Botnian kiistelty sellutehdas nousee rajan tuntumaan, työmaan takana kohoaa Uruguaysta Argentiinaan vievä silta. 34 SUOMEN KUVALEHTI 15-16/2006
Viekää tehtaanne Suomeen Suomalainen sellutehdas on sytyttänyt rajun riidan Etelä- Amerikassa. Vastakkain ovat pieni Uruguay ja suuri Argentiina, lupaus työpaikoista ja huoli ympäristöstä. Metsä-Botnian sellutehtaan työmaalla rakennusmiehet tekevät raudoituksia ja betonivaluja. Työmaan korkeimmalta kohdalta näkee toisen työmaan, siellä espanjalainen Ence-yhtiö rakentaa oman sellutehtaansa perustuksia. Botnian ja Encen tehtaat nousevat Uruguayjoen rannalle, joen mutkakohtaan, kymmenisen kilometriä pienen uruguaylaisen maalaiskaupungin, Fray Bentosin keskustasta. Teksti ja kuvat Joni Mäkitalo, Uruguay ja Argentiina 15 16/2006 SUOMEN KUVALEHTI 35
Botnian työmaalta näkee myös Argentiinaan. Joki piirtää Uruguayn ja Argentiinan välisen rajaviivan. Botnian ja Encen työmaiden kupeesta lähtee pitkä silta Argentiinan puolelle. Suomalaisella Botnialla on syynsä rakentaa uusi tehdas juuri tänne. Paperinkulutus kasvaa maapallolla hitaan varmasti. Botnia tarvitsee muiden selluntuottajien tavoin enemmän sellua ja mahdollisimman halvalla. Sellutehtaita rakennetaan lisää Etelä- Amerikkaan, jossa sellu keitetään istutuspuusta. Puupelto kasvaa nopeasti ja luonnonmetsää paljon pienemmällä pinta-alalla. Istutetut eukalyptuspuut mahdollistavat kustannustehokkaan suurtuotannon. Fray Bentoksen sellua on tarkoitus kuljettaa laivoilla Uruguaysta UPM:n ja M-Realin paperikoneisiin. Tehdashankkeesta omistaa enemmistön UPM, jolla on ollut puupeltoja Uruguayssa jo 15 vuotta. Lähinnä UPM:n valmiiden metsäomistuksien vuoksi tehdas nousee juuri Uruguayhin. Pieni maa tarjoaa myös helpommat olot kuin rajanaapurinsa, suurten maiden ongelmien kanssa painivat Argentiina ja Brasilia. Selluhanke näytti selvältä, kunnes argentiinalaiset pillastuivat. Hanke näytti selvältä, kunnes a rg Kuin lumipallo Turvallisuussyistä Botnian työmaalle nousi ensimmäiseksi suuri ja symbolinen tehtaan piippu. Samoihin aikoihin, vuosi sitten, Argentiinassa alkoi parlamenttivaalien kampanjointi. Entre Riosin maakunnan kuvernööri Jorge Busti tarttui tilaisuuteen.»se oli ensin normaalia ympäristöjärjestöjen vastustusta. Siihen yhdistyivät vaalit. Tehtaan on tarkoitus käynnistyä 2007, nyt tehdään raudoitus- ja betonitöitä. ARGENTIINA Fray Bentos Uruguayjoki Gualeguaychú BUENOS AIRES BRASILIA BOTNIAN TYÖMAA FRAY BENTOSISSA MONTEVIDEO URUGUAY km 100 TJ Argentiina vs. Uruguay Argentiina Uruguay Asukasluku 39,9 miljoonaa 3,4 miljoonaa Presidentti Néstor Kirchner Tabaré Vázquez Pääkaupunki Buenos Aires Montevideo Bkt/asukas (e) 11 100 13 000 (Suomi 25 250) Bkt-kasvu (%) 8,7 6,1 Työttömyys (%) 11,1 12,5 LÄHDE: CIA WORLD FACT BOOK 36 SUOMEN KUVALEHTI 15 16/2006
a rgentiinalaiset pillastuivat.
Poliittiset intressit kohtasivat ympäristöjärjestöt», sanoo rakennushankkeesta vastaava Timo Piilonen Botnian toimistossa Urugyayn pääkaupungissa Montevideossa. Argentiinalaiset mielenosoittajat ja ympäristöjärjestöt sulkivat kaksi Argentiinaa ja Uruguayta yhdistävistä kolmesta sillasta. Mielenosoitukset kantautuivat Entre Riosin maakunnasta Suomen Buenos Airesin suurlähetystöön asti.»argentiinalaisten on vaikea ymmärtää, ettei Suomen valtiolla ole mahdollisuutta vaikuttaa yksittäisen yrityksen hankkeeseen. He ajattelevat, että jos oikein halutaan, niin sitten pystytään», lähetystösihteeri Petra Theman sanoo. Suurlähetystön toiminta-alue kattaa Argentiinan lisäksi Uruguayn ja Paraguayn. Kiista paisui maakuntasarjasta nykymittaan, kansainväliseksi.»se on ollut kuin lumipallo», Piilonen sanoo tyynesti. Vyöryn edetessä argentiinalaisten vasemmistopresidentti Néstor Kirchner ei sanonut mitään. Botnian omistamalla Fosan eukalyptusviljelmällä hakkuukoneet työskentelevät vuorokauden ympäri. Lyhytkuituinen eukalyptus muuttuu ensin selluksi, sitten Kiinassa ja Euroopassa kulutettavaksi paperiksi. Taimitarhan työntekijät hoivaavat eukalyptuksia istutuskuntoon. Eukalyptus kasvaa sellupuuksi 8 10 vuodessa, koivu tarvitsee Suomessa 4 5 kertaa pidemmän kasvuajan. 38 SUOMEN KUVALEHTI 15 16/2006
Monille sellutehdas on yhtä kuin saaste.»presidentti ei voi puuttua mielenosoituksiin, ainakaan voimakeinoin, se on poliittisesti mahdotonta», Theman sanoo. Argentiinan 20 vuotta sitten päättyneen sotilasdiktatuurin haava on syvä. Theman muistuttaa myös mielenosoituksien vakiintuneesta asemasta. Argentiinalaisille niistä on tullut mutkallisten puoluekanavien rinnalle lähes arkinen tapa vaikuttaa. Huolta ja pelkoa Argentiinassa Gualeguaychún bussiasemalla tulijan toivottaa tervetulleeksi suuri kyltti. Siinä lukee No a las papeleras, ei sellutehtaille. Kriisi lähti liikkeelle täältä, 40 kilometriä Botnian työmaalta. Kaupungilla julisteet ja banderollit alleviivaavat samaa viestiä. Aamupäivän tunnelma on kuitenkin rauhallinen.»puhuvat että tehtaita tullaan valvomaan. Ei se täällä toimi kuten teillä Suomessa. Meillä on korruptiota, meillä on helpompi ostaa informaatiota», hotelliyrittäjä Marissa Yabran sanoo. Gualeguaychún asukkaiden mukaan tehtaat vahingoittavat turismia sekä alueen maa-, mehiläis- ja kalataloutta. Kaupunki taistelee nyt elämäntavastaan.»eniten olemme tietysti huolissamme terveydestämme», Yabran korostaa. Vähän matkan päässä hotellista on pieni kiinteistövälitystoimisto.»totta kai talojen arvo laskee», sen omistaja Eduardo Ramirez huudahtaa. Hän saattaa olla oikeassa. Asuntokauppa ja turismi perustuvat pitkälti mielikuviin. Argentiinalaisten mielissä sellutehdas on yhtä kuin saaste. Mielikuvat eivät muutu hetkessä. Joen rannalla vanha mies tupruttelee tupakkaa. Botnian rakennustyömaan työntekijöistä 99 prosenttia on uruguaylaisia. Suomesta ja Itä-Euroopasta Uruguayhin lennätettävät työmiehet tekevät erikoisosaamista vaativat työt.»puhutaan, että tehtaat aiheuttavat syöpää ja suusairauksia», hän sanoo.»että ne saastuttavat joen 50 kilometrin säteeltä ja tappavat linnut.» Mies ei halua nimeään julki. Hän pelkää, että joku voisi viedä häneltä oikeuden eläkkeeseen. Propagandaa kaikkialla Sellutehtaiden maine Argentiinassa on surkea. Maan lukuisista pienistä tehtaista useimmat pyörivät teknologialla, jota käytettiin suomalaisissa sellumyllyissä vuosikymmeniä sitten. Miksi nämä uudet, kooltaan hirviömäiset 15 16/2006 SUOMEN KUVALEHTI 39
»Miksei tehdasta rakenneta Suomeen», penää taloustieteen professori Héctor Sejenovich. Sellukiista lukuina Metsä-Botnian tulevan tehtaan vuosituotanto on miljoona sellutonnia, espanjalaisen Encen puoli miljoonaa tonnia. Botnian tehdas on tarkoitus käynnistää syyskuussa 2007, Encen tehdas hieman myöhemmin. Sellua käytetään sekä valkaistuna että valkaisemattomana paperin, pahvin ja poimukartongin valmistukseen. Botnian tehdas maksaa miljardi euroa. Tehdas on kaikkien aikojen suurin suomalaisen yrityksen investointi ulkomaille. Botnian mukaan tehdas työllistää suoraan ja välillisesti 8 000 ihmistä Uruguayssa. Tehtaat nousevat Uruguayn luoteisosaan, runsaan 20 000 asukkaan Fray Bentokseen. Argentiinan puolella sellutehtaita vastustaa etenkin runsaan 80 000 asukkaan Gualeguaychún kaupunki. Botnian ja Encen tehtaiden yhteenlaskettu arvo vastaa lähes 10 prosenttia Uruguayn bruttokansantuotteesta. Suomen talouteen suhteutettuna se tarkoittaisi 15 miljardin euron investointia, noin viittä Olkiluodon ydinvoimalahanketta. tehtaat muka eivät saastuttaisi, argentiinalaiset tuhahtavat. Metsäteollisuuden mukaan moderni sellutehdas ei saastuta. Ei ilmaa eikä vettä. Uruguaylaisiakin pelottaa tehtaiden koko. Ihmiset hyväksyvät tehtaat vain, koska ne antavat työtä.»köyhyyskin saastuttaa», taksikuski sanoo Uruguyan pääkaupungissa Montevideossa. Sellutehdas ja sen yhteyteen rakennettava Kemiran kemikaalitehdas työllistävät valmistuttuaan 300 henkilöä. Eukalyptusviljelmiä hoitaa yli 2 500 työntekijää. Suoraan ja välillisesti Botnian tehdas työllistää noin 8 000 ihmistä Uruguayssa. Uruguaylaiset maanomistajat ovat erityisen tyytyväisiä, metsäyhtiöiden puuviljelmätarve nostaa maanhintaa. Botnian puuviljelmistä vastaa erillinen yhtiö Fosa. Yhtiö on myynyt vuosia eukalyptusta maailmalle kuitupuuna. Ruohoarolla humisevat puupellot siis työllistäisivät, vaikka Botnian tehdas jäisi rakentamatta. Kaupungin teollinen perinne tekee Fray Bentoksesta hyvän tehdaspaikan. Asukkaat muistelevat yhä kaiholla maailmansotien aikaista kukoistusta. Silloin kaupungin ulkomaalaissomisteinen teurastamo ruokki kuokkansa aseiksi takonutta Eurooppaa. Nyt hääräävät eri ihmiset, mutta propagandasta ei ole pulaa. Mustaksi tai vihreäksi maalattua tietoa liikkuu molemmin puolin rajajokea, etenkin Argentiinassa»Onko kaikki, mitä lehdet kirjoittavat muka valhetta?» argentiinalainen pankkivirkailija kysyy Buenos Airesissa, kun epäilen sellutehtaiden ympäristöhaittoja. Medialla on ollut osansa kriisin paisumiseen rajajoen molemmin puolin.»lehdistö on heittänyt kiistaan aina sopivasti bensaa», Botnian Timo Piilonen pohtii. Ihmiset ovat k Tehtaita ei voi siirtää Argentiinalaiset vaativat, että tehtaat tulee siirtää tai vähintäänkin vaihtaa niiden käyttämä valkaisuteknologia. Sellubisnekselle molemmat ehdotukset tuntuvat mahdottomilta. Tehtaiden siirtäminen esimerkiksi Uruguayn poikki virtaavan Rio Negro -joen varrelle olisi taloudellinen katastrofi. Sillä ei olisi ympäristön kannalta kovin suurta merkitystä, Rio Negro yhtyy kiistan kohteena olevaan Uruguayjokeen. Vaihtoehdoksi tarjotulla TCF-valkaisuteknologialla tuotettu sellu on kalliimpaa ja laadultaan heikompaa. Sille ei ole kysyntää. 40 SUOMEN KUVALEHTI 15 16/2006
Argentiinan suojelukaartin miehet antavat tavallisten kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen pystyttää tiesulkuja, mutta estävät väkivaltaisuuksien syttymisen. t kiintyneitä jokeen, se on elämän lähde. Metsäteollisuuden mukaan TCF-sellu on kokonaisympäristöhaitoiltaan yhtä vahingollista kuin ECF-sellu. Lisäksi Botnian ja Encen tehtaat täyttävät EU-normit kirkkaasti. Argentiina on jäänyt paitsi suurista tehdashankkeista, vaikka sellutehtaita rakennetaan juuri Etelä-Amerikkaan.»Jos miljardin sellutehtaasta pitää maksaa 50 100 miljoonan lahjukset, niin kuka sinne investoi?» eräs metsäalalla työskentelevä sivaltaa. Argentiinassa on istutusmetsien lisäksi metsäteollisuuden osaamista. Jälkimmäistä ei ole Uruguayssa. Botnia joutuukin kouluttamaan työntekijänsä kädestä pitäen. Botnian suunnitelmissa osa tehtaan puuraaka-aineesta voisi tulla Argentiinasta. Lisäksi tehtaan rakentamisessa oli tarkoitus käyttää argentiinalaisia rakennusliikkeitä.»argentiinalaiset yhtiöt ovat menettäneet kymmeniä miljoonia dollareita», Botnian Piilonen valittelee argentiinalaisten rakennusyhtiöiden boikottia. Monet ihmettelevät, mikä argentiinalaisia vaivaa. Kateusko? Suurlähetystön Theman mainitsee selityksenä kolonisaatiotrauman.»täällä ei esimerkiksi Maailmanpankkia pidetä kovin luotettavana tahona», hän luonnehtii. Viisi vuotta sitten Argentiinaan jyräsi talouskriisi. Se nakersi jo ennestään heikkoa luottamusta suuriin instituutioihin.»silloin mentiin lähelle anarkiaa. Tai olihan se jo anarkiaa. Ihmiset paukuttivat kaduilla kattiloita, jotkut osavaltiot alkoivat painaa omaa rahaa.» Argentiinan talous kasvaa jälleen lupaa- 15 16/2006 SUOMEN KUVALEHTI 41
Botnian Timo Piilonen on joutunut perehtymään insinööritaiteen lisäksi politiikkaan. Lähetystösihteeri Petra Theman on kertonut mielenosoittajille Suomen kymmenistä sellutehtaista. Talojen hinnat laskevat, uskoo kiinteistönvälittäjä Eduardo Ramirez. Turistit kaikkoavat, pelkää hotellinpitäjä Marissa Yabran. Lehtomäki keskustelee tehtaasta Kiistaa Metsä-Botnian sellutehtaasta käsitellään ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen (kesk) vienninedistämisvierailulla Argentiinaan ja Uruguayhin. Huhtikuun lopussa tehtävälle matkalle lähtee ministerin lisäksi 26-henkinen liikemiesvaltuuskunta. Metsä-Botnian toimitusjohtaja Erkki Varis ja yhtiön Uruguayn-maajohtaja Timo Piilonen ovat delegaation jäseniä. Tehtaan työmaa Uruguayn Fray Bentosissa ei kuitenkaan kuulu matkakohteisiin. Lehtomäki korostaa, että Metsä-Botnian tapaus ei ole vierailun syy, vaan turneeta on suunniteltu jo pitkään.»suomen valtio ei ole sellutehdaskiistan osapuoli. Asia on kuitenkin esillä keskusteluissa. Olen kiinnostunut kuulemaan isäntien mielipiteitä ja vaihtamaan ajatuksia heidän kanssaan.» Lehtomäen mukaan tehtaan ympäristötekniikka noudattaa EU:n standardeja.»tietääkseni Suomessakaan ei kaikissa laitoksissa ole yhtä uudenaikaista teknologiaa.» Lehtomäki on Etelä-Amerikassa 25.4. 2.5. Hän käy Argentiinan ja Uruguayn lisäksi myös Chilessä ja Perussa. Perun-vierailun painopiste on kehitysyhteistyössä, muuten matka keskittyy vienninedistämiseen. Kustaa Hulkko vasti. Monet argentiinalaiset kuitenkin ajattelevat, että juuri he ovat globalisaation uhreja. Isoveli Argentiina Theman jatkaa pohdintaansa ja kertoo sosiologien määrittelemästä isoveli-pikkuveli - syndroomasta. Argentiinalaisilla on yhä taipumus nähdä naapurimaa Uruguay kuin maakuntanaan, jonka ei tulisi liian innokkaasti kurotella korkeuksiin. Uruguaylaiset inttävät ehkä turhankin kärkkäästi isoaveljeä vastaan. Joka tapauksessa Argentiina on joutunut katsomaan vierestä, kun Uruguay voimistuu metsäteollisuudesta. Buenos Airesin yliopiston professori Héctor Sejenovich toimii Gualeguaychún kaupungin ja argentiinalaisten kansalaisjärjestöjen neuvonantajana. Hän kehottaa kuuntelemaan tarkasti.»ihmiset ovat hyvin kiintyneitä jokeen, se on aina ollut elämän lähde. Gualeguaychún asukkaat ovat valmiita taistelemaan terveydestään ja maastaan. He eivät halua muuttaa.»»sinä olet syntynyt sellutehtaiden keskelle, et sinä osaa niitä kyseenalaistaa», Sejenovich sanoo minulle. Henkilökohtaisesti Sejenovichia turhauttaa koko paperibisnes ja sen palvelema kulutusyhteiskunta.»kaikki tämä siksi, että pitää saada valkaistua paperia. Miksei mitata luonnonvarojen käyttöä, miksi aina mitataan vain tuotantomäärää?» Aikalisän paikka Argentiinan presidentti Kirchner puristaa Uruguayn presidentti Tabaré Vázquezilta tunteita rauhoittavaa aikalisää, 90 päivän työmaaseisokkia. Seisokin aikana tehtaiden vaikutukset selvitettäisiin vielä kerran. Botnia suostui pysäyttämään rakennustyöt kymmeneksi päiväksi. Aikaisemmin sekä Botnia että Ence ilmoittivat keskeyttävänsä työmaiden asennustyöt joita ei tosin ole vielä edes aloitettu.»miksei tehdas tule Suomeen?» professori Sejenovich penää. Perustelen, että tropiikin istutuspuun kasvutahti on aivan omaa luokkaansa. Kerron suomalaisten peloista, että Etelä-Amerikan vientisellua tuottavat jättimyllyt saattavat olla lopun alku luonnonmetsiin nojaaville sellutehtaille, ainakin vanhimmille niistä. Ja metsäyhtiöthän rakentavat uusia jättitehtaita, koska köyhemmilläkin kansoilla alkaa olla varaa paperiin. Vettä, ravinteita ja maa-alaa syövä sellu matkaa Etelä-Amerikasta etenkin Aasiaan. Sitä nielua ruokkimaan eivät Skandinavian metsät riittäisi.»kiinalaisiako tässä muka pitäisi syyttää», Sejenovich naurahtaa. SK 42 SUOMEN KUVALEHTI 15 16/2006