Jokilaaksojen jätelautakunta Jokilaaksojen jätelautakunta

Transkriptio

1 Jokilaaksojen jätelautakunta Jokilaaksojen jätelautakunta Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta koskevan rekisterin, kuljetusjärjestelmän tarkastelun sekä viranomaiselle syntyvien kustannusten kattamisen jatkovalmistelu JÄTELTK Kunnan on järjestettävä jätelain (646/2011) 32 :n 1 momentin 1. koh dan mukaan pykälässä mainittujen muiden jätteiden ohella va kinai ses sa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muus sa asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja um pi kai vo lietteen, jätehuolto. Jätelain 6 :n 1 momentin 2. kohdan mukaan yhdys kun ta jät teel lä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asun nos sa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mu kaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnas tet ta vaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jä tettä. Kunnan on huolehdittava siitä (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus), että edel lä todetun jätelain 32 :ssä tarkoitetun jätteen kuljetus jär jes tetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta joko kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena (JL 36 ) tai kiinteistön haltijan jär jes tä mä nä jätteenkuljetuksena (37 ). Aiemmassa, vuoden 1993 jä te lais sa kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta vastaava kul jetus muo to tunnettiin sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena. Kiinteis töit täi nen jät teen kul je tus on järjestämistavasta riippumatta jär jestet tä vä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotet ta vas ti sekä koh tuul li sin ja syrjimättömin ehdoin (JL 35 2 mom). Ensisijaisesti kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jät teen kul jetus. Jätteen saa tällöin ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kul jet ta ja, joka toimii kunnan lukuun. Kunta voi päättää (JL 37 ), että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osas sa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kans sa, jos 1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin; 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tu kee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai hait taa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ot taen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan se kä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

2 Jätelain 149 :n mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoi tet tu järjestetty jätteenkuljetus uuden lain voimaan tullessa hoi detaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteen kul je tuk sen järjestämistä uuden jätelain 37 :n 1 momentissa sää det ty jen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edel lytys ten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kulues sa lain voimaantulosta (ts mennessä). Jos tällä päätök sel lä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jät teen kul je tukses ta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on mää rät tä vä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lak kaami ses ta. Se voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätök sen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaan tu los ta. Asiassa on toimivaltainen jätelain 23 :ssä tarkoitettu kunnan jä tehuol to vi ran omai nen, siis jätelautakunta. Jokilaaksojen jätelautakunta on tarkastellut sako- ja um pi kai vo liet tei den kuljetuksen järjestämistä jätelain edellyttämällä ta val la. Lautakunta päätti yksimielisesti siirtää jätelain 37 ja 149 :ssä tarkoitettua kuljetusjärjestelmän tarkastelua, kunnes tarkastelu voi daan suorittaa oikeudenmukaisesti, riippumattomasti sekä oi keustur vaa koskevia yleisiä periaatteita noudattaen. Oleellinen tekijä tässä on jätteenkuljetusta koskevan kuljetusrekisterin saattaminen ajan tasalle. Tämä pitää sisällään rekisteripohjan kokoamisen, vuo sit taisten kuljetustietojen kokoamisen kattavasti ja luotettavasti sekä nii den joustavan siirtämisen rekisteriin. Kuljetusjärjestelmän tarkastelua koskevan siirron tarpeeksi arvioitiin noin kaksi vuotta. Asian valmisteluun liittyviä haasteita ovat siis etenkin kattavan kul jetus re kis te rin kokoaminen, vuosittaisten kuljetustietojen luotettava kerää mi nen ja vaivaton siirto rekisteriin, viranomaiselle aiheutuvien kus tan nus ten oikeudenmukainen kohdentaminen sekä sako- ja umpi kai vo jen säännöllinen hoito (tyhjentäminen) kaikilta kiinteistöiltä. Jatkovalmistelu on suoritettu siten, että tavoitteena on ollut turvata mah dol li suus nykyisen kuljetusjärjestelmän säilyttämiseen. Kuljetusrekisterin kokoamiseksi tarvittava pohja-aineisto on ostettu väes tö re kis te ri kes kuk sel ta. Aineiston kattavuutta on vaikea arvioida, mut ta usein vastaavien pohja-aineistojen paikkansapitävyydeksi on ar vioi tu %. Vakinaisessa asumisessa ja vapaa-ajan asu mises sa käytettäville kiinteistöille on ollut viime vuodesta alkaen käytös sä ns. perusmaksu. Kiinteistöjä, jotka eivät ole jätelain edel lyt tämäl lä tavalla kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen piirissä, on lau takun nan alueella tuhansia. Kuljetusrekisteriä on siten tarkistettu ja täy den net ty perusmaksujen laskutuksesta saaduilla sekä jäteyhtiön

3 kiin teis tö koh tais ten jätteenkuljetusten tiedoilla. Virheitä ja puutteita on kuitenkin edelleen. Näiden määräksi on arvioitu noin rivi tie toa. Kuljetusrekisteristä on tarkoitus muodostaa sako- ja um pikai vo liet tei den kuljetuksia koskeva osio siten, että aineistosta pois tetaan yleisen viemärin piirissä olevat kiinteistöt. Tämäkään ei ole aivan ongelmatonta, sillä taajamissakin on kiinteistöjä, joiden jä te ve det kulkevat sakokaivon kautta ennen päätymistään yleiseen vie mä riin. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetustietojen kokoamisessa on lähdet ty siitä, että tiedot siirtyisivät suo raan vastaanottopisteistä (jä te veden puh dis ta moil ta) ja kuljettajilta kuljetusrekisteriin, niiltä osin kuin tie dot ovat tarpeen jä te huol to vi ran omai sel le jätelain perusteella. Valmis te lun pohjana on ollut, että asiakkaat tilaisivat edelleen lietteen kul je tuk sen haluamaltaan kuljettajalta. Ajonhallintajärjestelmän kautta lietteen kuljetusta ja käsittelyyn toimittamista koskeva tiedot päi vittyi si vät tietokantaan, joka olisi jätevedenpuhdistamojen (kuntien) hallin nas sa. Jätehuoltoviranomaisen saisi tietokannasta tarpeelliset tiedot kuljetusrekisteriinsä mm. siten, että rekisteristä olisi poi mit ta vis sa kiinteistöt, joiden sako- tai umpikaivoja hoidetaan (tyh jen ne tään) puutteellisesti tai ei lainkaan. Jätelautakunnan kustannukset katetaan tällä hetkellä asumiseen käy tet tä vil tä kiinteistöltä perittävän perusmaksun osalla. Näin ollen ei ole oikeudenmukaista, että tätä kautta katettaisiin myös sako- ja umpi kai vo liet teis tä viranomaiselle aiheutuvat kustannukset. Val mis te lussa on ollut toimintamalli, missä kunnalliset jä te ve den puh dis ta mot maksaisivat viranomaistoiminnan kulut vastaanotetun lie te mää rän suhteessa. Kustannus olisi enintään muutama euro suoritettua kaivo jen tyhjennystä kohti. Asian valmistelussa on käytetty apuna Ecomond Oy:n tarjoamia palve lu ja, mutta valmistelu on ollut vasta ideointivaiheessa. Jä te lau takun nan on nyt syytä linjata asian jatkovalmistelua. Ecomond Oy:n edus ta ja tulee lautakunnan kokoukseen esittelemään ideoitua toimin ta mal lia. Jätelaissa jätehuoltoviranomaisen velvollisuudeksi määrätyn jät teiden kuljetuksia koskevan rekisterin kiinteistömassan luotettava määrit te ly on välttämätöntä sekä ns. kiinteän jätteen että em. lietteiden kul je tus tie to jen vuoksi. Valmistelutyössä on ollut työntekijä mää rä aikai sil la, yleensä kuukauden mittaisilla työsopimuksilla. Rekisterin kokoa mi sel la on kiire etenkin ns. perusmaksujen oikeudenmukaisen koh den ta mi sen vuoksi. Tästä syystä määräaikainen työsuhdetta on tar peen jatkaa kuluvan vuoden loppuun saakka. Vuoden lopulla voidaan arvioida tilannetta uudelleen, kun sako- ja umpikaivolietteisiin saa ta vas ta toimintamallista on parempi käsitys. Jatkettaessa mää räai kais ta työsuhdetta vuoden loppuun saakka, lautakunnan ta lous arvio ylittynee noin eurolla. Lautakunnan nettokustannukset

4 ovat kuitenkin edelleen nolla, koska syntyneet kustannukset las ku tetaan kuntien omistamalta jäteyhtiöltä. Näin ollen ja kau pun gin kamree rin kanssa käydyn keskustelun perusteella lautakunnan ta lous arvio ta ei ole tarpeen muuttaa. JÄTELAUTAKUNNAN ESITTELIJÄ: Lautakunta keskustelee ja päät tää sako- ja umpikaivolietteitä koskevan toimintamallin jat ko valmis te lus ta kuultuaan ensin tätä koskevan esittelyn. Lautakunnan linjaa man jat ko val mis te lun jälkeen lautakunta käsittelee asiaa uu delleen ke sä kuus sa pidettävässä kokouksessa. Lautakunta oikeuttaa tekemään vuoden 2014 loppuun saakka ulot tuvan määräaikaisen työsopimuksen, jotta jätteen kuljetuksia kos ke va rekisteri saataisiin mahdollisimman kattavaksi. Tilannetta tar kas tellaan näiltä osin uudelleen marras-joulukuussa JOKILAAKSOJEN JÄTELAUTAKUNTA: Lautakunta keskusteli asias ta ja linjasi sen jatkovalmistelua. Lautakunta hyväksyi, että asiaa valmisteltaessa neuvotellaan alus tavas ti joidenkin jätevedenpuhdistamojen, kuten Vesikolmio Oy:n edus ta jien kanssa, toimintatapaan liittyvien yksityiskohtien täs men tämi sek si. Lautakunta tarkastelee asiaa uudelleen kesäkuun kokouksessaan. Lautakunta oikeutti yksimielisesti tekemään saakka kestä vän määräaikaisen työsopimuksen jätteen kuljetuksia koskevan rekis te rin valmistelua varten. Lautakunta arvioi rekisteriasiaa uu del leen marras-joulukuussa JÄTELTK 21 Sako- ja umpikaivolietteisiin liittyvien jätelautakunnan vi ran omais tehtä vien järjestämistä on valmisteltu edelleen lautakunnan oh jeis tuksen mukaisesti. Suomen Kuntaliitolta on pyydetty kannanottoa siihen, tuleeko jä telau ta kun nan käsitellä myös sako- ja umpikaivolietteiden kä sit te ly taksat samaan tapaan kuin on käsitellyt kiinteiden yhdyskuntajätteiden tak san. Nämä taksat siis rajottuvat lietteiden käsittelyn kus tan nuksiin, koska kuljetuksissa on edelleen voimassa vanhan jätelain tarkoit ta ma ns. sopimusperusteinen järjestelmä. Siinä asiakas ja kul jetta ja sopivat lietteen kuljetuksesta perittävän maksun keskenään. Lisäksi asiasta on neuvoteltu Vesikolmio Oy:n edustajien kanssa 5. ke sä kuu ta Keskustelussa esitettyjen näkökohtien perusteella asias sa on syytä neuvotella myös jätevedenpuhdistamoja ja muita lain mu kai sia lietteiden vastaanottopaikkoja valvovien elinkeino-, lii-

5 ken ne- ja ympäristökeskusten kanssa (ns. Y-vastuualueet). Kes kuste luis sa on tarkoitus käydä läpi paitsi mahdolliset em. laitosten ympä ris tö lu vis sa asetetut reunaehdot, myös ns. lietekuljetusten siir toasia kir jois sa noudatettavat käytännöt. Jätelain (646/2011, 121) ja val tio neu vos ton asetuksen jätteistä (179/2012, 24) mukaan sakoja umpikaivolietteistä tulee tehdä siirtoasiakirja, joka mm. on liet teenkul jet ta jal la pyydettäessä esitettävissä ja jonka kappaleen vas taan otto ja tallentaa. Neuvottelussa nousi esille myös tarve varmistaa, et tä uusi tietojärjestelmä keskustelisi yhtiön nykyisen ohjelmiston kans sa. Ennen kokousta asiaa valmistellaan myös yksittäisten jä te ve den puhdis ta mo jen edustajien kanssa. Edellisten lisäksi on selvitetty alan tietojärjestelmien tarjontaa mark kinoil la sekä nyt suunnitellun järjestelmän kustannuksia. Asiaa esi tellään tarkemmin kokouksessa. JÄTELAUTAKUNNAN ESITTELIJÄ: Jokilaaksojen jätelautakunta kes kus te lee ja päättää asian jatkovalmistelusta. Jätelautakunta päättää, että asiasta neuvotellaan jä te ve den puh dis tamo ja ja muita lietteiden vastaanottopaikkoja ja käsittelijöitä val vo vien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten edustajien kanssa, en nen kuin asiaa valmistellaan edelleen yhdessä alan kul je tus yrit tä jien kanssa. JOKILAAKSOJEN JÄTELAUTAKUNTA: Hyväksyttiin. Lisäksi lau takun ta päätti, että hankkeesta neuvotellaan alueen kuntien jä te ve denpuh dis ta mo jen ja muiden kuntien vastuulla olevia lietteitä vas taan otta vien laitosten edustajien kanssa.