Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.9.2014, Oulu, Verve Marketta Rajavaara
Sosiaalisen investoinnin idea? Ammatillinen kuntoutus sosiaalisen investoinnin näkökulmasta?
Ylikansalliset organisaatiot OECD, Euroopan Unioni Ministeriöt: STM Järjestöt: Soste, Korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Tutkijat ja asiantuntijat Kela (kuntoutus)
Sosiaaliturva ja sosiaalihuolto sen osana ovat sosiaalisia investointeja, jotka tukevat kansantalouden kehitystä vakauttamalla yhteiskuntaa, auttamalla ihmisiä sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tukemalla sen kautta yhteiskunnan tuottavuutta. (Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti 2012, 82). Visio: Kelan järjestämä kuntoutus nähdään tärkeänä sosiaalisena investointina. (Kuntoutus - tie parempaan elämään, 2008).
Aloite kannustaa jäsenvaltiot toteuttamaan tehokkaampaa ja vaikuttavampaa sosiaalipolitiikkaa. Sosiaalisilla investoinneilla tuetaan ihmisten toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa ja työelämässä sekä heidän sopeutumistaan rakenteellisiin muutoksiin, minkä katsotaan vauhdittavan kasvua, yhteenkuuluvuutta ja talouskriisistä toipumista. Tavoitteena 1) varmistaa, että sosiaalisen suojelun järjestelmät vastaavat ihmisten tarpeisiin koko elämän ajan lapsuudesta lähtien, 2) parantaa sosiaalipolitiikan kestävyyttä ja riittävyyttä tukien yksinkertaistamisen ja paremman kohdistamisen myötä sekä 3) päivittää aktiivisen osallistumisen strategioita jäsenmaissa. Paketti koostuu tiedonannosta, jossa esitetään toimintapuitteet, konkreettisia toimia sekä ohjeet EU:n varojen käytöstä tavoitteen tueksi. Terveydenhuolto, pitkäaikaishoito, lasten huono-osaisuus, työmarkkinoilta syrjäytyminen, asunnottomuus, sosiaalipalvelut ja Euroopan sosiaalirahaston tuki.
Hyvinvointipolitiikan uudistamisidea, joka vahvistui 1990-luvun puolivälissä hyvinvointivaltion vetäytymiseen ja pysyvään niukkuuteen liittyen Keskustelijoina ylikansalliset ja kansalliset politiikkatoimijat sekä akateemiset asiantuntijat Pohjoismaissa Gunnar Myrdal (1930-l.) ja Gøsta Esping-Andersen (1990-l.) ovat painottaneet sosiaalista investointia Isossa-Britanniassa Anthony Giddens (1990-l.) ja kolmannen tien politiikka (2012)
Keynesiläisyys 1930-> Työttömyys työvoiman kysynnän heikkoutta Toimeentuloturva suojelee markkinoilta ja kompensoi riskitilanteissa (dekommodifikaatio) Sosiaalinen tasa-arvo Täystyöllisyys Toimeentulon turvallisuus Kattava hyvinvointivaltio Uusliberalismi 1970-> Työttömyys työvoiman tarjonnan jäykkyyttä Toimeentuloturva passivoi kansalaiset ja maksaa liikaa Yksilön vastuu Aktivointi Matalapalkkatyöt Yövartijavaltio Sosiaalinen investointi 1990-> Työttömyys työelämän edellyttämän osaamisen puutetta Toimeentuloturvan sijasta investoinnit inhimilliseen pääomaan työllisyyden ja markkinoille integroitumisen lisäämiseksi Sosiaalinen inkluusio Kyvykkyydet Mielekäs työ Voimaannuttava hyvinvointivaltio
1) Katse tulevaisuuteen 2) Inkluusio toimintamahdollisuuksia parantamalla 3) Koulutukseen ja inhimilliseen pääomaan panostaminen 4) Kansalaisten täyspainoinen työhön osallistuminen 5) Sosiaalipolitiikka tuottava tekijä eikä vain kustannus 6) Ennaltaehkäisy 7) Passiivisesta toimeentuloturvasta toimintakykyä tukeviin palveluihin
Preparing rather than reparing! (Morel ym. 2012) Älä anna köyhälle kalaa vaan koulutus! (Sipilä 2011) Älä anna työkyvyn heikentymisestä kärsivälle eläkettä vaan kuntoutus!
Aktiiviset käsitteet: vajaakuntoisuudesta osatyökykyisyyteen Työterveystoiminta: työterveyshuollon tehtävien vahvistaminen Sairauspoissaolojen hallinta Osa-sairauspäiväraha Kelan työkykyneuvonta Työttömien terveysneuvonta ja -tarkastukset Työttömyys- ja yksilöllisen varhaiseläkkeen lakkauttaminen Kuntoutus ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden Osatyökyvyttömyyseläkkeet Kuntoutuspsykoterapia lakisääteiseksi Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerien lieventäminen: asiakkaan kokonaistilanteen huomioonottaminen Työkyky- ja kuntoutusinvestoinneista vetäytymisten luettelo?
1) Sosiaalinen investointi ei kiinnitä huomiota yhdenvertaisuuteen eri väestöryhmien kesken vaan siihen, että yksilön toimintamahdollisuudet kohentuvat, sillä tämän katsotaan hyödyttävän koko yhteiskuntaa. 2) Sosiaalinen investointi on valikoivaa, ja palvelujen kohdentamisen periaatteet tulevat keskeisiksi (ei kuntoutusta liian hyväkuntoisille eikä liian heikkokuntoisille, joilta ei voi odottaa työpanosta). 3) Investoinnin kustannus-vaikuttavuus ratkaisee. 4) Päätöksentekijän näkökulma: kansalainen, asiakas tai kuntoutuja ei osallistu eikä valitse vaan näyttäytyy investointikohteena.
Kansalaisten eriarvoistuminen: työttömyyden lisääntyminen saman aikaan kun monitahoisessa järjestelmässä kukin järjestäjä valikoi kuntoutujansa. Kuntien kasvaneet rahoitus- ja palveluvastuut pitkäaikaistyöttömien kohdalla Sosiaalinen kuntoutus perälautapalveluksi
Tavoitteet: yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne Keinot: järjestämisen ja tuottamisen erottaminen toisistaan, valtion ohjauksen lisääminen sekä vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio Eriarvoisuus: terveyserot, alueelliset terveyspalvelujen saatavuuserot Sosiaalihuolto integroidaan terveydenhuoltoon! Sosiaalisen kuntoutuksen näkymät? Sosiaalipalvelujen huomiotta jättäminen uudistuksessa vie myös terveyspalvelujen ja kuntoutuksen toimintaedellytykset
Sosiaalinen investointi on ammatilliseen kuntoutukseen luontevasti soveltuva politiikkaidea. Sosiaalisen investoinnin riskit liittyvät sen valikoivuuteen ja siihen mahdollisuuteen, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat hyödy siitä (Cantillon: vertailu köyhyyspolitiikoista eri maissa, 2011)
marketta.rajavaara@helsinki.fi marketta.rajavaara@kela.fi