Vantaa tänään ja huomenna Kehto-foorumi 29.10.2015 Henry Westlin kaupungininsinööri Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala
Vantaa tänään
Maankäytön, rakentamisen ja ymp ä ristön toimia la
Kuntatekniikan keskus Kaupungininsinööri Henry Westlin Kuntek/ yhteiset Liikennesuunnittelu Viheralueyksikkö Katutekniikka Kaupungininsinööri Henry Westlin Liikennesuunnittelupäällikkö Leena Viilo Puistopäällikkö Aino Leino Katupäällikkö Janne Juntunen Varikko Kadunpito Mittausosasto Geotekniikka Varikon päällikkö Kaj Weckström Kunnossapitopäällikkö Jyrki Vättö Kaupungingeodeetti Pekka Tervonen Geotekniikkapäällikkö Heikki Kangas 4 4.11.2015
Kuntatekniikan keskus - työntekijöitä n. 380 vuoden 2014 lopussa - lisäksi kausityöntekijät - keski-ikä n. 48,1 vuotta - naisia n. 1/3 - työvoiman saatavuus tällä hetkellä kohtalainen - monituottajamallia sovellettu jo pitkään, oman tuotannon osuus - suunnittelu n. 5-20 %, vaihtelee tulosyksiköittäin - rakentaminen n. 35 % - ylläpito n. 75 % - Kunnossapidettäviä katuja n. 1 500 km (7,15 m/asukas) 5
Kuntekin tukikohdat Kuntatekniikan keskus 6
931-934 rakentamisohjelman hankkeet 2016 18.5.20 15 7
Katutekniikka Henkilöstö: 67kk + 53 tuntip.=120 hlö Talous: käyttötalous 3,004M, ulkovalaistus 2,165M, maanläjitys 1,008M & tulot 2,220M, investointi 25,250M Vesihuollon yleissuunnittelu, katujen ja vesihuollon rakennussuunnittelu ja rakennuttaminen sekä katujen, viheralueiden ja vesihuollon omajohtoisen rakentaminen sekä ulkovalaistus. Katutekniikka toteuttaa ohjelmoidut hankkeet ja luovuttaa ne valmiina katujen osalta kadunpidolle ja vesihuollon osalta Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle (HSY). Kadun ja vesihuollon suunnittelu Rakennuttaminen Hankerakentamin en 20.8.2015 Vesihuollon yleissuunnittelu 8
Kadunpidon tulevaisuuden nä kymiä Kaupunki laajenee ja asukkaiden vaateet kasvavat Hoidettava katupinta-alan määrä kasvaa n. 2-3% vuodessa Määrärahat eivät kasva tehtävien ja pinta-alojen suhteessa Taitorakenteiden (sillat, portaat, meluesteet) kunto laskee Kunnossapitovelka yleisillä alueilla kasvaa koko ajan Pelkona katuomaisuuden arvon lasku ja hoitotason aleneminen Lähiajan tavoitteita: Tietotekniikan ja karttapohjaisten rekisteriohjelmien lisääminen Sähköisen asioinnin lisääminen Yhden uuden urakka-alueen kilpailuttaminen 20.8.2015 9
Liikennesuunnittelu Työntekijöitä 19 Liikennejärjestelmäryhmä, alueellisen liikennesuunnittelun ryhmä (jaettu: länsi, keski ja itä), joukkoliikenneasiat, suunnitteluassistentit, sihteeri, tekniikan huiput Liikenne Vantaalla on turvallista sekä sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää. Liikennejärjestelmä tukee maankäytön kehittämistavoitteita ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. 20.8.2015 10
Vantaan liikennepoliittinen ohje lma VALO SAAVUTETTAVUUS JA ELINVOIMAISUUS Matkaketjut ovat sujuvia ja matka-ajat luotettavia. Eri väestöryhmät huomioidaan suunnittelussa. Liikennejärjestelmä tukee kaupungin LIIKKUMISALUEET JA LIIKENNEVERKOT elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Eri tyyppisillä liikkumisalueilla on erilaiset suunnitteluperiaatteet. Kaikille kulkumuodoille määritetään kehittämistavoitteet ja tavoiteliikenneverkot. Liikkumisen hinnoittelulla ja kunnossapidon priorisoinnilla ohjataan liikkumiskäyttäytymistä. TURVALLISUUS JA TERVEELLISYYS Liikenneturvallisuus paranee ja liikkumisympäristöt koetaan turvallisiksi. Liikenteen terveys- ja ympäristöhaitat vähenevät. Jalankulun ja pyöräilyn edistämisellä lisätään myönteisiä terveysvaikutuksia. AVOIMUUS JA TEHOKKUUS Liikennejärjestelmää kehitetään läpinäkyvästi ja pitkäjänteisesti. Tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan. Tilan luonnonvarojen ja resurssien käyttö on tehokasta ja ennakoitavaa. 20.8.2015 11
Geotekniikka Työnte kijöitä 22 (toimisto 9, ma a tutkimus 13 ) Tuottaa ja koordinoi kaupungin tarvitsemat geotekniset suunnittelu-, a sia ntuntija - ja tutkimusp a lve lut Yllä p itä ä p ohja tutkimus- ja p ohja ve sire kiste riä 20.8.2015 12
Geotekniset e rityisp iirte e t Vantaalla Vaikeat rakentamisolosuhteet: laajat pehmeikköalueet, jyrkät kalliomuodostumat, jokilaaksot Maan ja rakenteiden painuma, tärinä, sortuma, pohjavesi Maaperän pilaantuneisuus Rakentamisesta yli jäävät maat sekä purku- ja uusiomateriaalit Lähiajan tavoitteita: Esirakentaminen uusilla kaava-alueilla (Vehkala, Tuupakka) Täyttömäkien ja kierrätysmateriaalien käytön kehittäminen Pohjatutkimus- ja pohjavesirekisterin uudistaminen 20.8.2015 13
Varikko Vastaa keskitetysti kaupungin ajoneuvo-, kone- ja lisälaitekaluston hankinnasta ja hallinnoinnista sekä niihin liittyvistä huolto- ja korjaamotoiminasta. Tehtävänä on edesauttaa kaupungin muita yksiköitä tuottamaan palveluita kuntalaisille taloudellisesti ja tehokkaasti, käyttötarkoitukseen mahdollisimman hyvin soveltuvalla ajoneuvo- ja konekalustoa avulla. Varikko toimii nettobudjetoituna yksikkönä. 20.8.2015 14
Viheralueyksikkö Työntekijöitä 51 + 16 (ylläpito) Viheralueiden suunnittelu, rakennuttaminen, ylläpito, maatilat, metsätilat Rakennettuja viheralueita 850 ha Niittyjä ja avoimia viheralueita 420 ha Puisto- ja virkistysmetsiä n. 5000 ha Viljelypellot 320 ha VIHERALUEOHJ ELMA 20 11 2020 ohjaa toimintaa Käyttötalousbudjetti 2015, 6.7milj. - josta puistojen kunnossapitoon 4.5milj. Investointibudjetti 20 15, 8.5 milj. - josta 20.8.2015 ympäristörakentaminen 5.5milj. 15
Mittausosasto Työntekijöitä 74, vähennystä 15 / edelliset 10v Toimintatuotot 1,9 milj., toimintakulut 3,9 milj. Tonttien lohkominen rauhallista (nyk. 300/v, ennen 500/v), lohkotaan katualueita Rakennustyön valvontamittauksia 500/v (ennen 750/v), lupapiste.fi käytössä Maanalaisten johtojen sijaintitietopalvelu Kartastot kehittyvät, kartanmyynti jo puoliautomaattista, karttarajapinnat avautuneet Ajantasaiset, interaktiiviset karttapalvelut laajassa käytössä Kaikkien naapurikuntien kanssa samat koordinaatistot 2013 alkaen Osoitteiden ja nimistön muuttamisessa on ruuhkaa (mm. ruotsinkieliset nimet) 20.8.2015 16
Mittausosasto Ajankohtaisia asioita koko henkilöstön tarkka työpanosseuranta aloitettu 1.9.2014 Tehdään analyysi tuottavuudesta ajalla 1.9.2014 31.8.2015 ja määritetään palvelutuotteiden omakustannukset sekä tuottavuustavoitteet vuodelle 20 16 Suunnittelu-, kartta- ja rekisterijärjestelmien kilpailutus askarruttaa Kaupunkimallinnus muotoutumassa vakiotehtäväksi Tihennetty korotetun kiinteistöveron kohteiden paikannusseulaa 20.8.2015 17
LUOMME UUTTA KAUP UNKIA
Suomen rakentamisystävällisin kaupunki (RT jäsenkysely 04/15) Sujuvat ja yhteensopivat prosessit Sähköinen rakennuslupa ja siihen liittyvät lausunnot yhdestä luukusta lupapiste.fi 4D kaupunkimalli: laserkeilausaineisto, katu- ja puistosuunnitelmien tiedot, uusien rakennusten rakennuslupaaineistot sekä ortoilmakuvien maisemat esitetään viimeisintä web- ja peliteknologiaa hyödyntäen. Alueiden kehittymistä voi seurata aikajanan avulla.
Sujuva verkostokaupunki Esteettinen, ekologinen ja taloudellisesti kestävä Kaupunkirakenne perustuu vahvoihin keskuksiin ja niiden välisiin hyviin liikenneyhteyksiin ja pyöräteihin Laadukasta ja kohtuuhintaista asumista Ylivertainen sijainti Elinvoimaiset työpaikka-alueet Luonnon monimuotoisuus on koko Vantaan kaupunkirakennetta Kaupunkirakenne tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista 20
Neljä kuvaa Vantaasta 1) Tikkurila / juna 2) Avia p olis/ le ntoke nttä 3) Asuinaluekuva 4) luonto
Ylivertainen sijainti
Vantaan sijainti pääkaupunkiseudulla Kehä II
Suurinvestointeja sujuvuuteen Kehärata Radan pituus 18 km, josta tunnelia 8 km. 5 uutta asemaa (Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Leinelä ja Vehkala) 3 asemavarausta (Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta) Kustannusarvio 783 M, josta Vantaan osuus 244 M Ke hä III p a ra nnus Vuosina 2013-16 Lentoasemantien ura kka sekä Lahdenväylä- Porvoonväylä ura kka Sujuvoitta a poikitta isliikennettä Kustannusarvio 106 M, josta Vantaan osuus 27 M
Kehärata aloitti liikennöintinsä 1.7.2015 25
Kehärata lukuina Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä Uudet asemat: Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Leinelä ja Vehkala. Ruskeasantaan ja Viinikkalaan tulee tunneliasemavaraukset ja Petakseen rakennetaan pinta-asemavaraus. Kalustona SM5-matalalattiajunat eli Flirtit, liikennöidään10 minuutin välein molempiin suuntiin Radan mitoitusnopeus 120 km/ h Liityntäpysäköintitilat 1. vaiheessa n.1030 autolle ja n.1000 polkupyörälle Työmaat 880 henkilöä, rakennuttaja ja suunnittelijat 60, yhteensä 940 henkilöä. 26
Kustannukset 30.9.2015 Valtuudet yhteensä 783,3 M Liikennevirasto 509,0 M (sisältää 50 M glykolia) Finavia 30,0 M Vantaa 244,3 M Tilattua 779,4 M Toteutumat 765,2 M Liikennevirasto 490,5 M Finavia 29,1 M Vantaa 245,6 M 27
Kehäradan matkustajat (nousijat + p oistuja t) uusilla a se milla syyskuun keskimääräisenä arkipäivänä 945 2937 1229 4820 3288 Yhteensä Kehäradan I- ja P- junissa te htiin ke skimä ä rin 65 000 matkaa syyskuun arkipäivänä
Kehä III:n parantaminen 4.11.20 15 Antti Koski 29
4.11.20 15 Antti Koski 30
4.11.20 15 Antti Koski 31
Kustannukset Hankkeen kustannusennuste oli 150 miljoonaa euroa, mistä valtion osuus on 110 miljoona a euroa ja Vantaan kaupungin osuus 40 miljoonaa euroa. Vantaa lainaa va ltiolle 50 miljoona a euroa, jonka tämä maksaa takaisin vuosina 20 16 ja 20 17. Lopullinen kustannusjako: va ltio 110 miljoona a euroa (73,3 %) Vantaan kaupunki 40 miljoonaa euroa (26,7 %)Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,5, eli sen säästöt ovat selkeästi investointia suuremmat ja hanke on rahamääräisten vaikutusten osalta kannattava. Toteutuneet kustannukset n. 110 milj.euroa 4.11.20 15 Antti Koski 32
Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa 20 12 2015 (20.6.2012) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. 4.11.20 15 33
HLJ 20 15 -strategia
Liikenne ja maankäyttö pelaavat yhteen Seudullinen saavutettavuus vuonna 2025 Joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä Hyvien kulkuyhteyksien alue laajenee. Kilpailukykyisen joukkoliikenteen alueille sijoittuu noin 60 % asuntorakentamisen keskittymistä. Saavutettavuus paranee erityisesti keskuksissa, aseman seuduilla sekä nykyisten ja tulevien raidekäytävien varrella. Vyöhykkeet I II III IV V VI VII rautatie metrolinja
Vahva joukkoliikenne Varmistetaan joukkoliikenteen hyvä palvelutaso: raide- ja bussiliikenteen runkoverkko, investoinnit ja tarjonta - tiheä runkoliikenne ja hyvät yhteydet myös laajemmalta alueelta liityntäbusseilla Lisää liityntäpysäköintipaikkoja 2025 mennessä: pyörille 80 % ja autoille 60 % - rahoittajiksi kaikki tahot, jotka hyötyvät palvelusta Parempi matka-aikojen ennustettavuus ja häiriönhallinta.
Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu Tehokas keino saavuttaa liikennepoliittiset tavoitteet - ohjaa liikkumista kestäviin kulkumuotoihin - tulot ohjattava seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen - lisää jonkin verran autoilun kustannuksia, mutta vähentää ruuhkautumista ja nopeuttaa siten autolla liikkumista - ilman hinnoittelua ruuhkautuminen vaarantaa bussi-, tavara- ja henkilöautoliikenteen toimivuuden. Seuraavaksi selvitetään - teknistoiminnalliset ratkaisut - vaikutukset suhteessa tavoitteisiin - lainsäädännön muutostarpeet, hallinnolliset ratkaisut ja päätöksentekomalli. Toteuttamisesta päätetään erikseen.
Infrastruktuurihankkeet Vuosina 2015 2025 aloitettavat hankkeet 1a. Pienet kustannustehokkaat toimet KUHA * * Valtion ja Helsingin 1b. Helsingin kantakaupungin raitioverkko seudun kuntien välisessä 2. Keravantien Mt 148 parantaminen sopimuksessa suurten 3. Pasilan läntinen lisäraide infrahankkeiden ja 4. Pasila Riihimäki-rataosuus, 1.vaihe * asumisen edistämiseksi 5. Metro Matinkylä Kivenlahti + tie- ja katujärjestelyt * nimetyt hankkeet 6. Pisararata * 7. Klaukkalan ohikulkutie Mt 132 * 8. Hyrylän itäinen ohikulkutie, 1.vaihe * 9. Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen HELRA 10. Päätieverkon seuranta- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen 11. Keskisuuret tiepaketit (joukkoliikenteen kilpailukyky tieverkolla, ajoneuvoliikenteen ruuhkautumisen hallinta) 12. Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve, 1.vaihe 13. Espoon kaupunkirata (Leppävaara Espoon keskus) 14. Raide-Jokeri 15. Ruskeasannan asema 16. Kehä I, 2. vaihe Mikäli jokin hanke ei etene, se ei saa olla esteenä järjestyksessä seuraavien hankkeiden toteutukselle.
Infrastruktuurihankkeet kartalla Vuosina 2015 2025 aloitettavat hankkeet
2000 UUTTA ASUNTOA VUODESSA
Merkittävät asuntotuotantokohteet 20 14-2023 Keskimäärin 2 313 asuntoa/ vuosi Korso 13 % Koivukylä 12 % Hakunila 9 % Myyrmäki 18 % Kivistö 18 % Tikkurila 19 % Aviapolis 11 % Asukasluku: 20 14 : 208 098 2024: 232 040 4.11.20 15 41
Valmistuneet asunnot 2005-20 14
Tavoitteena tiiviit ja elävät asuinalueet Vantaan rakentaminen perustuu 40 vuoden yleiskaavaperinteeseen MAL aiesopimus tavoitteena 2 000 uutta asuntoa vuosittain Kaavoitus kohdennetaan keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varrelle Asuminen on kohtuuhintaista ja laadukasta Kehäradan asemaseudut keskeisiä Täydennysrakentamista edistetään Kaavoitetaan ensisijaisesti kaupungin omistamaa maata
Helppo liikkua arkena ja vapaalla 4.11.20 15 44
KAUNIS, KESTÄVÄ J A TOIMIVA
Arkkitehtuuriohjelma 2015 2015 Valmistelemme profiilit kaikille keskustoille ja otamme käyttöön laadun mittarit Kehitämme uusia arkkitehtikilpailujen ja kilpailuttamisen malleja Suosimme koerakentamista, pilottihankkeina ekologinen rakentaminen ja elinkaarihankkeet 4.11.20 15 46
Arkkitehtuuriohjelma 2015 Kehitämme julkisen palvelurakentamisen laatuprosessin Rakennamme jokivarsien ulkoilureitistöt yhteinäisiksi ja avaamme yhteydet Sipoonkorpeen Avaamme nopean pyöräilyn reittejä ja tuemme kaupunkipyörän tulemista
Kestävä kehitys Kestävä kaupunkikehitys vastaa ympäristöhaasteisiin Terveelliset ja turvalliset tilat, ilmastotietoinen arkkitehtuuri Ympäristövastuu kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa
VETOVOIM AISET TYÖPAIKKA- ALUEET 4.11.20 15 49
Vehkala 10 000 uutta työpaikkaa erinomaisten liikenneyhteyksien varrella sekä Kehäradan liityntäpysäköintialue 500 autolle. 50
Aviapolis LAK Helsinki-Zürich LAK, Innovarc Työpaikkoja nyt yli 35 000 Arvioitu yli 45 000 työpaikkaa vuonna 2025 Uusi asuinalue tulevaisuuden sujuvaa asumista 4.11.20 15 51
4.11.20 15
Vantaan Akseli Sijaitsee Hakkilassa, lähellä Vuosaaren satamaa, Lahdentien ja Kehä III:n risteyksessä Sija inti p a lve le e e rityise sti tukku- ja vähittäiskaupan sekä log istiikka -alan yrityksiä (mm. Ikea).
OM ALEIM AISET, KEHITTYVÄT KESKUSTAT 54
Tikkurila Tikkurilan juna-asema on Suomen 2. vilkkain Asuntotuotanto voimakasta Matkakeskus sekä toimistoja liikekeskus Dixin 1. vaihe valmistui 2015. 2. vaihe rakenteilla.
Myyrmäki Kuvat Sakari Manninen Yhteisöllinen Humans of Myyr York Remontoidun Myyrmäen aseman avajaiset toukokuussa 2015 Asemasta uudistunut urbaani tila ja kohtaamispaikka 4.11.20 15 56
Martinlaakso Uusia asuntoja ja uusi kauppakeskus Tiivis, puutarhamainen, urbaani kaupunki Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy 4.11.20 15 57
Lipstikka Itä-Vantaa Korson keskusta Ha kunila Uusia asuntoja ja palveluja perinteikkäisiin Itä-Vantaan keskustoihin 58 Arkkitehtitoimisto Rouhianen
Leinelä Leinelän taideasuinalue on ensimmäinen Kehäradan uusien asemien ympärille rakentunut asuinalue. 2500 asukkaan alueesta valmiina on nyt noin neljännes. Monipuolinen ympäristötaide värittää leineläläisten arkea.
KIVISTÖ
Kivistö Tulevaisuudessa jopa 30 000 asukkaan kaupunginosa Uuteen keskustaan ensimmäiset asukkaat muuttaneet keväällä 2015 Ekologiset ratkaisut, taide osana asuinympäristöä sekä aktiivinen paikallisyhteisö tekevät Kivistöstä värikkään ja viihtyisän kotikaupungin.
Kaupunkikeskus Kauppakeskuksessa yli 100 liikettä, vetureina Prisma ja K-citymarket Lisäksi kirjasto, terveyspalveluja, asuntoja, majoituspalveluita ja bussiterminaali Arvioitu 1-vaiheen valmistuminen 2018 4.11.20 15 63
Keimolanmäki Keimolan legendaarisen moottoristadionin uusi elämä asuinalueena 2500 asukasta Kokonaisrakennusoikeus 171 000 k-m² 64
Kiitos! 29.10.20 15 Henry Westlin kaupungininsinööri Maankäytön, rakentamisen ja 65 ympäristön toimiala