylland DK 81,36 7. Helsinki-Uusimaa FIN 81,19 8. Gelderland NL 81,11 9. Noord Holland (Amsterdamin alue) NL 80,95 10. Groningen NL 80,55 11. Pohjois- ja Itä-Suomi FIN 80,41 12. Overijssel NL 80,32 13. ZuidHolland NL 80,28 14. Länsi-Suomi FIN 80,27 15. Östra Mellansverige SWE 80,16 16. Etelä-Suomi FIN 79,98 17. Syddanmark DK 79,94 18. Stockholm (Tukholman lääni) SWE 79,90 19. Flevoland NL 79,61 20. Västsverige SWE 79,46 Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin Syöpäkuolleisuus Ympäristön laatu Luottamus poliittiseen järjestelmään, oikeusjärjestelmään ja poliisiin Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus Sukupuolten välinen tasa-arvo Pääsy korkeakoulutukseen Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus Eliniänodote Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin Koettu terveydenhoitoon ja hammashoitoon pääsy Asumistyytyväisyys Murhien ja tappojen määrä Toisen asteen koulutuksen suorittaminen Suojellut alueet (Natura) Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan

Alueellisen kilpailukyvyn (RCI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (viiden samankaltaisen verrokkialueen vertailu) 1. Bedfordshire and Hertfordshire GBR 100,000 1. Essex GBR 100,000 1. Inner London GBR 100,000 1. Outer London GBR 100,000 5. Utrecht NL 97,631 5. Berkshire, Buckinghamshire and Oxfordshire GBR 97,670 7. Stockholm (Tukholman lääni) SWE 97,206 8. Surrey, East and West Sussex GBR 93,952 9. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 92,942 10. Luxembourg LUX 91,064 11. Île de France FRA 90,274 12. Oberbayern GER 89,676 13. Hampshire and Isle of Wight GBR 88,607 14. Helsinki-Uusimaa FIN 88,259 15. Flevoland NL 87,335 16. Noord-Holland (sis. Amsterdamin alue) NL 87,335 17. Darmstadt GER 86,661 18. Karlsruhe GER 85,235 19. Hamburg GER 85,279 20. Noord-Brabant NL 85,133 Peruskoulutus Korkeakoulutus ja elinikäinen oppiminen Innovaatiokyky Tekninen valmius Työmarkkinoiden toimivuus Liike-elämän kehittyneisyys (business sofistication) Markkinoiden koko Liikenneinfra

2030 VISIO 2020-2030 KÄRKITAVOITTEET Euroopan paras alue elää ja toimia. EU:n hyvinvoivin alue Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa Edelläkävijä hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla Haluttu työpaikka 2,0 milj. asukasta 1. Ihmiset ja hyvinvointi keskiössä 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta Painopisteet 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura LUONNOS 2020 MISSIO Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa. 2018 LÄHTÖTILANNE EU:n 7. hyvinvoivin alue 3. kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa 1,7 milj. asukasta

Toimintaympäristön perusolettamukset: Ihmiset ja hyvinvointi keskiössä Henkilökohtaisen hyvinvoinnin vaaliminen on yhä useamman elämän perusta Sosiaalinen syrjäytyminen syvenee ja periytyy Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee ja polarisoituu alueen sisällä Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso 2020-2030 1. Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue vuoteen 2030 mennessä 2. Väestön hyvinvointi ja terveystilanne paranee ja alueelliset erot kaventuvat 3. Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) : Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (THL): 56,1 % Sairastavuusindeksi alueittain (THL): 82,4 (esim. Hanko 100,5, Karkkila 104,4 ja Loviisa 102,5, Helsingin keskinen suurpiiri 104) Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus syöpään / 100 000 as. (Eurostat): 61 Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin / 100 000 as. (Eurostat): 50,3 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (THL): 91,6% vastaavan ikäisestä väestöstä Elämäänsä erittäin tyytyväisten lasten %-osuus (kouluterveyskysely): 53 % Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien %-osuus (NEET-nuoret): 10 % Alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä: 8132 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista: 1,4 % Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Kasvaa Sairastavuusindeksin keskiarvo laskee / laskee alle 100:aan sen ylittävillä alueilla Laskee Laskee Kasvaa Nousee Laskee Laskee Laskee 4. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy Maakuntavaalien äänestysprosentti (1. vaalit 2018) Maakunnallisen yhteistyön arviointitutkimus: osallisuuden määrä ja laatu (1. toteutus 2019) Yli 60% (v. 2021 kunta- ja maakuntavaalit) Arviointitulokset paranevat (2020) 5. Alueen elinympäristön laatu on hyvä, joka edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä sujuvaa arkea Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (Sotkanet): 89,6 % Kasvuympäristön turvallisuus (kouluterveyskysely): xx Luodaan Uudenmaan elinympäristön tilaa käsittelevä strateginen indeksi (Elinvoimatoimiala) Nousee

Toimintaympäristön perusolettamukset: Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus paitsi uhka, myös mahdollisuus? Kaupungistuminen kiihtyy Globaalit voimasuhteet muuttuvat Muuttoliike voimistuu ja työvoiman liikkuvuus ruuhkauttaa liikennettä Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso 2020-2030 6. Uusimaa on kilpailukykyisin alue pohjoiseurooppalaisten verrokkialueiden joukossa 7. Yhteistyö maakunnassa eri toimijoiden välillä on aktiivista ja tuloksekasta 8. Työllisyysaste nousee ja työvoiman kohtaanto-ongelma helpottuu turvaamalla osaavan työvoiman riittävyys alueella 9. Uudenmaan vetovoima perustuu vahvaan kansainvälisyyteen ja vetovoimaisiin keskuksiin 10. Uudenmaan saavutettavuus digitaalisesti sekä kestävin ja älykkäin kulkumuodoin on korkealla tasolla 11. Kestävä ja hiilineutraali maakunta vuoteen 2035 mennessä Alueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI): verrokkialueiden joukossa 3. (2016) Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030) Maakunnallisen yhteistyön arviointitutkimus: Kumppanuuksien ja sidosryhmäyhteistyön toimivuus ja tuloksellisuus (1. toteutus 2019) Alueen kokonaistyöllisyysaste 72,9 (2017) Maahanmuuttajien työllisyysaste: alle 60 % Brändin ja maineen arviointitutkimus (1. toteutus 2019) Matkailijoiden yöpymiset Uudellamaalla ja vertailualueilla (Eurostat Nuts2- alueittain): xxx Suorat ulkomaiset investoinnit (FDIs): xxx Uudenmaan keskuksien vetovoimamittari: xxx Joukkoliikenteellä saavutettavilla alueilla (SAVU I-IV vyöhykkeet) asuvien uusmaalaisten määrää (SAVU-saavutettavuustarkastelun mittarit): 81 % (2017) Lento-, laiva- ja junaliikenteen henkilömäärä ja tavarakuljetusten volyymi 2017: xxxx Nopean laajakaistan kehittyminen: kiinteä laajakaista 65 %, valokuitu 44 % Asumisen ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (HSY:n Hilma-laskenta koko maakunnan osalta): xx Uusiutuvan energian osuus sähkötuotannosta ja energiankulutuksesta (Energiateollisuus): xx Maakunnallinen yhteistyön toimivuus ja tuloksellisuus paranee (2020) Kokonaistyöllisyysaste 79% (2022) Maahanmuuttajien työllisyysaste yli 70% (2022) Nousee Lisääntyvät Kasvavat Nousee Nousee Kasvaa Nousee Laskee Kasvaa

Toimintaympäristön perusolettamukset: Rohkeasti uudistuvat palvelut Hierarkkiset rakenteet muuttuvat verkostomaisiksi ekosysteemeiksi Älykäs teknologia mahdollistaa maantieteestä riippumattomat palveluprosessit Asiakkaan vaatimukset palvelujen suhteen kasvavat Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso 2020-2030 12. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden määrä vähenee panostamalla ennaltaehkäisevyyteen sekä kuntouttamiseen Palvelujen käyttömäärä/käyntimäärät asiakasryhmittäin 13. Edelläkävijyys hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla: palvelutuotannon uudistamisen painopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut, jotka myös vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta Eri palvelumuotojen määrä ja kehitys (käyntiasiointi, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut jne..) Robotiikan sekä liikkuvien ja etäpalvelujen määrän ja laadun kehittyminen. Fyysisen palveluverkon kohdentuminen (pääkaupunkiseutu, pääradan asemanseutu, joukkoliikenteen solmukohdat ja seutukeskukset) 14. Palvelujen asiakaskokemus ja saatavuus, henkilöstökokemus sekä tuottavuus ja vaikuttavuus kehittyvät kokonaisuutena suotuisasti 15. Tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja opetustoiminta (TKIO) tukee palvelujärjestelmää ja alueellista ekosysteemiä strategian suuntaisesti Tuottajakohtaisesti palvelujen asiakaskokemus ja saatavuus henkilöstökokemus tuottavuus vaikuttavuus TKI-toiminnan rahoitus maakunnan BKT:sta 3,6 % Palveluntuottajat ovat osallistuneet palvelujärjestelmän kehittämistoimintaan taloudellisesti ja toiminnallisesti Maakunnallisen yhteistyön arviointitutkimus: TKIO-toiminnan kohdentumisen, yhteistyömallien ja vaikuttavuuden arviointi (1. toteutus 2019) 4,5 % maakunnan BKT:sta Toteutunut TKIO-toiminnan arviointitutkimuksen tulokset paranevat (2020)

Toimintaympäristön perusolettamukset: Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Työn muotoja halutaan yhteensovittaa eri elämäntilanteiden mukaan Vaatimukset paremmalle ja laadukkaammalle johtamiselle kasvavat Yllätyksellinen globaali, kansallinen ja alueellinen talousympäristö haastaa suunnittelun Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso 2020-2030 16. Uudenmaan maakuntakonserni on haluttu työpaikka ja maan paras työyhteisökehittäjä, jonka henkilöstö voi hyvin ja jossa johtaminen on laadukasta Työnantajaimagotutkimukset ja vertailut (1. toteutus 2018) Työhyvinvointibarometrin mittarit ja vertailutiedot: maakuntaan siirtyvän henkilöstön 1. työhyvinvointibarometri toteutetaan 2018 tai 2019 Työhyvinvointikyselyn/mittareiden johtamisosiot Johtamisen ja esimiestyön kehittämisohjelma käynnissä 2019 alkaen Tulokset paranevat Tulokset paranevat Tulokset paranevat Kehittämisohjelman tulosten ja vaikuttavuuden arviointi 17. Toimiva järjestäjä-tuottajamalli, vahvistuva järjestämisosaaminen sekä hallittu monituottajamalliin ja valinnanvapauteen siirtyminen Järjestäjä-tuottaja-toimintatavan kehittävän arvioinnin tulokset (arvionti käynnistetään 2018) Maakunnan omat vapaan valinnan sote-keskukset yhtiöitetty: liiketoimintasuunnitttelu käynnistyy 2018 Eri tuottajien liikevaihto ja asiakasmäärät (seuranta 2020 alkaen) Järjestäjä-tuottaja-toimintatavan kehittävän arvioinnin tulokset paranevat Vapaan valinnan kilpailutilanteeseen valmistautunut yhtiö toiminnassa v. xxxx Hallittu yksityisten tuottajien markkinaosuuden kasvu 18. Sitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä investoimalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin Sote-menojen kehitys % ja euromääräinen kehitys: vuosien 2016-2017 keskimääräinen kehitys Kustannusten kasvu on alle tavoitetason (esim. 0,9 %)

Edunvalvonnalliset tavoitteet Edellytetään pidempää siirtymäaikaa sote-valinnanvapauteen siirtymisessä. Liian nopea aikataulu aiheuttaisi maakunnalle todennäköisesti hallitsemattoman sopeuttamistarpeen, jättäisi päällekkäistä tuotantokapasiteettia sekä aiheuttaisi huolta henkilöstössä. Valtion panostuksia alueen tutkimus-, kehitys, innovaatio- ja opetustoimintaan (TKIO) on nostettava. Tämä palvelee samalla myös koko Suomen kehitystä. Uuden maakunnan toiminnan ensimmäisinä vuosina tarvitaan investointeja toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta lisäävään kehittämistyöhön (digitalisaatio ja toimintojen yhdistämisen synergiahyödyt). Näin talouden kestävyys voidaan varmistaa keskipitkällä tähtäyksellä (2022-2026). Väestönkasvusta johtuvalle palvelutarpeen kasvulle 2019-2020 sekä maakunnan uusille tehtäville on saatava rahoitusperiaatteen mukainen riittävä rahoitus. Valtion tulee vastata vuosien 2020-2024 muutoskustannuksista. Yleiskatteellisen rahoituksen jakokaavaa on tarkistettava kasvupalveluiden osalta siten, että siinä huomioidaan vieraskielisyyden aiheuttamia kustannuksia. Uudenmaan maakunnan itsehallinnollista asemaa ja omaa liikkumavaraa on lisättävä tulevaisuuden lainsäädännössä ja valtion ohjauksen luonteessa. Näin palvelut voidaan järjestää parhaalla tavalla alueen olosuhteet huomioiden. Tavoitteena on maakunnallinen verotusoikeus, jonka tasaus on oikeudenmukainen Uudellemaalle.