KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 11.5.2010

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 2 SISÄLTÖ Esipuhe 3 Tiivistelmä 4 1. Kuopion uimahalli 5 1.1 Uimahallin sijainti ja laajuus 5 1.2 Nykytilanne 5 2. Uimahallit Kuopiossa ja lähialueella 6 2.0 Kuopion uimahallipalvelujen alueellinen painotus 6 2.1 Kuopion uimahalli 7 2.2 Muut uimahallit Kuopiossa 7 2.3 Uimahallit Kuopion ympäristössä 7 3. Muutostarpeet 8 3.0 Yleistä 8 3.1 Käyttäjien kuuleminen 8 3.2 Matkailijakäyttö 9 4. Vaihtoehtoiset tilaratkaisut 9 4.0 Yleistä 9 4.1 Perusparannus 10 4.2 Perusparannus ja laajennus 11 4.3 Uudisrakennus 11 5. Vaihtoehtojen tilaohjelmat 11 6. Vaihtoehtojen rakennuskustannukset 11 7. Vaihtoehtojen käyttökustannukset 12 8. Vaihtoehtojen vertailua ja hankeryhmän esitys 12 9. Aikataulu 12 LIITTEET

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 4 TIIVISTELMÄ Uimahalli otettiin käyttöön vuonna 1969. Valmistuessaan se edusti aikansa uimahallirakentamista parhaimmillaan. Nykyisellään uimahalli on jo kauan ollut perusteellisen korjauksen tarpeessa. Käyttäjämäärä on kasvanut ja jo 20 vuotta sitten tehdyssä uimahallin laajennuksen ja saneerauksen perustamissuunnitelmassa todettiin, että jo käyttäjämäärien kasvu edellyttää tilojen mitoituksen uudelleen tarkastelua. Allaskapasiteetin kuormaa on ratkaisevasti lisännyt vesiliikuntamuotojen laajentuminen ja monipuolistuminen. Tällä kertaa hankesuunnittelun käynnistävänä tekijänä on ollut 40 vuotiaan uimahallin tekninen kunto. Rakennuksen talotekniikka ja julkisivurakenteet ovat perusparannuksen tarpeessa. Hankesuunnitelmassa on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa, joista suppein olisi pelkkä tekninen peruskorjaus tai -parannus. Tässä vaihtoehdossa uimahallin toiminta säilyy vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta entisellään. Uimahallin käyttökapasiteetti ei kasva. Tilamuutokset eivät kasvata hankkeen korjausastetta, jolloin rakentamiskustannukset ovat tässä vaihtoehdossa alhaisimmat. Toiminnalliset puutteet ja kapasiteettivajaus eivät kuitenkaan tule korjattua. Mikäli päädytään tähän vaihtoehtoon, on otettava huomioon, että eteläisellä alueella on jo olemassa tarve lisätä uimahallikapasiteettia. Lippumäen uimahallin vetoisuus ei riitä palvelemaan Petosen ja Saaristokaupungin tarpeita. Pelkkää perusparannusta kalliimpi, mutta toiminnallisesti hyväksyttävissä oleva vaihtoehto on perusparannus ja laajennus. Laajennuksessa voidaan ottaa huomioon puku-, pesu- ja saunatilojen sekä allaspinta-alan lisätarve. Hyvällä suunnitteluratkaisulla voidaan perusparannettavan osan korjausaste säilyttää mahdollisimman alhaisena. Lisäkustannus syntyy laajennuksen rakentamiskustannuksista ja laajennuksen liittämisestä perusparannettavan osan rakenteisiin ja talotekniikkaan. Kolmanneksi tarkasteluvaihtoehdoksi on otettu uuden uimahallin rakentaminen. Uudisrakennus on kuvatuista vaihtoehdoista hankintahinnaltaan kallein. Sen toteuttaminen edellyttää uima- ja jäähallin ympäristössä, Niiralan montun alueella, kaavamuutosta. Uusi uimahalli on toiminnallisesti perusteltua rakentaa kokonaan uuteen paikkaan siten, että vanha uimahalli voi toimia vielä rakentamisen ajan, jonka jälkeen sen paikka on käytettävissä esimerkiksi alueen pysäköintijärjestelyihin esim. pysäköintitalo. Uudisrakennuksen sijoituksessa ja tekniikassa on otettava huomioon mahdollisuus jäähallin lauhdelämmön käytöstä uimahallin energiatarpeisiin. Uudisrakennuksen tilat voidaan suunnitella ja rakentaa ilman vanhojen tilojen aiheuttamia rajoituksia nykytarpeiden mukaisiksi. Neljäkymmentä vuotta vanhan uimahallin rakenteet ja tekniikka aiheuttavat korjaamisen onnistumiselle riskin, joka uudisrakentamista puuttuu. Uudisrakentamisen etuna on, että vanha uimahalli on käytössä koko rakennusajan. Toisin on perusparannus tai perusparannus ja laajennusvaihtoehdossa. Toiminnallista kokonaisratkaisua etsittäessä ovat varteen otettavia vaihtoehtoja vain perusparannus ja laajennus tai uudisrakennus. Kun vaihtoehtoja edelleen arvioidaan, tulee siinä ottaa huomioon rakentamiskustannusten lisäksi myös vahan korjaamisen riskit ja uudisrakentamista puoltava nykyisen uimahallin rakennusaikaisen käytön mahdollisuus. Hankeryhmä esittää, että jatkosuunnittelun pohjaksi valitaan uudisrakennusvaihtoehto.

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 5 1. KUOPION UIMAHALLI 1.1. Uimahallin sijainti ja laajuus Sijaintitiedot: katuosoite: Kuopion uimahalli, Hannes Kolehmaisen katu 3, 70100 KUOPIO tontti: 6 : 21 : 1 Rakennushankkeen laajuustiedot: bruttoala: 6 288brm2 tilavuus: 37 990 m3 (lämmin tilavuus 36 100 m3) Nykyinen asemakaava sallii uimahallin perusparannuksen ja laajennuksen. Hallin rakentaminen kokonaan uuteen paikkaan edellyttää kaavamuutosta. 1.2. Nykytilanne Rakennus valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1969. Valmistuessaan se edusti aikansa uimahallirakentamista parhaimmillaan. Se on pääosin 3-kerroksinen betonirakenteinen. Perustukset, perusmuurit, rakennusrungon kantavat rakenteet ja ulkoseinät sekä altaat ovat teräsbetonirakenteisia. Maanvaraiset lattiat ovat betonisia massiivilaattoja. Rakenteet on tarkemmin selvitetty liiteaineistossa. Kuopion uimahalli on perinteisesti toteutettu ns. perus uimahalli, josta puuttuvat nykyaikaiset kylpyläpalvelut. Se soveltuu parhaiten vesiliikuntaan kuten uintiin, vesijuoksuun, uima-altaassa pelattaviin palloilu- ja joukkuepeleihin. Lisäksi uimahallissa on tarjolla myös kuntosalipalveluja. Uimahallia käyttää vuosittain noin 240 000 asiakasta. Se on Itä-Suomen alueen ainoa uintiurheilun kilpailukeskus. Uimahallissa harjoitettuja vesiliikuntamuotoja ovat: virkistys- ja kuntouinti, vesijuoksu, vauvauinti, vesileikkitoiminta, koululaisten uinninopetus, aikuisten ja lasten uinninopetus, koululiikunnan uinti, vesivoimistelu, kilpauimareiden harjoittelu- ja kilpailutoiminta olosuhteiden sallimissa rajoissa, taitouinnin, vesipallon ja uppopallon harjoittelu- ja kilpailutoiminta, urheilusukelluksen harjoittelutoiminta, uimahyppyharjoittelu ja näytöstoiminta vieläpä melontaharjoittelu talviaikaan. Hallin pääkäyttöön kiinteästi liittyviä aputiloja ovat pukeutumis-, peseytymis- ja saunatilat, infrapunasauna, tilaussaunat, tekniset tilat sekä henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat. Uimahallissa on 6 ratainen 50 m pitkä pääallas ja opetusallas. Hallissa on myös 2 kuntosalia ja oheispalveluna siellä toimii 2 hieronta- ja 2 parturi-kampaamoyrittäjää. Uimahalli on perustoiminnoiltaan edelleen toimiva ja sen käyttöaste on korkea. SM-tason kilpailupaikkojen vaatimustaso on kuitenkin kasvanut niin, että Kuopion uimahalli on vain 6-rataisesta altaansa vuoksi menettämässä mahdollisuutensa toimia SM-tason kilpailupaikkana. Jatkossa siellä on mahdollista järjestää vain juniorien ja seniorien SM-kilpailuja. Uimahalli soveltuu kuitenkin edelleen hyvin kuntoliikuntatarpeisiin. Ongelmana vain on ruuhka, joka ajoittuu talviaikana alkuiltaan. Uimahalli on allaspinta-alaltaan nykyisille käyttäjämäärille riittämätön.

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 6 Uimahallia ei ole koko sen elinkaaren aikana täydellisesti peruskorjattu, mutta siihen on tehty eri vuosikymmenillä lukuisia pienempiä korjaustöitä sekä tilojen käyttötarkoituksen muutoksia. Teknisesti uimahalli on jo kauan ollut perusteellisen korjauksen tarpeessa. Kuntotutkimuksissa on kerrottu rakennuksen käytön aikana tehdyt korjaukset ja nykyiset tekniset korjaustarpeet ks. liiteluettelo 9, 10 ja 11, pohjatutkimusaineisto liite 12. Toiminnallisen korjaustarpeen aiheuttaa käyttäjämäärän kasvu. Jo 20 vuotta sitten tehdyssä uimahallin laajennuksen ja saneerauksen perustamissuunnitelmassa todettiin, että käyttäjämäärien kasvu edellyttää tilojen mitoituksen uudelleen tarkastelua. Allaskapasiteetin tarvetta on ratkaisevasti lisännyt vesiliikuntamuotojen harrastuksen laajeneminen ja liikuntamuotojen monipuolistuminen. Kuopion uimahallihanke ajoittuu Vapaa-ajanpalvelujen kehittämissuunnitelmassa tarkastelukaudelle 2010-2015. 2. UIMAHALLIT KUOPIOSSA JA LÄHIALUEELLA 2.0 Kuopion uimahallipalvelujen alueellinen painotus Uimahallit ovat valtakunnallisessa liikuntapalvelujen luokituksessa yksi liikuntapaikkamuoto. Uimahallit on luokiteltu eri tasoille ominaisuuksiensa ja palvelujensa vaikuttavuuden perusteella. Luokittelussa käytetään seuraavaa luokitushierarkiaa: - valtakunnallinen - maakunnallinen - seudullinen - alueellinen Uinnille on vuoden 2015 tavoitteeksi asetettu 2005 tehdyssä vapaa-aikapalvelujen kehittämissuunnitelman liikunta ja virkistysosan tarkistuksessa valtakunnallinen taso. Vesiliikunnan vastaavan ajankohdan tavoite on maakunnallinen taso. Uintiurheilun valtakunnallinen taso edellyttää kansallisten kilpailujen järjestämiseen soveltuvaa suorituspaikkaa. Maakunnallisella tasolla on oltava riittävät mahdollisuudet kansanterveyden kannalta tärkeän vesijuoksun ja -voimistelu harrastamiseen ohjattuna maakunnallisena palveluna. Esimerkiksi Lippumäen uimahalli on alueellinen, eteläisten asukkaiden lähinnä vesiliikuntatarpeita palveleva halli. Uimahallin tarjoamat monipuoliset palvelut ovat myös matkailun vetovoimatekijöitä. Kuopion nykyiset kunnalliset uimahallipalvelut ovat vertailukaupunkeihin verrattuna niukimmasta päästä. Vertailussa on käytetty rataindeksiä (ratayksikköä/1000 asukasta). Kuopion rataindeksi on 0,18, kun se esimerkiksi Jyväskylässä on 0,20, Joensuussa 0,25, Oulussa 0,21 ja Kouvolassa peräti 0,29 (ks. liite x). Kuopiossa on kolme uimahallia tai kylpylää, joiden peruspalvelut ovat seuraavat:

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 7 2.1 Kuopion uimahalli Kuopion uimahalli - uimaratojen lukumäärä: 50 m 6 kpl - lasten-/monitoimi- ja opetusaltaiden lukumäärä: 1 kpl - kylpyläpalvelut: ei - kuntosalit: yleinen 250 m 2 ja seniorisali 100 m 2 - oheispalvelut: hieronta 2 yrittäjää, parturi-kampaamo 2 yrittäjää 2.2 Muut uimahallit Kuopiossa Lippumäen uimahalli - uimaratojen lukumäärä: 25 m 5 kpl - lasten-/monitoimi- ja opetusaltaiden lukumäärä: 1 kpl - kylpyläpalvelut: terapia-allas 1 kpl ja -varusteet - kuntosali 150 m 2 - oheispalvelut: fysioterapia 1 yrittäjä, kosmetologi 1 yrittäjä Rauhalahden kylpylä - uimaratojen lukumäärä: 20 m 2 kpl - lasten-/monitoimi- ja opetusaltaiden lukumäärä: 2 kpl - kylpyläpalvelut: terapia-altaat 5 kpl ja -varusteet, ulkoallas, liukumäki - kuntosali 100 m 2 - oheispalvelut: monipuoliset hoitopalvelut, ravintola, hotelli 2.3 Uimahallit Kuopion ympäristössä Ympäristön uimahallipalvelut sijoittuvat 10 60 km:n etäisyydelle Kuopiosta. Niiden käytöstä aiheutuu kuljetussuoritteita, mikä on kaupungin ilmastopoliittisen ohjelman näkökulmasta haitallista. Kuopion ympäristössä ovat seuraavat uimahallit tai kylpylät: Virkistyskylpylä Fontanella, Siilinjärvi, etäisyys Kuopiosta 23 km - uimaratoja 2 kpl, pituus 25 m - lasten-, monitoimi- ja opetusaltaiden lukumäärä: 4 kpl - kylpyläpalvelut: mm. terapia-, pore- ja kylmäaltaat, yhteensä 5 kpl varusteineen ja liukumäki - kuntosali 250 m2 - oheispalvelut: monipuoliset hoito- ja liikuntapalvelut sekä ravintola Kylpylä Kunnonpaikka, Vuorela, etäisyys Kuopiosta 10 km - uimaratoja 4 kpl pituus 25 m - lasten-, monitoimi- ja opetusaltaiden lukumäärä 2 kpl - kylpyläpalvelut: terapia-, pore-, ja kylmäaltaat, yhteensä 4 kpl ja varusteineen ja liukumäki - kuntosali 250 m2 - oheispalvelut: monipuoliset hoito- ja liikuntapalvelut, sekä ravintola ja hotelli Kylpylä Vesileppis, Leppävirta, etäisyys Kuopiosta 60 km - uimaratoja 6 kpl pituus 25 m - lasten-/monitoimi- ja opetusaltaiden lukumäärä: 3 kpl - kylpyläpalvelut: terapia-/pore-/kylmä- yms. altaat 4 kpl ja -varusteet, liukumäki

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 8 - kuntosali 250 m2 - oheispalvelut: monipuoliset hoito- ja liikuntapalvelut, ravintola, hotelli Suonenjoen uimahalli, etäisyys Kuopiosta 50 km - uimaratoja 5 kpl pituus 25 m - lasten-, monitoimi- ja opetusaltaiden lukumäärä 1 kpl - ei kylpyläpalveluita - kuntosali 150 m2 3. MUUTOSTARPEET 3.0 Yleistä Vesiliikuntamuodot ovat viime vuosina monipuolistuneet. Erityisesti vesijuoksu on uutena vesiliikuntalajina lisännyt voimakkaasti uimahallin käyttäjien määrää. Vesijuoksu ja uinti eivät onnistu samanaikaisesti samassa altaassa. Lajit ovat luonteeltaan erilaisia. Uinti on vauhtilaji kun taas vesijuoksussa edetään verkkaisesti. Vesijuoksua harrastetaan usein ryhmissä, mikä lisää ruuhkaa altaassa. Uimahallin pintarakenteet on suurelta osin uusittu 1990- ja 2000-luvulla tehdyissä osakorjauksissa ja siksi ne ovat varsin siistissä kunnossa. Sen sijaan hallin rakenteet ja talotekniikka ovat korjauksen tarpeessa. Monelta osin uimahallin talotekniikka ei vastaa nykyvaatimuksia vaan on lähes ns. elinkaarensa päässä. Kuopion uimahallin rakentamisen jälkeen ovat uimahallien olosuhdevaatimukset muuttuneet siten, että allasveden lämpötilaa on nostettu 3 C, 25 C:sta 28 C:een. Kuopion kaupungin strategiassa on tavoitteena ennalta ehkäisevällä toiminnalla katkaista sosiaali- ja terveystoimen jatkuvan kustannusten nousu. Liikunta parantaa fyysistä kuin henkistäkin kuntoa. Liikuntamahdollisuuksia parantamalla luodaan kuntalaisille mahdollisuuksia lisätä liikkumista ja siten parantaa fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan ja vähentää sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarvetta. Uimahalli on Kuopion käytetyin vesiliikuntapaikka, mutta sen käytön lisääminen on mahdollista vain tiloja lisäämällä. 3.1 Käyttäjien kuuleminen Kuopion uimahallin käyttäjille järjestettiin lokakuussa 2009 viikon mittainen kysely otsikolla Miten kehittäisit uimahallia. Sen lisäksi uimahallin pääkäyttäjäyhteisöille järjestettiin kirjallinen kysely uimahallin kehittämistarpeiden kartoittamiseksi joulukuussa 2009, jonka yhteenveto- ja palautekeskustelutilaisuus pidettiin 16.12.2009 uimahallilla. Käyttäjäkyselyjen perusteella suurin puute on uima-allastilan riittämättömyys. Nykyinen 6-ratainen uima-allas on ahdas jokailtaisessa kuntoliikunnan ja kilpaurheilun harjoittelun samanaikaisessa käytössä. Aika-ajoin myös päiväaikana koululiikunnan ja yleisön yhtäaikainen käyttö aiheuttaa tilanpuutetta uima-altaassa. SM-tasoisen uinnin kilpailupaikan on oltava vähintään 8-ratainen 25 metrin allas.

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 9 10-rataisena se täyttäisi kansainväliset olosuhdevaatimukset ja 50 metrin pituiseksi rakennettuna se mahdollistaisi kaikentasoisten kilpailujen järjestämisen Kuopiossa. Uimahallista puuttuu kilpauimareiden kuivaharjoittelutila. Tila olisi erittäin tarpeellinen, sillä nykytilanteessa uimarit joutuvat verryttelemään allasharjoituksiaan varten altaan reunalla. Kahvilan puuttuminen on keskeinen puute oheispalveluissa. Hallissa oli kahvila, mutta se oli sijaintinsa puolesta sopimattomassa paikassa, kaukana sisäänkäynnistä. Kahvilatoiminta lopetettiin liiketaloudellisesti kannattamattomana ja tilat otettiin kuntosalikäyttöön. Lukuisissa uimahalleissa ympäri maata on havaittu, että kahvion sijoittaminen hallin pääsisäänkäynnin ja asiakaspalvelun välittömään läheisyyteen antaa palvelulle riittävän liiketaloudellisen elinvoiman. Käyttäjäpalautteen perusteella ulkopuolisten tuottamista lisäpalveluista uimahalliin soveltuvat parhaiten hieronta-, parturi- ja kampaamopalvelut. Lisäksi uimahalliin sopiviksi koettiin erilaiset kauneuden hoitoon, fysioterapiaan ja liikunnan aktivointiin liittyvät palvelut. Seurat ovat kyselyyn antamissaan vastauksissa ilmaisseet tarvitsevat varastotiloja käyttämänsä kaluston ja varusteiden säilyttämistä varten. Varastotilan tarve on otettava huomioon tiloja suunniteltaessa ja mitoitettaessa. Kehittämistarpeiden lisäksi käyttäjillä on suuri huoli rakennushankkeen toteutuksen toiminnalle aiheuttamista käyttökatkoksista. Kaupungissa tai lähiseudulla ei ole Kuopion uimahallia korvaavaa uimahallikapasiteettia. Käyttökatkoksen aikana kuntouintiharrastus ja kilpauinnin harjoittelu vaikeutuu tai pahimmassa tapauksessa jopa kokonaan lakkaa. 3.2 Matkailijakäyttö Matkailijoiden osuus uimahallin kävijöistä on suhteellisen vähäinen ja jakautuu tasaisesti hallin koko aukioloajalle. Näkyvän poikkeuksen matkailijakäyttöön aiheuttavat venäläiset uudenvuoden matkailusesongin aikana. Matkailukäytön vähäisyys johtunee palvelujen kuntoliikuntapainotteisuudesta. Matkailijat suosivat mieluummin kylpyläpalveluita. Hotellien ja majoitusliikkeiden tuottamat uimahalli- tai kylpyläpalvelut vähentävät yleisten uimahallipalveluiden käyttöä. Lisäksi uimahallin vuosittaiset huoltojaksot ajoittuvat vilkkaimpaan turistiaikaan. 4. VAIHTOEHTOISET TILARATKAISUT 4.0 Yleistä Kuntouinnille mikä tahansa allastilan lisäys tuo väljyyttä ja parantaa vesiliikunnan mahdollisuuksia ilman ahtauden aiheuttamaa haittaa. Monitoimialtaan puuttuminen nykyisestä hallista haittaa erityisesti kuntoliikuntaa. Vesivoimistelu yms. ohjatut liikun-

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 10 tamuodot sopivat huonosti samaan altaaseen uintiharjoittelun ja vesijuoksun kanssa. Allastilan puutteen vuoksi ei vesivoimistelua voi harrastaa lainkaan ilta-aikaan. SM-tasoisen uinnin kilpailupaikan on oltava vähintään 8-ratainen 25 metrin allas. 10-rataisena se täyttäisi kansainväliset olosuhdevaatimukset ja 50 metrin pituiseksi rakennettuna se mahdollistaisi kaikentasoisten kilpailujen järjestämisen Kuopiossa. Kuntosaliharrastuksen suosion kasvaessa on työikäisten kuntosali osoittautunut kapasiteetiltaan riittämättömäksi. Erillinen kuntosali sekä työikäisille että seniorikäyttäjille on toimiva ratkaisu. Oheispalveluiden, solarium, tilaussaunat ja infrapuna-sauna, kapasiteetti on riittävä. Uimahallista puuttuu kilpauimareiden kuivaharjoittelutila. Tila olisi erittäin tarpeellinen, sillä nykytilanteessa uimarit joutuvat verryttelemään allasharjoituksiaan varten altaan reunalla. Hallin puku- ja pesutilat ovat nykyisille käyttäjämäärille riittävät, mutta allaspinta-alaa lisättäessä on myös puku- ja pesutiloja lisättävä. Nimikkotilojen varaaminen seuroille edellyttää tilajärjestelyjä tai lisärakentamista. Naisten pukutilojen sijainti kellarikerroksessa tuottaa haittaa liikkumisesteisille käyttäjille. Kilpailutoimintaa ja yleisötilaisuuksia varten tulisi hallissa olla vähintään 300 paikkainen katsomo. Nykyinen katsomo ei kiinteytensä ja sijaintinsa vuoksi ole enää käyttökelpoinen. Tilankäytöllisesti paras vaihtoehto olisi siirrettävä teleskooppikatsomo. Katsomo avattaisiin vain käytön aikana ja muulloin se olisi kokoon työnnettynä ja osa katsomon tarvitsemasta tilasta voisi olla hyötykäytössä. 4.1 Perusparannus Hankesuunnitelmassa on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa, joista suppein olisi pelkkä tekninen peruskorjaus tai -parannus. 1969 valmistuneen uimahallin talotekniikka uusitaan nykyvaatimusten mukaiseksi. Rakennuksen runko ja julkisivut korjataan tai uusitaan. Myös pintarakenteet ja ulkoalueet uusitaan tai korjataan hyvän lopputuloksen edellyttämässä laajuudessa. Korjauksen sisältö, laajuus ja tekniset toimenpiteet määräytyvät rakennuksessa tehtyjen kuntotutkimusten ja selvitysten perusteella (yksityiskohtaisempi toimenpideluettelo liitteessä 7). Perusparannukseen sisältyy myös joukko toiminnallisia muutostöitä. Perusparannuksen yhteydessä puretaan routavaurioista kärsinyt autotalli. Tässä vaihtoehdossa uimahallin toiminta säilyy vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta entisellään. Uimahallin käyttökapasiteetti ei kasva. Tilamuutokset eivät kasvata hankkeen korjausastetta, jolloin rakentamiskustannukset ovat tässä vaihtoehdossa alhaisimmat. Toiminnalliset puutteet ja kapasiteettivajaus eivät kuitenkaan tule korjattua. Mikäli päädytään tähän vaihtoehtoon, on otettava huomioon, että eteläisellä alueella on jo olemassa tarve lisätä uimahallikapasiteettia. Lippumäen uimahallin vetoisuus ei riitä palvelemaan Petosen ja Saaristokaupungin tarpeita.

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 11 4.2 Perusparannus ja laajennus Pelkkää perusparannusta kalliimpi, mutta toiminnallisesti hyväksyttävissä oleva vaihtoehto on perusparannus ja laajennus. Laajennuksessa voidaan ottaa huomioon puku-, pesu- ja saunatilojen sekä allaspinta-alan lisätarve. Hyvällä suunnitteluratkaisulla voidaan perusparannettavan osan korjausaste säilyttää mahdollisimman alhaisena. Lisäkustannus syntyy laajennuksen rakentamiskustannuksista ja laajennuksen liittämisestä perusparannettavan osan rakenteisiin ja talotekniikkaan. 4.3 Uudisrakennus Hankesuunnittelutyön aikana on kolmanneksi tarkasteluvaihtoehdoksi otettu täysin uuden uimahallin rakentaminen. Uudisrakennus on luonnollisesti kuvatuista vaihtoehdoista hankintahinnaltaan kallein. Sen toiminnallisesti järkevä toteuttaminen edellyttää uima- ja jäähallin ympäristössä, Niiralan montun alueella kaavamuutosta. Uusi uimahalli on rakennettava uuteen paikkaan siten, että vanha uimahalli voi toimia vielä rakentamisen ajan, jonka jälkeen sen paikka on käytettävissä esimerkiksi alueen pysäköintijärjestelyihin esim. pysäköintitalo. Uudisrakennuksen sijoituksessa ja tekniikassa on otettava huomioon mahdollisuus jäähallin lauhdelämmön käytöstä uimahallin energiatarpeisiin. Uudisrakennuksen tilat voidaan suunnitella ja rakentaa ilman vanhojen tilojen aiheuttamia rajoituksia nykytarpeiden mukaisiksi. Neljäkymmentä vuotta vanhan uimahallin rakenteet ja tekniikka aiheuttavat korjaamisen onnistumiselle riskin, joka uudisrakentamisessa voidaan välttää. Uudisrakentamisen etuna on, että vanha uimahalli on käytössä koko rakennusajan. Toisin on perusparannus tai perusparannus ja laajennusvaihtoehdossa. 5. VAIHTOEHTOJEN TILAOHJELMAT Hankkeesta on laadittu alustava tilaohjelma tilakeskuksen ja vapaa-ajankeskuksen yhteistyönä. Tilaohjelma on laadittu jokaisesta ratkaisuvaihtoehdoista (perusparannus, perusparannus ja laajennus sekä uudisrakennus, ks. liitteet 1, 2 ja 3.) 6. VAIHTOEHTOJEN RAKENNUSKUSTANNUKSET Ks. liitteet 4, 5 ja 6 perusparannus 8,5 M perusparannus + laajennus 17,0 M uudisrakennus 21,0 M

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 12 7. VAIHTOEHTOJEN KÄYTTÖKUSTANNUKSET Ks. liitteet 8. 9 ja 10 perusparannus 496 000 perusparannus + laajennus 762 000 uudisrakennus 776 000 8. VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA JA HANKERYHMÄN ESITYS Toiminnallisesti hyvää kokonaisratkaisua tavoiteltaessa ovat varteen otettavia vaihtoehtoja vain perusparannus ja laajennus tai uudisrakennus. Asiakaspalautteen mukaan on perusteltua säilyttää uimahalli laajennettunakin nykymuotoisena liikuntapaikkana. Sen kylpyläksi muuttamiseen ei ole tarvetta. Perusparannus ja laajennus vaihtoehdon investointikustannukset ovat suhteellisesti arvioiden varsin lähellä uudisrakentamisen kustannuksia. Vaihtoehtoja edelleen arvioitaessa tulee ottaa huomioon rakentamiskustannusten lisäksi myös vanhan korjaamisen riskit ja uudisrakentamista puoltava nykyisen uimahallin rakennusaikaisen käytön mahdollisuus. Perusparannus ja laajennus vaihtoehdon käyttökustannukset ovat samat kuin uudisrakennuksessa. Vain toiminnallisesti puutteellisen pelkän perusparannuksen käyttökustannuksissa voidaan säästää edellisiin verrattuna n. 35 %. Jäähallin lauhdelämmön käyttö uimahallin lämmityksessä on kaikissa vaihtoehdoissa taloudellisesti kannattavaa. Tarvittavat laiteinvestoinnit voidaan maksaa n. kolmen vuoden energiakustannussäästöillä. Hankeryhmä esittää, että jatkosuunnittelun pohjaksi valitaan uudisrakennusvaihtoehto. 9. AIKATAULU Jos päädytään perusparannus tai perusparannus ja laajennusvaihtoehtoon, toteutussuunnittelu käynnistettävä välittömästi ja korjaustyö on tehtävä heti niin, että rakennuksen rapistuminen saadaan pysäytettyä. Uudisrakennusvaihtoehdossa vanha uimahalli korvataan myöhemmin rakennettavalla uudisrakennuksella. Vanhan uimahallin tekninen kunto ja käyttöarvo ovat toiminnallisista puutteista huolimatta sellainen, että se voidaan pienin korjauksin käyttää useiden vuosien aikana loppuun ja siten löytää uuden uimahallin mittavalle investoinnille sopiva paikka kaupungin investointiohjelmassa. Uudisrakennusta varten tulee alueella välittömästi tehdä kaavamuutos. Kaavan valmistuttua voidaan käynnistää uuden uimahallin toteutussuunnittelu. Kuopio 11.5.2010

KUOPION UIMAHALLIN HANKESUUNNITELMA 2010 13 Liitteet: 1. tilaluettelo perusparannus 2. tilaluettelo perusparannus ja laajennus 3. tilaluettelo uudisrakennus 4. kustannusarvio perusparannus 5. kustannusarvio perusparannus ja laajennus 6. kustannusarvio uudisrakennus 7. peruskorjauksessa tehtävät toimenpiteet, luettelo 8. ylläpitokustannukset perusparannus 9. ylläpitokustannukset perusparannus ja laajennus 10. ylläpitokustannukset uudisrakennus 11. tuloennuste 12. käyttäjän kuulemisaineisto 13. ote voimassa olevasta asemakaavasta Asiakirjoissa: 14. Kuopion uimahalli, Rakenneselvitys, Savon Controlteam Oy, 2002 15. Kuopion kaupungin uimahalli, Kuntoarvio, Savon Controlteam Oy, 2007 16. Kuopion kaupungin uimahalli, betonirakenteiden kuntotutkimus, Contesta, 2008 17. Uimahallin pohjatutkimus, Tekninen virasto, mittausosasto, 2010

TAVOITEHINTA 18.3.2010 Sivu 1/5 Kyösti Ihalainen Kuopion kaupunki Hanke: P130110 2 UIMAHALLI, PERUSKORJ Hannes Kolehmaisenkatu 70100 KUOPIO Vaihe: alustavat tilat Paikkakunta: Kuopio Haahtela-ind.: 76,0 / 1.2009 Hintataso: 76,0 / 1.2010 Laajuus: 5 782 m2, 6 288 brm2, 30 906 rm3 Hankekoko: 6 288 brm2 TILALUETTELO Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² A Kellarikerros A 001-02 Otsonointi 49,0 1,0 49 A 003 Vedenpuhdistus 298,0 1,0 298 A 004 Lämmönjakoh 70,5 1,0 71 A 005 Ilmanvaihto kh 33,0 1,0 33 A 006-14 S1-suoja, puku-, WC- ja pesutila 58,0 1,0 58 A 007-08 S1-suoja 43,5 1,0 44 A 015 Jakava liikenne (käytävät) 121,5 1,0 122 A 016 Korkeajännite 8,0 1,0 8 A 017 Muuntaja 5,0 1,0 5 A 018 SPK 6,0 1,0 6 A 019 Ryhmäk 3,0 1,0 3 A 020 Laitetila 5,5 1,0 6 A 021 Kompr 2,0 1,0 2 A 022 Akkuhuone 4,0 1,0 4 A 023 PTJ 1,5 1,0 2 A 024 Siivous 9,5 1,0 10 A 025 Käytävä 9,0 1,0 9 A 026 Käytävä 11,0 1,0 11 A 027 Varasto 5,5 1,0 6 A 028 Sauna 9,5 1,0 10 A 029 Sauna 17,0 1,0 17 A 030 Pesuhuone/N 72,5 1,0 73 A 030.1 Kylmävesiallas 14,0 1,0 14 A 031 PU/N 173,5 1,0 174 A 031.1 Ryhmäh 11,5 1,0 12 A 031.2 Tukankuiv 11,0 1,0 11 A 031.3 Ryhmähuone 22,0 1,0 22 A 031.4 Lastenhuone 7,5 1,0 8 A 031.5 Wc-huone 6,5 1,0 7 A 032 Wc-huone 7,5 1,0 8 A 033 PU/N 18,0 1,0 18 A 034 Osastoiva liikenne (porrashuone) 18,0 1,0 18 A 035 Kiint valv 13,5 1,0 14

TAVOITEHINTA Sivu 2/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² A 036 Varastohuone 32,5 1,0 33 A 037 Varastohuone 16,0 1,0 16 A 038 Varastohuone 13,0 1,0 13 A 039 Puhallinhuone 18,5 1,0 19 A 040 Kuivaus 35,5 1,0 36 A 041 Lajittelu 10,5 1,0 11 A 042 Pesula 25,5 1,0 26 A 043 Hissikoneh 3,0 1,0 3 A 044 PTJ 4,0 1,0 4 A 045 PU 39,5 1,0 40 A 046 Varastohuone 17,5 1,0 18 A 047 Huoltoliikenne 92,0 1,0 92 A 048 Tekniikkakomero 2,0 1,0 2 A 049 Tekniikkakomero 0,5 2,0 1 A 050 Wc-huone, inva 4,5 1,0 5 A 051 Jakava liikenne (käytävät) 13,5 1,0 14 A 052 Infrapunasauna 10,0 1,0 10 A 053 Osastoiva liikenne (porrashuone) 32,5 1,0 33 A 054 Osastoiva liikenne (porrashuone) 5,0 1,0 5 A 055 Urhsuk var 8,5 1,0 9 A 056 Siivous 3,0 1,0 3 A 057 Valvoja 11,0 1,0 11 A 058 Wc-huone 2,5 1,0 3 A 059 Kuntosali 120,0 1,0 120 A 060 Varasto 17,5 1,0 18 Yhteensä 59 1 684 B 1. KERROS B 101 Opetusallas 292,0 1,0 292 B 102 Et/varasto 11,0 1,0 11 B 104 Uimaopetus /valvomo 15,0 1,0 15 B 105 Wc-huone/N 7,0 1,0 7 B 106 Varastohuone 21,5 1,0 22 B 106.1 Eteinen 2,5 1,0 3 B 107 Allashalli 1 220,0 1,0 1 220 B 108 Suodatinpesu 5,5 1,0 6 B 109 Eteinen 2,0 1,0 2 B 110 Aula 63,5 1,0 64 B 110.1 Valvoja 7,5 1,0 8 B 110.2 spk 2,0 1,0 2 B 110.3 VAR 19,0 1,0 19 B 110.4 Porrashuone 17,0 1,0 17 B 111 Sauna 19,0 1,0 19 B 112 Pesuhuone/M 119,0 1,0 119

TAVOITEHINTA Sivu 3/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² B 112.1 Kylmävesiallas 14,5 1,0 15 B 113 Pukutila/M 136,0 1,0 136 B 113.1 Tukankuivaus 10,5 1,0 11 B 113.2 Ryhmähuone 11,5 1,0 12 B 113.3 Ryhmähuone 16,5 1,0 17 B 113.4 Wc-huone 7,0 1,0 7 B 113.5 Ryhmähuone 22,5 1,0 23 B 113.6 Uimaseuran varasto 11,5 1,0 12 B 114 Sauna 12,0 1,0 12 B 115 Wc-huone 6,5 1,0 7 B 116 Wc-huone 10,5 1,0 11 B 117 Pukuhuone 17,0 1,0 17 B 120 Wc-huone 9,0 1,0 9 B 121 Toimistohuone 18,0 1,0 18 B 121.1 Toimistohuone 13,5 1,0 14 B 122 Aula 79,0 1,0 79 B 122.1 Wc-huone, inva 5,0 1,0 5 B 122.2 Porrashuone 5,5 1,0 6 B 122.3 Tuulikaappi 32,0 1,0 32 B 122.4 Tekniikkakomero 0,5 1,0 1 B 123 Wc-huone 8,0 1,0 8 B 125 Porrashuone 5,0 1,0 5 B 126 Porrashuone 8,0 1,0 8 B 130 Porrashuone 53,0 1,0 53 B 130.1 Siivous 10,5 1,0 11 B 140 Varastohuone, ulko 4,0 1,0 4 B 141 Varastohuone, ulko 18,0 1,0 18 B 142 Varastohuone, ulko 6,5 1,0 7 B 143 Varastohuone, ulko 3,0 1,0 3 B 144 Varastohuone, ulko 3,0 1,0 3 Yhteensä 46 2 381 C 2. KERROS C 201 Kuntosali 212,0 1,0 212 C 202-3 Wc-huone 2,5 2,0 5 C 205 Varastohuone 3,0 1,0 3 C 219 Osastoiva liikenne (porrashuone) 11,5 1,0 12 C 220 Aula 20,0 1,0 20 C 220.1 Eteinen 2,5 1,0 3 C s1 220.2 Pukuhuone 9,5 1,0 10 C s1 220.3 Pesuhuone 12,0 1,0 12 C s1 220.4 Löylyhuone 5,0 1,0 5 C 221 Jakava liikenne (käytävät) 29,5 1,0 30 C 221.1 Kokoustila 46,0 1,0 46

TAVOITEHINTA Sivu 4/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² C 221.2 Eteinen 3,0 1,0 3 C 221.3 Pukuhuone 14,5 1,0 15 C 221.3 Wc-huone 1,5 2,0 3 C 221.4 Pesuhuone 10,0 1,0 10 C s2 221.5 Löylyhuone 6,5 1,0 7 C 221.6 Eteinen 2,5 2,0 5 C 221.7 Solarium 6,0 2,0 12 C 221.8 Solarium 4,5 2,0 9 C 221.9 Pesuhuone 2,0 2,0 4 C 221.9 Wc-huone 1,0 2,0 2 C 222 Hissikoneh 2,5 1,0 3 C 242 Jakava liikenne (käytävät) 22,5 1,0 23 C 242.1 Osastoiva liikenne (porrashuone) 10,0 1,0 10 C 242.1 Eteinen 9,0 1,0 9 C sos 242.2 Taukot 12,5 1,0 13 C 242.3 Wc-huone 2,5 1,0 3 C sos 242.4 Pesuhuone 4,0 1,0 4 C sos 242.5 Pukuhuone 12,5 1,0 13 C sos 242.6 Pukuhuone 14,5 1,0 15 C 242.7 Pesuhuone 2,0 1,0 2 C 242.7 Wc-huone 2,0 1,0 2 C 244 Osastoiva liikenne (porrashuone) 5,0 1,0 5 C 248 Aula 17,0 1,0 17 C 248.1 Odotustila 9,0 1,0 9 C 248.2 Toimistohuone 14,5 1,0 15 C 248.3 Varastohuone 3,0 1,0 3 C 248.3 Wc-pesuhuone 3,0 1,0 3 C 248.3 Parturi-kampaamo 15,5 1,0 16 C 248.4 Hieronta 8,5 2,0 17 C 248.5 Pukuhuone 2,0 1,0 2 C 248.6 Wc-huone, inva 4,0 1,0 4 C 248.7 Wc-huone 3,5 2,0 7 C 248.7 Wc-huone 1,0 2,0 2 C 248.8 Wc-pesutila 6,0 1,0 6 C 251 Jakava liikenne (käytävät) 125,0 1,0 125 C 251.1 Osastoiva liikenne (porrashuone) 32,0 1,0 32 C 251.1 Radio/Tv 14,0 1,0 14 C 251.2 Katsomo 107,5 1,0 108 C 251.3 Katsomo 151,5 1,0 152 C Tekniikkakomero 2,5 1,0 3 C Tekniikkakomero 0,5 1,0 1 C Tekniikka 5,5 1,0 6 C Ilmanvaihto 10,5 1,0 11 C Ilmanvaihto 28,0 1,0 28

TAVOITEHINTA Sivu 5/5 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² Yhteensä 65 1 101 D TEKNINEN TILA +112.330 D Osastoiva liikenne (porrashuone) 5,0 1,0 5 D Ilmanvaihto 31,0 1,0 31 D Eteinen 4,5 1,0 5 Yhteensä 3 41 E VESIKATTO E Osastoiva liikenne (porrashuone) 5,0 1,0 5 E Ilmanvaihto 24,0 1,0 24 E Eteinen 3,5 1,0 4 E Ilmanvaihto 43,0 1,0 43 E Ilmanvaihto, uusi 500,0 1,0 500 Yhteensä 5 576

TAVOITEHINTA 11.3.2010 Sivu 1/6 Kyösti Ihalainen Kuopion kaupunki Hanke: P130110 2 UIMAHALLI, PK+Laajennus Hannes Kolehmaisenkatu 70100 KUOPIO Vaihe: alustavat tilat Paikkakunta: Kuopio Haahtela-ind.: 76,0 / 1.2009 Hintataso: 76,0 / 1.2010 Laajuus: 9 206 m2, 9 982 brm2, 48 620 rm3 Hankekoko: 9 982 brm2 TILALUETTELO Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² A Kellarikerros A 001-02 Otsonointi 49,0 1,0 49 A 003 Vedenpuhdistus,muutos muuhun käyttöön 298,0 1,0 298 A 004 Lämmönjakoh 70,5 1,0 71 A 005 Ilmanvaihto kh 33,0 1,0 33 A 006-14 S1-suoja, puku-, WC- ja pesutila 58,0 1,0 58 A 007-08 S1-suoja 43,5 1,0 44 A 009 S1-suoja, LAAJENNUSTA VARTEN 60,0 1,0 60 A 015 Jakava liikenne (käytävät) 121,5 1,0 122 A 016 Korkeajännite 8,0 1,0 8 A 017 Muuntaja 5,0 1,0 5 A 018 SPK 6,0 1,0 6 A 019 Ryhmäk 3,0 1,0 3 A 020 Laitetila 5,5 1,0 6 A 021 Kompr 2,0 1,0 2 A 022 Akkuhuone 4,0 1,0 4 A 023 PTJ 1,5 1,0 2 A 024 Siivous 9,5 1,0 10 A 025 Käytävä 9,0 1,0 9 A 026 Käytävä 11,0 1,0 11 A 027 Varasto 5,5 1,0 6 A 028 Sauna 9,5 1,0 10 A 029 Sauna 17,0 1,0 17 A 030 Pesuhuone/N 72,5 1,0 73 A 030.1 Kylmävesiallas 14,0 1,0 14 A 031 PU/N 173,5 1,0 174 A 031.1 Ryhmäh 11,5 1,0 12 A 031.2 Tukankuiv 11,0 1,0 11 A 031.3 Ryhmähuone 22,0 1,0 22 A 031.4 Lastenhuone 7,5 1,0 8 A 031.5 Wc-huone 6,5 1,0 7 A 032 Wc-huone 7,5 1,0 8 A 033 PU/N 18,0 1,0 18 A 034 Osastoiva liikenne (porrashuone) 18,0 1,0 18

TAVOITEHINTA Sivu 2/6 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² A 035 Kiint valv 13,5 1,0 14 A 036 Varastohuone 32,5 1,0 33 A 037 Varastohuone 16,0 1,0 16 A 038 Varastohuone 13,0 1,0 13 A 039 Puhallinhuone 18,5 1,0 19 A 040 Kuivaus 35,5 1,0 36 A 041 Lajittelu 10,5 1,0 11 A 042 Pesula 25,5 1,0 26 A 043 Hissikoneh 3,0 1,0 3 A 044 PTJ 4,0 1,0 4 A 045 PU 39,5 1,0 40 A 046 Varastohuone 17,5 1,0 18 A 047 Huoltoliikenne 92,0 1,0 92 A 048 Tekniikkakomero 2,0 1,0 2 A 049 Tekniikkakomero 0,5 2,0 1 A 050 Wc-huone, inva 4,5 1,0 5 A 051 Jakava liikenne (käytävät) 13,5 1,0 14 A 052 Infrapunasauna 10,0 1,0 10 A 053 Osastoiva liikenne (porrashuone) 32,5 1,0 33 A 054 Osastoiva liikenne (porrashuone) 5,0 1,0 5 A 055 Urhsuk var 8,5 1,0 9 A 056 Siivous 3,0 1,0 3 A 057 Valvoja 11,0 1,0 11 A 058 Wc-huone 2,5 1,0 3 A 059 Kuntosali 120,0 1,0 120 A 060 Varasto 17,5 1,0 18 A 070 Tekniikka, LAAJ 350,0 1,0 350 A 071 Huoltoliikenne, LAAJ 200,0 1,0 200 A 072 Osastoiva liikenne (porrashuone)laaj 25,0 2,0 50 A 073 Jakava liikenne (käytävät),laaj 120,0 1,0 120 Yhteensä 65 2 464 B 1. KERROS B 101 Pesuhuone, LAAJ VART 50,0 2,0 100 B 101 Opetusallas, tilalle puku-pesut laaj varten 292,0 0 B 101 Wc-huone, LAAJ VART 8,0 2,0 16 B 101 Pukuhuone, LAAJ VART 70,0 2,0 140 B 101 Wc-huone, inva, LAAJ VART 5,0 2,0 10 B 101 Löylyhuone, LAAJ VART 12,0 2,0 24 B 102 Et/varasto 11,0 1,0 11 B 104 Uimaopetus /valvomo 15,0 1,0 15 B 105 Wc-huone/N 7,0 1,0 7 B 106 Varastohuone 21,5 1,0 22 B 106.1 Eteinen 2,5 1,0 3