21.11.2013 Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja, VTT Rauman kaupunki



Samankaltaiset tiedostot
TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS SOSIAALITYÖN KOULTUKSESSA. Antti Parpo VTT Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki SOSNET

Hyvinvointipalvelut. Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely

Rahoitusmallien lähtökohdat

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

teemoihin PalKO hankkeessa

Liite 1 Kaupunginhallitus Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

LEHDISTÖTILAISUUS

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki Eduskunta

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Projektipäällikkö Katja Klemola

Hyvinvointiseminaari Raahessa

HALLINTOVALIOKUNTA - ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Janne Aaltonen, HUS-konserni

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää Antti Väisänen Terveys- ja

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

Palveluseteli kuulumiset Tampereelta Tampere-talo

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Kyläyhdistysseminaari Raahessa

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin , josta erikoissairaanhoidon osuus on

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Kuntajohtajapäivät Kuopio

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Sosiaalibarometri Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Tyyne Hakkarainen

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Tutkimuksen näkökulma SISUun

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Juha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA Toimialajohtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 27.4.

Talous ja työllisyys

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017

Elisan palveluilla lisää aikaa hoitotyölle

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Transkriptio:

21.11.2013 Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja, VTT Rauman kaupunki

Tausta Sosiaaliturvamenot tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Merkittävin syy menojen kasvuun on väestön ikääntyminen Sosiaaliturvan rahoitus on turvattu vain, mikäli toiminta tehostuu ja talous kasvaa. On arvioitu, että sosiaaliturvan rahoitus edellyttää n. 3 % talouskasvua. Mikäli tämä ei toteudu ja jos kansalaiset eivät ole valmiita rahoittamaan palveluita lisää, joudutaan sosiaaliturvajärjestelmän kattavuutta tai tasoa heikentämään kaupunki 2

Kasvavat tarpeet ja kustannukset Terveydenhuollon kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä Monikanavainen rahoitusjärjestelmä Ikääntyvän väestöstä aiheutuva palvelutarpeiden kasvu Terveydenhuollon teknologian kallistuminen Hoitotoimenpiteiden kehittyminen (vrt. keskustelu säästöä tuottavista hoitotoimenpiteistä) Potilaiden muuttuminen asiakkaiksi ja asiakkaiden toiveiden muuttuminen tarpeiksi (vrt. valinnanvapauden kasvattaminen) Sosiaalisten ongelmien muuttuminen lääketieteellisiksi (vrt. erityisopetus, terapiat, työttömien terveydenhuolto, varhainen puuttuminen) Lainsäädännön mukana tuomat oikeudet (vrt. julkinen hammashuollon laajennukset, hoitotakuut) Terveydenhuollon juridsoituminen (vrt. potilastietojen kirjaaminen, kantelut ym.) Palvelunkäyttäjien laatutietoisuuden kasvu Hyvinvointivaltion lapset julkiset palvelut itsestään selvä osa elämää kaupunki 3

Terveydenhuollon kustannuskehitys toimialoittain kaupunki 4

Terveydenhuollon kustannuskehitys toimialoittain kaupunki 5

Kasvavat tarpeet ja kustannukset Sosiaalipalveluiden kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä Vanhusväestön tarpeiden tyydyttäminen Tulonjaon eriarvoisuudesta aiheutuva huono-osaisuuden kasvu Sosiaalisten oikeuksien ja palveluiden laajentuminen (vrt. päivähoito, erityisopetus, iltapäiväkerhot, terapiat, vammaisten palvelut) Talous- ja työttömyyskehitys? Hyvinvointivaltion lapset julkiset palvelut itsestään selvä osa elämää kaupunki 6

Lasten lkm Lastensuojelun sijoitukset Suomessa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 Kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleet lapset ja nuoret joista huostassa olleet lapset 6 000 4 000 2 000 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 joista kiireellisesti sijoitettuina olleet lapset 7

Vammaispalveluiden kehitys 8

Ikääntyneiden palveluiden peittävyys 9

% Muistisairaiden osuus (%) palvelumuodoittain 60,0 50,0 40,0 Terveyskeskusten laitoshoito, pitkäaikaishoito Vanhainkoti 30,0 20,0 10,0 Tehostettu palveluasuminen Terveyskeskusten laitoshoito, lyhytaikaishoito Säännöllinen kotihoito 0,0 2001 2003 2005 2007 2009 10

Kasvavien palvelutarpeiden tyydyttäminen ilman lisäresursseja Terveydenhuolto Rahoitusjärjestelmään puututtava Asiakkaiden maksuosuuden ja oman vastuun kasvattaminen (vrt. palvelusetelijärjestelmä) Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tiiviimpi yhteistyö Palvelujärjestelmän pysyttäminen nykyisessä laajuudessaan tai laajenemisen jarruttaminen Palvelutarpeiden kasvun rajoittaminen mielipidevaikuttaminen, ennaltaehkäisevätyö Terveydenhuollon perustehtävien kirkastaminen ja medikalisaation jarruttaminen Ikääntyneiden toimintakykyisten elinvuosien lisäämisen tähtäävät toimenpiteet Kuntien välinen yhteistyö skaalaedut? (vrt. PARAS-hanke, näyttö vähäistä) Palvelutarjonnan rajoittaminen Uudet hoitomuodot? (voivat olla myös kalliimpia kuin vanhat) kaupunki 11

Kasvavien palvelutarpeiden tyydyttäminen ilman lisäresursseja Sosiaalipalvelut Omatoimisuuden/-vastuun lisääminen Vanhuspalveluissa palvelurakenteen muutokset. Vanhukset laitoshoidosta palveluasumiseen/kotihoitoon Ennaltaehkäisevä työ vaikuttavasti (vrt. lasten koulutusjärjestelmän kehityksen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon) Palvelujärjestelmän kattavuuden pienentäminen ja uusien palvelumuotojen käyttöönoton pysäyttäminen Palvelutuotannon tehostaminen (vrt. sähköiset palvelut, palveluprosessit jne.) kaupunki 12

Kasvavien palvelutarpeiden tyydyttäminen ilman lisäresursseja Toimeentuloturva Ansiotulojen kasvavan kehityksen turvaaminen Vähentää tarvetta turvautua toimeentuloturvaetuuksiin Lisää verokertymää enemmän kuin pääomatulot Työttömien passiivitukien korvaaminen aktiivituilla (vrt. keskustelu osallistavasta sosiaaliturvasta) Aktiivinen toimeentuloturva vähentää syrjäytymistä Aktiivinen toimeentuloturva vähentää kannustinloukkuja kaupunki 13

SOTE-palvelurakenteiden uudistamisessa ratkaisun avaimet? Suuremmat järjestämisorganisaatiot ovat taloudellisesti perusteltuja? Vahvistaa palveluiden rahoituspohjaa: Pitää paikkansa, jos alhaisen verotulopohjan kunta liittyy kuntaan, jossa rahoituspohja on hyvällä tasolla Palvelutuotannon säästöt? Lyhyellä aikavälillä kyse on vain samojen kustannusten siirtäminen laajemmalle väestöpohjalle todennäköisesti siten, että erilaisista palvelutasoista valitaan korkeamman tason palvelut (vrt. Paras-hankkeen vaikutukset) Suuremmat järjestämisorganisaatiot ja tuotanto-organisaatiot eivät välttämättä tuota skaalaetuja terveydenhuollossa. Tutkimustulosten mukaan kustannuksia minivoiva väestöpohja perusterveydenhuollon palveluissa on Suomessa 25 000 (Aaltonen 2009) Erikoissairaanhoidon tiiviimpi kuntaohjaus ja kytkentä perusterveydenhuoltoon hyvin toteutettuna on taloudellisesti perusteltua Skaalaetuja ei aina löydy kunnan peruspalveluista 14

SOTE-palvelurakenteiden uudistamisessa ratkaisun avaimet? Hallinnolliset säästöt ja hallinnon tehostuminen Kuntarakenneuudistusta perustellaan hallinnollisilla säästöillä. Perustelu ei ole aukoton, koska suurissa kunnissa hallinto on usein suurempi ja päätöksenteko jähmeämpää kuin pienissä kunnissa Hallinto muodostaa vain pienen osan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoista (2,9 % vuonna 2010). Hallinnon tehostaminen ei ratkaise kuntatalouden kestävyysongelmaa Organisaation koko korreloi yleensä byrokratian/toiminnan jäykkyyden kasvun kanssa niin yksityisessä kuin julkisessakin organisaatiossa. 15

Tulkintoja hyvinvointivaltion kehityksestä Sosiaaliturvaan lähihistoriassa toteutetut lainsäädäntömuutokset palveluissa ovat ainakin teoriassa pääasiassa parantaneet palvelun käyttäjien asemaa Käytännössä palveluiden laatua on samanaikaisesti toisaalla heikennetty tiukan talouskurin takia sopeutumisen sosiaalipolitiikkaa Toimeentuloturvaetuuksien tasoa ei ole lainsäädännöllisin toimin korotettu ansiotulojen nousua vastaavasti yhteys sosiaalisten ongelmien ja kasvavien palvelutarpeiden kanssa (vrt. Pickett & Wilkinson) 16

Tulkintoja hyvinvointivaltion kehityksestä Valtion toimenpiteet hyvinvointivaltion ohjauksessa Budjettiohjaus - valtionosuudet Lainsäädäntömuutokset Informaatio-ohjaus: suositukset, suunnitelmat, ohjelmat Rahoitus ei ole seurannut lainsäädännön kehitystä seinät levenivät, sisustaminen unohtui Yhteiskuntaan on muodostunut hyvinvointivaltion alasajon illuusio! Koska rahoitusta ei tulla todennäköisesti tulevaisuudessakaan lisäämään tarvitaan muita jo käytettyjä keinoja: Suositukset, suunnitelmat, ohjelmat 17

Tulevaisuuden kuvia - julkinen yksityistyy? Sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen ongelmat näivettävät julkisia palveluja ja edistävät täten yksityisten palvelumarkkinoiden syntyä haluttiin sitä tai ei Tyytymättömyys palveluihin ohjaa yksityisten palveluiden käyttöön Lähimenneisyyden lainsäädäntömuutokset nopeuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten markkinoiden kasvua kaupunki 18

Hyvinvointivaltion rakentajille pohdittavaksi Kuntakenttä näyttää olevan jokseenkin yksimielinen siitä, että mikäli rahoitusta kuntien perustason hyvinvointipalveluihin ei jatkossa lisätä, palvelujen laadun murentamisen politiikka ja sen myötä eriarvoistuminen jatkuvat. Samaan aikaan kansalaisten vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista lisääntyy. Kunnan sosiaalitoimen näkökulmasta voikin kriittisesti todeta, etteivät hyvinvointivaltion rakentajat ole aina muistaneet sen laajentamisen hintaa, joka maksetaan aivan liian usein vanhaa palvelujärjestelmää rapauttamalla. Ja kun sosiaalipolitiikkaa rakennetaan yhä edelleen pala palalta ilman kokonaissuunnitelmaa, on uuden palan rakentanut hetkellinen voittaja, mutta joku toinen - ja lopulta koko sosiaalipoliittinen järjestelmä häviäjä (Palola & Parpo, 2010). kaupunki 19

SOTE-johtajan toiveuni PALVELUINNOVAATIOT TALOUSKASVU LÄÄKETIETEEN RATKAISU MUISTISAIRAUKSIIN YHTEISKUNNAN ERIARVOISTUMISEN HIDASTUMINEN JA KÄÄNTYMINEN TASA-ARVOISTUMISEKSI PALVELUIDEN UNIVERSALISUUS kaupunki 20

HYVÄÄ YÖTÄ kaupunki 21