Jyväskylän seudun Perhe II -hanke

Jyväskylän seudun Perhe II -hanke Tarkennettu hankesuunnitelma 19.12.2007 Jaana Kemppainen

2 Sisältö 1 Jyväskylän seudun Perhe II -hankkeen taustaa...3 2 Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset...4 2.1 Kumppanuuden syventäminen perhepalveluverkostoissa...4 2.2 Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen rakenteiden uudistaminen...5 2.3 Lapsiperheiden palveluiden toimintakulttuurin ja toimintatapojen uudistaminen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta...7 2.4 Neuvolan perhevalmennuksen yhteistoiminta-alueellinen kehittäminen...8 3 Hankkeen yhteistyötahot ja kumppanuudet...9 4 Hankkeen toimintamuodot ja koulutukset...11 5 Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen toteutus ja aikataulu...12 6 Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen organisaatio...13 6.1 Ohjausryhmä...13 6.2 Työntekijöiden työnkuvat...13 6.3 Työryhmät ja -tiimit...15 7 Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen seuranta ja arviointi...16 8 Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen viestintä, raportointi ja hallinnointi...17

3 1 Jyväskylän seudun Perhe II -hankkeen taustaa Jyväskylän seudun Perhe hankkeen ensimmäisen vaiheen (v. 2005 2007) päämääränä olivat pysyvät, paikallisella tasolla toimivat perhepalveluverkostot, joissa keskeistä oli kumppanuuden tiivistäminen, vanhemman ja lapsen äänen kuuleminen, isän aseman vahvistaminen perheessä ja yhteiskunnassa sekä varhaisen tuen muotojen kehittäminen lapsiperheille. Hankkeen ensisijaisina osapuolina ja hyödynsaajina ovat olleet hankkeeseen osallistuvien neljän Jyväskylän seudun kunnan (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame) lapset ja heidän perheensä. Julkisella sektorilla osapuolina ja toimijoina ovat olleet hankekuntien alueen neuvolan, päivähoidon, koulun, perhetyön, sosiaalityön, nuorisotyön sekä psykososiaalisten palvelujen työntekijät. Kolmannella sektorilla osapuolina ovat olleet eri järjestöjen ja paikallisyhdistysten työntekijät ja vapaaehtoistoimijat esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiristä ja 11:stä paikallisyhdistyksestä hankekuntien alueella, Setlementeistä ja Nuoret Lesket ry:stä. Muita yhteistyötahoja ovat olleet Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Jyväskylän Stakesin alueyksikkö, seurakunnat hankekunnissa, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattiopisto, yksityinen sektori (esim. yksityisiä päiväkoteja, yrityksiä) sekä useita paikallisia ja seudullisia lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvia hankkeita (esim. Välittävät sukupolvet, Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö -hanke, Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -hanke, Kunnallisten sosiaalipalveluiden tietohallinnon kehittäminen Keski-Suomessa -hanke ja Jämsän perhepalveluverkosto -hanke). Lapsiperheiden palveluiden toimintakulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen ja mallintaminen vaatii aikaa. Muutokset palvelurakenteissa ovat hitaita. Ne edellyttävät vahvan poliittisen tuen, työnjohdon sitoutumisen, ylisektorisen ja yli hallintorajojen ulottuvan työntekijöiden tahtotilan toimia tarvittaessa toisin kuin ennen on toimittu. Muutoksia edistävät yhteinen tahtotila, poikkihallinnollinen yhteistyö ja nykyisten hyvin toimivien käytänteiden ja rakenteiden tunnistaminen ja vahvistaminen. Pysyvän kumppanuuden rakentuminen edellyttää toimintaedellytysten varmistamista ja kokemuksellista oppimista onnistuneesta yhteistyöstä. Eduskunnan käsittelyssä olevassa puitelaissa kunnilta ja kuntayhtymiltä edellytetään perusteellista kuntien yhteistoimintarakenteiden, palvelurakenteiden ja toimintakäytänteiden läpikäymistä. Jyväskylän seudun Perhe hankkeen ensimmäisessä vaiheessa palvelurakenteiden yhteistoiminta-alueellista uudistamista on tarkasteltu erityisesti ennaltaehkäisevien palvelujen osalta. Hankkeen tuloksia esiteltiin kuntien sosiaali- ja terveys- / sosiaalilautakunnissa syksyn 2006 aikana. Lautakuntakierroksesta välittyi poliittisten päättäjien vahva sitoutuminen hankkeen päämäärän ja tavoitteiden toteuttamiseen sekä yhteinen tahtotila sitoutua uudistamaan lapsiperheiden palveluita erityisesti ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen näkökulmasta. Yhteistoiminta-alueellisen, kunnan sisäisten hallinnonalojen, sektoreiden ja eri toimijoiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden luomista ja tiivistämistä sekä resurssien järkevää käyttöä pidettiin erittäin tärkeänä tässä ajassa ja kuntien taloudellisissa tilanteissa. Hankekuntien lautakunnat päättivät jatkohankkeeseen sitoutumisesta joulukuussa 2006. Syrjäytymisen ehkäisyä ja kuntalaisten omatoimisuuden, osallisuuden ja yhteistoiminnan merkitystä korostetaan nykyisessä hallitusohjelmassa, lasten, nuorten ja perheiden

4 politiikkaohjelmassa, valtakunnallisessa hyvinvointi 2015 ohjelmassa, hankekuntien hyvinvointikertomuksissa ja lapsi- ja perhepoliittisissa ohjelmissa. Kansalaisten osallisuutta ja voimavarojen vahvistamista hyvinvoinnin turvaamiseksi korostavat myös Keski-Suomen alueellinen toimintaohjelma ja Keski-Suomen maakuntaohjelma. Pitkäkestoisen hyvinvointivaikutusten turvaaminen edellyttää kunnallisten ja valtion palveluiden, järjestökentän, elinkeinoelämän ja läheisten ihmisten yhteisten voimavarojen koontia. Kansalaisten osallisuutta hidastavat tai joskus jopa kokonaan estävät vallalla oleva, varsin tiukka sektoriajattelu, josta olisi päästävä eroon. Jyväskylän seudun Perhe II hanke toteutetaan neljän kunnan alueella. Kunnat ovat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame. Korpilahti on mukana hankkeessa Muurame Korpilahti kuntayhtymän kanssa tehtävän neuvolayhteistyön kautta. Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä on mukana hankkeessa henkilöstön asiantuntija työpanosten kautta. Hankekunnat ovat muuttovoittokuntia ja lasten ja nuorten osuus väestöstä on suuri. Kuntien alueelle muuttaneiden perheiden sosiaaliset verkostot ovat usein ohuet. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 350 900, josta sosiaali- ja terveysministeriön osuus on 251 900 euroa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piirin osuus 15 000 euroa. 2 Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset 2.1 Kumppanuuden syventäminen perhepalveluverkostoissa Perhepalveluverkostojen rakentumiseksi hankekuntien alueelle on Jyväskylän seudun perhe hankkeen ensimmäisessä vaiheessa perustettu kuusi perhetoimijoiden alueryhmää / -tiimiä. Monitoimijaisissa ryhmissä on mukana julkisen sektorin eri toimialojen työntekijöitä, kolmannen sektorin järjestöjen työntekijöitä ja vapaaehtoistoimijoita, vanhempia, yksityisen sektorin ja seurakuntien työntekijöitä. Hankkeen edettyä alueryhmien toimintaa on vakiinnutettu alueellisiksi perhepalveluverkostoiksi. Jatkohankkeen tavoitteena on perhepalveluverkoston kumppanuuden syventäminen, jonka saavuttamiseksi tehdään muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Kumppanuutta syvennetään perhepalveluverkostoissa tiimi-, vertais- ja työparityöskentelyn kautta. Kumppanuuden tavoitteista ja toimintaperiaatteista keskustellaan ja sovitaan säännöllisesti alueryhmien / perhetoimijoiden aluetiimien kokouksissa. Kumppanuuden edistämiseksi, varmistamiseksi ja juurruttamiseksi laaditaan konkreettisia kumppanuus- / yhteistoimintasopimuksia 1, joiden avulla varmistetaan kumppanuutta tukevien rakenteiden ja toimintamallien vakiinnuttaminen osaksi julkisen sektorin peruspalveluita, kolmannen sektorin ja seurakunnan toimintaa. Kumppanuussopimuksiin kirjattavat kunkin tahon tehtävät ja vastuut, resurssointi, 1 Jyväskylän kaupungissa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä linjataan keskushallinnon alle kootun työryhmän toimesta tehdyssä suunnitelmassa. Yhteistoimintasopimusmalli on kyseisen suunnitelman liitteenä. Suunnitelma hyväksyttiin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa syksyllä 2007.

5 tilat, toiminnan seuranta, valvonta ja arviointi turvaavat osaltaan vastavuoroisen kumppanuuden ylläpitoa. Koulujen tiiviimpi kytkeminen perhepalveluverkostoihin koulujen vanhempainyhdistysten kautta. Isä-teeman esillä pitäminen hankekuntien perhepalveluverkostoissa. Alueellisten perhepalveluverkostojen perustaminen ja vakiinnuttaminen alueille, joissa niitä ei vielä ole. Hanke mahdollistaa eri toimijoiden kohtaamisia esimerkiksi koulutusten ja työverstaiden kautta koko hankealueella. Esimerkiksi syksyllä 2008 järjestettävässä perhetoimijoiden työverstas II:ssa ovat mukana julkisen sektorin avoimen varhaiskasvatuspalvelujen työntekijät, järjestöjen ja seurakuntien perhetyön ja -toiminnan työntekijät ja vapaaehtoistoimijat. Kohtaamisten ja työverstaassa käytävän vuoropuhelun kautta eri toimijat haastetaan ja kannustetaan alueelliseen yhteistyöhön perhepalveluiden ja toimintojen saralla. Hankkeen aikana sovitaan jatkuvasta ylisektorisesti tehtävästä yhteistyöstä. Tuloksena: Toimijoiden välille on luotu kumppanuussopimuksia. Jyväskylän seudulle perustettuja alueellisia perhepalveluverkostoja kuvaa selkeys, näkyvyys, tavoitettavuus ja vakiintuneisuus. Perhepalveluverkostot ovat perheiden saatavilla lähipalveluiden yhteyteen rakentuvalla kumppanuudella ja moniasiantuntijaisesti. Eri toimijoiden välisellä pysyvällä kumppanuudella on varmistettu perhenäkökulman huomiointi ja sosiaalisten innovaatioiden ja toimivien mallien yhteistoimintaalueellinen hyödyntäminen. Alueellisen perhepalveluverkoston perustamisprosessista on tuotettu Hyvän käytännön kuvaus Stakesin Hyvät käytännöt ohjelmaan. Vertaisryhmien ohjaus on osa peruspalveluiden työntekijän työnkuvaa. 2.2 Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen rakenteiden uudistaminen Jyväskylän seudun Perhe hankkeen ensimmäisessä vaiheessa mallinnettiin ja vakiinnutettiin neuvolan ja päivähoidon perhetyötä osaksi peruspalveluja. Varhaisen tuen perhetyön kehittämisellä luotiin neuvolan, päivähoidon ja sosiaalityön väliselle yhteistyölle uudenlaisia moniammatillisia rakenteita ja toimintatapoja. Neuvolan perhetyössä perhetyöntekijän ja neuvolan terveydenhoitajan työparityöskentelyllä on vahvistettu perheen kokemusta arjen sujumisesta ja elämänhallinnasta sekä lisätty lapsen osallisuutta ja toimijuutta perheessä. Varhainen ja lyhytaikainen perheen kotiin tarjottu tuki ja keskusteluapu ovat yleensä olleet riittävä tuki perheelle. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien aloittamiselta on usein vältytty. Päivähoidon perhetyössä korostuu kasvatuskumppanuuden merkitys vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan kohtaamisissa ja huomiota kiinnitetään nimenomaan luottamuksen ja yhteistyösiltojen rakentamiseen päivähoidon ja perheiden välillä. Osana ennaltaehkäiseviä palvelurakenteita ovat hankkeen taloudellisesti ja toiminnallisesti tukemat, vapaaehtoistoimijoiden ylläpitämät ja vanhemmuutta vahvistavat perhetoiminnat. Niitä on hankkeen ensimmäisessä vaiheessa lisätty ja jo olemassa olleet ovat tulleet hankkeen myötä näkyvämmiksi julkisen sektorin työntekijöille lisäten yhteistyötä entisestään. Vanhempien osallisuuden kautta perheet ovat saaneet tukea ja tulleet

6 tietoisimmiksi vertaistuen mahdollisuuksista. Hankekuntien ja MLL:n Keski-Suomen piirin yhteisesti palkkaaman perhekeskuskoordinaattorin työpanos on mahdollistanut avoimen perhetoiminnan määrällisen kasvun, vapaaehtoistoimijoiden tiiviin toiminnan ohjauksen ja tuen, joka on edistänyt myös perhetoimintojen yhteistoiminta-alueellista toteutumista. Isä-toimintaa on hankkeessa suunniteltu, toteutettu, mallinnettu ja kehitetty yhteistoimintaalueellisesti neljässä hankekunnassa. Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden, kolmannen sektorin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piirin työntekijöiden, vapaaehtoisten isien ja hankkeen yhteistyöllä käynnistetyt isä-toiminnat tarjoavat isille osallistumisen ja vertaistuen mahdollisuuksia, mahdollistavat isien ja lasten yhdessäoloa, vahvistavat isän ja lapsen välistä vuorovaikutusta sekä edistävat isien ja perheiden keskinäistä tutustumista. Isä-toiminnan osin uusia toimintamuotoja ovat olleet isä-lapsiryhmät, Isärundi tapahtumat, Isän paikka -ryhmä ja isä-toiminnasta vastaavan perhetyöntekijän osallistumin isä-teemalla hankekuntien perhevalmennus- ja perheryhmiin. Jatkohankkeessa ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen rakenteiden uudistamista jatketaan seuraavilla toimenpiteillä: Perhetyön työmuotojen mallintamisen jatkaminen ja tulosten hyödyntäminen ja kehitettyjen mallien levittäminen hankealueella. Eri toimijoiden välisellä kumppanuudella mahdollistetaan matalan kynnyksen avoimien kohtaamispaikkojen, vertaisryhmien, vertaistapaamisten ja teemailtojen toteutuminen. Varmistetaan isätoiminnassa syntyneiden sosiaalisten innovaatioiden juurtuminen ja valtakunnallinen levittäminen Stakesin Hyvät käytännöt kuvauksen avulla. Isyyden huomioimista peruspalveluissa ja perhetoiminnoissa tuetaan myös työntekijöiden ja vapaaehtoisten koulutuksilla. Isä-lapsi-toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi käydään keskusteluja MLL:n paikallisyhdistysten ja seurakuntien kanssa. Vertaisryhmän ohjaaja -koulutusten järjestäminen ja tarjoaminen neuvolan, päivähoidon, koulun ja sosiaalityön henkilöstölle, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöille ja vapaaehtoistoimijoille. Huoli puheeksi -koulutuksen tarjoaminen moniammatillisesti sekä paikallisesti että yhteistoiminta-alueellisesti neuvolan, päivähoidon ja koulun työntekijöille tavoitteena läpäisevän ennaltaehkäisevän työotteen varmistaminen peruspalveluissa. Hyvien käytänteiden tunnistamisen ja yhteistoiminta-alueellisen levittämisen edistäminen työkokousten, -verstaiden ja seminaarin avulla. Varhaisen tunnistamisen ja tukeen ohjaamisen rakenteellisten edellytysten määritteleminen ja ohjauksen mallinnus hankkeeseen osallistuvan henkilöstön koulutus- ja konsultaatioprosessina osana Stakesin Jyväskylän alueyksikön perustoimintaa. Mallinnuksen avulla vahvistetaan peruspalvelujen keskinäistä yhteistyötä ja koordinointia siten, että perheet ohjautuvat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukitoimiin. Tuloksena: Varhaista tukea, ennaltaehkäisyä ja vertaisuutta korostavat työmuodot ovat vakiintuneet osaksi peruspalveluita. Lasten ja vanhemman, myös isän ääni tulee kuulluksi peruspalveluissa. Isä-toiminnalla on vakiintunut rakenne, jonka puitteissa isille tarjotaan mahdollisuus jakaa ajatuksiaan ja verkostoitua toisten isien kanssa.

7 Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä on varmistettu riittävä tuki ja koordinointi perheiden keskinäiselle, osallisuutta ja omatoimisuutta korostavalle vertaisryhmätoiminnalle. Stakesin Hyvät käytännöt ohjelmaan on kuvattu Neuvolan perhetyö sekä Perheiden avoimen kohtaamispaikan perustamisprosessi. Lapsiperheiden hyvinvointi on lisääntynyt vanhempien osallisuuden, voimavarojen lisääntymisen, vanhemmuuden, vertaistuen ja sosiaalisten verkostojen vahvistumisen sekä yhteisöllisyyden lisääntymisen ja varhaisen tuen kautta. Ennaltaehkäisevistä työ- ja toimintamuodoista on tehty vaikuttavuuden arviointia. Ennaltaehkäisevät työ- ja toimintamuodot mahdollistavat lastensuojelun avohuollon tukitoimien resurssien tarkoituksenmukaisemman käytön. 2.3 Lapsiperheiden palveluiden toimintakulttuurin ja toimintatapojen uudistaminen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Lapsiperheiden palveluiden toimintatapojen uudistamiseen liittyy läheisesti moniammatillisen työn kehittäminen moniasiantuntijaiseksi työksi. Perheen kanssa työskentelevät tekevät usein moniammatillista yhteistyötä, mutta se ei välttämättä ole aina riittävän suunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista eikä sitä arvioida systemaattisesti. Perheen ympärillä tehdään myös päällekkäistä työtä eivätkä perheenjäsenten erilaiset näkökulmat tule riittävän hyvin esille. Pirstaloitunut palvelujärjestelmä haastaa perhekeskeisyyden ja asiakaslähtöisyyden toteutumisen. Kuitenkin ainoastaan perheenjäsenten, niin vanhempien kuin lastenkin aidon kohtaamisen ja kuulemisen kautta on mahdollista saada tietoa perheiden todellisista, moniäänisistä palveluiden tarpeista, joita perheiden erilaiset taustat ja perhemuodot rakentavat (esim. maahanmuuttajaperheet, yhden vanhemman perheet, nuoren vanhemman perheet, uusperheet jne). Tarkoituksenmukaisen palveluohjauksen toteutuminen edellyttää nykyistä enemmän ammatillista rohkeutta, aktiivisuutta ja vastuun ottamista moniammatilliseen ja moniasiantuntijaiseen yhteistyöhön. Erityisesti hallintosektorien (sosiaali terveys, sivistys terveys, sosiaali sivistys) välistä yhteistyötä tulisi tiivistää ja raja-aitoja kaataa. Jatkohankkeessa lapsiperheiden toimintakulttuurin ja toimintatapojen uudistamisen tavoitetta pyritään toteuttamaan seuraavilla toimenpiteillä: Hankkeessa jatketaan moniammatillista ja moniasiantuntijaista työskentelyä tukevien yhteistyö ja -toiminta mallien ja rakenteiden luomista, levittämistä ja juurruttamista. Hankkeen koulutukset järjestetään edelleen moniammatillisena, -toimijaisena ja ylikunnallisina mahdollistaen työntekijöiden ja toimijoiden keskinäisen vuoropuhelun. Yhteistoiminta-alueellista yhteistyötä tehdään hankkeen työntekijöistä kootun perhetiimin lisäksi myös jakohankkeessa perustettavilla teemallisilla työryhmillä (perhevalmennuksen tukiryhmä ja arviointityöryhmä). Hankekuntien alueelta kootut moniammatilliset, monitoimijaiset ja tätä kautta moniasiantuntijuuden mahdollistavat ryhmät linjaavat, toteuttavat, mallintavat ja arvioivat erilaisia yhteistoimintaalueellisia malleja. Hankealueen työntekijöille tarjotaan oman kunnan alueella moniasiantuntijuutta tukevaa koulutusta (esim. Matka). Hankkeessa luodaan mahdollisuuksia toteuttaa moniammatillista työtä ja kumppanuutta työpari- ja vertaistyöskentelyllä.

8 Vahvistetaan työntekijöiden ja vapaaehtoisten toimijoiden osaamista ja motivaatiota vanhemman ja lapsen äänen kuulemisessa, osallistamisessa ja osallisuudessa. Perhepalveluohjauksen asemaa vahvistetaan perhepalveluissa ja toiminnoissa mm. avaamalla moniammatillisia palvelu- ja toimintapolkuja kuntien alueella. Tuloksena: Lapsiperheiden palvelujen laatu, saatavuus ja selkeys on parantunut moniammatillisen ja moniasiantuntijuuteen perustuvan yhteistyön, ammatillisen osaamisen vahvistumisen ja vertaisryhmätoimintojen lisääntymisen myötä. Työntekijöiden rohkeus ja vastuunotto asiakkaan asian hoitamisessa ja moniammatillisessa yhteistyössä on lisääntynyt. Vastuualueet on sovittu tapauskohtaisesti. Perheen eri jäsenten äänen kuuleminen ja perheen mukana olo systemaattisesti palvelupolkujen eri vaiheissa. Yhteistoiminta-alueellinen näkökulma on toteutunut kuntien henkilöstön välisenä kokemusten vaihtona ja toisista kunnista oppimisena hankkeessa toteutettujen koulutusten yhteydessä ja hankkeen työntekijöiden välisenä ylikunnallisena tiimityöskentelynä. 2.4 Neuvolan perhevalmennuksen yhteistoiminta-alueellinen kehittäminen Neuvolan perhevalmennuksen kehittämisessä hyödynnetään Jyväskylän seudun Perhe hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Jyväskylän alueella tehtyä neuvolan perheryhmien (perhevalmennusryhmän) pilotointia. Pilotoinnissa rakennettiin neuvolan runko-ohjelman ja valtakunnallisten äitiys- ja lastenneuvolatyön suositusten pohjalle neuvolan perheryhmien runko-ohjelma, jota aletaan toteuttaa Jyväskylän kaupungin neuvoloissa yhteneväisenä toimintamuotona vuoden 2008 aikana. Soveltuvin osin tätä mallia hyödynnetään myös muiden hankekuntien alueella. Neuvolan perhevalmennuksen yhteistoiminta-alueellisessa kehittämisessä tarkastellaan työajan käyttöä ja mahdollisuutta toteuttaa osa yksilökäynneistä ryhmätapaamisina ja erilaisten työmuotojen hyödyntämistä (esimerkiksi vertaisryhmissä vierailut). Lähtökohtana on perhevalmennuksen toteuttaminen moniammatillisesti ja -toimijaisesti hyödyntäen hankkeessa luotuja verkostoja ja kumppanuuksia. Neuvolan perhevalmennuksessa perheryhmät kokoontuvat noin neljä kertaa ennen lapsen syntymää ja noin neljä kertaa lapsen syntymän jälkeen. Toimenpiteet: Moniammatillisen, laajennetun pienryhmä perhevalmennusmallin rakentaminen hankealueen neuvoloiden käyttöön yhteistyössä vauvaperheiden kanssa työskentelevien ja toimivien kanssa. Terveydenhoitajien ammatillisia valmiuksia ajantasaistavien, palvelujen sisältöä kehittävien ja nykyisiä toimintatapoja muuttavien koulutusten järjestäminen. Koulutusteemoja ovat mm. ryhmänohjaus, parisuhteen muutosvaiheet vauvaperheaikana, isät neuvoloissa ja mielikuvavauva työskentely. Isä-asiantuntijapankin perustaminen perhevalmennuksen tueksi varmistamaan isien keskinäistä kohtaamista, keskustelua ja vertaisuutta. Kuntien ja kuntayhtymien poliittisten päätöstentekijöiden, työnjohdon ja työntekijöiden sitouttaminen perhevalmennuksen kehittämiseen. Kehittämistyössä hyödynnetään Helsingin Lapaset perheverkosto hankkeissa ja Espoon perhekeskus kumppanina hankkeessa luotuja materiaaleja ja käytänteitä

9 Mahdollisen Seututerveyskeskushankkeen toteutuminen huomioidaan perhevalmennuksen kehittämisessä. Tuloksena: Vanhemmaksi tulevien äitien ja isien voimavarojen vahvistuminen vertaisten kohtaamisella. Perheyhteisyyden vahvistuminen ja arjessa tarvittavien tietojen ja taitojen välittyminen perhevalmennusten aikana. Isä asia esillä nykyistä vahvemmin perhevalmennuksessa tukien jaetun vanhemmuuden toteutumista ja parisuhdetta. Moniammatillisesti toteutettu, laajennettu perhevalmennus vakiintuu osaksi kunnan / kuntayhtymän omaa toimintaa. Kuntien ja kuntayhtymien, työnjohdon ja työntekijöiden vahva sitoutuminen perhevalmennuksen kehittämiseen varmistaa perhevalmennuksen kehittämisen myös hankkeen jälkeen. 3 Hankkeen yhteistyötahot ja kumppanuudet Yhteistyön ja kumppanuuden tiivistämistä ja pysyvyyden varmistamista tukevien rakenteiden luominen on keskeistä hankkeen II vaiheen onnistumisen kannalta. Hankkeen II vaiheen yhteistyöverkostoja ja kumppanuutta on kuvattu kuviossa 1. Terveydenhuollon kuntayhtymät Neuvola Alueelliset yhdistykset ja järjestöt Kolmas sektori Paikalliset yhdistykset ja järjestöt MLL Keski- Suomen Piiri Paikallisyhdistykset Vapaaehtoiset Perheet Isät Äidit Kunnat Neuvola Perhetyö Päivähoito Sosiaalitoimi Opetustoimi Nuorisotoimi Psykososiaaliset palvelut Jyväskylän seudun Perhe II hanke Muut hankkeet Yksityinen sektori KOSKE STAKES Jyväskylän alueyksikkö Seurakunnat Lapset Oppilaitokset Jyväskylän yliopisto Ammattikorkeakoulut Ammattiopistot Kansanopistot Kuvio 1. Kumppanuudet Jyväskylän seudun Perhe II hankkeessa Perheet, isät, äidit, lapset, isovanhemmat ja vapaaehtoistoimijat: Hankkeen lähtökohtana on perhekeskeisyys. Vanhemmat, lapset ja vapaaehtoiset erityisesti Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksistä ovat mukana hanketoimintojen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

10 Kunnat: Kuntien alueelle rakentuneissa perhepalveluverkostoissa kokoontuvat eri sektoreiden toimijoiden lisäksi monipuolisesti kunnan eri hallinnon- ja toimialojen työntekijäedustajat. Hankkeen II vaiheessa on keskeistä myös opetustoimen edustajien vahvempi mukaan saaminen perhepalveluverkostotyöskentelyyn. Kolmas sektori: Kolmannen sektorin toimijoista hankkeessa ovat keskeisesti mukana Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri ja hankekuntien paikallisyhdistykset (yht. 11). Muita kolmannen sektorin yhteistyökumppaneita ovat mm. Nuoret Lesket ry. (Leskityön kehittämisen ja Arjen leskiperhetyö lapsille -projektit), Lievestuoreen Setlementti (Porukka-projekti), Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys (Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kumppanuushanke -projekti), hankekuntien koulujen vanhempainyhdistykset, Jyväskylän seudun vanhempien alueyhdistys, asukasyhdistykset ja Jyväskylän seudun työttömät ry. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piirin toteutti Jyväskylän seudun Perhe - hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Kimppaperheillat ja Muksusta murkuksi matkalla yläkouluun illat, jotka osoittivat vanhempien yhteisen keskustelun tarpeen muiden vanhempien kanssa. Yläkouluun siirtymisessä vanhemman mieltä askarruttavat monet lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät kysymykset. Kuitenkin vanhemmat jäävät kysymyksineen yhä useammin yksin, vaille vastauksia. Muksusta murkuksi matkalla yläkouluun vanhempainilloissa pohditaan vertaisten kanssa murrosikään liittyviä kysymyksiä sekä konkreettisia asioita, mitä yläkouluun siirtyminen tuo tullessaan. Vanhempainillat alkavat kuudennella luokalla ja jatkuvat luokka-asteittain koko yläkoulun ajan. Vanhempien keskinäistä verkostoitumista ja vanhemmuuden vahvistumista seurataan seurantatutkimuksella. Muksusta Murkuksi matkalla yläkouluun vanhempainiltoja tai kimppaperheiltoja toteutetaan yksi kaikkien hankekuntien alueella MLL:n Keski-Suomen piirin, koulun, koulun vanhempainyhdistysten ja hankkeen yhteistyönä. Oppilaitokset: Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala tuottaa hyvinvointia lapsille ja perheille sekä kouluttaa ammattiasiantuntijoita perhetyöhön. Perinteisten opiskelijavierailujen, työelämäharjoittelujen ja opinnäytetöiden lisäksi Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisyksikön yhteistyönä kehitetään erilaisia yhteistyön malleja perhetyöhön ja palveluohjaukseen. Kehittämisyksikön tuottamia perhetyön ammatillisia erikoistumisopintoja suunnitellaan ja kehitetään yhdessä II hankkeen kanssa. Jyväskylän seudun Perhe II hankkeella on mahdollisuus hyödyntää ammattikorkeakoulun räätälöityjä koulutus- ja asiantuntijapalveluita. Jyväskylän yliopiston yhtenä vahvuusalueena ovat Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt, joka on yksi monitieteisistä osaamiskeskittymistä Jyväskylän yliopistossa. Yliopistossa on runsaasti perheisiin liittyvää osaamista tutkimuksen ja opetuksen näkökulmasta. Vahvuusalueen toteuttamiseen löytyy Jyväskylän seudulta runsaasti yhteistä tahtotilaa ja useita eri toimijoita. Jyväskylän seudun Perhe II hanke tukee tätä kokonaisuutta. Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksen, eri ainelaitosten ja hankkeen välistä yhteistyötä jatketaan opiskelijaharjoittelujen, projekti- ja opinnäytetöiden sekä uusimman tutkimustiedon välittymisen muodossa. Seurakunnat: Hankekuntien alueen seurakunnat tuottavat monenlaisia palveluja ja toimintoja lapsiperheille. Seurakuntien edustajat ovat mukana kuntien alueelle perustuissa perhepalveluverkostoissa ja kumppaneina perhetoimintojen toteuttamisessa.

11 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Koske): Osaamiskeskuksen keskeisin tehtävä on toimia yhdyssiteenä tutkimuksen, opetuksen ja käytännön välillä. Osaamiskeskus vastaa alueellaan sosiaalialan jatkuvasta kehittämisestä. Osaamiskeskuksen rinnalle haettavien kehittämisyksiköiden kanssa tehdään yhteistyötä. Stakes Jyväskylän alueyksikkö: Jyväskylän alueyksikön toiminta on painottunut sosiaalipalveluiden kehittämiseen, arviointiin ja tutkimukseen sekä lasten ja perheiden varhaisen tuen tutkimukseen ja kehittämiseen. Alueyksikkö toimii yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Stakesin Jyväskylän alueyksikön yhteistyösitoumus 2 on liitteenä. 4 Hankkeen toimintamuodot ja koulutukset Hankkeen toimintamuodot tavoitteiden toteuttamiseksi on kuvattu kiteytetysti kuviossa 2. KUMPPANUUS UUDET TOIMINTATAVAT Vertaisryhmät, -tapahtumat, teemaillat: - perheiden - vapaaehtoisten - ammattilaisten Isätoiminta Perhetyö: neuvolassa päivähoidossa lastensuojelussa Perhepalveluohjaus Avoimet kohtaamispaikat Moniasiantuntijuus, tiimityöskentely, työparityöskentely LAPSEN JA VANHEMMAN ÄÄNEN KUULEMINEN Kuvio 2. Hankkeen toimintamuodot Hankkeen II vaiheessa järjestetään koulutuksia, jotka toteutetaan edelleen yhteistoimintaalueellisesti moniammatillisina ja monitoimijaisina pienryhmäkoulutuksina. Tällä varmistetaan moniasiantuntijainen ja moniääninen keskustelu, eri toimijoiden välinen keskinäinen tutustuminen, verkostoituminen ja yhteistyö myös ylikunnallisesti. Vapaaehtoistoimijoiden ja vanhempien osallistumista koulutuksiin edistetään järjestämällä osaan koulutuksista lastenhoito ja ajoittamalla osa koulutuksista ilta- tai viikonloppuaikaan. Koulutukset toteutetaan sisäisinä ja ulkoa ostettavina koulutuksina, työnohjauksina, konsultaatioina, opintopäivinä ja -käynteinä, teemailtoina, työkokouksina ja -verstaina. Osa koulutuksista järjestetään yhteistyössä kehittämishankkeiden (Lastensuojelun kehittämisyksikkö -hanke ja Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -hanke) kanssa. 2 Yhteistyösitoumuksia ei ole pyydetty muilta tahoilta, koska ne ovat edustettuina hankkeen ohjausryhmässä. Ohjausryhmä on tehnyt päätöksen Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen hakemisesta.

12 Koulutusyhteistyötä tehdään myös muiden tahojen (seurakunnat, järjestöt) ja hankkeiden kanssa (esim. Jämsän seudun perhepalveluverkosto-hanke). Hankkeen II vaiheessa toteutettavia koulutusteemoja ovat mm. lapsen oikeudet, huolen puheeksi otto, vertaisryhmänohjaus, Matka moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen, parisuhde-koulutus, mielikuvavauva-työskentely, isät neuvolassa, perhetyön seudulliset työkokoukset, lastensuojelulaki, kasvatuskumppanuus ja lapsen äänen kuulemisen menetelmät. Koulutukset tarjoavat uudenlaisia työvälineitä ja työtapoja muuttuviin tapoihin tehdä työtä, herättävät ajatuksia, muuttavat asenteita sekä käynnistävät erilaisia prosesseja. Koulutuksen painopiste on syventävässä, osallistavassa koulutuksessa, johon sisältyy kokemuksellista oppimista tukevaa ja edistävää vuorovaikutusta sekä erilaisia harjoituksia ja kotitehtäviä. Osa koulutuksista perustuu luennointiin, jolloin ne voidaan tarjota laajemmalla osallistujajoukolle ja myös hankekuntien ulkopuolelle koko Keski-Suomen alueelle. Koulutuksia toteuttavat hankkeen työntekijöiden lisäksi huoli puheeksi kouluttajakoulutuksen käyneet hankekuntien työntekijät, Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisyksikkö, Jyväskylän yliopisto, Niilo Mäki instituutti, MLL:n Keski-Suomen piiri ja hankekuntien henkilöstö. Osa koulutuksesta ostetaan valtakunnallisilta toimijoilta. 5 Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen toteutus ja aikataulu Vuonna 2007: - Hankkeen organisoituminen, käynnistyminen ja tiedottaminen - Hankkeen toimintasuunnitelman laatiminen - Hankkeen työryhmien työskentelyn käynnistyminen - Hankkeen toimintojen käynnistäminen ja koulutusten toteuttaminen - Neuvolan perhetyön hyvän käytännön kuvauksen laatiminen Vuonna 2008: - Toimivien ja hyvien käytänteiden / käytäntöjen kuvaaminen o Isätoiminta o Perhepalveluverkostojen rakentuminen ja vakiinnuttaminen o Avoimien kohtaamispaikkojen perustamisen mallinnuksen ja kehitettyjen toimintamallien levittäminen ja juurruttaminen - Koulutusten toteuttaminen - Hankkeen toimintojen toteuttaminen ja vakiinnuttaminen - Hankkeen arviointi - Hankkeen loppuraportin kokoaminen - Hankkeen tulosten esittely o Lautakuntakierrokset - Hankkeen päätösseminaari syksyllä 2009

13 6 Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen organisaatio 6.1 Ohjausryhmä Ohjausryhmässä on edustus kaikista hankekunnista, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiristä, seurakunnasta, Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksesta, Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta ja koulun vanhempainyhdistyksestä. Ohjausryhmä hyväksyy hankkeen tavoitteet ja rajaukset. Se ohjaa, suuntaa ja kehittää hankkeen toimintaa kokouksissa käydyn moniasiantuntijaisen keskustelun pohjalta. Ohjausryhmä toimii myös linkkinä muiden projektien ja toimijoiden välillä. Se päättää, milloin on aika tarkistaa hankkeen etenemistä, koska hanke päätetään ja kuinka sitä jatketaan. Tärkeänä tehtävänä on myös kannustaa ja rohkaista hankkeeseen osallistuvia. Ohjausryhmä kokoontuu kuusi kertaa vuodessa. Ohjausryhmässä on hankkeen työntekijöistä mukana projektipäällikkö, perhekeskuskoordinaattori ja isätoiminnasta vastaava perhetyöntekijä. Muut hankkeen työntekijät osallistuvat kokouksiin tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jyväskylän seudun Perhe II -hankkeessa ovat mukana: Pekka Utriainen, sosiaali- ja terveysjohtaja, Jyväskylä, pj Pirkko Rissanen, sivistystoimenjohtaja, Jyväskylän maalaiskunta varaj. Risto Kortelainen, sosiaalijohtaja Hannamaija Väkiparta, vs. päivähoito- ja perhepalvelujen johtaja, Jyväskylän maalaiskunta Pirjo Nieminen, sosiaalityöntekijä, Laukaa varaj. Vuokko Hiljanen, sosiaalijohtaja Marja-Leena Kauronen, johtava hoitaja, Laukaa varaj. Annikki Kokko, Laukaa Kari Jaatinen, sosiaalijohtaja, Muurame varaj. Auli Peränen, vastaava sosiaalityöntekijä Tiina Laine, suunnittelija, opetuspalvelukeskus, Jyväskylä varaj. Eino Leisimo, kehittämispäällikkö, opetuspalvelukeskus Arja Aroheinä, kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, Jyväskylä, vpj. Mirja Lavonen-Niinistö, toiminnanjohtaja, MLL:n Keski-Suomen piiri varaj. Kaarina Lehto, lastenhoitotoiminnan koordinaattori Timo Hintikka, vs. yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala varaj. Marjut Katajavuori-Vartiainen, lehtori Anna Rönkä, erikoistutkija, Jyväskylän yliopisto, perhetutkimuskeskus varaj. Kimmo Jokinen, professori Marja Heikkilä, johtaja, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus varaj. Raili Haaki, suunnittelija Anna Sainpalo, lapsityönohjaaja, Muuramen seurakunta varaj. Kirsti Yli-Suvanto, lapsityönohjaaja, Jyväskylän kaupunkiseurakunta Jaana Kemppainen, projektipäällikkö, Jyväskylän seudun Perhe hanke Anu Juurakko, MLL:n perhekeskuskoordinaattori, Jyväskylän seudun Perhe hanke Jani Myllyaho, perhetyöntekijä, Jyväskylän seudun Perhe -hanke 6.2 Työntekijöiden työnkuvat Hankkeessa työskentelevät koko tai osa-aikaisesti hankkeen työntekijöinä projektipäällikkö Jaana Kemppainen, perhekeskus-koordinaattori Anu Juurakko, terveydenhoitaja Tuula Korpela, perhetyöntekijöinä Jani Myllyaho (isä-toiminta), Marja-Leena Huisko (Jyväskylä), Tuula Pollari (Jyväskylän maalaiskunta) ja Mervi Seriola (Muurame) ja erityispäivähoidon ohjaaja Leena Nurminen (Laukaa). Projektipäällikön tehtävänä on

14 vastata hankkeen tavoitteiden mukaisesta toteutuksesta ja toiminnasta yhteistyössä ohjausryhmän, työryhmien, alueellisten perhepalveluverkostojen ja työntekijöiden kanssa edistää eri tahojen välistä kumppanuutta vastata hankkeen talouden seurannasta ja raportoinnista vastata hankkeen tiedotuksesta, seurannasta ja arvioinnista. Perhekeskuskoordinaattorin tehtävänä on edistää vapaaehtoisten ja julkisen puolen toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja kumppanuutta tekemällä vapaaehtoistoiminnan muotoja ja mahdollisuuksia näkyviksi selkeyttää vapaaehtoisvoimin toteutettujen toimintojen merkitystä perhepalveluverkostoissa tukea, kehittää ja mallintaa perhekahviloiden toimintaa yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Perhetyöntekijä (isätoiminnasta vastaava) ohjaa isä-lapsi-ryhmiä mahdollistaen isien ja lasten yhdessäolon ja vertaisuuden edistää isien ja perheiden keskinäistä tutustumista mallintaa isä-lapsi-toimintaa arvioi toiminnan merkitystä osallistujille vahvistaa isän asemaa ja osallisuutta perheen arjessa pitää yllä keskustelua isyydestä ja sen merkityksestä saattaa / välittää isän ääntä kuuluviin edistää eri tahojen välistä moniammatillista yhteistyötä ja kumppanuutta vastaa hankkeen tiedotuksesta yhdessä projektipäällikön kanssa. Perhetyöntekijöiden tehtävänä on tehdä lyhytkestoista, pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää perhetyötä tarjota varhaista tukea lapsille ja lapsiperheille arvioida perheen voimavaroja ja tuen tarvetta yhdessä perheen kanssa tunnistaa perheissä muiden palveluiden tarve ja ohjata niiden piiriin tukea perheiden osallisuutta sekä yhteistyö- ja tukiverkostojen luomista edistää eri tahojen välistä moniammatillista yhteistyötä ja kumppanuutta arvioida oman työn tavoitteiden toteutumista kehittää perhetyötä ja sen eri muotoja sekä paikallisella että ylikunnallisella tasolla konsultoida työntekijöitä olla mukana vahvistamassa ennaltaehkäiseviä palvelurakenteita kuntansa alueelle. Erityispäivähoidon ohjaajan tehtävänä on Laukaassa luodun yhteistyön toimintamallin juurruttaminen luoda sopimuksia ja toimintamalleja Vatin, seurakunnan ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa yhteistyöhön alueellisten monialaisten työryhmien vakiinnuttaminen osaksi yhteistyöverkkoa avata ja kehittää asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia toiminta- / palvelupolkuja koordinoida koulutusta luoda malli päivähoidon perhetyöhön luoda malli vertaisryhmien toteuttamiselle päivähoidosta käsin

15 arvioida oman työn tavoitteiden toteutumista olla mukana vahvistamassa ennaltaehkäiseviä palvelurakenteita kuntansa alueelle. Terveydenhoitaja kartoittaa hankekuntien alueella perhevalmennuksen kehittämiseen liittyvät kehittämistarpeet sekä paikallisesti, alueellisesti että seudullisesti kehittää moniammatillista ja toimijaista valmennusta hankekuntien alueella yhdessä neuvolan työnjohdon ja työntekijöiden kanssa hyödyntää kehittämistyössään sekä sisällöllisesti että menetelmällisesti Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa toteutettua Neuvolan perheryhmien pilotointia suunnittelee ja koordinoi perhevalmennukseen liittyvää ammatillista täydennyskoulutusta hankekuntien neuvoloiden terveydenhoitajille arvioi kehittämistyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. 6.3 Työryhmät ja -tiimit Hankkeen keskeisen toimintamuodon verkostoyhteistyön, yhteistoiminta-alueellisen ja moniammatillisen ja moniasiantuntijaisen yhteistyön edistämiseksi hankkeeseen perustetaan työryhmiä. Työryhmät koostuvat neljän hankekunnan eri toimialojen työntekijöistä ja kolmannen sektorin, seurakuntien ja oppilaitosten edustajista. Jokaisessa työryhmässä on mukana vähintäänkin yksi hankkeen työntekijä, joka raportoi työryhmän työstä projektipäällikölle. Perhetiimi Perhetiimin muodostavat hankkeen kaikki työntekijät. Perhetiimi kokoontuu kolmen viikon välein työnohjaukselliseen tapaamiseen. Arviointityöryhmä Arviointityöryhmään kuuluvat projektipäällikkö ja edustajat Jyväskylän Stakesin alueyksiköstä, Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksesta, Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisyksiköstä ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Työryhmä vastaa hankkeen arviointisuunnitelman laatimisesta ja seuraa arviointisuunnitelman toteutumista. Perhevalmennuksen tukiryhmä Perhevalmennuksen tukiryhmään kuuluvat projektipäällikkö, terveydenhoitaja, neljän kunnan johtavat hoitajat / osastonhoitajat sekä tarvittaessa yksi äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja. Ryhmä linjaa kunnissa ja kuntayhtymissä tehtävää perhevalmennuksen kehittämistyötä. Perhetoimijoiden aluetiimit / alueryhmät Perhetoimijoiden aluetiimit toimivat Jyväskylässä Keltinmäen asuinalueella ja Keskustan alueella. Jyväskylän maalaiskunnassa toimii kumppanuusryhmä ja Vaajakoski-tiimi. Laukaan ja Muuramen kunnissa toimii alueryhmät. Hankkeen aikana perustetaan asuinaluekohtaisia perhetoimijoiden aluetiimejä alueille, joissa niitä ei vielä ole hankkeen ensimmäisessä vaiheessa perustettu. Näitä alueita ovat esimerkiksi Jyväskylän

16 maalaiskunnan Palokan alue ja Jyväskylän kaupungin Huhtasuon alue. Aluetiimeihin kutsutaan laajasti kaikki lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavien tahojen edustus, jolloin varmistuu ryhmien moniammatillisuus ja monitoimijaisuus. Lisäksi hankkeen työntekijät tukevat jo olemassa olevien alueryhmien ja perhepalveluverkostojen toimintaa. 7 Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen seuranta ja arviointi Hankkeen ohjausryhmä seuraa ja arvioi hankkeelle asetettuja tavoitteita ja seuraa tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Projektipäällikkö dokumentoi hankkeen etenemistä koko hankeajan ja arvioi hankkeen etenemistä suhteessa hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Projektipäällikkö tuo ohjausryhmälle tiedoksi hankkeen etenemisen. Hankkeen arviointia toteutetaan suhteessa hankkeen tavoitteisiin sekä sisäisenä että ulkoisena arviointina. Hankkeen arviointia ohjaa arviointityöryhmä. Hankkeen arviointiin on varattu erillinen määräraha. Arvioitavia kohteita ovat mm. kumppanuus ja hankkeen toimintojen sisällölliset ja määrälliset vaikutukset kuntien palvelurakenteisiin. Kumppanuutta arvioidaan kysymyksillä: mitä kumppanuuksia on syntynyt, keiden välille niitä on syntynyt ja mitä vaikutuksia kumppanuudella on ollut hankekuntien ja eri toimijoiden näkökulmista tarkasteltuina. Hankkeen toimintojen määrällisiä ja sisällöllisiä vaikutuksia kuntien palvelurakenteisiin arvioidaan mm. kysymyksillä: mikä on muuttunut, miten on muuttunut ja miten palveluiden muutokset ovat vaikuttaneet henkilöstöön, asiakkaisiin, prosessien toteutumiseen ja talouteen. Arviointimateriaalia kerätään koko hankkeen ajan arviointisuunnitelmaan kirjattujen kriteerien ja ohjeistusten mukaisesti sekä hankkeen työntekijöiltä että perhepalveluverkoston toimintoihin osallistuvilta lapsilta, nuorilta, vanhemmilta, ammattilaisilta ja vapaaehtoistoimijoilta (kyselyt, palautteet, haastattelut). Toimijoiden välisen kumppanuuden vahvistumista tarkastellaan perheiden verkostoitumisen ja osallisuuden kautta. Lisäksi arvioidaan käyttöön otettujen uusien toimintamallien vakiintumista ja juurtumista. Hankkeen työntekijät tekevät säännöllistä itsearviointia arvioidessaan kehittämistyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. He lähettävät hankkeen ensimmäisen vaiheen mukaisesti toisilleen viikkokirjeen, johon he kirjaavat viikon ajalta tehtyjä töitä ja kuntien alueella tehtävään kehittämistyöhön liittyviä ajatuksiaan. Hankkeen arvioinnissa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden osaamista. Hankkeeseen liittyviä tutkimusteemoja tarjotaan opinnäytetöiden aiheiksi Jyväskylän yliopiston ainelaitoksille, Jyväskylän ammattikorkeakoululle ja Jyväskylän ammattiopistolle. Hankkeeseen liittyy useita hankkeen ensimmäisessä vaiheessa käynnistyneitä opinnäytetöitä, joista yksi on sosiologian väitöskirjatyö: Lapsiperheiden osallisuus ja voimaantuminen Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa. Uudenlaisen palvelujärjestelmän arviointia perhetyön osalta. Väitöskirjan aineistoina ovat neuvolan perhetyötä tekevien perhetyöntekijöiden (2), neuvolan terveydenhoitajien (6) ja neuvolan perhetyön asiakasperheiden (6) haastattelut. Lisäksi tutkimuksen aineistona on hankkeen työntekijöiden kirjoittamat viikkopäiväkirjat. Hankkeesta laaditaan loppuraportti hankkeen rahoittajille ja hankkeeseen osallistuville tahoille.

17 8 Jyväskylän seudun Perhe II hankkeen viestintä, raportointi ja hallinnointi Hankkeen viestintää tarvitaan tiedon kulkuun ja välitykseen, kontaktien luomiseen, perheiden aktivoimiseen, tiedottamiseen, kokoon kutsumiseen, tiedon hankintaan, asioiden hoitamiseen, asioiden selvittämiseen ja eteenpäin viemiseen. Hankkeen viestinnän tavoitteina on riittävän kattava ja monipuolinen tiedonkulku. Tämän toteutumiseen pyritään valitsemaan tarkoituksenmukaiset viestintäkanavat ja kohderyhmäkohtaiset tyylit. Tiedotuksessa hyödynnetään eri viestintätapoja ja välineitä (esim. kasvokkain, sähköposti, puhelin, Keskisuomalainen menot-palsta, paperiposti, ilmoitukset, esitteet, mainokset, kuntien aluelehdet (Muuramelainen, Laukaa-Konnevesi, Jyväskylä, Suur-Jyväskylän lehti, Kumppanit, Kuokkanen ja Kukkulan kaiku). Projektipäällikkö vastaa hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta tiedotuksesta yhdessä isätoiminnasta vastaavan perhetyöntekijän kanssa. Projektipäällikkö tiedottaa hankkeesta hanketyöntekijöille, ohjausryhmälle sekä kuntien alueella toimivien perhepalveluverkoston jäsenille, jotka puolestaan tiedottavat oman kuntansa taustayhteisöään hanketta koskevista asioista ja käydystä keskustelusta. Perhekeskuskoordinaattori vastaa MLL:n tiedon jakamisesta kaikissa verkostoissa (MLL:n keskusjärjestön, Keski-Suomen piirin, paikallisyhdistysten sekä perhekahviloiden vapaaehtoistoimijoiden). Hankkeesta laadittavaa esitettä päivitetään säännöllisesti. Jyväskylän seudun Perhe hankkeelle 1.9.2006 avatut internet-sivut osoitteessa www.jyvaskylanseutu.fi/perhehanke päivitetään säännöllisesti. Sivuilta löytyvät hankkeen ensimmäisen vaiheen kuvaus, työntekijöiden ja toimintamuotojen esittelyt ja ajankohtaiset tiedot hankkeen eri toiminnoista ja koulutuksista materiaaleineen. Internet-sivuilla olevan palautelomakkeen kautta hankkeelle voi lähettää myös nimetöntä palautetta. Internet-sivujen lisäksi hankkeen toiminnoista ilmoitetaan lähes päivittäin lehdissä. Laajemmista, perheille suunnatuista tapahtumista lähetetään lisäksi tiedotteet neuvoloihin, päiväkodeille, seurakunnan toimintapisteisiin, perhekahviloihin ja tiedotusvälineille. Uusien toimintojen tiedottamisessa hyödynnetään myös asuinalueiden yleisiä ilmoitustauluja, leikkipuistojen, neuvoloiden, päiväkotien, koulun, nuorisotyön, seurakuntien ja kauppojen ilmoitustauluja. Viestiä voidaan välittää kotiin myös suoraan perheitä kohtaavien työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden kautta. Hankkeesta laaditaan seurantaraportit (liite maksatushakemuksessa) ja loppuraportti, joissa kuvataan hankkeen etenemistä ja sisältöjä sekä arvioidaan hankkeen etenemistä suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki.