Perusturvalautakunta 19 10.03.2010 VALTUUSTOALOITE / PALVELUSETELIN KÄYTTÖÖNOTTO 271/06/0600/2009 KVALT 28.9.2009 50 Valtuutettu Minna Nissilä luki 14 val tuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen, jossa esitetään pal velusetelin käyttöönottoa. Liitteenä valtuustoaloite. Päätös: Kunnanvaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallituksen val misteltavaksi. KHALL 5.10.2009 255Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa mm. val tuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kun talain 56 : Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Päätösehdotus: Kunnanhallitus 1. päättää todeta, että kunnanvaltuuston 28.9.2009 pidetyn kokouksen päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, ettei valtuusto ole ylittä nyt toimivaltaansa eivätkä päätökset ole muuten lainvastaisia, sekä 2. päättää tehdä seuraavat täytäntöönpanopäätökset:... 50 Valtuustoaloite / Palvelusetelin käyttöönotto - päätetään antaa liitteenä oleva aloite perusturvalautakunnalle valmistel tavaksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus. PETUL 19 Taustaa palvelusetelille Väestön ikärakennemuutos ja palvelurakennemuutokset ovat luoneet kunnissa pai neita löytää uusia joustavia tapoja vastata muuttuneeseen palvelutar peeseen. Lain säädäntö on muuttunut niin (mm. 733/1992, 1309/2003 ja laki sosiaa li- ja terveyden huollon palvelusetelistä 569/2009), että kuntien on mahdol-
lista tarjota palveluja myös käyttämällä palvelusetelejä. Palvelusetelissä piilee mahdollisuus yh distää niin asiakkaiden, kuntien kuin yksityisten ja/tai kolmannen sektorin palvelun tuottajien edut. Väestön ikääntyminen, eläkeläisten ostovoiman kasvaminen ja asenne muutokset ovat johtamassa siihen, että palvelujen tarpeen kasvaessa asiakkaat ovat myös val miita ostamaan palveluja itselleen tai läheiselleen kotona selviytymisen tu kemiseksi. Samaan aikaan itsemääräämisoikeuden, valinnan vapauden ja palvelu jen laadun ar vostus kasvaa. Valtuustoaloitteessa esitettyjen palveluseteliin liittyvien kunnan ja asiak kaan hyöty jen lisäksi voidaan todeta, että palveluseteli on oikein käytettynä sekä kunnalle että asiakkaalle edullinen tapa tuottaa ja käyttää hyvinvointipalveluja. Kun nan kannalta hyödyt liittyvät siihen, että alhaisin kustannuksin tasoitetaan palveluis sa esiintyviä kysynnän vaihteluita tai että kunta pyrkii palvelusetelillä tuotettavien pal veluiden kautta avustamaan asiakkaita toimintakyvyn ylläpidossa ja kotona selviyty misessä pyrkimällä siirtämään asiakkaan ns. raskaampien palveluiden tarpeen esiin tymistä. Palveluseteli voi tarjota kunnalle myös mahdollisuuden keskittyä valittuihin toiminnan painopistealueisiin. Palveluseteli Palveluseteli tarkoittaa kunnan asiakkailleen myöntämää sitoumusta mak saa hyväk symänsä palveluntarjoajan tuottamasta palvelusta ennalta määritelty kus tannus. Pal veluseteliasioista vastaava viranhaltija päättää palvelusetelien myöntämi sestä asiak kaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Kunta määrittelee palve lusetelin voimas saoloajan. Kunnan viranomaisella on myös päätösvalta siihen, miten monta seteliä ja mihin tarkoitukseen niitä myönnetään. Asiakas voi ostaa palveluja itse valitsemaltaan kunnan hyväksymältä tuot tajalta, jois ta asiakas saa tuottajalistan. Asiakas ja palveluntuottaja sopivat tuotetta van palvelun yksityiskohdista keskenään. Sopimisen perusteena tulee olla asiak kaan seteliin määritelty käyttötarkoitus. Palveluseteli voidaan myöntää asiakkaalle, joka kykenee itse käyttämään valinnan vapauttaan, sekä arvioimaan ja valvomaan saamansa palvelun määrää ja sisältöä, tai hänellä on edustaja, joka hoitaa em. tehtäviä. Palveluseteli on henkilökohtainen, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. Palveluseteliä voidaan myöntää talousarvi oon vuosit tain varatun määrärahan puitteissa.
Palvelusetelin käyttöönotto Palvelusetelin käyttöönotossa on lähtökohtana määritellä ne palvelut, joita kunta pal velusetelin kautta asiakkailleen tarjoaa. Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuol lon palve lusetelistä (569/2009, palvelusetelilaki) mahdollistaa kuntien tai kuntayhtymien har kinnan mukaisesti palvelusetelin käytön kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana. Palveluseteli ei kuitenkaan sovellu käytettä väksi kiireellisissä päivystyspalveluissa tai tahdosta riippumattomassa hoi dossa. Näiden jälkeen toteutettavassa jatkohoidossa voidaan palveluseteliä kuiten kin käyt tää yhtenä mahdollisena jatkohoidon järjestämistapana. Yhtä aikaa palvelu setelilain kanssa annetulla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muu toksella (734/1992, asiakasmaksulaki) poistettiin kytkös palvelusetelin oma vastuu osuuden ja asiakasmaksun välillä. Vaikka kunnat yhdessä organisoisivat palvelusetelien käyttöönoton siihen liittyvine toimintoineen, voivat kuntien palvelusetelillä tuottamat palvelut erota toisis taan. Kun ta voi päättää esimerkiksi, että jokin tietty osa palveluista myönnetään pal veluseteleinä. Palveluseteli voidaan myöntää kaikille käyttäjille tasasuuruisena tai tulosi donnaise na. Palvelut ovat arvonlisäverottomia pääsääntöisesti. Palveluntuottajare kisteri täy tyy luoda siten, että ilmoitetut hinnat ovat asiakkaan näkökulmasta vertailu kelpoisia (palvelut hinnoiteltava samankaltaisiin tuoteryhmiin, jokainen palveluntuot taja ei voi laatia omia tuoteryhmiään jotka eroavat toinen toisistaan). Tämä merkit see myös si tä, että jos palveluun sisältyy arvonlisävero, se kuuluu ilmoitetun hinnan sisälle. Pal veluntuottajilta voidaan vaatia, että he ilmoittavat etukäteen rekisteriä var ten, mitä mahdollisista matkoista peritään. Palveluntuottajat laskuttavat suoraan kunnalta teh dystä työstä palvelusetelin arvon mukaisen summan. Arvolisäverovapaat sosiaalipalvelut oikeuttavat kotitalousvähennykseen, jos työ ta pahtuu asiakkaan kotona ja edellytykset sille muutoin täyttyvät. Vähennystä ei kui tenkaan saa, jos kunta on myöntänyt samaa työsuoritusta varten palvelusete lin. Palvelusetelin omavastuuosuudesta aiheutuviin kustannuksiin ei myöskään myönnetä kotitalousvähennystä. Palvelujen laatu Asiakkaat odottavat, että palvelut toteutetaan heidän tarpeistaan lähtien, niiden määrä on riittävä, niitä antaa asiansa osaava ja tietävä henkilöstö ja että pal velut ovat tehokkaita ja niiden piiriin on helppo päästä. Palvelusetelillä ostettavilta palve luilta
ja niiden tuottajilta vaaditaan samantasoinen koulutus kuin vastaavilta kunnan palveluita tuottavilta henkilöiltä. Palveluntuottajien toiminnan valvominen kuuluu kun nille ja aluehallintoviranomaisille. Kaikilta hyväksyttäviltä tuottajilta voidaan vaatia esimerkiksi osallistumista erityiseen palvelusetelikoulutukseen, jossa palveluntuottajat työntekijöineen pereh dytetään pal velusetelijärjelmään ja toimintaan. Tällaista kuntien ja oppilaitosten or ganisoimaa koulutusta voidaan pitää eräänlaisena toiminnan laatutakuuna suhtees sa asiakkai siin ja palveluseteliprosessin toimivuuteen. Palvelusetelin käyttäminen Käytännössä kunnan viranhaltija myöntää oikeutuksen käyttää tiettyjen rekisteriin hyväksyttyjen palveluntuottajien tarjoamia palveluja ennalta sovitun aikaan sidotun euromääräisen summan edestä tiettyyn käyttötarkoitukseen. Asiakas voi itse valita tuottajan kunnan ylläpitämältä palveluntuottajalistalta eivätkä esimerkiksi kun tarajat sido asiakasta. Palveluseteliä ei voi vaatia; sen myöntäminen on harkinnan varaista. Sen sijaan asiakas voi kieltäytyä käyttämästä palveluseteliä. Palveluseteleiden haku voidaan toteuttaa asiakkaan näkökulmasta esi merkiksi siten, että asiakas tai omainen arvioi tarvittavan palveluita ja ottaa yhteyttä kunnan sosiaa litoimistoon, minkä jälkeen kunnan toimijat tekevät tarvearvioinnin ja sen perusteella myöntävät tai eivät myönnä palveluja (huom! asiakkaan ei välttämät tä tarvitse tietää hakevansa juuri palveluseteleitä). Sosiaalitoimisto antaa asiakkaalle palveluntuotta jarekisterin ja asiakas valitsee rekisteristä tuottajan ja ottaa tuottajaan itse yhteyttä sopiakseen palveluntuottamisesta ja maksuista (esimerkiksi matkakus tannukset, mi käli tuottaja niitä perii). Asiakas saa palvelun sovittuna aikana ja mak saa saamas taan palvelusta omavastuuosuuden (esimerkiksi palvelun hinta - palvelusetelin arvo + mahdolliset matkakustannukset). Asiakas kuittaa palvelutuottajan lis taan saaneen sa palvelun, minkä perusteella palveluntuottaja perii kunnalta palve lusetelin arvoa vastaavan osuuden. Asiakas saa kuitin palveluntuottajalta maksamastaan maksusta ja palveluntuottaja kuittaa myös antamansa palvelun asiakkaan päätöspaperiin. Asiakkaan ja palvelujen tuottajan välille syntyy yksityisoikeudellinen palvelusopimus, joka pohjautuu kunnan hyväksymispäätöksessään palvelujen tuot tajalle asettamaan palvelunkuvaukseen ja -ehtoihin. Palvelusetelillä hankkimiinsa palveluihin tyytymä tön asiakas voi valittaa saamansa palvelun virheestä kuluttajarii talautakuntaan tai nostaa kanteen palvelujen tarjoajaa vastaan yleisessä tuomiois tuimessa; tehdä muistutuksen kunnalle ja/tai palvelujen tuottajalle; tehdä kantelun valvontaviranomai sille; ja/tai irtisanoa
sopimuksen sopimusehtojen mukaisen irtisa nomisajan kuluessa. Esimerkki palvelusetelijärjestelmän organisoimisprosessista - päätetään siitä, mikä taho lähtee yhteistyössä muiden kanssa luomaan palvelusetelien myöntämiseksi tarvittavaa järjestelmää - kunnat määrittelevät kukin itse mitä palveluja palvelusetelillä halutaan asiakkaille tarjota -laaditaan kustakin tuotekokonaisuudesta yksityiskohtainen tuotekuvaus - kunta päättää, kuka kunnan viranomainen päättää palvelusetelien myön tämisestä (tarveharkinta ja/tai asiakaspäätös), sen käytön seuraamisesta jne. - palveluseteliyrittäjäksi hakeutumisen ja pääsemisen, rekisterin ylläpitä misen ja siitä tiedottamisen ts. palvelusetelijärjestelmän ylläpitämistä harjoittava hal linnoija valitaan - mahdollisesta pakollisesta erityisestä palvelusetelikoulutuksen sisällöstä, tuottajasta, järjestämisestä jne. päätetään - huolehditaan palvelusetelijärjestelmän piiriin päässeiden palvelutuotta jien listauksen näkyvyydestä ja saatavuudesta - palvelutuottajat saavat jonkin näkyvän merkin (esim. kuvallisen nimikor tin ts. tuottajakortin, jossa voimassaoloaika) kuulumisestaan hyväksyttyjen tuottajien rekisteriin - tehdään palveluseteliä koskevia esitteitä ja oppaita Valtuustoaloitteessa esitetään, että palveluseteli otettaisiin käyttöön Tam melan kunnan perusturvan alueella siten, että kunta ottaisi käyttöön palvelusetelin ensin jollakin osa-alueella ja laajentaisi myöhemmin palvelusetelin käyttöä mahdolli sesti muille alueille. Valtuustoaloitteessa mainitaan, että ensimmäisenä voisi aloittaa esim. kotihoidon palveluista ja fysioterapiapalveluista, sillä näillä sektoreilla on val miiksi tarjontaa Forssan seudulla. Liite 9. Palveluseteli on käytössä Forssan seudulla joissain kunnissa valmiiksi ja sen käytön tehostamista sekä käyttöönottoa muissa kunnissa on pohdittu seudun vanhuspalveluissa. Palvelusetelin käyttö on hyvin perusteltua myös asiakkaan näkö kulmasta, sillä palvelusetelijärjestelmän keskeinen periaate on, että asiakas, jonka palvelutarpeen kunta on todennut, valitsee miltä kunnan hyväksymältä palvelun tuot tajalta hän palvelun hankkii. Palvelusetelin käyttöönotto on merkitty yhdeksi rekrytoitavan seutukehittä jän työtehtäväksi. Tähän mennessä palveluseteliasioita on työstetty mm. hyvinvointi klusterin johtoryhmässä, seudun vanhustyön johtajien keskuudessa, hyvinvointityö ryhmässä ja vanhustyön seudullisissa kehittämishankkeissa.
Päätösehdotus: Päätös: Perusturvalautakunta päättää antaa edel lä selostetut palvelusetelinjärjestelmään ja sen käyttöönottoon liittyvät asiat tiedoksi kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle sekä esittää vastauksenaan valtuustoaloitteeseen, että palve lusetelijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät prosessit työstetään valmiiksi osana seu tukehittäjän työtä seudullisena ja monitoimi jaisena yhteistyönä. Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus.