Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä
Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti Pouttu) Muut lähteet
Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Hyönteiset: kirjanpainajat kuusentähtikirjaaja ytimennävertäjät jäärät kärsäkkäät mäntypistiäiset tähtikudospistiäinen Sienitaudit: kuusenjuurikääpä männynjuurikääpä versosurma 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 4
Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Tuulituhot Muut: hirvieläimet myyrät ahava Vieras-/tulokaslajit: mäntyankeroinen lepän Phytophthora tammen äkkikuolema hollanninjalavatauti saarnensurma pohjoisamerikkalaiset ruosteet ja kaarnakuoriaiset aasianrunkojäärä kiinanrunkojäärä havununna 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 5
Tuulituhot 1978 Aarno: 2,5 milj. m3 (EKP, Pi) 1982 Mauri: 3,0 milj. m3 (La) 1985 Manta: 4,0 milj. m3 (Savo, P-K, La) 2001 Pyry ja Janika: 7,3 milj. m3 (EKP, Häme) 2002 Unto: n. 1 milj. m3 (Savo) 2010 Asta, Veera ym. : 8,1 milj. m3 (Savo, KaS, K-S, Kai, P-K) 2011 Tapani ja Hannu: n. 4 milj. m3 (L-S, Pi, H-U, Ra) 2012 Antti: 300 000 m3 (Eteä-Suomi) 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 6
Tuulituhot Ilmaston lämpeneminen Kovemmat tuulet, useammin Roudan väheneminen Osa myrskypuista jää korjaamatta! Tapani ja Hannu: noin 400 000 m 3 (yli puolet kuusta) Seuraustuhojen riski on suuri! kaarnakuoriaiset (juurineen kaatuneet 2 v) 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 7
Tuulituhouudistushakkuut 2012 (metsänkäyttöilmoitukset) 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 8
Tuulituhojen metsänkäyttöilmoitukset 2012 Alue Tuulituho (ha) Kasvatus Uudistus Yhteensä Ra 3 530 847 4 377 L-S 37 231 3 772 41 003 Pi 8 286 801 9 087 EKP 1 261 330 1 591 E-S 1 792 488 2 280 H-U 10 536 966 11 502 Kai 5 9 14 Ka-S 579 299 878 K-S 438 252 690 La 16 0 16 P-K 446 72 518 P-P 66 11 77 P-S 386 76 462 Yhteensä 64 186 7 847 72 033
Tuulituhohakkuut 2013, mki 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 10
Kirjanpainaja (Ips typographus) Kirjanpainajat ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholaissuku Tuhoalueet Suomessa olleet yleensä pieniä Tuore kuusipuutavara, tuulenkaadot, lumenmurrot, heikentyneet pystypuut terveet puut Toinen sukupolvi loppukesällä 2010, 2011, 2012 ei, 2013 Kannanseuranta 2012 alkaen (Metsäkeskus ja Metla) 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 11
9.5.2014 Suomen metsäkeskus 12
Hyönteistuhoista tehtyjä metsänkäyttöilmoituksia 2012 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 13
Hyönteistuhohakkuut 2013, mki 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 14
Ytimennävertäjät pystynävertäjä (Tomicus piniperda) vaakanävertäjä (Tomicus minor) Lisääntyvät tuoreessa mäntypuutavarassa, tuulenkaadoissa ym. myrskytuhon seurannaistuhoa kasvutappioita männylle 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 15
Mäntypistiäiset ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) pilkkumäntypistiäinen (Diprion pini) Tuhot vähentyneet merkittävästi 2009-2012 välisenä aikana laajat tuhot 2006-2010 torjunta monisärmiöviruksella vuonna 2008 Uudessakaupungissa 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 16
Metsätuhojen torjunta Ruskomäntypistiäinen Uudessakaupungissa 2008 Kuvat: Hannu Heikkilä
Tähtikudospistiäinen Suomessa (Acantholyda posticalis) Esiintyy kautta männyn levinneisyysalueen Syö männyn kaikkia neulasvuosikertoja pahimmat tuhot Euroopassa: 20-50 v, 200 000 ha Ensimmäinen massatuho Porin Yyterissä vuonna 2006 jatkuu edelleen, avohakkuut jo yli 200 ha torjuttu sukkulamadoilla 2011 ja 2012 kiinteä seuranta jatkuu, toukkakanta vuonna 2013 maassa paikoin runsas, moninkertaisesti yli riskirajan 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 18
Metsätuhojen torjunta 4/5 Tähtikudospistiäinen Porissa 2011 ja 2012 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 19 Kuvat: Hannu Heikkilä
Kuusenjuurikääpä tyvilaho (Heterobasidion parviporum) Pahin kuusien vioittaja 40 milj. /v Leviämässä yhä pohjoisemmaksi Torjunnan painopiste reuna-alueille!? 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 20
Männynjuurikääpä tyvitervastauti (Heterobasidion annosum) Tappaa mäntyjä 5 milj. /v - 2009 2010-2012 Länsi- Suomessa pelättyäkin yleisempi 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 21
Männynjuurikääpä 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 22
Hirvituhot Hirvien aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet pienentyneiden hirvikantojen myötä: - Etelä-Suomessa voimakkaammin, vaikka hirvikannat ovat pienentyneet vähemmän - Pohjois-Suomessa hirvikannat ovat laskeneet voimakkaammin, mutta tuhot vähentyneet hitaammin Tuhokeskittymät hirvien talvilaidunalueilla Alueelliset erot ovat suuria 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 23
Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus)) Pohjois-Amerikka, Aasia, Portugali, Espanja saastunut puu kuolee nopeasti, paha tuholainen tarvitsee siirtäjäeliön (tukkijäärät) Suomessa ei havaittu luonnossa tuontipuutavarassa ja puisissa pakkausmateriaaleissa (tarkastetaan pistokokein) Lisääntyminen mahdollista ainakin Etelä-Suomessa vaara leviämiselle Suomeen melko suuri kotoinen mäntymme altis tuhoille luokiteltu hävitettäväksi kasvintuhoojaksi EVIRA:n valmiussuunnitelmassa siirtäjäeliöiden hävittäminen, puiden polttaminen 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 24
Havununna (Lymantria monacha) Esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa, ei ole aiheuttanut merkittävää tuhoa Pidetty vaarattomana - syö havupuiden neulasia ym. - Keski-Euroopassa tuhoisia joukkoesiintymiä Naantalissa 2013! - pieni saari syöty kauttaaltaan 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 25
Metsien hoitamattomuus aiheuttaa suurimmat taloudelliset menetykset Taimikot, nuoret kasvatusmetsät, yli-ikäiset metsät Metsätuhoista ilmoittaminen! www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/tuhoilmoitus