Ympäristönsuojelujaosto 64 26.08.2015

Ympäristönsuojelujaosto 64 26.08.2015 Lausunto alueelliselle jätehuoltojaostolle ympäristönsuojeluviranomaiselta Mänttä-Vilppulan kaupungin poikkeamishakemuksesta sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmäpäätökseen 145/11.01.06/2015 YMPJAOST 26.08.2015 64 Lausunnon taustaa Mänttä-Vilppulan kaupungin jätehuoltoviranomaisena toimiva Tampe reen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto päätti 24.4.2013 18, että kiinteistön haltijan järjestämä sako- ja um pi kaivo liet teen jätteenkuljetus päättyy 31.12.2016 ja että sako- ja um pikai vo liet teen kiinteistökohtainen kuljetus toteutetaan 1.1.2017 al kaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena jaoston toimialueella. Mänttä-Vilppulan kaupunki on anonut poikkeusta koskien edellä mainit tua jaoston päätöstä. Voimassa olevan jätelain (646/2011) mukaan vanhan jätelain mukais ta sopimusperusteista jätteenkuljetusta voidaan jatkaa kiin teistön hal ti jan järjestämänä jätteenkuljetuksena vain, jos jätelain (646/2011) 37 :ssä asetetut vaatimukset täyttyvät. 1. Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti se kä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin 2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kun nassa, tu kee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai hait taa terveydelle tai ympäristölle 3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myön tei sik si ot taen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien ase maan sekä yri tys ten ja viranomaisten toimintaan. Alueellinen jätehuoltoviranomainen pyytää poikkeamista anoneiden kun tien ympäristönsuojeluviranomaisilta lausuntoa kuntansa ha kemuk ses ta koskien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten jatkumista kiin teis tön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Lausunnossa pyy de tään erityisesti ottamaan kantaa jätelain 37 :n 2 ja 3 kohdissa esi tet ty jen vaatimusten täyttymiseen ko kunnan alueella (mm. kul jetus jär jes tel män mahdollisten ympäristö- ja terveyshaittojen tar kas te lu sekä kuljetusjärjestelmän vaikutukset ym pä ris tön suo je lu val von taan ja viranomaistoimintaan). Lainsäädännölliset vaatimukset Jätelain (646/2011) 32 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnan on jär jes tet tä vä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asunto las sa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen jätehuolto. Jätelain 36 :n mukainen en si sijai nen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kil pai lut ta-

ma kuljetus, jonka toteuttavat yksityiset kuljetusyritykset. Kuljetuspalvelut on kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja niin, et tä myös uusilla ja erikokoisilla yrittäjillä on tasapuoliset mah dol li suu det osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuot ta mi seen. Urakka-aluei den määrä ja suuruus riippuvat kunnan/seudun koos ta. Suosi tus on, että kilpailutettavat alueet pi de tään niin pie ni nä, että myös pie nim mät kuljetusyritykset voivat osal lis tua tar jous kil pai luun. Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ul ko puo li sil la alueilla (209/2011) edellyttää, että sako- ja umpikaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Kunta ei voi siirtää jätelain 32 :n säätelemää järjestämisvastuuta yk si tyi sil le kuljetusyrittäjille, vaan vastuu säilyy aina kunnalla, vaikka kul je tus järjestettäisiin kiinteistön haltijan järjestämänä. Kun tavastuul le kuuluvan jätteen kuljetuksessa on kyse julkisesta vält tä mät tömyys pal ve lus ta, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina ai koi na ja kaikilla alueilla. Jätelakiin on toissijaisesti jätetty mahdollisuus valita kiin teis tön hal tijan järjestämä jätteenkuljetus, mikäli jätelain 37 :ssä määritetyt vaati muk set täyttyvät. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on kuitenkin poikkeus, jonka valinnalle tulee olla erityisiä perusteita. Jätelain 121 :n ja 29 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siir toasia kir ja sako/umpikaivolietteestä, joka siirretään ja luovutetaan luvan omaavalle vastaanottajalle. Käytännössä siir to asia kir jan tulee kul kea kiinteistöltä kuljettajan kautta puh dis ta mol le. Lietteen kuljetusten ja käsittelyn nykytila jätehuoltojaoston toimi alu eel la Tällä hetkellä alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella ei ole missään kunnassa tai muullakaan taholla ylläpidettyä rekisteriä vie mä river kos toon liittymättömistä kiinteistöistä. Nykyjärjestelmässä vi ranomai sil la ei käytännössä ole mahdollisuutta seurata ja valvoa sakoja umpikaivolietteen tyhjennyksiä, kuljetuksia ja päätymistä asian mukai siin vastaanottopaikkoihin. Tiedonpuute syntyvien sako- ja um pikai vo liet tei den paikoista ja määristä sekä seurantamenetelmien puute tekevät viranomaisvalvonnan mahdottomaksi. Ym pä ris tön suo je luvi ran omais ten tietoon tulevat ainoastaan räikeimmät laiminlyönnit ja val von ta on kokonaan jälkivalvontaa ennakkovalvonnan si jas ta. Jätehuoltojaoston toimialueella on arvioitu, että noin 68 75 prosent tia vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vas taan ot to paik koi hin. Osa lietteestä päätyy todennäköisesti pelloille ra vin tei na hyödynnettäväksi, mutta kuntien ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sil la ei ole lietteen asianmukaisesta käsittelystä tietoa.

Jätelain 143 :n mukaisen jätteenkuljetusrekisterin ylläpito on alu eelli sen jätehuoltojaoston ydintoimintoja, ja jaosto ylläpitää jät teen kul jetus re kis te riä kiinteistön haltijan järjestämässä jät teen kul je tuk ses sa niiden tietojen avulla, jotka saadaan kuljetusyrittäjiltä. Re kis te rin ylläpito sako- ja umpikaivolietteen osalta on osoittautunut erittäin työlääk si ja lainsäädännön edellyttämien tietojen saaminen erittäin vaikeak si. Miltei puolet kuljetusyrityksistä on jättänyt kokonaan ra por toimat ta jätelain 239 :n mukaiset kuljetustiedot. Jät teen kul je tus re kis terin muodostaminen ja sen ylläpitäminen on tällä hetkellä kiin teis tön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa mahdotonta. Jä te huol tojaos to joutuu peräämään puuttuvia kuljetustietoja ym pä ris tön suo je luvi ran omais ten avulla hallintopakkomenettelyn kautta. Me net te ly on työläs ja aikaa vievä kaikille osapuolille. Jätehuoltojaoston päätöksen perusteluja Nykyinen sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämä jät teen kul je tus ei ole jätelainsäädännön vaatimukset täyttävä jär jestel mä. Jätelain 37 :ssä määrättyjen edellytysten täyttyminen ja niiden seuranta on kiinteistön haltijan järjestämässä jät teen kul je tuk sessa vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisen myötä liet teiden päätyminen asianmukaiseen käsittelyyn olisi nykyistä jär jes telmäl li sem pää ja luotettavampaa sekä tyhjennyksen ja kuljetuksen valvo mi nen helpompaa. Ympäristönsuojelun kannalta on tärkeää, et tä kaikki lietteet kerätään, kuljetetaan ja käsitellään niin, että niiden ympä ris tö vai ku tuk set saadaan minimoitua. Kunnan järjestämässä jätteen kul je tuk ses sa lietteen kuljetuksiin saataisiin luotua yhtenäinen ja tehokas keräysjärjestelmä koko alueellisen jätehuoltojaoston toi mialu eel le. Tämä palvelisi jätehuoltojaostoa, ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sia, jäteveden puhdistamoita, asiakkaita sekä kul je tus yri tyk siä. Siirryttäessä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kul jetuk seen alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella, kaikille ko ti talouk sil le pystytään varmistamaan yhdenvertainen ja tasapuolinen hin noit te lu, eikä esimerkiksi kuljetusmatkan pituus vaikuttaisi pal velun hintaan. Yhtenäisen laskutuksen ja hinnoittelun lisäksi koko alueel le saadaan yhtenäiset laskutusperusteet. Myös kotitalouksien oikeus tur va paranisi, kun palvelun ehdot olisivat kaikille kiinteistön halti joil le samat. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietteen tyhjennykset voitai siin reitittää selvästi laajemman asiakasjoukon perusteella kuin kiin teis tön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Kuljetusreittien voidaan siten arvioida muodostuvan kiinteistön haltijan järjestämää kulje tus ta tehokkaammiksi ja siten myös hinnaltaan edullisemmaksi sekä ympäristöä vähemmän kuormittaviksi.

Uudistunut jätelainsäädäntö asettaa lisääntyneitä velvoitteita kul jetus yrit tä jil le. Jätelain 39 :n mukaan jätteenkuljettajan on vuosittain an net ta va tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jä tet tä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiin teis töittäin ja jätelajeittain. Lisäksi vuosittain kuljettajien on toimitettava jä tela jeit tain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toi mi tuspai kois ta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa näiden raportointivelvoitteiden täyttäminen kohdistuu yksittäisiin kul jetus yri tyk siin. Jotta lainsäädännön edellyttämä raportointi voidaan toteut taa jätelain edellyttämällä tavalla, kuljetusyrittäjien on pa nos tet tava omaan kirjanpitoonsa ja tietojärjestelmiinsä. Pöyryn teettämän tutki muk sen mukaan useat haastatellut kuljetusyrittäjät ovat omana näke myk se nään ilmoittaneet, että heidän toimintansa loppuu mm. lisään ty viin raportointivelvoitteisiin. Tällä hetkellä toimivilla kul je tus yrittä jil lä on alueellisen jätehuoltoviranomaisen saamien ra por toin ti tie tojen perusteella hyvin kirjavasti saatavissa tietoja tai ei ole ra por toin tijär jes tel miä ollenkaan. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtyminen parantaisi kulje tus yrit tä jien mahdollisuutta keskittyä yritysten ydintoimintojen ke hittä mi seen yhdessä jätehuoltojaoston ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kans sa. Kuljetusurakoinneissa jäteyhtiö voi järjestää noutotilauksiin, las ku tuk siin ja palveluun liittyvän tiedonhallinnan (jäteyhtiö vuok raa ura koit si joi den ajoneuvoihin tarvittavat tietolaitteet asen nuk si neen ja kou lu tuk si neen). Pirkanmaan Jätehuolto Oy huolehtisi myös kul je tusyrit tä jien puolesta lakisääteisistä vi ran omais ra por toin neis ta. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaisi sako- ja um pi kai voliet teen kuljetusjärjestelmän kehittämisen ja kehitystyötä voitaisiin teh dä maaseudulla sijaitsevien pk-yritysten kanssa. Kehittämistyötä voi tai siin tehdä mm. lietteen välivarastoja hankkimalla kul je tus mat ko jen op ti moi misek si, jotta pienten traktoriyrittäjien toi min ta mah dol li suu det para ne vat, kalkkistabiloinnin kehittämiseksi ja omatoimisen kä sit te lyn laajen ta mi sek si. Kunnan järjestämässä jät teen kul je tuk ses sa jäteyhtiö voisi huolehtia liet teen käsittelyn tarvitsemasta lu pa pro ses sis ta, jolloin lietteiden hyö dyn tä mis tä lähellä syn ty paik kaa pys tyt täi siin merkittävästi ny kyises tä lisäämään. Liet teen omatoimisen kä sit te lyn tehostaminen on tar peen myös sii tä syystä, että lietteen kä sit te ly ka pa si teet ti alu eel lisen jä te huol to jaos ton toimialueella on ra jal li nen ja vuosittain kerätyn lie te mää rän kasvaessa jatkossa lähes ne lin ker tai sek si tar vi taan jä teve den puh dis ta mo jen ohella myös muita vaih to eh toi sia kä sit te ly- ja hyö dyn tä mis ta po ja. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuollon alu eel li nen kehittäminen olisi merkittävästi haastavampaa, koska kul-

je tus pal ve lu jen tarjoajat ovat hajallaan, eikä yhtä yhtenäistä tahoa jäte huol lon kehittämiseen ole. Kehitystyötä hankaloittaa entisestään se, että pääosa kuljetusyrityksistä on pk-yrityksiä, joilla ei ole re sursse ja satsata alan jätehuollon kehitystyöhön. Koska kiinteistön hal ti jan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutuksen kautta ei voida aset taa laatuvaatimuksia kuljetuspalveluille, jätehuollon alueellista ke hit tä mis tä on mahdollista tehdä koordinoidusti vain jä te huol to määräys ten avulla. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa viranomaisten seurantaja valvontamahdollisuudet paranisivat merkittävästi. Pirkanmaan Jäte huol to Oy perustaa asiakasrekisterin kiinteistöistä, joilla on sakotai umpikaivo. Yhtiöllä on yhdyskuntajätteen osalta valmiina tie to pohja kiinteistöistä, mutta kaivotiedot on päivitettävä rekisteriin. Re kis terin tekninen ylläpito ja päivitys sekä asiakastietojen keruu ta pah tui si jäteyhtiössä. Kunnan järjestämässä jätteen kuljetuksessa re kis te ri syntyisi työn ohessa, ilman erityistä tiedonvaihto-operaatiota kul jetus yri tys ten kanssa ja rekisteri on mahdollista pitää jatkuvasti ajan tasai se na, koska asiakas olisi yhteydessä suoraan rekisterin yl lä pi täjään. Näin lainsäädännön edellyttämät tiedot siirtyisivät au to maat tises ti asiakas- ja kuljetusrekisteriin. Kustannusten osalta useassa tutkimuksessa on todettu, että kunnan jär jes tä män jätteenkuljetuksen piirissä jätehuollon ko ko nais kus tannus vai ku tus kuntalaisille on edullisempi kuin kiinteistön haltijan järjes tä mäs sä jätteenkuljetuksessa. Alueellisen jätehuoltojaoston toi mialu eel la yhdyskuntajätteen osalta siirtyminen kunnan järjestämään jät teen kul je tuk seen on pudottanut kustannuksia 20 40 prosenttia. Jat kos sa jos myös lietekuljetusten kokonaislogistiikkaa ja kul je tus järjes tel mää päästäisiin pitkäjänteisemmin kehittämään kunnan jär jestä mäs sä jätteenkuljetuksessa, myös sako- ja umpikaivojen tyh jennys ten kustannuksia pystyttäisiin alentamaan. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lakisääteisen ra por toin nin edellyttävät tiedot ovat hajallaan eri toimijoiden jär jes telmis sä, joista viranomaisten tulee koota tarvittavat tiedot ja sovittaa ne yhteen. Kiinteistöt on todennäköisesti käytävä yksi kerrallaan läpi vi ran omais ten toimesta mm. kyselylomakkeiden ja kuntien myön tämien rakennuslupien avulla. Työmäärä olisi valtava, eivätkä resurssit ny kyi sel lään riitä kyseisen kartoituksen tekemiseen. Lisäksi on huomioi ta va järjestelmän ylläpidon edellyttämät resurssit. Kokonaisuudessaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vaa tii huomattavasti enemmän jätehuoltoviranomaisen voimavaroja ver rat tu na kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Jos pi täy dy tään kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietteiden osalta, jätehuoltoviranomaisen nykyiset henkilöresurssit eivät riitä lainsää dän nön edellytysten täyttämiseen. Tarvittavien lisäresurssien

palk kaa mi nen kohdentuisi jätemaksujen kautta kuntalaisten mak setta vak si (mm. asiakasrekisterin perustaminen, tietojen hankinta, rekis te rin ylläpito; 1 2 henkilöä, n. 200 000 euroa). Valmistelija vs. ympäristönsuojelusihteeri Helena Jokinen, puh. 050 5622 734. Päätösehdotus Vs. ympäristönsuojelusihteeri Helena Jokinen Keurusselän ympäristönsuojelujaosto toteaa Mänttä-Vilppulan kaupun gin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sen lausuntona seuraavaa: Ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole tietoa siitä, kuinka pal jon Mänt tä-vilp pu las sa on kiinteistöjä, joiden pitäisi ol la sako- ja um pikai vo liet teen osalta järjestetyn jätteenkuljetuksen pii ris sä. Myöskään sii tä ei ole tietoa, ketkä todellisuudessa käyvät tyh jen tä mäs sä kiinteis tö jen sako/umpikaivoja ja mihin lietteet vie dään. Ym pä ris tön suoje lu vi ran omai sen kanta on, ettei nykyisillä re surs seil la eikä kiin teis tön hal ti jan järjestämän jätteenkuljetuksen käy tös sä ollessa ole mah dollis ta täyttää lainsäädännön vaatimuksia. Jos Mänttä-Vilppulassa pysytään kiinteistön haltijan järjestämässä jät tei den kul je tus jär jes tel mäs sä lietteiden osalta, on lakisääteisistä vel voit tei ta suoriutumisen edellytyksenä Mänttä-Vilppulan kaupunki lau sun nos saan kin toteamien resurssien lisääminen Keurusselän ympä ris tön suo je lu jaos tol le. Jo pelkästään lain edellyttämän re kis te rin luominen hakemalla tie to ja lukuisilta eri tahoilta on erittäin työ läs tä ja rekisterin ajan tasalla pitäminen han ka laa. Kunnan järjestämässä jätteen kul je tuk ses sa sako- ja um pi kai vo re kis te rin laatiminen ja yl lä pi tä mi nen olisi merkittävästi hel pom paa ja tehokkaampaa, koska se voi daan lisätä Pirkanmaan Jä te huol to Oy:n jo olemaan olevaan yh dys kun ta jä te rekis te riin. Sako- ja um pi kai vo osion lisääminen olemassa ole vaan järjestelmään ei vaa di merkittäviä lisäresursseja. Nykyjärjestelmässä lietteen väärään paikkaan joutuminen ei va li tetta vas ti ole yksittäistapaus, vaan enemmänkin pääsääntö ainakin jos us koo tilastoituja jäteveden puhdistamoille päätyneiden lietteiden mää riä. Jätehuoltojaoston alueella tehtyjen lietekartoitusten pe rusteel la nykyiset kuljetuspalvelut kattavat hyvin pienen osan kuntien sa ko- ja umpikaivoista. Ongelma ei todennäköisesti ole kuitenkaan kul je tus pal ve lui den riittävyydessä vaan vanhoja peruja ole vis ta ei niin nykylainsäädännön mukaisista toimintatavoista. Kunnan jär jes tämäs sä jätteenkuljetuksessa Pirkanmaan Jätehuolto Oy koor di noi si lietteen kuljetuksia ja vapaamatkustajiin ja vääriin toi min ta ta poi hin olisi mahdollista puuttua.

Laillisesti toimittaessa myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteen kul je tuk ses sa on noudatettava tyhjennysväliä vähintään kerran vuo des sa (valtioneuvoston asetus 209/2011), joka käytännössä tarkoit tai si, että kuljetusyrittäjän ja kiinteistön haltijan välisissä so pi muksis sa tulisi ottaa huomioon jätehuoltomääräysten ja lainsäädännön mu kai set kaivojen tyhjennysvälit. Todellisuudessa kuljetusyrittäjien on lähes mahdotonta edellyttää lakisääteisten tyhjennysvälien noudat ta mis ta kiinteistöjen haltijoilta ja vielä mahdottomampaa olisi viran omai se na valvoa onko lakisääteistä tyhjennysväliä noudatettu. Huolestuttavaa ympäristönsuojelun kannalta on myös Mänt tä-vilp pulan kaupunki lausunnossaan 16.12.2014 mainitsemat laillisten jä tehuol to re kis te riin ilmoittautuneiden jätteen kuljettajien lisäksi alu eel la toimivat pienemmät toimijat, joiden toiminnasta ei ym pä ris tön suo je luvi ran omai sel la ole mitään mahdollisuutta olla selvillä. Näiden vil lien toimijoiden lietteen käsittelytavat voivat olla hyvinkin riskialttiita ympä ris tön ja ihmisten terveyden kannalta. Kunnan järjestämän jät teenkul je tuk sen avulla voitaisiin panostaa lietteen välivarastointiin ja kalkki sta bi loin nin kehittämiseen niin, että se mahdollistaisi näiden pienem pien toimijoiden laillistamaan toimintansa. Jäteyhtiö on esittänyt kilpailutuksen hoidettavaksi neu vot te lu me nette lyin alueen nykyisten toimijoiden sekä mahdollisesti uusien yrit täjien kanssa. Kuntaperusteiseen järjestelmään siirtyminen ei tarkoita ny kyis ten lietteenkuljetusyritysten lakkauttamista. Päinvastoin lietteen kul je tus työt lisääntyvät nykyisestä ja kuljettajat saavat kou lu tus ta ja tukea Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole mitään mahdollisuutta var mis taa, että lietteen kuljettajat toimittavat jätelain 39 :n mukaiset kiin teis tö koh tai set kuljetustiedot jätehuoltoviranomaiselle ajallaan ja lain sää dän nön edellyttämässä muodossa. Todennäköisesti tietoja jou dut tai siin peräämään edelleen hallintopakkojen kautta. Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanta on, että ympäristön kannalta parempi ja lainsäädännön vaatimukset täyt tä vä kuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä. Myös ta lou del lises ti kannattavampi jätteen kul je tus jär jes tel mä on kunnan jär jes tämä. Ot taen huomioon mm. merkittävästi li sään ty vät lailliset liet teenkul je tuk set, mahdollisesti syntyvä uusi lii ke toi min ta lietteiden ra vin nekäy tön lisääntyessä ja lietteen kul je tus tar peen lisääntyessä sekä se että Pir kan maan Jätehuolto Oy hoitaa tar vit ta van rekisterin ja ra portoin nin eikä kuntaan eikä jä te huol to jaos toon tarvitse palkata lisää hen ki lö kun taa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.