Valintakoekysymykset 2004 KYSYMYS 1 Ystäväsi Ville on kuullut, että olet aivan viime aikoina käyttänyt paljon aikaa perehtymällä eri yritysmuotojen verotukseen. Ville on tullut kysymään sinulta neuvoa mieltään askarruttavaan kysymykseen. Ville kertoo sinulle omistavansa Kiistakapula-nimisen osakeyhtiön koko osakekannan. Yhtiö tarjoaa konsulttipalveluja internet-alan yrityksille, mutta tämän tarkemmin Ville ei jostain syystä suostu yhtiöstään kertomaan. Ville kertoo, että yhtiö on perustettu vajaa kolme vuotta sitten ja että Villen lisäksi yhtiön palveluksessa ei ole muita työntekijöitä. Villen mennessä töihin eräänä aamuna parisen viikkoa sitten häntä odotti yllätys. Ovella odotti kaksi verotarkastajaa, jotka halusivat tarkastaa Kiistakapula Oy:n kirjanpidon. Villen hämmästykseksi verotarkastajat olivat lähdössä jo samana iltapäivänä ilmoittaen, että verotarkastus oli suoritettu. Ville oli tietenkin heti halukas tietämään, mitä tarkastuksessa oli löytynyt. Tarkastajat ilmoittivat, että he raportoisivat asiasta perusteellisesti kirjallisessa tarkastuskertomuksessa, jonka Ville saisi noin kolmen viikon kuluttua. Ville ei tähän vastaukseen tyytynyt, vaan vaati saada tietää oliko hän tehnyt jotain virheitä, joista saattaisi koitua veroseuraamuksia. Tällöin verotarkastajat ilmoittivat, että heidän näkemyksensä mukaan Villeen ja Villen yhtiöön tullaan soveltamaan peiteltyä osingonjakoa koskevaa verotusmenettelylain (VML) säännöstä. Samassa yhteydessä verotarkastajat selvittivät ystävällisesti Villelle, mitä peitelty osinko on sekä millaisissa tilanteissa peiteltyä osingonjakoa koskevaa säännöstä sovelletaan. Verotarkastajien lähdön jälkeen Ville tajusi suureksi harmikseen, ettei hän tullut kysyneeksi, mitä peiteltyä osingonjakoa koskevan säännöksen soveltamisesta saattaa seurata. Monien unettomien öiden jälkeen huolestunut Ville päättää tulla sinun puheillesi. Ville kysyy nyt sinulta, millaiset ovat peitellyn osingonjaon veroseuraamukset. Mitä vastaat Villelle? KYSYMYS 2 Pena on varsinainen bisnesmies. Hänellä on kuitenkin joitain mieltä askarruttavia ongelmia, joista hän kysyy sinulta nyt neuvoa. A. Pena on mennyt takaajaksi hyvän ystävänsä Tellun lainaan. Tellu on päässyt velkajärjestelyyn. Mitä vaikutusta velkajärjestelyllä on takaajan vastuuseen?
B. Pena on lainannut Sipeltä 1000, mutta Sipe sanoi viime viikolla, että lainaa ei tarvitse maksaa takaisin. Pena iloitsee siitä, että velka on anteeksiannettu. Sipe tosin on aika ailahtelevainen tyyppi, joten Penaa hieman huolestuttaa, koska asiasta ei ole mustaa valkoisella. Jos Sipe vaatiikin Penaa maksamaan, voiko hän kieltäytyä, koska pitää velkaa anteeksiannettuna? C. Pena on lisäksi lainannut Reiskalta 4000 mk. Velasta on tehty seuraavanlainen velkakirja 23.5.2000: Olen tänään vastaanottanut Reiskalta lainaksi 4000 mk. Velka erääntyy maksettavaksi 23.5.2002. Velkakirjassa on päiväys, Reiskan ja Penan allekirjoitukset ja vielä kahden todistajankin. Nyt Pena kuitenkin tuumii, että rahan lainaamisesta on kulunut jo yli neljä vuotta. Koko aikana Reiska ei ole mitenkään vaatinut rahaansa takaisin. Ei Penakaan ole asiaa puheeksi ottanut saatikka maksanut. Pena on vakuuttunut, että lain mukaan velka on jo vanhentunut. Onko näin? KYSYMYS 3 Perusoikeusmyönteinen laintulkinta jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensi vaiheessa tuomioistuimen tai viranomaisen tulee syrjäyttää ne vaihtoehdot, jotka sinänsä ovat säännöksen sanamuodon mukaisia, mutta jotka ovat perustuslain kanssa ristiriidassa. Toisessa ns. optimointivaiheessa perustuslainmukaisista vaihtoehdoista tulee valita se, joka perustellusti edistää perusoikeuksien toteutumista parhaiten. Eduskunnan perustuslakivaliokunta harjoittaa parlamentaarista ja etukäteistä lakien perustuslainmukaisuusvalvontaa. Perustuslakivaliokunta toteuttaa tätä valtiosääntöistä tehtäväänsä muun muassa antamalla lausuntoja käsiteltävinä olevien lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta. Lakien perusoikeusmyönteiselle tulkinnalle voidaan hakea ns. institutionaalista tukea muun muassa perustuslakivaliokunnan kannanotoista. Selvitä, millainen merkitys perustuslakivaliokunnan kannanotoilla on tuomioistuinten ja viranomaisten tulkitessa lakia perusoikeusmyönteisesti ja hakiessa parhaiten perusteltavissa olevaa tulkintavaihtoehtoa. KYSYMYS 4 Armi A., Bengt B. ja Carlos C. olivat 1.1.2001 solmimansa yhtiösopimuksen nojalla harjoittaneet maanrakennustoimintaa. Yhtiösopimus oli rakenteeltaan hyvin yksinkertainen, se oli tehty viiden vuoden määräajaksi ja siinä todettiin muun muassa, että yhtiömiesten välisissä suhteissa noudatetaan lakia avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (AKL). Yhtiö oli merkitty kaupparekisteriin 5.2.2001 nimellä Maanrakennus ABC Avoin yhtiö, ja sen yhtiömiehiä olivat edellä mainitut kumppanukset. Heti toiminnan alussa yhtiölle hankittiin kaksi kaivinkonetta, joita käytettiin vuorottain. Työt alkoivat kuitenkin vähetä keväällä 2003. Yhteistuumin päätettiinkin alhaisen käyttöasteen vuoksi myydä toinen kaivinkoneista pois. Alkuvuodesta 2004 Carlos oli tullut lukuisten laskelmiensa jälkeen siihen tulokseen, että nyt kun yhtiöllä oli enää yksi kaivinkone, oli toiminnasta tullut kannattamatonta ja yhtiön toimintaedellytykset olivat heikentyneet olennaisella tavalla. Tuloja ei enää riittänyt kolmen perheen hengenpitimiksi. Hän olikin alkanut etsiä liikepaikkaa lounasravintolalle, kokki kun oli koulutukseltaan, ja oli vakaasti maanrakennusbisneksen lopettamisen kannalla. Carlos muistutti toistuvasti Armia ja Bengtiä siitä, että olisi kohtuutonta, jos he pakottaisivat hänet jatkamaan tällaisessa elinkelvottomassa yrityksessä. Viime viikolla Armi ja Bengt saivat Carlokselta kirjeen, jonka mukaan yhtiö oli kokonaan lopetettava yhtiösuhteen edellytysten raukeamisen perusteella, koska yhtiösopimusta ei määräaikaisena voitu
irtisanoakaan yhtiökauden aikana. Hän vaati myös omaa osuuttaan yhtiön varoista pesämunaksi ravintolalleen. Armi ja Bengt olivat eri mieltä Carloksen kanssa. He halusivat ehdottomasti vielä jatkaa ja yrittää pitää firman toiminnassa. Vaikka alalla olikin ollut hiljaista, kaikki barometrit ennustivat työtilausten vilkastuvan lähikuukausina. Armilla ja Bengtillä ei myöskään ollut takataskussaan mitään muuta ammattia, jolla he voisivat elättää perheensä. Yhtiömiehet olivat tulenkatkuisissa puhelinneuvotteluissaan päätyneet umpikujaan. Armi ja Bengt kääntyvätkin nyt hätääntyneenä sinun puoleesi. Selvitä heille aluksi, mihin perustuu Carloksen oikeus vaatia yhtiön lopettamista. Selvitä heille tämän jälkeen, miten heidän tulisi AKL:n mukaan tässä tilanteessa menetellä, jotta he voisivat lopulta jatkaa yhtiön toimintaa kahdestaan ilman, että sinänsä toimiva yritys turhaan lopetetaan. KYSYMYS 5 Christian Wolff muodosti luonnonoikeudesta suljetun, velvollisuuksiin perustuvan järjestelmän. Järjestelmän muodostamisessa hän hyödynsi itse kehittämäänsä ns. matemaattis-demonstratiivista menetelmää. Mitkä ovat kyseisen menetelmän pääpiirteet? KYSYMYS 6 Erääseen suomalaiseen hallinto-oikeuteen on äskettäin toimitettu joukko viranomaisen päätöksiä koskevia valituksia. Päätöksissä on ollut kyse erilaisten lupien, etuuksien ja palveluiden myöntämisestä. Yhteistä nyt valituksen kohteena oleville päätöksille on se, ettei mistään niistä saa lain mukaan valittaa. Asioiden valmistelusta vastaava hallinto-oikeuden esittelijä pitääkin tapauksia tämän perusteella lähtökohtaisesti ratkaistuina. Esittelijä muistaa kuitenkin joskus kuulleensa, että perustuslain oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevalla säännöksellä (PL 21 1 momentti) olisi jotain merkitystä tämän kaltaisissa tapauksissa. Selitä sinä esittelijälle, miksi kyseinen säännös on merkityksellinen valituskieltojen kannalta yleensä. Millä perusteella ratkeaa, kuuluvatko nyt hallinto-oikeuden käsiteltävänä olevat viranomaispäätökset kyseisen säännöksen tarjoaman suojan piiriin? Entä mikä merkitys sillä on asian käsittelyn kannalta, jos valituksen kohteena olevasta viranomaispäätöksestä ilmenevä valituskielto osoittautuu kyseisen perustuslain säännöksen vastaiseksi?
KYSYMYS 7 Mitä roomalaisessa oikeudessa tarkoitettiin jo varhain tunnetulla erottelulla ius publicum ja ius privatum, ja millaisen merkityksen tämä erottelu sai roomalaisen oikeuden systematiikassa ennen keskiaikaa? KYSYMYS 8 Arkkitehti A osti 13.1.2004 B Oy:ltä tietokoneen käytettäväksi elinkeinotoiminnassaan. Kauppahinnan maksusta tehtiin tavallinen velkakirja, jossa A sitoutui maksamaan B Oy:lle 1000 euroa koneen toimituksen yhteydessä, 500 euroa 2.2.2004, 500 euroa 16.2.2004 ja 500 euroa 1.3.2004. B Oy toimitti koneen A:lle 19.1.2004, ja A maksoi samalla ensimmäisen 1000 euron erän. A sai 4.2. postissa seuraavan sisältöisen kirjeen: Olemme siirtäneet 13.1.2004 tehtyyn tietokoneen kauppaan perustuvan saatavamme rahoitusyhtiö C Oy:lle 25.1.2004. Siirtopäivän jälkeen erääntyvät maksuerät voidaan maksaa pätevästi vain C Oy:n pankkitilille 12345-6789. B Oy. A, joka oli jo maksanut helmikuun ensimmäisen maksuerän ajallaan B:lle, merkitsi tilinumeron muistiin seuraavia maksuja varten. Tämän jälkeen tietokone meni epäkuntoon, ja A toimitti sen B Oy:lle korjattavaksi. Vika saatiin korjattua vain osittain: konetta saattoi edelleen käyttää esimerkiksi tekstinkäsittelyyn, mutta ei kaikkien A:n työssään tarvitsemien ohjelmien käyttämiseen. A ja B Oy sopivat hinnanalennuksesta: A maksaisi jäljellä olevista maksueristä vain yhteensä 200 euroa eli 100 euroa 16.2. ja 100 euroa 1.3. Koska tietokone ei enää vastannut A:n tarpeita, hän myi sen ystävälleen D:lle ja osti itselleen uuden. Osa kauppahinnasta sovittiin maksettavaksi siten, että D maksaa jäljellä olevat maksut C Oy:lle. A sai 27.2. C Oy:ltä maksukehotuksen, jossa vaadittiin A:ta maksamaan 2.2. ja 16.2. erääntyneet 500 euron erät 12 prosentin vuotuisine viivästyskorkoineen eräpäivästä alkaen. A soitti C Oy:öön ja ilmoitti maksaneensa jo 2.2. erääntyneen erän B Oy:lle. Hän kertoi myös koneen viasta ja B Oy:n kanssa neuvotellusta hinnanalennuksesta. Lopulta hän sanoi vielä, että 16.2. ja 1.3. erääntyviä eriä eli yhteensä 200 euroa C Oy voisi vaatia vain D:ltä, koska velka oli siirretty tämän maksettavaksi. A itse ei halunnut olla enää missään tekemisissä asian kanssa. Hän huomautti vielä vaikkei asia hänelle kuulunutkaan, koska hän ei aikonut maksaa mitään että korkolain mukaan viivästyskorko sai olla enintään 9,5 %, eikä sitäkään voinut periä, koska velasta ei ollut sovittu maksettavaksi korkoa. A ei ollut sopinut korosta mitään B Oy:n tai C Oy:n kanssa.
C Oy:n mukaan A:n kertomat asiat eivät vaikuta A:n maksuvelvollisuuteen. C Oy:n asema ei voi huonontua siksi, että A on maksanut lyhennyserän väärälle velkojalle saatavan siirron jälkeen tai että A on myynyt koneen D:lle, joka ei ole mitään maksuja suorittanut. Koneen viallisuuskaan ei vaikuta C Oy:n asemaan, koska C Oy:lle on siirretty vain myyntisopimukseen perustuva kauppahintasaatava, ei myyjän sopimukseen perustuvia velvollisuuksia. Sinänsä C Oy ei kyseenalaista sitä, etteikö A:n ja B Oy:n sopima hinnanalennus olisi ollut virheen arvoa vastaava. Viivästyskorko on C Oy:n mukaan maksukehotuksessa vaaditut 12 prosenttia. Koska korkolaki on tahdonvaltaista oikeutta, viivästyskorko voi määräytyä korkolain mukaisesta poikkeavaksi sen mukaan, mitä velkoja laskussa vaatii. Esitä perustellut vastaukset kysymyksiin A D. Vastaa D-kohtaan riippumatta siitä, mitä mieltä olet A:n maksuvelvollisuudesta kohdissa A C. A)Onko A:n maksettava C Oy:lle 2.2. erääntynyt maksuerä, jonka hän on jo maksanut B Oy:lle? (3,5 p) B)Onko A vastuussa 16.2. ja 1.3. erääntyvistä eristä? (1,5 p) C)Vaikuttaako tietokoneen virheellisyys ja kauppahinnan alentaminen sen vuoksi A:n tai D:n maksuvelvollisuuteen suhteessa C Oy:öön? (1,5 p) D)Jos A on jotakin velkaa C Oy:lle, voiko C Oy vaatia velasta eräpäivän jälkeiseltä ajalta viivästyskorkoa? Jos voi, mikä on viivästyskoron korkokanta? (3,5 p)